Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Experimental / Vs: Peräsinten konstruktio
« Uusin viesti kirjoittanut Martti Mattila eilen kello 11:57:11 »
On tuossa Moranen korkeusvakaajassa eräs juttu mikä mättää, nimittäin tämä diagonaalinen tuenta eli drag antidrag toiminto.  Emme näe verhoilun sisälle, onko siellä ilmanvastusta vastaan muuta rakenteellista komponenttia kuin verhous. Ulkopuoliset tukivaijerit tai tangot eivät tue ees taas suuntaisia kuormia, vain ylös alas suunnassa. Toisin on esimerkiksi Fokker Dr. 1 den. vakaajassa missä voimakas diagonaali komponentti. Kuva pienoismallityöstä mutta esikuvaa rakenteellisesti noudattava.
2
Yhdistystoiminta, kurssit ja tapahtumat / MILK ultrakevytlupakirjakurssi 2022
« Uusin viesti kirjoittanut Armin Züger eilen kello 11:37:50 »
Mäntsälän Ilmailukerho (MILK) järjestää ultrakevytlupakirjakurssin lentokaudella 2022
Infotilaisuus (vapaa pääsy) Sunnuntai 13. helmikuuta 2022, klo 14
• Paikka: Nummelan lentokentän kerhotilat  ks. ajo-ohjeet ja sijainti: (linkki)
• Teoriakurssi on Suomen urheiluilmailuopiston (SUIO) verkkoteoriakurssi + kerhon tukimateriaali/luokkateoriatunnit
• Lento-osuus suoritetaan Nummelassa
• Koulukoneet uusi ATEC 321 Faeta (600kg, kuormattavuus 250+ kg) ja ATEC 122 Zephyr (472.5 kg)
Lisätietoa kerhon weppisivuilta ( https://milk.fi ) ja sähköpostilla koulutus ätt milk.fi

Tervetuloa!

