- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#81
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - helmikuu 12, 2026, 12:55:39Koska rakenteen epäjatkuvuuskohdat on olleet pullonkauloja kautta aikain, venäläinen tyyli tehdä tosikevyitä onkivavoista liitokset kangaspaloilla vahvistaen ei taida sittenkään olla huono? Muutamalla satasella saa tehtyä rungon koeponnistettavaksi, mutta siiven kotelorakenteisiin pyöreät putket ei välttämättä ole optimaalisimpia.
Niihin olenkin ajatellut käytäväni seilipaatin purjeen lattoja, ydinaineeksi urtsua ja kietaista yhden kevyen rätin kuorruttamaan koko kepakon.
Niihin olenkin ajatellut käytäväni seilipaatin purjeen lattoja, ydinaineeksi urtsua ja kietaista yhden kevyen rätin kuorruttamaan koko kepakon.
#82
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 12, 2026, 06:08:49Mielenkiintoista historiaa nuo Sepon postaamat artikkelit, lähelle sattui tutkimus putkien Väsytyskoeistuksesta. Siinä toinen puoli koestetuista koski Uutettuja eli Hitsattuja putkia, hitsaustapaa ei mainittu mutta ajankohta huomioiden melko varmasti Happi/Asetyleeni. Myöskään hitsauksenjälkeisestä lämpökäsittelystä ei ole tietoa.
Murtumien kerrottiin tapahtuneen itse hitsisaumassa tai sauman vieressä olevassa raerakenteeltaan karkenneessa osassa.
Nykyisin tuosta käytetään nimitystä Heat Affected Zone HAZ, nuo hitsin HAZ.it tietää jokainen Wärtsilän pilkattu hitsari. Uusiaikaisten rakenneteräksien raerakenteen hienontamisella saavuttettu lujuuslisä tietysti menetetään hitsaustapahtumassa missä metalli käy sulassa tilassa ja tapahtuu Rekristallisoituminen ja mahdollisesti suurikokoisten ei sitkeän raerakenteen synty, eli sitä pitää välttää.
Turussa nykyisin rakennettavien Hupiristeilijöiden rakenteesta löytää erikoisuudentavoittelun takia suurikokoisia kolmen neljän kannen korkuisia aukkoja jotka saavat ihmettelemään millä tähän rakenteeseen on saatu lujuuden edellyttämä jäykkyys. Vastaus lienee näissä nykyaikaisissa hienoraeteräksissä ja kontrolloidussa hitsaustapahtumassa esi- ja jälkilämmityksineen.
Tapanin tekemä opiskelu on hyvästä, myös insinöörikoulutuksen antamat perustiedot ovat hyvästä sillä ne luovat aivoihin tiedostoja joihin voi myöhemmin ripustaa tarkentavaa tietoa. Experimental Lentokoneenrakennus on hämmästyttävän poikkitieteellinen ala joka antaa halukkaale luvan opiskella metalurgiaa, orgaanista ja epäorgaanista kemiaa, materiaalioppia ja jopa lujuusoppia. Tarpeellisinta kuitenkin on innostus ja päämäärähakuisuus olkoonkin vaikka että tähän matkaan valmiiseen lentokoneeseen sisältyisi virheitä sillä kukaan ei ole seppä syntyessään.
On huomattavaa millaiselta takamatkalta joutuu lähtemään tällainen maalaiskansakoulun kasvatti jonka ainoat muistamani opit ovat tukinuittoreitit suomessa ja laulun sanat "Helmikuu on tullut tuulet valkohanget pakkasherra jne". Ruuremmoiseksi käännekohdaksi muodostui kun ollessani kymmenvuotias äitini hankki kotiimme television, sen katselun myötä opittu englanninkielen taito on vienyt pitkälle niin hyvässä kuin pahassa. Nykyisin kun käytössä Wikipedia englanninkielen taito on tullut entistä antoisammaksi, sanoisin että ilman kielitaitoa eläisin pullossa tietämättä sitä itse. