- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#1
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - eilen kello 23:41:16Spacek SD-1 prototyyppi lensi suoravetoisella Trabant moottorilla mikä on 600 cc. silloin Spacek sanoi tehoa olevan 30 hv. 1,2 metrisellä potkurilla. Sellaista voi ehkä pyörittää 4000 rpm. pumppaa ilmaa tunnissa 144 kuutiometriä. Kuutiometri ilmaa painaa 1300 grammaa polttoaineen ja ilman painosuhde 14:1 300g/hevosvoimatunti olisi
44 hv. Painoa ilman äänenvaimenninta 25kg. Ilman äänenvaimennusta ihan mahdotonta melua. Kun tämä Sitikka on kasassa voisin kasata yksi tai kaksisylinterisen Trabin noin huumorimielessä tietysti. Trabandonet vei kaksikymmentälitraa tunnissa samoin Fuji Robin 440. Hiilikuituisen äänenvaimentimen osaankin tehdä paljonkohan siihen alkupäähän on tehtävä Titaanista.
44 hv. Painoa ilman äänenvaimenninta 25kg. Ilman äänenvaimennusta ihan mahdotonta melua. Kun tämä Sitikka on kasassa voisin kasata yksi tai kaksisylinterisen Trabin noin huumorimielessä tietysti. Trabandonet vei kaksikymmentälitraa tunnissa samoin Fuji Robin 440. Hiilikuituisen äänenvaimentimen osaankin tehdä paljonkohan siihen alkupäähän on tehtävä Titaanista.
#2
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - eilen kello 22:08:03On se niin ruma, että sellaisen kun näkee joskus, niin muistaa lopun ikäänsä. Luulen nähneeni tuommoisen AERO 2015? Messuilla.
Katselin sitä, onko se funktionaalinen, onko se halpa, onko se turvallinen, onko se helppo lentää, onko se ruma. Tuohon viimeiseen pystyin vastaamaan kyllä.
Polttoaineeseen pitää varata vähintään 15 Lb/10 kg. Mistään ei tuossa toteutuksessa voi painosta tinkiä. Massaa on liikaa 17 kg johonkin tavoitteeseen.
Sama määrä on "ylipainoa" Colombanin CRI CRI koneeseen. Siihenkään ei ole mitään tehtävissä. Tämä siivekeratkaisu ja sen vaikutus startissa/laskussa on vaikeammin toteutettavissa monowheel laskutelineratkaisussa. Tämä monowheel "nokkapyörä"toteutuksessa on tuntematon minulle.
En löytänyt yhtään sellaisia moottoreita tuotannossa, mitä sopisi CRI CRI koneeseen. Eipä juuri mitään muutakaan tuplatehoista ilmajäähdytteistä, jolla voisi korvata nuo kaksi. Ja pitäisi olla muu kuin kaksisylinterinen boxeri. Se kun potkaisee aina yhtä lujaa kuin yksisylinterinen, niin yksisylinterinen on melkein samanveroinen. Se massavoimien tasapainoisuus on pieni plussa. Ja pitäisi toimia vielä ilman viritettyä pakoputkea. Sellainen peräkkäinistuva, ilmajäähdytteinen ja tehoa min. 20 kW kierroksilla max 5500 rpm ja massa 15 kg max
Noita lennokkimoottoreita löytyy joitakin
Katselin sitä, onko se funktionaalinen, onko se halpa, onko se turvallinen, onko se helppo lentää, onko se ruma. Tuohon viimeiseen pystyin vastaamaan kyllä.
Polttoaineeseen pitää varata vähintään 15 Lb/10 kg. Mistään ei tuossa toteutuksessa voi painosta tinkiä. Massaa on liikaa 17 kg johonkin tavoitteeseen.
Sama määrä on "ylipainoa" Colombanin CRI CRI koneeseen. Siihenkään ei ole mitään tehtävissä. Tämä siivekeratkaisu ja sen vaikutus startissa/laskussa on vaikeammin toteutettavissa monowheel laskutelineratkaisussa. Tämä monowheel "nokkapyörä"toteutuksessa on tuntematon minulle.
