Tuoreimmat viestit

#1

Foorumilaisten projektit / Jarrut

Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tänään kello 14:20:12

Ostin Rauman Ilmailukerholta OH-213X Lerchen vuonna 1998 ehkä kalliilla mutta Lerchellä lentämisnälkää oli vielä paljon jäljellä. Piikajärvellä osiin purkuun ja kuormaukseen sain paikallista apua, kiitos siitä. Siinä yhteydessä kerrottiin että koneen pyöräjarruissa on ominaisuus että ne jäävät jumiin ja ikään kuin vielä itsetehostuvat ja että kone on siitä syystä ollut kahdesti nokillaan. Kotitallissa aloitin heti kyykkimään jarrujen vieressä askaroiden mikä tässä mättää.
Itse jarruihin tykästyin ne olivat työtä säästämättä valmistettut ja isokokoiset, rummun läpimitta autoissa tyypillinen 180mm. todellakin jarrutetaessa jäi jumiin ja palautui vasta taaksepäin pyöritettäessä. Sellainen meno ei käy, tulin päätelmään että elastinen kevyeksi tehty jarrurumpu menetti pyöreytensä muodostaen ikään kuin pussin mihin jarrukenkä kiilautui eikä tapahtumaa voinut peruuttaa muuten kuin taaksepäin pyörittämällä. Jarrun tekijä ilmeisesti oli automies, autoissa kengät ovat vapaasti uivia mistä ei ole haittaa hoska jarrurumpu on muotonsa säilyttävä. Jos tekijä olisi ollut kaksipyörämies sieltä ehkä olisi jäänyt havainto että kengät ovat ei toimilaite päästä ikään kuin saranoidut. Hitsasin kenkiin kuvassa punaisella väritetyt väkäset ja jumiin jäänti poistui.
Jarrut ovat tehokkaat tosin hieman hankalat käyttää. Erilliset polkimet sivuperäsinpolkimien yläpuolella, kantapäät nostettava irti ohjaamon lattiasta jarrujen käyttämiseksi, sivuperäsintä ja ohjattavaa kannuspyörää käännettävä jalan keskiosalla. Hieman jalkaakrobatiaa vaativa etenkin yksisuuntaisella 3,5 metriä leveällä kiitotiellä, kerhokäytössä ehkä hankala.
Lensin Piikajärvelle 99 näyttämään konetta puhe kääntyi jarruihin kun joku kysyi mistä saisi Rumpujarrut museokoneprojektiin. Jouko Lehikoinen mainitsi lerchen jarrujen olevan tehokkaat mutta että ne jäävät jumiin. Totesin että eivät jää enää korjasin ne ja selitin kuinka. Paikalla ollutta porilaista huvitti suuresti oletin syyksi kun turkulainen korjasi raumalaiset jarrut.
Nämä koneet on tehty seitsemänkymmenluvulla, ei nettiä ei Sprucea tai kiinalaisten skooterien levyjarruja. Olen kyllä nähnyt hienoja tekeleitä missä pyöräakselia on pidennetty kaiken maailman skooterijarrujen mahduttamiseksi ajattelematta lainkaan akselin tyvimomentin kasvua. Niitä ei tarvitse tulla minulle kehumaan. Toinen hyväkäs on nämä Azusa pyörät missä jarrurummut vanteen ulkopuolella kun ne mahtuisivat sisäpuolellekin akselin lyhentämiseksi.
Edessä vielä suuritöinen omavalmiste Saab käsijarrukengistä ja itesorvatuilla rummuilla. 

[3d mallin hyöty 3d tulostinta apunakäyttäen]

#2

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä teacdance - eilen kello 15:02:25

Takkaus mahdollisuuden tekoa 

Kanisterista korkki pohja epoxsilla kiinni kuitu kaukaloon














Sitten paremmin muotoiltu tankkaus reikä

3d mallin hyöty 3d tulostinta apunakäyttäen
Vanerin muoto saatiin leikattua hyvin 3d mallin mukaan oikeisiin kulmiin tankkaus kotelon kuituosaan..

#3

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - syyskuu 17, 2026, 15:03:47

Rohkenen ihmetellä noiden winglettien rakentamista. Ovathan ne eräällä tavalla lumoavan monimutkaisia ja kehittävät rakentajien osaamista. Olisin kuitenkin verrannut kärkivälin lisäämistä samalla profiililla jossakin määrin ja siiven kärkiosan päällisprojetktionkin muokkaamista. Tuloksena kevyempi ja helpompi rakenne.

Tekoälyn näkökanta. (googlen rahvasversio)

Aerodynaamisesti katsottuna winglet ei ole tehokkaampi kuin samanpituinen vaakasuora kärkivälin pidennys, vaan päinvastoin. Vaakasuora kärkivälin pidennys on aerodynaamisesti noin kaksi kertaa tehokkaampi vähentämään indusoitua vastusta kuin samanpituinen, pystysuora winglet.Jos lentokoneen siiven kärkeä jatketaan esimerkiksi 1 metrillä suoraan sivulle (kärkivälin pidennys tai raked wingtip), se parantaa siiven sivusuhdetta (aspect ratio) huomattavasti paremmin kuin 1 metrin pystyyn käännetty winglet.Miksi winglettejä sitten käytetään, jos ne ovat aerodynaamisesti heikompia? Valinta perustuu muihin käytännön rajoitteisiin:1. Lentokenttien kokorajoitukset (Porttivaatimus)Kärkivälin pidennys leventää lentokonetta fyysisesti. Lentokoneet on jaettu luokkiin (esim. ICAO-koodit), jotka määrittävät, kuinka suurelle portille tai rullaustielle kone mahtuu.Winglet kasvaa ylöspäin. Se tarjoaa "virtuaalista kärkiväliä" ja vähentää pyörteitä ilman, että koneen fyysinen leveys kasvaa maassa.2. Rakenteellinen paino ja vääntömomenttiKärkivälin pidennys siirtää siiven nostovoiman keskipistettä kauemmas siiven tyvestä. Tämä kasvattaa siiven tyveen kohdistuvaa taivutusmomenttia (bending moment) merkittävästi. Siipeä on vahvistettava, mikä lisää koneen painoa.Winglet kohdistaa siiven kärkeen pääasiassa sivuttaissuuntaista voimaa. Se lisää tyven taivutusmomenttia huomattavasti vähemmän kuin suora jatke, jolloin siiven sisäisiä rakenteita ei tarvitse vahvistaa (ja painottaa) yhtä paljon.VertailutaulukkoOminaisuusPystysuora winglet (esim. 1 m)Suora kärkivälin pidennys (esim. 1 m)Vastuksen vähennysKohtalainen (noin puolet suoran jatkeen hyödystä)Erinomainen (paras hyötysuhde suhteessa pinta-alaan)Vaikutus kärkiväliinEi muutu (mahtuu samoille porteille)Kasvaa (voi vaatia suuremman luokan portin)Painosakko (rakenne)Pienempi (vaatii vähemmän siiven vahvistamista)Suurempi (lisää merkittävästi tyven taivutusmomenttia)Toiminta-alueOptimoitu pääasiassa yhteen lentotilaan (matkalento)Toimii tehokkaasti kaikilla kohtauskulmillaNyrkkisääntö: Jos lentokone suunnitellaan täysin puhtaalta pöydältä eikä lentokenttien leveysrajoituksia oteta huomioon, siivistä tehdään aina mieluummin pitkät ja suorat (kuten Boeing 787 -koneen raked wingtips) kuin wingletilliset. Winglet on optimaalinen kompromissi silloin, kun siiven pituutta ei voida tai haluta kasvata sivusuunnassa.

#4

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä teacdance - syyskuu 17, 2026, 13:49:27

Sitten alkaakin etuosan peittoon laitto

Palat muotoon leikattu ja kastelu että taipuu mukavemmin

Pienellä suostuttelulla taipui kivasti hiljakseltaan muotoon






Sitten vanerien käsittely molemmin puolin ja liima ja kuitu päälle

#5

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä teacdance - syyskuu 17, 2026, 12:01:51

Pyränsuojien mallailua vielä lisää







Samalla testailtiin tankin pitävyyttä ainakin isoimmat reijät ois huomannut pitää seuraavana laittaa se täyteen dieseliä ja antaa muutaman viikon olla

#6

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä teacdance - syyskuu 17, 2026, 11:54:06

Tämmöinen spinneri tuli meillä saa nähä sen päivän kun sen pääsee asentaan 

#7

Foorumilaisten projektit / Vs: Gaz'aile 2

Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - syyskuu 17, 2026, 10:00:23

