Tuoreimmat viestit

#31

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 11, 2026, 18:30:31

 Mennäänpä taas sorvin ääreen. Pyörittelin mahdollisuutta valmistaa tuo koneen runko kahdessa osassa. Hullutuksia CRI-CRIn tapaan. Onko siitä hyötyä tai helpotusta koneen rakentamiseen? Entäpä haittaa ja lisämassaa, vai tykkääkö lukijat termistä, lisäpainoa? Entäpä pitäisikö liitoskohta olla avattavissa kohtuullisella työllä. Kokeillaan nyt onko täällä älyllistä elämää.

Yritin saada selvyyttä tuon hiilikuitulatan liitoskorvakkeen liimausliitoksen arviointia, ihan väitöskirjatutkijalta. Ympäripyöreätä pohdintaa. Riippuu materiaalien pintakäsittelystä.
Onko kenelläkään yhteyksiä lankasahausta tekeviin yhtiöihin. Kyllä minulla on haarukassa työtunnin hinta ja paljonko neliömillimetriä minuutissa. Kyllä minulla rahaakin on mutta pitäisi vielä jäädä hautakiveenkin. En minä köyhä ole, ainoastaan tulorajoitteinen ja nuuka. Tarvittaessa  itara ja saitakin.
Niin ja asiaakin vielä. Tuo metallinen liitoskorvake on erittäin helppo valmistaa ja on kevyt. Lisäksi sen voi valmistaa helposti sellaiseksi, että siiven voi vaakatasossa kiertää vähän eteenpäin, keskilinjaan nähden.

#32

Yleisilmailu / Vs: Saksalainen ilmailuvakuutt...

Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 10, 2026, 07:09:25

Tällainen vakuutustoiminta vaatii yleensä liittymistä isompaan jälleenvakuutus pooliin. Tällaisen poolimenettelyn kautta me suomalaisetkin pääsimme osallistumaan World Trade Centerin purkukustannuksiin 11.09. Saksan väellä saattaa olla kuvitelma oman väen olemisesta vähemmän onnettomuusherkkää. Suurempaan maantieteelliseen ryhmään kuuluminen ehkä toisi osallistumisvelvollisuuden esim. USAssa. tapahtuviin onnettomuuksiin, siellä useasti aiheutetaan vahinkoa juuri kolmansille osapuolille ja ne vahingot eivät ole halpoja korvata. Vaikkakin tuo koneen painoon perustuva hinnoittelu on hyvä. Rahanmenoa on tiedossa vuoden loppupuoliskolla. Toinen Trafikatsastus 500E. kolmanen osapuolen vakuutus 500E. lääkäri väläytteli Gardiologista rasitustestiä 500E. plus muut kulut Medikaaliin 250 E. jos saan Labrakokeet yhteiskunnalta, jos nekin Mehiläisestä niin parisataa lisää. On mulla ne rahat, säästän autoilussa, lämmityksessä, viinassa ja lomamatkoissa. Mutta silti hieman ajatteluttaa että jos panisikin nuo rahat juuri siihen..

#33

Yleisilmailu / Vs: Saksalainen ilmailuvakuutt...

Viimeisin viesti käyttäjältä hannuvir - tammikuu 09, 2026, 14:45:51

Onpas se outoa, kuitenkin ollaan samassa eu:ssa. Tanskalainen ja ruotsalainen yhtiö kuitenkin vakuuttaa.
Olikin ollut suht edullinen verrattuna ruotsalaiseen.
.

#34

Yleisilmailu / Vs: Saksalainen ilmailuvakuutt...

Viimeisin viesti käyttäjältä Pekka - tammikuu 08, 2026, 13:53:08

Tässä ilman google kääntäjää.

Sehr geehrter Herr Aatolainen,

 

vielen Dank für Ihre Anfrage und das ausgefüllte Anfrage-Formular. Es ist uns eine stetige Freude, mit passionierten Piloten wie Ihnen zusammenzuarbeiten und individuelle Lösungen für spezielle Anforderungen zu finden.

 

Nach eingehender Prüfung Ihrer Anfrage können wir für Kunden mit Wohnsitz in Finnland derzeit leider kein Angebot abgeben.