En löytänyt yhtään sellaisia moottoreita tuotannossa, mitä sopisi CRI CRI koneeseen. Eipä juuri mitään muutakaan tuplatehoista ilmajäähdytteistä, jolla voisi korvata nuo kaksi. Ja pitäisi olla muu kuin kaksisylinterinen boxeri. Se kun potkaisee aina yhtä lujaa kuin yksisylinterinen, niin yksisylinterinen on melkein samanveroinen. Se massavoimien tasapainoisuus on pieni plussa. Ja pitäisi toimia vielä ilman viritettyä pakoputkea. Sellainen peräkkäinistuva, ilmajäähdytteinen ja tehoa min. 20 kW kierroksilla max 5500 rpm ja massa 15 kg max
Noita lennokkimoottoreita löytyy joitakin
#3
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - eilen kello 20:50:21Ivanov ZJ-Vieran tyhjäpaino ilmeisesti yksipyöräisenä on 77 kg, Hirth F-200 26 hv moottori.
kärkiväli 7.5 m
pinta-ala 9.1 m2
Stall: 24 kt / 44 km/h
Cruise: 59 kt / 110 km/h
VNE: 70 kt / 130 km/h
Empty Weight: 77 kg
MTOW Weight: 198 kg
Climb Ratio: 700 ft/min / 3.5 m/s
https://www.globalplanesearch.com/aircraft/6803609-zj-viera-microlight-99p-start-on-ebay-for-sale-in
https://en.wikipedia.org/wiki/Ivanov_ZJ-Viera
https://www.aero-news.net/index.cfm?do=main.textpost&id=ccd2fe24-c4d3-4f01-95ac-468112b12533
https://www.pilotmix.com/zj-viera
https://www.facebook.com/groups/436449473535787/permalink/2066526427194742/
kärkiväli 7.5 m
pinta-ala 9.1 m2
Stall: 24 kt / 44 km/h
Cruise: 59 kt / 110 km/h
VNE: 70 kt / 130 km/h
Empty Weight: 77 kg
MTOW Weight: 198 kg
Climb Ratio: 700 ft/min / 3.5 m/s
https://www.globalplanesearch.com/aircraft/6803609-zj-viera-microlight-99p-start-on-ebay-for-sale-in
https://en.wikipedia.org/wiki/Ivanov_ZJ-Viera
https://www.aero-news.net/index.cfm?do=main.textpost&id=ccd2fe24-c4d3-4f01-95ac-468112b12533
https://www.pilotmix.com/zj-viera
https://www.facebook.com/groups/436449473535787/permalink/2066526427194742/
#4
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - eilen kello 15:19:29Nyt on kahdet HAL anturit hillottu yhteen jakarunkoon, waste spark systeemillä, kaksi puolaa, jakolaitetta ei tarvita. Roottorin tuplaaukot pitää täyttää tigillä paikat hitsaten. Kierteellinen alumiiniputki toimii juuritukena hitsatessa.
#5
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - eilen kello 14:46:17Kahdessa noista kuvissa näyttäytyvällä Esko Hietasella oli jo kolmekymmentä vuotta sitten ajatuksena käyttää hiilikuituisia onkivapoja rakenteisiin. Hänen kuin minunkin isoisäni oli kotoisin Uudeltakirkolta Karjalan kannakselta. Heidän suhtautumisensa velivenäläiseen oli sama kuin Rokan Antilla Tuntemattomasta.
Wendashop Liedosta lähetti juuri mainoksen Uretaanilevystä minkä tiheys 300kg. m/3 parsattoo euroo levy paksuus 50mm. 1500x500. Hieman hintavaa mutta jos yksi levy riittää.
Wendashop Liedosta lähetti juuri mainoksen Uretaanilevystä minkä tiheys 300kg. m/3 parsattoo euroo levy paksuus 50mm. 1500x500. Hieman hintavaa mutta jos yksi levy riittää.
#6
Comco Ikarus Gerätebau GmbH / Vs: M3169/15
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Nikunen - eilen kello 13:08:26Lentokelpoisuusmääräyksessä M3169/15 ei ole mitään tekstiä, joka viittaa Akin meille tänne kertomaan Traficomin tulkintaan.
Lentokelpoisuusmääräys on tehty, kun siinä mainitut kohdat A ja B on suoritettu ja lentokelpoisuusmääräyksen
numero on merkitty ilma-aluksen teknilliseen kirjanpitoon.
SB-42-017A-2014 määrää ottamaan käyttöön POH C42 series, Issue 3, Revision 1. Tästä dokumentistä en ole löytänyt kohtaa,
joka määrittelee käyttämättä jäävän polttoaineen.
Traficomin sivuilta löytyy seuraavat suomalaiset tyyppitodistukset, joiden mukaisesti lupa ilmailuun on myönnetty.
https://traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/ilma-alukset-ja-lentokelpoisuus/ilma-aluksen-lentokelpoisuus-ja-huolto-1
FIN032 – Ikarus C42 B
FIN/U002 – Ikarus C42
FIN033 – Ikarus C42 C (vanhempi)
FIN/U045 -Ikarus C42 CS
FIN/U049- Ikarus
FIN/U052– Ikarus C42 C (uudempi, B2 varustus)
Jäljelle jäävä polttoaine on merkittynä tyyppitodistukseen, FIN032, FIN/U002 ja FIN/U052
Tyyppitodistuksista FIN033, FIN/U045 ja FIN/U049 tieto puuttuu.
Noista uusin FIN/U052 uusin, tällä on tehty myös uudet B2 massan nostot. Tyyppitodistuksessa on kerrottu voimassa oleva POH.
Ettei tämä olisi nyt liian selvää, on lupa ilmailuun mahdollisesti myönnetty myös erillisillä hyväksynnöillä. Lupa ilmailuun todistuksessa on yleensä mainittu käytettävä POH.
Saksalainen tyyppihyväksyntä löytyy täältä;
https://lsgb.daec.de/media/files/2023/Luftsportgeraete_Buero/Kennblatt/66141.pdf
tai
https://lsgb.daec.de/media/files/2022/Luftsportgeraete_Buero/Kennblatt/66141-1.pdf
Sieltä löytyy käyttämättä jäävä polttoaine määrä, 0,145L.
POH LTF UL 2019 C42B – Ausgabe 1, Rev. 3 (11.03.2022) näytäisi olevan viimeisin.
https://www.comco-ikarus.de/wp-content/uploads/2022/04/POH-LTF-UL-2019-C42B-Ausgabe-1-Rev.-3.pdf
Lentokelpoisuusmääräys on tehty, kun siinä mainitut kohdat A ja B on suoritettu ja lentokelpoisuusmääräyksen
numero on merkitty ilma-aluksen teknilliseen kirjanpitoon.
SB-42-017A-2014 määrää ottamaan käyttöön POH C42 series, Issue 3, Revision 1. Tästä dokumentistä en ole löytänyt kohtaa,
joka määrittelee käyttämättä jäävän polttoaineen.
Traficomin sivuilta löytyy seuraavat suomalaiset tyyppitodistukset, joiden mukaisesti lupa ilmailuun on myönnetty.
https://traficom.fi/fi/liikenne/ilmailu/ilma-alukset-ja-lentokelpoisuus/ilma-aluksen-lentokelpoisuus-ja-huolto-1
FIN032 – Ikarus C42 B
FIN/U002 – Ikarus C42
FIN033 – Ikarus C42 C (vanhempi)
FIN/U045 -Ikarus C42 CS
FIN/U049- Ikarus
FIN/U052– Ikarus C42 C (uudempi, B2 varustus)
Jäljelle jäävä polttoaine on merkittynä tyyppitodistukseen, FIN032, FIN/U002 ja FIN/U052
Tyyppitodistuksista FIN033, FIN/U045 ja FIN/U049 tieto puuttuu.
Noista uusin FIN/U052 uusin, tällä on tehty myös uudet B2 massan nostot. Tyyppitodistuksessa on kerrottu voimassa oleva POH.
Ettei tämä olisi nyt liian selvää, on lupa ilmailuun mahdollisesti myönnetty myös erillisillä hyväksynnöillä. Lupa ilmailuun todistuksessa on yleensä mainittu käytettävä POH.
Saksalainen tyyppihyväksyntä löytyy täältä;
https://lsgb.daec.de/media/files/2023/Luftsportgeraete_Buero/Kennblatt/66141.pdf
tai
https://lsgb.daec.de/media/files/2022/Luftsportgeraete_Buero/Kennblatt/66141-1.pdf
Sieltä löytyy käyttämättä jäävä polttoaine määrä, 0,145L.
