SUPERULTRAKEVYT

Aloittaja Tapani Honkanen, maaliskuu 20, 2010, 11:10:42

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Tapani Honkanen

Akille, olen minä ostanut Melleniltä Minisytkyn piirustuksen hyvin kauan sitten. Tuo ratkaisu on johdonmukainen ja hyvä. Ja sivusauva määrittää aika paljon myös ratkaisuja.

Tilaamalla Sport Aviation lehden vuodesta 1974, on nähnyt monet koplaukset, myös V-peräsinen ratkaisut.

Kun tuossa CRI-CRI:ssä on tavoiteltu sauvan korkeusohjauksen ja laskusiivekkeiden koplausta ja myös laskusiivekkeiden ja korkeusperäsimen koplausta, niin tavoittelin niitä myös minä. Koska ilmaisia lounaita ei ole, niin jostakin maksaa. Sauva keskellä nostaa takapuolta vähän mutta mahdollistaa yksinkertaisen rakenteen.


Ja Ansiksen kirjoitukseen: Jos selviää pienellä tehokkaalla siivellä, niin miksi tekee suuria tehottomia siipiä. Nuo nostovoimaa lisäävät härpättimet ovat halpa keino alentaa siiven kokoa sakkausnopeutta ja myös koneen massaa.
Kyllähän ultria sitovat rajoitukset pilaavat tehokkuutta.
Kun tavoittelee (lähesj regulaatiovapaata laitetta, niin voi tehdä hyviä ratkaisuja.
Kyllä sakkausnopeus 20 m/s on riittävän alhainen. Jos se on 15 m/s, on tuulen armoilla.


Ansis

Lainaus käyttäjältä: Tapani Honkanen - marraskuu 25, 2025, 18:09:18Ja Ansiksen kirjoitukseen: Jos selviää pienellä tehokkaalla siivellä, niin miksi tekee suuria tehottomia siipiä. Nuo nostovoimaa lisäävät härpättimet ovat halpa keino alentaa siiven kokoa sakkausnopeutta ja myös koneen massaa.
Kyllähän ultria sitovat rajoitukset pilaavat tehokkuutta.
Kun tavoittelee (lähesj regulaatiovapaata laitetta, niin voi tehdä hyviä ratkaisuja.
Kyllä sakkausnopeus 20 m/s on riittävän alhainen. Jos se on 15 m/s, on tuulen armoilla.



Toi noin 70 kmh sakkausnopeus ei kovin suurta siipeä vaadi ja monimutkaiset laippamekanismit on työläitä/kalliita/painavia/vikaherkkiä ja saa aikaan melkoisen säätöoperaation haluttua lopputulosta etsiessä.

Oratexillä päällystetystä siivestä nyt ei kovinkaan painavaa tai kallista saa aikaan (Weight of the uncoated fabric: 55 - 65 g/m2. Weight of the coated fabric: 92 - 122 g/m2 (dependent on color)), joten joku 10 neliön kantopinta-ala olisi vielä rakenteiden päällä vain reilut 2,5kg.
Jokainen voipi pähkäillä mielessään millaisia arvoja tuolla alle 20kg/m2 siipikuormituksella saa.

Samoin törmääminen maapalloon tai kiinteään objektiin ei saa aikaan vastapuolelle suuria orkosia ja itsemurhalentäjäkin saattaa jäädä kitumaan ja jäljellä oleva varallisuus kenties kannustaa yrittämään uudelleen.

Eli edelleen olen sitä mieltä, että värkki ilman voimalinjaa sekä mittaristoa tulee voida rakentaa olohuoneessa alle tonnilla viikossa. Kaikki muu on resurssien hukkaamista.
 