 

Wir danken Ihnen herzlich für Ihr Verständnis und wünschen Ihnen auf der Suche nach geeignetem Versicherungsschutz alles Gute!

 

Mit den besten Grüßen

#35

Yleisilmailu / Vs: Saksalainen ilmailuvakuutt...

Viimeisin viesti käyttäjältä Pekka - tammikuu 08, 2026, 13:48:29

Kysyin tarjousta, ohessa lainaus vastauksesta käännettynä:

Tarkasteltuamme pyyntösi huolellisesti, olemme pahoillamme, ettemme tällä hetkellä voi tarjota tarjousta Suomessa asuville asiakkaille.

Pekka

#36

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 04, 2026, 16:16:39

Niin oli 440, luontainen vaatimattomuuteni sai väittämään 430, mutta kaksisylinterinen kahdella kaasuttimella. Oli Spede Pasasen käytössä Lentävät Luupäät elokuvassa. Olen ollut hanakka mittaamaan staattista vetoa ja tuolla koneella se oli tavallista mukavampaa kun jousivaan sai koneen ohjaamoon. Merkkasin saadut vetotulokset vihkoseen, missähän se nyt lienee. Tuolla laskentaohjelmalla saamasi tulos antaa melko pienen 50 N. eron tuon isompihalkaisijaisen eduksi. Eräs lentokapteeni jolla jaljon kokemusta eri C22 koneyksilöistä kertoi hankkineensa yhden missä sukat ei tahtoneet pysyä jaloissa. Niin pahasti potkurivirta kouli lentäjää, toisessa yksilössä taas ei mitään hämminkiä. 1400 N. ei ole hassumpi lukema, eräs lentämisestä äkkiinnostuksen kokenut laahasi nurkkiini Beaver 550sen. Jossa Rotax 532 ja potkuri se Kanadalainen maassa säädettävä puulapa GSC tai jotain, kiersi vain 4000rpm. Tein työkalun millä kalibroin nousun lavan suoran pohjan mukaan 70 cm. sitten se veti 1420 Newtonia 6500rpm.. Neuvoin kaveria odottamaan kunnes viljat on puitu, ei halusi heti kokeilla "vähän" sanoin, siihen en voi osallistua ja lähdin asunnolle syömään. Kaverinsa jäi maahan videokuvaamaan, sain siltä nähdä mitä tapahtuu kun sillä työntövoimalla laittaa jalan ja sauvan pohjaan oikealle lähtökiidossa. Alle sekunnin "lento" ja kone palasina kiitotien vieressä 180 astetta kääntyneenä.
Melkeimpä rikollisia ne videot missä lähdetään lentämään ilman koulutusta ja sitten leuhkitaan jos selvitään hengissä että pikku juttu tämä lentäminen.
Tekemieni potkurien määrä yli neljäkymmentä ja voisin sanoa että kerran puuvalmiiksi valmistuneen potkurin ottaminen uudelleen työn alle kannattaa. Yhtä kyytiä lapojen kuidutukseen ja tulos on vähemmän ideaali.

#37

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Aki Suokas - tammikuu 04, 2026, 15:06:58

Kutakuinkin samat kaasu täysillä, muistan kuinka tein triviaalit sille aluperin kaksimetriselle saadakseni kierrokset nousemaan. Ehkä se potkuri ei ollut hyvä muotoilultaan, jätin lavan melko paksuksi kärjistäänkin. Se 165 senttinen on melko ohut ja leveä ja toimi C 22 koneessa.

Osuit aika tarkkaan ongelman juureen.  Potkurissa on monta paremetriä halkaisijan lisäksi, Jos kahdessa verrokissa on enemmän kuin yksi parametri erilaista, tuloksista ei voi suoraan päätellä että parametri #1 vaikuttaa näin.

Löysin Fuji Robin 430 moottorin netistä, 1 sylinterinen 1,7 hp. Ei varmaan tämä. Fuji Robin 440 olisi 2 sylinterinen 50 hp@6500 rpm. Oletan että tämä.