POH LTF UL 2019 C42B – Ausgabe 1, Rev. 3 (11.03.2022) näytäisi olevan viimeisin.
https://www.comco-ikarus.de/wp-content/uploads/2022/04/POH-LTF-UL-2019-C42B-Ausgabe-1-Rev.-3.pdf
#7
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - eilen kello 12:55:39Koska rakenteen epäjatkuvuuskohdat on olleet pullonkauloja kautta aikain, venäläinen tyyli tehdä tosikevyitä onkivavoista liitokset kangaspaloilla vahvistaen ei taida sittenkään olla huono? Muutamalla satasella saa tehtyä rungon koeponnistettavaksi, mutta siiven kotelorakenteisiin pyöreät putket ei välttämättä ole optimaalisimpia.
Niihin olenkin ajatellut käytäväni seilipaatin purjeen lattoja, ydinaineeksi urtsua ja kietaista yhden kevyen rätin kuorruttamaan koko kepakon.
Niihin olenkin ajatellut käytäväni seilipaatin purjeen lattoja, ydinaineeksi urtsua ja kietaista yhden kevyen rätin kuorruttamaan koko kepakon.
#8
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - eilen kello 06:08:49Mielenkiintoista historiaa nuo Sepon postaamat artikkelit, lähelle sattui tutkimus putkien Väsytyskoeistuksesta. Siinä toinen puoli koestetuista koski Uutettuja eli Hitsattuja putkia, hitsaustapaa ei mainittu mutta ajankohta huomioiden melko varmasti Happi/Asetyleeni. Myöskään hitsauksenjälkeisestä lämpökäsittelystä ei ole tietoa.
Murtumien kerrottiin tapahtuneen itse hitsisaumassa tai sauman vieressä olevassa raerakenteeltaan karkenneessa osassa.
Nykyisin tuosta käytetään nimitystä Heat Affected Zone HAZ, nuo hitsin HAZ.it tietää jokainen Wärtsilän pilkattu hitsari. Uusiaikaisten rakenneteräksien raerakenteen hienontamisella saavuttettu lujuuslisä tietysti menetetään hitsaustapahtumassa missä metalli käy sulassa tilassa ja tapahtuu Rekristallisoituminen ja mahdollisesti suurikokoisten ei sitkeän raerakenteen synty, eli sitä pitää välttää.
Turussa nykyisin rakennettavien Hupiristeilijöiden rakenteesta löytää erikoisuudentavoittelun takia suurikokoisia kolmen neljän kannen korkuisia aukkoja jotka saavat ihmettelemään millä tähän rakenteeseen on saatu lujuuden edellyttämä jäykkyys. Vastaus lienee näissä nykyaikaisissa hienoraeteräksissä ja kontrolloidussa hitsaustapahtumassa esi- ja jälkilämmityksineen.
Tapanin tekemä opiskelu on hyvästä, myös insinöörikoulutuksen antamat perustiedot ovat hyvästä sillä ne luovat aivoihin tiedostoja joihin voi myöhemmin ripustaa tarkentavaa tietoa. Experimental Lentokoneenrakennus on hämmästyttävän poikkitieteellinen ala joka antaa halukkaale luvan opiskella metalurgiaa, orgaanista ja epäorgaanista kemiaa, materiaalioppia ja jopa lujuusoppia. Tarpeellisinta kuitenkin on innostus ja päämäärähakuisuus olkoonkin vaikka että tähän matkaan valmiiseen lentokoneeseen sisältyisi virheitä sillä kukaan ei ole seppä syntyessään.
On huomattavaa millaiselta takamatkalta joutuu lähtemään tällainen maalaiskansakoulun kasvatti jonka ainoat muistamani opit ovat tukinuittoreitit suomessa ja laulun sanat "Helmikuu on tullut tuulet valkohanget pakkasherra jne". Ruuremmoiseksi käännekohdaksi muodostui kun ollessani kymmenvuotias äitini hankki kotiimme television, sen katselun myötä opittu englanninkielen taito on vienyt pitkälle niin hyvässä kuin pahassa. Nykyisin kun käytössä Wikipedia englanninkielen taito on tullut entistä antoisammaksi, sanoisin että ilman kielitaitoa eläisin pullossa tietämättä sitä itse. Tietokone tekee jokaisesta ihmisestä yliopistooppineen.
Eli mainitsemani innostus on tärkein voimavara, sitten tulee Akin mainetsema argumentti "Tarkoitus onkin oppia" tai sen suuntaisesti, eli pitää antaa itselleen lupa oppia. Palaan vielä siihen teräsputkirakenteeseen, kotirakentaja ei ehkä pääse ideaalisuoritteisiin putkiristikoiden hitsauksessa mutta rakenteiden mitoitus ei sitä edellytäkään, kuitenkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pitää pyrkiä.