My mind is willing, but purse is weak.

tjh

Olipa ratkaisu rakenteesta työläämpi tai helpompi.
Innolla odotan ja toivon niitä mahdollisuuksia, millä ilmaan voisi päästä pitämään jälleen hauskaa,
ei vain siirtymään pisteestä A pisteeseen B.
Kyseinen laitehan tuskin kovin kaukana kentästä pörrää.
Vaikka medikaalin vielä sainkin, tuskin kovin monta kertaa enää kuitenkaan.
Aika on rajallista. Siispä onko toivoa.
Rättisiipeä kevyempää tuskin saa? Paljon suojaa ei tyhmä pääkään tarvitse, eikä kauan tarvitse noilla polttoaineilla muutenkaan hytistä. Kevyt suojaus pilotille.
Sakkausnopeudella on merkitystä jos toimitaan sen yhden ja epävarmemman moottorivaihtoehdon varassa.

Ansis

Victor Serda on tehnyt mielenkiintoisen paristolentolaitteen, kuvia ei tosin ole kuin facessa. Paino ilman akustoa 40kg ja lentokunnossa 70kg.

https://www.facebook.com/victor.serda.5/

My mind is willing, but purse is weak.


Ansis

Tubemassituloilla ei oikeasti edes haluta voittaa painovoimaa
My mind is willing, but purse is weak.

teacdance

Tämähän se näppärä olisi jos pikku pelto on. Paramoottorin moottori Vittorazi Moster 185 engine

Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Tapani Honkanen

#107
Kyllähän lentokoneella pitää olla ainakin tuommoinen 50 kg/m2 siipikuormitus, jotta sillä on jatkuvuutta, eikä ole tuuliviiri. Ja jos se rungon ulkopuolinen siipi on puolellaan 2 m x 0.5 m eli pari neliömetriä ja ne ulkopuoliset siivekkeet, jänne 0.165 m ja siivekekkeiden pinta-ala 0.33 m2, niin tuollainen siipi on jo lähtökohtaisesti kevyt. Teki sen vaikka kevytbetonista. Ja ottaa huomioon, että tuolla esimerkkikoneella, CRI- CRI, maksimimassalla 170 kg, sakkausnopeus on se 20 m/s(72 km/h) Ja nimenomaan tuolla siivellä. Rungon leveys on 0.6 m.
Vertailun vuoksi noiden ultrien siipipinta-alat ovat jotain 10 - 15 m2. Kyllä niistä massaa kertyy ja maaliakin kuluu litroittain. Ja onhan tuollaisessa näpertelyä yllin kyllin. Ja nopeaa konetta ei tuollaisesta tuulipussista saa. Ja suuri, karkeasti tehty siipi aiheuttaa suuren vastuksen.
En minä vähättele ja halveksi noita hidaslentäjiä. Ja harvassa on helppotekoiset halvat ultrat.


Ansis

Oratex ei tarvitse maalia
My mind is willing, but purse is weak.

Seppo Koivisto

Edellisellä sivulla on jo mainittu Kazat X-14, mutta tässä toimiva linkki: https://www.facebook.com/groups/436449473535787/posts/478998009280933

LainaaThe secret of its low landing speed is due to its leading edge slat, and its triple section flaps.
Dry Weight: 54 Kg, Span: 5 m, Wing Area: 1,76 m², Length: 3,13m, Height: 1,22m
Take off / Landing speed 55 km/h, Vmax 130 km/h, Chezet (CZ?) engine, 380 cc