Hmm. ite olisin kyllä sorvannut paksummasta aihiosta ja tehnyt enemmän laippaa. Oma luonnevikani on jouduttaa valmiiksi tänään ja olla huomenna tyytymätön tekeleisiin. Sitten tauko ja uusiksi teko aikajänteellä yksi vuorokausi-kolmekymmentävuotta. Spinnerimuotin no. 2 teossa käytin myös Maston sprayta, ei oikein hyvä kiireessä. Ensimmäisessä käytin Inerta epoksia, kiirettä ei saisi pitää. Miksi tehdä itse spinneri, no kun osto spinnereissä ei ole tarvittavaa lieriö tyviosaa.

#8

Off-Topic – Huumoria löysäpipoisille / Vs: Esipuhe

Viimeisin viesti käyttäjältä TiinaO - syyskuu 16, 2026, 10:07:26

Ei se mitään, onnettomuudesta on jo aikaa. Aasinsilta kuitenkin: kerään aineistoa/tarinoita/valokuvia/dokumentteja vanhemmistani Marita ja Veikko Vileniuksesta. He saivat surmansa juurikin tuossa Osprey2-koneessaan 1984. Haluaisin lähinnä verkostoitua henkilöiden kanssa, jotka olivat jotenkin kytköksessä vanhempiini, tai olivat Ähtärin ensimmäisen Ilmailuyhdistyksen jäseniä tai heidän jälkeläisiään.  Etsin tietoa mm. 1970-luvulla toimineesta Ähtärin Ilmailuyhdistyksestä (jonka isäni käsittääkseni laittoi alulle), Ähtärin vanhasta lentokentästä Inhassa, Ilmailuyhdistyksen tapahtumista kuten Ähtärin Ilmailupäivät.
Hankin materiaalia yhdistyksen vaiheista, toiminnasta, sen aikaisista Ähtärin Ilmailupäivistä ja Ähtärin/Inhan lentokentän rakennusvaiheista 70-luvulla. Kaikki mikä liittyy aiheeseen, kiinnostaa (dokumentit, tarinat ja valokuvat). Itse olin nappulana ihmettelemässä, kun vanhempamme raivasivat savimaa-metsiköstä toimivan lentokentän ilmailupäivineen.

Myös valokuvat ym. materiaali mm. Härmälän ja Pirkkalan kentiltä kiinnostaa! Lensin valtavasti perheeni kanssa pienkoneilla v. 1984 asti. (Itse harrastin laskuvarjohyppyä v-1982-84.)

#9

Myydään / KIINNOSTUSTA AUSTRO AE300 / AE...

Viimeisin viesti käyttäjältä Ray - syyskuu 16, 2026, 09:23:31

Tarjolla kiinnostuneille Austro AE300 ja AE330 -dieselmoottoreita, jotka ovat tulleet TBO-aikansa päähän.

Moottorit soveltuvat esimerkiksi:

✈️ Peruskorjattaviksi / overhaul-projektiin
🔧 Varaosiksi ja komponenttien hyödyntämiseen
🚁 Erilaisiin erikois- ja experimental-sovelluksiin
🌊 Hydrokoptereihin ja muihin vastaaviin käyttötarkoituksiin, joissa moottorin käyttötunnit tai lentokelpoisuusvaatimukset eivät sellaisenaan rajoita hyödyntämistä.

Kyseessä on mielenkiintoinen mahdollisuus esimerkiksi moottorikorjaamoille, experimental-rakentajille, ilmailutekniikan harrastajille tai muille, joilla on tarvetta Austro AE300/AE330 -tekniikalle ja varaosille.

Moottoreiden kunto, käyttötunnit ja saatavilla olevat tiedot voidaan toimittaa kiinnostuneille.

💬 Onko kiinnostusta?
Laita viestiä, jos tällaisille moottoreille olisi käyttöä tai haluat lisätietoja saatavilla olevista yksilöistä.

Austro AE300 / AE330 – TBO täynnä, mutta potentiaalia vielä paljon.

#10

Myydään / UFQ 7

Viimeisin viesti käyttäjältä Pertti O - syyskuu 16, 2026, 09:23:21

Myydään uudenveroiset UFQ 7 ANR headsetit. Olleet varakuulokkeina.

Pertti Oravisjärvi
0400387127
Whatsup myös