Mutta jo nuo tiedot kertoo että
Potkuri 1
halkaisija 1,65 m  välitys 2,52, 
kärjen geometrinen nopeus  223 m/s
pyyhkäisy ala  1,30 m²

Potkuri 2
halkaisija 1,9 m  välitys 3,11, 
kärjen geometrinen nopeus  208 m/s
pyyhkäisy ala  1,49 m²

Molemmat toimivat siten ilmeisesti alle profiilin kriittisen mach luvun (eli nopeus jossa lavan pinnalla nopeus ylittää Mach 1).  Tietämättä profiilia, muuta kuin kuvasta näkyvää, niin ei se paljon yli mach .6 voine olla.

Jos molemmat saivat moottorista saman tehon, niin oletettavaa on että sillä nopeudella (paikallaan?) potkuri-2 on 15% suuremman pinta-alan takia hieman parempi. Koska se joutuu kiihdyttämään ilmaan vähemmän -> parempi hyötysuhde.

Mutta kun lavan profiilit olivat erilaiset, lopputulos että potkuri-1 oli parempi ei kerro paljoakaan.

Helppokäyttöisellä potkurin laskentaohjelmalla (Javaprop https://www.mh-aerotools.de/airfoils/javaprop.htm)
jos profiileja pitää samana niin:

potkuri-1 kehittäisi paikallaan 1400 N
potkuri-2 kehittäisi paikallaan 1450 N

Molemmat ohjelman optimoimana.

#38

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 03, 2026, 21:55:58

Tuollainen tunnelipuhallin/duct fan itsessään omana poikkileikkauksena siipiprofiilin muoto torusrenkaana muodostaa suurehkon virtausvastuksen myös ulkopinnaltaan. Varsikin kun se on useimmiten muotoiltu kartiomaiseksi, peräpäästä suppenevaksi. Nämä on muotoiltu mututuntumalta ja niistä on tehty koeajoja kitsaasti. Nykyisin, kun testikappaleiden luominen on helppoa ja halpaakin ja FEA-työskentely kertoo tavoiteltavan  muodon. Se on propulsion tuottajana varteenotettava vaihtoehto. Jätetään sähkö nyt pois ja tyydytään kaksitahtimoottoriin. Teholtaan jotain 30-50 kWja pyörimisnopeudeltaan jotain 6000-8000rpm. Tässä olisi mahdollisuus tehdä kevyt ja tehokas puhallin. Varsinkin, jos se tunnelin ulkopinta muodostaisi lentävän laitteen rungon osan. Moottoripurjelentokoneen voisi konstruoida edullisemmaksi kuin mitä on ollut esillä. Ja säästyisi alennusvaihteelta.
Näitä on ollut minunkin katsottavana youtubessa. Tosin sähköä niihin kaikkiin tupataan. On vaan virtausopit kehittyneet.

#39

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 03, 2026, 17:50:58

Kutakuinkin samat kaasu täysillä, muistan kuinka tein triviaalit sille aluperin kaksimetriselle saadakseni kierrokset nousemaan. Ehkä se potkuri ei ollut hyvä muotoilultaan, jätin lavan melko paksuksi kärjistäänkin. Se 165 senttinen on melko ohut ja leveä ja toimi C 22 koneessa.
Valitettavasti lyhensin sitäkin ja kokeilin Volkkariin. Lyhyt koekäyttö, liian raskas pyöritettävä, sammutettaessa jälkikäyntiä ja huoli moottorin vahingoittumisesta. Oppi: liiaksi kuormittavien potkurien kokeilu ei ole lentokäytössä olevassa moottorissa asiallista.
Kuvassa se 165 senttinen.

#40

Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT

Viimeisin viesti käyttäjältä Aki Suokas - tammikuu 03, 2026, 09:56:06

Oma kokemus oli kun kokeilin moottoriin missä 1:2,52 välitys ja 165 m. potkuri 1:3,11 vaihteistoa ja 1,9 m. potkuria. Ominaisuudet jälkimmäistä käyttäen huononi, oliko potkuri huono olisiko pitänyt olla vielä suurempi tai leveämpi lapa. Moottori Fuji Robin 430.

Pyörikö moottori molemmissa yhtä paljon?