Martti Mattila

Lentolaitteen tai pilootin painolla on inhoittavasti merkitystä, siihen mihin pieni tai keskikoinen henkilö sopii sujuvasti yli 180 senttinen ja ryysyt päällä satakiloinen on jo turvallisuusriski itselleen ohjaamon rypistyessä kaputissa tai mukavuutta ajatellen lennon aikana. Eli Lentäjää kevyemmän termin pitäisi kohtuudella korreloida aktuaalisen lentäjän painon mukaan eikä olla sidottu mihinkään kiinteään kilorajaan. Kentänkiertolentolaitteen rakentaminen voi tuntua mielekkäältä henkilöstä joka ei sellaista ole vielä omatekoisella tehnyt mutta kerran sen jo koettuaan pitäisi päästä laajentamaan reviiriä. Koneen painolla ja helpolla purettavuudella on silti suuri merkitys, kentänkirtokoneen romut on lähipiirissä jos kaputti sattuu, kun taas esimerkiksi Mopulerchellä voisi joutua maastoon vaikka kahdensadankilometrin päässä kotikentästä. Kuormaauton voi tilata kuljetuksesta mutta mistä koneen purkamisen osaava henkilö jos olet itse kiidätetty pois paikalta ambulanssilla. Sellainen henkilökunta pitäisi olla valmiiksi valmennettuna ja komennusrahan määrä sovittuna. Matalimmillaan pakkolaskun jälkihoito voi olla kevytpeite millä romut on peitetty odottamaan lentäjän toipumista. Lentämistä ei kuitenkaan pidä jättää pakkolaskun pelossa, loppupeleissä on aivan sama jos kone hautautuu ehjänä orsille tai muuttuu silpuksi kaputissa. Palataan vielä siihen lentäjää kevyempään, onko kovakin atripuutti jos henkenmenon jälkeen kaverit voivat vakuuttaa ymmärtämättömille että se oli kaikki laillista. Tai toisena vaihtoehtona lennetään iloisen laittomasti terveellisillä rakenteilla. TRabandonetin siivet irroittaa ja kiinnittää yksin kun taas Motolerhen siipien kiinnitys/irroitukseen on hyvä olla kolme apulaista ja yksi joka tietää mitä tehdään.

tjh

Tuo 70 kiloa on kiinnostava haaste sen suoman vapauden takia. vaan kuka mikä ja miksi päätti juuri 70 kiloa.
Jos mennään taaksepäin ja etsitään syyllinen joka ko. rajan on tämän maan ilmailuun asettanut, mitkä olivat perusteet?
Onko 75 kg kone paljonkin vaarallisempi pommi 75 kg pilotin kanssa, kuin 70 kg kone pilotilla joka nautti kunnon nakit ja muusin ennen ilmailua.
Olisiko nyt koko tämä tarmo suunnattava säädöksen päivitykseen ylemmäs, turvallisuuden lisäämisen nimissä.
Onko toivoa, vai odotetaanko muutakin haudattavaa rakenne/laiteideoiden lisäksi.
Tuo 70 kg on ehkä saavutettavissa Tapanin nerokkain ajatuksin, mutta onko riskejä turha ottaa jos painorajaa voisi jotenkin saada ylemmäs.

Aki Suokas

Sama valitus on ikuisesti koskenut myös ultria.  Aina vedottu turvallisuuden parantumisee. Vaan tuottajat ovat aina ulosmitanneet painorajojen nostot.  Ja heti alkanut lobbaus, että saataisiin turvallisuutta paremmaksi, jos koneet olisi isompia ja nopeampia.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

Teuvo Honkanen

Se on tuo säädös nykyajan moderni muunnos asialle joka on tehty mahdottomaksi toteuttaa.Se aiempi oli, jota aiti kertoi kun oltiin lapsia, että joskus tuossa Kukkosaari nimisessä saaressa palaa aarnivalkea ja siellä on kallisarvoinen aarre, jonka saa itselleen se, joka menee sinne "yksi öistä jäätä yksi öisellä varsalla". Tarinahan on yleinen ja aina paikallinen kerrottuna.Luulen että helpommin sen aarteen saisi itselleen kuin säädökset noilta osin muuttuisi. :lentoon:   

Martti Mattila

Yhden yön vanhalle jäälle eilen syntyneellä varsalla. Jo pelkkä ajoitus on haaste mutta sitä ei ensimmäiseksi ajattele vaan muita vielä vaikeampia vaatimuksia aarteen haltuun ottoon. No nyt siinä Ilmailussa numero kuusi oli sivulla 44 kuvattuna V5 ihka selvä Morane Saulnier 180 jollaisen tekemistä välttelen Beaverin siipien jatkokäyttämiseksi. Melkoinen loisvastus pyydys valitettavasti.