3
Experimental / Vs: Peräsinten konstruktio
« Uusin viesti kirjoittanut Martti Mattila Tammikuu 26, 2022, 17:29:14 »
Kiva että kysyit, jos ajattelen että teen tai ainakin aloitan moisen vehkeen tekemisen ikään kuin vaivihkaa itseltänikin, (olen itsepetoksen mestari) niin kannattaa aloittaa peräsimistä. Ranskankielisestä selostuksesta selkesi että korkeusvakaajan kärkiväli on 2,6 metriä ja leveys 40 cm. Korkeusperäsin näyttäytyy kolmitahokuvassa saman 40 cm. levyisenä. Rakenne alkuperäisessä Dural putkea, hallussani ei ole  7/8 tai yhden tuuman Duraliputkea enkä moista hyllyyn jäävää projektia varten sellaista lähde ameriikasta tilaamaan, maksaakin niin vietävästi. Yksi keksimäni rakennetapa on missä vakaajan ja peräsimen saranalinjan putket ja niihin hitsatut saranat ja hornit ovat terästä ja näihin putkiin hitsattuihin noin 100 millisiin teräsputkitumppeihin laitetaan alumiiniputki jatkoksi siten että terästumppi on alumiinin sisäpuolella ja epoksilla eristetty ja liimattu. Tässäkin rakenteessa olisi parempi jos käyttäisi 7/8 in 0,7 millin putkea, hallussani olevan 0,9 millisen sijaan.
Toinen mahdollisuus olisi tehdä koko roska Hiilikuidusta 30mm. Finnfoamin päälle sileitten muovilevyjen puristukseen. Tämä olisi harjoitustyö, samoin kuin tuo putkesta tehty olisi rätitys harjoitustyö, siihen hommaan tarvitsen lisää harjoitusta. EV Eurostar koneen korkeusvakaaja on kärkiväliltään 250 cm. maantiekelpoisuuden takia, se on yksi harkinnan arvoinen asia.
Tuon putkesta tehdyn ehdottomiin varjopuoliin kuuluu pitkät tuentapinnat joita yhteensä 8 metriä, Etummaisen kierroksen poisjättö olisi ainakin yksi parannus.
Ensimmäisen maailmansodan koneiden korkeusvakaajat ja peräsimet olivat sivusuhteehtaan pieniä, mikähän sai moranet innostumaan tämän koneen kohdalla, sekö että oli tarkoitettu taitolennon harjoituskoneeksi.
Kuten sanoit Tapani "hälläpyörä syöttää kaikenlaista" vaan verstaaseen meno on vaikeaa.
ps. Putkiversioon menisi neljä kiloa putkea plus rätit, lakat ja tukipinnat.
4
Experimental / Vs: Peräsinten konstruktio
« Uusin viesti kirjoittanut Tapani Honkanen Tammikuu 26, 2022, 13:55:06 »
Minkälaista tuskaa olet kokenut? Sitä, että on epämääräinen, huono, kallis ja ruma ratkaisu? Vai siitä, että joku on napannut kuningasidean nenäsi edestä? Olemme tottuneet kirjoittajan havaintojen tämällisyyteen mutta nyt peräsinratkaisun pohdinta jätti valtavasti kysymyksiä. 
5
Experimental / Peräsinten konstruktio
« Uusin viesti kirjoittanut Martti Mattila Tammikuu 26, 2022, 07:25:36 »
Ilmailuharrastus on minulle pitkälti lentolaitteen yksityikohtien ihmettelyä. Ei suositeltava lähestyminen, miksi kuluttaa aikaa johonkin mille ei mitään voi ja mikä on kuin taivaasta annettu. Onneksi kaltaisiani on harvassa, ja toiset harrastajat osaavat keskittyä ilmailuharrastuksen enemmän elämyksiä tuottaviin juttuihin. Lentokoneen konstruktiossa siellä etuosassa esim. moottorisaennuksessa, siipien kiinnityksessä, laskutelineessä ja ohjaamojärjestelyssä eli siellä mikä tapahtuu lähellä koneen haluttua massakeskiötä, kaikki tuntuu olevan suoraviivaista ja verraten helppoa ja referenssitapauksia riittää.
 Sitten tullaan peräpäähän, ylimääräinen kilo siellä takapäässä pitää kompensoida viemällä moottoria eteenpäin, mikä taas lisää kokonaismassaa. Oma ajatus on että yhden kilon tohelointi takapäässä on kolmen kilon ylimääräinen painolisä kokonaismassaan. Eli peräsimet ja perärunko olisi suotavaa tehdä niin kevyeksi kuin vain uskaltaa. Paljon vaadittu, mitä tekee vahvoilla siivillä, tukevilla laskutelineillä ja geetä kestävällä moottoripukilla jos takasimet antavat periksi ja kiertyvät tai joutuvat flutteriin liian heikkon rakenteen johdosta. Mielellään lisätään vaijeri, umpitanko tai putki virityksiä lisäämään jäykkyyttä. Messerchmitt 109 jätti välillä korkeusvakaajan tuennan pois nopeuden tai halpuuden takia, siihen oli myöhemmin palattava kun koneet hajosivat lennolla.
Wittman Tailwind ei käytä lankaan ulkopuolisia jäykisteitä korkeus ja sivuvakaajassa vaikka sielläpäin suunnitelluista taitolentokoneista yleensä löytyy ulkopuolinen jäykistekierros, mutta suunnittelija olikin raaseri miehiä.
Tämän kirjoituksen aiheutti tuska mikä aiheutui Morane Saulnier 181 koneen peräsinten tarkastelusta.
6
Potkurit / Vs: Potkurin kiinnityksistä yleensä
« Uusin viesti kirjoittanut Pekka Tammikuu 24, 2022, 11:20:10 »
7
Potkurit / Vs: Potkurin kiinnityksistä yleensä
« Uusin viesti kirjoittanut mattir Tammikuu 23, 2022, 18:44:52 »
Kerhon Eurostarin Woodcomp Classic 170 kävi tarkastuksessa (36kk jakso) ja palautui uusien pulttien ja mutterien kera asennettavaksi.
Nyt kitkamutterit olivat niin tömäkkää tavaraa etteivät kiertyneet ollenkaan 22Nm momentilla, mikä pitäisi olla lopullinen kiristysmomentti.
Hyvä että olivat noinkin jäykkiä tapauksia niin ei tullut edes mieleen koittaa pysyisikö potkuri  paikallaan löysillä pulteilla. Laitoimme viisampien neuvosta tilalle Nylockit ja merkaamme ne vielä lakalla.
Jos kaikki kiristysmomentti menee kitkamutteriin niin ne pultit jäävät AIVAN LIIAN LÖYSIKSI! -> Pultit naps ja/tai potkurin keskiö hakkaantuu pilalle. Se kolina tyhjäkäynnillä voi siis kuulua jostain muualtakin kuin sieltä Rotaxin vaihteesta...
8
Ostetaan / Talvisuojat piper arrow 1-koneelle
« Uusin viesti kirjoittanut JuukeLap Tammikuu 19, 2022, 22:59:20 »
Terve!
Löytyisikö kellään suojia? Tai onko neuvoja mitä kangasta kannattaa valita?
-Sami, nolla viis nolla 5900231
9
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Beaver rx 550
« Uusin viesti kirjoittanut Martti Mattila Tammikuu 16, 2022, 21:56:53 »
Näkyy olevan tuon moottorin aplikaatiolistassa tuo M.S. 180 . Seuraava oli tehokkaampi viisisylinterinen Salmson 5 AC mikä tuli tuotantomalliin MS 181. Olisi jännä tietää kuinka kauan Salmson käytti moottoreissaan tuota episykli periaatetta. On niitä keksintöjä tullut keksintyä ja sitten opittua että jo keksittyä, esim. tuulilasin pyyhkijäsulat jotka nousevat irti lasista moottorin alipaineen loputtua, käytössä DC ysissä. Automaattisesti Auringonvalon voimakkuuden mukaan himmenevä tuulilasin yläosa.  Potkurin kopiojyrsimen yhteydessä keksitty kahden ketjurattaan keskinäinen ajoitus säätö, käytössä BMW n. nokan ajoituksessa, mulla oli ennen. Trabantin moottorin käyttö lentolaitteessa. Ainoa keksintöni jota muut eivät vielä ole vieneet mutta jonka kaupallistamisen olen laiminlyönyt on tämä Kirkkovene Wunderbaum  autoraikastin, avattava malli. Tuoksu on kehitteillä, naispuolisten foorumilaisten konsultointi tervetullut.
10
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Beaver rx 550
« Uusin viesti kirjoittanut Tapani Honkanen Tammikuu 16, 2022, 19:35:22 »
Onko kyseessä tämä moottori?

https://en.wikipedia.org/wiki/Salmson_9_AD

Tuossa moottorissa on jotakin tuttua.
https://www.enginehistory.org/Piston/Before1925/SalmsonZ-9/SalmsonZ-9.shtml

Tuon mekanismin kehitin, ilman tietoa esikuvista vuonna 1998. Tavoitteeni oli silloin saada kehitettyä 5-sylinterinen tähtimoottori, missä massavoimat ovat merkityksettömiä.
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by EzPortal