Kuvassa kolme eri kotitekoista lentolaitetta jotka syntyneet enemmän innostuksen ja vähemmän teoreettisen tietämyksen pohjalta. Vasemman alnurkan kuvan kone ei lentänyt, siipiprofiili oli Starfigterin luokkaa, molemmat koneet kuitenkin syntyneet Pentti Kyrölän työn innoittamana (vasen yläkuva)
Murtumien kerrottiin tapahtuneen itse hitsisaumassa tai sauman vieressä olevassa raerakenteeltaan karkenneessa osassa.
Nykyisin tuosta käytetään nimitystä Heat Affected Zone HAZ, nuo hitsin HAZ.it tietää jokainen Wärtsilän pilkattu hitsari. Uusiaikaisten rakenneteräksien raerakenteen hienontamisella saavuttettu lujuuslisä tietysti menetetään hitsaustapahtumassa missä metalli käy sulassa tilassa ja tapahtuu Rekristallisoituminen ja mahdollisesti suurikokoisten ei sitkeän raerakenteen synty, eli sitä pitää välttää.
Turussa nykyisin rakennettavien Hupiristeilijöiden rakenteesta löytää erikoisuudentavoittelun takia suurikokoisia kolmen neljän kannen korkuisia aukkoja jotka saavat ihmettelemään millä tähän rakenteeseen on saatu lujuuden edellyttämä jäykkyys. Vastaus lienee näissä nykyaikaisissa hienoraeteräksissä ja kontrolloidussa hitsaustapahtumassa esi- ja jälkilämmityksineen.
Tapanin tekemä opiskelu on hyvästä, myös insinöörikoulutuksen antamat perustiedot ovat hyvästä sillä ne luovat aivoihin tiedostoja joihin voi myöhemmin ripustaa tarkentavaa tietoa. Experimental Lentokoneenrakennus on hämmästyttävän poikkitieteellinen ala joka antaa halukkaale luvan opiskella metalurgiaa, orgaanista ja epäorgaanista kemiaa, materiaalioppia ja jopa lujuusoppia. Tarpeellisinta kuitenkin on innostus ja päämäärähakuisuus olkoonkin vaikka että tähän matkaan valmiiseen lentokoneeseen sisältyisi virheitä sillä kukaan ei ole seppä syntyessään.
On huomattavaa millaiselta takamatkalta joutuu lähtemään tällainen maalaiskansakoulun kasvatti jonka ainoat muistamani opit ovat tukinuittoreitit suomessa ja laulun sanat "Helmikuu on tullut tuulet valkohanget pakkasherra jne". Ruuremmoiseksi käännekohdaksi muodostui kun ollessani kymmenvuotias äitini hankki kotiimme television, sen katselun myötä opittu englanninkielen taito on vienyt pitkälle niin hyvässä kuin pahassa. Nykyisin kun käytössä Wikipedia englanninkielen taito on tullut entistä antoisammaksi, sanoisin että ilman kielitaitoa eläisin pullossa tietämättä sitä itse. Tietokone tekee jokaisesta ihmisestä yliopistooppineen.
Eli mainitsemani innostus on tärkein voimavara, sitten tulee Akin mainetsema argumentti "Tarkoitus onkin oppia" tai sen suuntaisesti, eli pitää antaa itselleen lupa oppia. Palaan vielä siihen teräsputkirakenteeseen, kotirakentaja ei ehkä pääse ideaalisuoritteisiin putkiristikoiden hitsauksessa mutta rakenteiden mitoitus ei sitä edellytäkään, kuitenkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pitää pyrkiä.