tjh

Aikoinaan Jämillä Jaakko Kyllösen Iimua ihmettelin. Osasta siipirakennetta päivä paistoi kalvorakenteen läpi, muutama ohut lujitelanka näkyi ristiin kalvossa. Kevyt oli rakenne, vaativa kyllä tehtäväksi.
Miten on tänä päivänä, olisiko parempia aineita kuin silloin.
Jokohan olisi mahdollista tehdä valmista lankavahvistettua kalvoa metritavarana?
Oma aika ja elämä ei moiseen ompeluseuraan enää riitä.
Pintaverhous ei toki paljon painoa nosta, mutta kestääkö kevyt kangas samat rasitteet repeämättä.

tjh

Jos lähdetään tuosta Cri Cristä ajattelemaan eteenpäin.
Noin pieni siipi ei alumiinisenakaan paljon paina, riittääkö jäykkyys ym jos osa olisi rätti päällystettä.
Se yksi moottori siiven takana työntämässä ja canadisiivet nokalla, olisko mitään ideaa siinä.
Moottori kevyt ja painopisteen takia etäällä, jääkö tilaa sen alle sivuperäsimelle?
Siis ennen työntöpotkuria!
Outoon paikkaan kyllä mutta ei tarvitse peräpuomia, mikäli jotenkin toimivasti toteutettavissa.

Aki Suokas

Lainaus käyttäjältä: tjh - joulukuu 20, 2025, 19:02:48Pintaverhous ei toki paljon painoa nosta, mutta kestääkö kevyt kangas samat rasitteet repeämättä.

Painoa kun pihistetää, ei pidä erikseen tehdä kantavaa rakennetta ja varhousta.  Kun tekee yksikalvoisen siiven, kuten riippuliitäjissä, niin rakenne ja profiili  on yksi elementti -> painoa säästyy.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

Tapani Honkanen

Eilen juuri tein tarkistuksia CRI CRI lentolaitteen kuorirakenteen "kuoren" massoista. Kaikki "lentävät" pinnat, siis nostovoiman synnyttämiseen osallistuvat osat, siipi, ulkoiset siivekkaat, korkeusohjain ja sivuohjain, materiaalina  0.5 mm 2024 Alcrad sheet. Noiden kuorien massat pyöreästi 10kg.

Sitten tuon rungon kuoren massa 6 kg.

Siipisalossa ala-ja yläpaarteena kaksi L-profiilia 2024 T4, mitoilla  22.2x22.2x3.2 mm, selät vastakkain. Samaa L-profiilia on cri cri koneessa. Siipiliitos koneen keskilinjalla tehty korvakkeilla, mat. 2024. Kahden korvakkeen massa <1000 g. Tämä voisi pudota jopa 20 %, jos saisin sen FEA laihdutukseen. Tämä on halpa hinta tuolle yksinkertaisuudelle. Toki voisi vielä keventää, jos ei vaadi aerobat lujuutta, vaan vain liikehdintää.

Tuon siipisalon massa, ei enempää kuin cri crin siipisalot. On huomattava, että alkuperäisen cri crin siipisalot ovat järkyttävän monimutkaiset ja vaikeat tehdä. Vaikka on suunniteltu polven päällä tehtäväksi.

Tässä mallissa, siipi nostettu pohjasta paljon ylös, antaa mahdollisuuksia myös siipisalon tyvet peräkkäin. Tämä Tämä mahdollistaisi myös komposiittirakenteen, salot hiilikuitua mutta en tunne ketään neuvojaa. Jopa hiilikuitulatan vaatima liimaliitoksen liitospituus korvakkeeseen syntyy nykytekniikalla. On otettava huomioon, että hiilikuitulatan lujuudesta ulosmitataan vain osa.

Kyllä painoa kertyy siipeenkin. Kuori 2.7 kg, siipisalko 3 kg, korvakke 0.5 kg. Nämä 6.2 kg. Lisäksi vaahtokaaret ja liima sekä pikku tilpehööriä. Uskoisinko alle 7.5 kg. Lisäksi siiveke 1 kg/siipi.  Kokonaisuutena siiven massa taitaa hipoa 10 kg. Kyllä toiveet ropisee. Koneen massa ilman moottoria kuviteltu 45kg. Laskuteline pitäisi tehdä kuten purjelentokoneessa tai Europe moottorikoneessa tai Janowski  J2 moottorikoneessa. Tämä pyörä pitäisi jonkin verran upottaa rungon sisään mutta se särkisi unelman hienosta ohjaussauvalinjasta koneen lattiassa keskellä runkoa. Mistä löytyisi tuollainen pienihalkaisijainen pyörä. Koneen max massalle 170 kg.

Olin liian toiveikas kun laskin tuon cri crin moottorin tärinänvaimennettujen kiinnityspylväiden ja kiinnityskehdon massan olevan merkittävän paljon. Ja myös noiden moottorien yhteismassan
Moottoriksi löytyy noita yksisylinterisiä parakoneita. 250 kuutioinen viritetyllä pakoputkella antaa 24 kW 8000 rpm ja moniurakiilahihnavälitys 2:1  Onhan noissa sähköstarttikin mutta sen akku pitäisi laittaa povitaskuun. Moottorin massa noin 15 kg.

Ainahan voi muuttaa ajatuksen experimental-lähtöiseksi. Moottorikin voisi olla jopa nelipyttyinen boxeri, vajaatahtisena.

Valitettavasti perhe vaatii minua osallistumaan jouluriehaan ja joudun ajattelemaan vanhalle ihmisella sopivia ajatuksia.

Martti Mattila

Mitä on vahvistettava jos siiven kuoripelti ohenee 0.4 milliin. Tiheämpi kaaritus ja vahvempi salko, onko se niin. Nyt sattuisi olemaan hyllyssä tuota 04mm. 2024 levyä. 12x4 jalkaisena. Voi piru että harmittaa tämä hyvä eläke, sitä maksetaan vain jos on hengissä. Joku sanoi että Frise siiveke hidastaa menoa turhan paljon, kuinka on. Kiitos Modeille erityisesti ToMalle ilmaisesta työstä, ilman teitä tällaiset jäärät jäisivät ilman kanavaa. Jouluja, selvin päin ollaan.

tjh


tjh

Siis piti kysymäni Tapanin ajatusta kuinka ylös siipi nostettaisiin?
Olisiko järkeä tehdä yhtenäinen siipi, ilman liitoksia?
Tosi ylös jos takatuupparia tehdään?

JaakkoR

Peter Sripol rakensi ultran pahvista, ja lensikin sillä vähän. Ei voi kuitenkaan sanoa varsinaiseksi menestykseksi.

https://www.youtube.com/watch?v=UI52ghUYKO4

Tapani Honkanen

Martille, siipi kevenisi noin yhden kilogramman. Siivekkeet 360 g. Rungon jäykkyys alenee, pitäisi tehdä temppuja, joiden tuloksena painonsäästö hupenee.

tjh:lle, siis rungon korkeus, se venemäinen laatikko on n. 0.35 m korkea. Siipisalon (korkeus 100 mm) yläpinta on "veneen"yläpinnasta noin 50 mm alaspäin. Siis ei mitään ylätasoa, mieluummin keskitaso.
Nostamalla siipi sen "veneen" reunan yläpuolelle, voisi rakentaa siiven yhtenäisenä. Tuloksena ensinnäkin pyörteiden=vastuksen nousu ja suoralla siivellä kallistusvakavuuden huononeminen. Kyllähän alumiinisiipeenkin ja kuitusiipisalkoon saadaan V-kulmaa helpolla. Kuitenkin koneen kuljetus ja säilyttäminen hankaloituu. Kun moottori on räpsä, on todennäköistä, että maastosta haku on joskus tulossa. Hankalaa on kuljetus.