Kuvassa kolme eri kotitekoista lentolaitetta jotka syntyneet enemmän innostuksen ja vähemmän teoreettisen tietämyksen pohjalta. Vasemman alnurkan kuvan kone ei lentänyt, siipiprofiili oli Starfigterin luokkaa, molemmat koneet kuitenkin syntyneet Pentti Kyrölän työn innoittamana (vasen yläkuva)
#9
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 11, 2026, 18:39:15Kopioin nuo ja paljon muuta jo 80-luvulla TKK:n kirjaston kokoelmista. Sittemmin, muistaakseni jo noin pari vuosikymmentä sitten tuo Teknillinen Aikakauslehti tuli luettavaksi tuolta mihin Seppo meille polun näytti. Kyllä silloin -80 ja -90 luvulla kopioin kymmeniä tuhansia sivuja TKK:n kirjaston kirjoista. Ennen siellä oli laina-aika siihen saakka kun joku toinen halusi teoksen. Sitten se meni neljään viikkoon ja uusiminen oli vaikeata, lankapuhelimella, kunnes sekin kävi netissä mahdolliseksi. Se suljettu varasto, mihin vietiin vanhat kirjat, sulkeutui. Onneksi siellä oli kirjastovirkailijana Elias Järvinevan ikäneitotytär. Hän tunnisti vähän hurahtaneen harrastelijan. Kuulustelun jälkeen hän kirjoitti suljetun varaston käytön lupalapun. Olisihan siellä ollut vaikka kaikki vapaatkin mutta siellä oli homeongelma. Parin tunnin oleskelu aiheutti hengenahdistusta. No, eipä siellä enää ole mitään, ei maan alla eikä maaan päällä.
Tällä vuosituhannella, etupäässä AbeBooks nettiantikvariaatista olen tilannut satoja teknillisiä opuksia. Sellaisiakin mitä olin kopioinut. Kirjassa on parempi käyttöliittymä kuin sinisessä mapissa. Varsinkin kun semmoisia ei voi olla huushollissa. No, ehkä Lundia hyllystön kaapin ovien takana muutama. Onneksi on autotalli.
Nyt ne mapit ja kirjat on saastaa. Yritän neuvotella haudankaivajan kanssa, että tekisi muutaman metrin syvemmän kuopan. Ilmailumuseon kirjastoon tai semmoiseen tuskin kelpaa kun niissä ei ole mitään museaalista. Ja sitä paitsi sinne lahjoitetut uppoaa kuin mustaan aukkoon.
Tällä vuosituhannella, etupäässä AbeBooks nettiantikvariaatista olen tilannut satoja teknillisiä opuksia. Sellaisiakin mitä olin kopioinut. Kirjassa on parempi käyttöliittymä kuin sinisessä mapissa. Varsinkin kun semmoisia ei voi olla huushollissa. No, ehkä Lundia hyllystön kaapin ovien takana muutama. Onneksi on autotalli.
Nyt ne mapit ja kirjat on saastaa. Yritän neuvotella haudankaivajan kanssa, että tekisi muutaman metrin syvemmän kuopan. Ilmailumuseon kirjastoon tai semmoiseen tuskin kelpaa kun niissä ei ole mitään museaalista. Ja sitä paitsi sinne lahjoitetut uppoaa kuin mustaan aukkoon.
#10
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - helmikuu 11, 2026, 15:35:41Arvo Ylisen artikkeli: Puun käytöstä lentokoneenrakennuksessa Suomessa. Teknillinen aikakauslehti 1940, jota ei ole vielä vapaasti luettavissa Kansallisarkiston nettisivulla.
https://www.facebook.com/groups/ilmailu/permalink/3434003696765055
Artikkelissa mainitut lähteet ym. löytyvät Kansallisarkiston nettisivuilta, tässä muutama:
LENTOKONERAKENNUKSEN ALALLA SUOMESSA SAADUISTA TEKNILLISISTÄ KOKEMUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.02.1938, nro 2, s. 34 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122908?page=34
BAKELIITILLA PARANNETUN PUUN OMINAISUUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.07.1934, nro 7-8, s. 31 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122892?page=31
LENTOKONEISSA KÄYTETTYJEN TERÄSPUTKIEN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.11.1934, nro 11, s. 36 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122895?page=36
SUOMALAISEN MÄNNYN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.09.1933, nro 9, s. 35 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122563?page=35
https://www.facebook.com/groups/ilmailu/permalink/3434003696765055
Artikkelissa mainitut lähteet ym. löytyvät Kansallisarkiston nettisivuilta, tässä muutama:
LENTOKONERAKENNUKSEN ALALLA SUOMESSA SAADUISTA TEKNILLISISTÄ KOKEMUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.02.1938, nro 2, s. 34 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122908?page=34
BAKELIITILLA PARANNETUN PUUN OMINAISUUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.07.1934, nro 7-8, s. 31 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122892?page=31
LENTOKONEISSA KÄYTETTYJEN TERÄSPUTKIEN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.11.1934, nro 11, s. 36 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122895?page=36
SUOMALAISEN MÄNNYN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.09.1933, nro 9, s. 35 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122563?page=35
Powered by EzPortal