Kyllä tuo purtsin laskuteline on houkutteleva. Kyllä ikäänkuin prototyyppi houkuttelee. Yksipyöräinen, yksiosainen siipi hiilikuitupaarteilla ja suulakepuristettua kuumalankaleikattua polystyreeniä siipi, päällystetty lasikuituepoxilla, runko puu/vanerirakenteinen. Moottori tuollaiinen parakone. Varmasti painorajoissa pysyy. Ja lujaakin kulkee.

Kyllä ajatteleminen tekee kipeätä. Aina vaan huonoja vaihtoehtoja.

Tapani Honkanen

#124
Lainaus käyttäjältä: JaakkoR - eilen kello 22:03:53Peter Sripol rakensi ultran pahvista, ja lensikin sillä vähän. Ei voi kuitenkaan sanoa varsinaiseksi menestykseksi.

https://www.youtube.com/watch?v=UI52ghUYKO4

Tuossa huomaa miten tärkeätä on käyttää sopivia materiaaleja kussakin kohteessa. Ja ymmärtää lujuusopin antamat lainmukaiset jännitysten jakaantumiset rakenteiden poikkileikkauksissa ja statiikan määrittelemät voimat rakenteen eri kohdissa. Ja ensijaista on tietää ja ymmärtää vaikkapa lentokoneeseessa esiintulevia kuormituksia.

Olen sortunut kuluttamaan aikaani tuon kaverin tuottamamien videoiden katseluun monia tunteja, tunnen oloni höynäytetyksi. Tuommoinen määrä tuotantokoneita ja resursseja. Tuotetaan melko tyhmiä tai hyödyttömiä ratkaisuja. Joku voi ajatella niitä sopiviksi opetuskäyttöön ja kun ne ovat hauskoja monien mielestä, niin ovat paikkana ansainneet.

Tuhlausta sanon minä. Kyllä kirjojen opit ja hyvät opettajat antavat kyvyn analyysiin. Tosin sillä ei uuden luominen vielä onnistu. Pitää olla kykyä synteesiin, siis luoda uutta ja parempaa joka suhteessa. Sekään ei onnistu ilman kykyä analyysiin, siis ymmärtämistä rasituksista, lujuuksista, materiaaleista, valmistustekniikoista, markkinoista ja vähän leikkimieltä tietyssä leikkikehässä. Kykyä löytää tuosta sekametelisopasta joku uusi kannattava ratkaisu. Taikka sitten vielä joku mullistava innovaatio. Kyllähän kultaa löytyy tietyissä tunnetuissa paikoissa mutta timanttejakin joskus löytyy. Työtä ne kaikki vaativat.

Pahimpina pidin kaikenlaisia tuotekehityksen nimissä pidettyjä ideariihiä ja mitä kaikkea hömppää neljän vuosikymmenen aikana tuotiin kehiin työpaikassani. Se kyllä oli vanhan teknologian pesä. Kaikki geommetria ja menetelmät alalta tunnettiin. Perinteet ja menetelmät ovat tunnetut. Ikävä sieltä oli lähteä vielä osaavana ja terveenä viettämään mitätöntä eläkeläisen elämää.

On epätarkoituksenmukaista alkaa rakentamaan lentokonetta pelkästä aaltopahvista ja paperista. Ei sitä  voi rakentaa pelkästä puustakaan, vaikka sen katkeamispituus onkin hyvä. Metallia käyttäen pääsee jo kovin pitkälle, kun tuotteita on laaja valikoima.
Vaikka hiilikuitu on monelta osin ylivoimainen lujuus/tiheys-vertailussa, niin esimerkiksi pultruusiolatan lujuuden hyödyntäminen täyspainoisesti onnistu hyvin harvoissa kuormitustapauksissa. Tuon yksiosaisen siiven paarteen tekeminen pultruusiolatasta on kyllä perusteltua. Tuon V-kulman noin 3-5° tekeminen, muodostamalla paarteeseen puoliväliin ympyrän kaari noin 0.6 m leveydelle/sgmentille onnistuu joko tekemällä vahva uumalevy sille kohtaa tai liimaamalla toinen latta paarteen päälle kun molemmat ovat taivutettuina. Tai vaikkapa molemmat konstit yhdessä. Taivutuksesta syntyvä esijännitys on vähäinen käytettyyn mitoitusjännitykseen nähden tuolla kolmen asteen V-kulmalla. Rakentaminen vaan monimutkaistuu. Tätäkin näkökohtaa olen repussani raahannut vuosia.

Tässä juuri tulee tämä eläkeläisen mitätön elämä esiin. Ei mitään aikatauluja, ei ehdotonta takarajaa. Mitään ei saa aikauseksi. Ja rahaa ja omaisuutta olisi tuhlattavaksi asti. Ja vielä lääkäri totesi viime kesänä. Älä ole huolissasi, et sinä tähän tautiin kuole. Olisi voinutkin jos ei olisi ajoissa havaittu, agressiivinen paha, nyt selätetty. Vaan mitä sillä eliniän odotteella tekee. Kymmenisen vuotta vielä kitumista. Ei tarvitse huolehtia, kyllä minulla on sentään huumoria, vaikka onkin vain hirtehistä laatua. Valitettavasti hetekoitakaan ei enää mistään löydy. Hetekan mainoksissa nääs sanottiin.
Rauhallisia unia, uutuussänky. Heteka päättää päiväsi rauhallisesti. Osta Heteka.



Tapani Honkanen

Miten tähän foorumin juttuihin voi lisätä kuvan? Kyllä se viisitoista vuotta sitten onnistui.

Martti Mattila

Niin se minkä niistä vaihtoehdoista valitsee on se vaikein juttu. Kyllä pystymetsäläiselle lentokoneen suunnittelu on helppoa, penkit ja ovet autosta, moottori ruohonleikkurista. Saattaa jopa keksiä liikkuvia ohjainpintojakin. Turvallinenkin on, ei varmasti lennä. Se hiilikuitulaatan liittäminen toiseen hiilikuituosaan askarruttaa minuakin, onko liimat ostettava Hammaslääkäriltä. Saattaisivat olla halpojakin jos päiväys on menossa vanhaksi. Vai onko pulttiliitokset ainoa keino tällä tasolla. Kyllä noin 7,5 metrin siiven pyörittely yhtenä kappaleena vielä menee, Fournier 4-5 siivet yhtä palkkia. Onko tuetun siiven teko huono idea, kasvaako vastus ja sitä kautta moottorin koko mikä syö rakenteissa säästetyn painon. Huumorilla on tuohon P. Sripolin pahvikonevideon title pictureen lisätty tuo ukko Wright veljesten ensilentokuvasta. Pyysin vaimoa valokuvaamaan kun lensin TRabandonedilla, riskeerasin vielä melko kovalla tuulella. Yhdessäkään kuvassa ei ole ilmassa olevan koneen kuvaa, kaikki maakiidosta. No hänellä taisi suurin osa kymmenen minuutin lentoajastani mennä kantohangen petettyä takaisin pinnalle pääsyyn. Hummel Cruiserin matkalentonopeus on ehdottomasti liian pieni kyllä 140 150 kmh. tarttis täyttyä. Joskus havittelin Tuurin Kyläkaupassa vierailua 213X Lerchellä mietin laskupaikkaa, no siinä on yksi melko likellä. Kahden millin 6061 T6 levyäkin olisi pitkä lakana, spar cap taitokset tulisivat siihen vääräoppisesti valssauksen suuntaisesti. Missähän se Cri Cri nyt on mitä kävimme Raumalla katsomassa 2000 luvun alussa.

Martti Mattila

Hetekassa on kauniita ohutseinäisiä putkikäyriä niitä voi käyttää lentokoneen pakoputkiin ja imusarjoihin. Paina Esikatselu, löytyy laatikko "raahaa kuvasi tänne" Raahaa galleriastasi kuvat. minä atk. invalidikin osaan.

teacdance

Lainaus käyttäjältä: Tapani Honkanen - tänään kello 10:50:46Miten tähän foorumin juttuihin voi lisätä kuvan? Kyllä se viisitoista vuotta sitten onnistui.

Paina ensin kun vähä olet kirjoittanut jotain niin esikatselu niin sinne tulee sitten semmoinen mihin voit raahata kuvia
Koneen rakentamisesta lisää täältä
Discord: https://discord.gg/5h4Mvmr7Nm
YouTube: https://www.youtube.com/channel/UC-0ZzyyYgweRqJGZUtIXRLg

Martti Mattila

HETEKA Helsingin Teräs Kaluste Oli se hyvä että niitä tehtiin tuli tuota ohutseinämäputkituotantoa suomeenkin. Oli muun merkkisiäkin JoVi taisi olla yksi. Hetekoita ja putkesta tehtyjä puutarhakeinun istuin selkänoja osia on kerätty hyllynkannakeiksi ja pakoputkenkäyriksi. Itelialaiset putkihuonekalut ovat myös hyvä materiaalin lähde. Minua on lähestytty suora putki kädessä ongelmalla "Tähän pitäisi saada 90 asteen mutka" Yleensä kommentoin, miksi otat suoran putken ota heti se mutka. Verstaan työjohtaja lähetti romukkauppaan kaikki mutkaputket tajuamatta että mutkallinen putki on paljon suoraa kalliimpi. Suora putki on vasta materiaalia mutkalliselle. Hetekasta tulee heti mieleen Suuret ikäluokat joista eroonpääsy on taloudellisen ahdinkovaiheen avain kysymys ja silti Trafi ei anna riskeerata niin paljon kuin meillä rahkeita piisaisi.

Martti Mattila

Ehkä kekseliäin (ei minun) Hetekan jälkikäyttö oli käyttää muuraushiekan siivilöimiseen kivistä 45 asteen kulmaan asetettuna. Ite asettelen pestäviä tai hiekkapuhallettavia osia Hetekalle, myös käyttö tositoimiin vielä hieman kiinnostaa.

Martti Mattila

Tästä kuvasta lainattu äijä ehkä Wilbur Wright koska Orwille sai yrittää ensiksi lentämistä. Hyvää huumoria niille joiden elinpiiri ylettää Olutmerkien taakse.Screenshot 2025-12-25 at 17-08-17 wright broters first flight picture - - Kuvanhakutulokset.png

tjh

Ohoh! Ja minä kun luulin jotta kaikki olis Joulupadalla, ettei iske ultrakeveys.
Tapani kyseli pientä pyörää laitteen alle.
Trelleborg ainakin tekee 4.10/3,50-6 tyyppi T-533 joka kahdella riittää 450 kg koneelle.
Käyttö sallittu muuhunkin kuin kottikärry vauhtiin.
Halkaisija kyllä n.310 ja sisärenkaalla nailon tai PE vanteella laakereineen painoakin on n.2500 gr/kpl. ehkä luettelosta löytyy pienempikin kakkula joka sopii paremmin, vannekin voisi olla kevyemmin tehty, nyt n.10 mm ainevahvuus kaikkialla. Laakerit 2 x 6004 ja sisä
holkki 25/12 mm

Tapani Honkanen

Ilman selityksiä.
Tulihan selityksiä, esikatselussa jyrkästi korostui tuo 5mm x 5 mm rasteri. Se ei,olisi korostunut lopullisessa. Kokeilin pientä kiertoa. Turhaan. Tulihan kuva melkein normaali. Tosin resoluutio on huono.



Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod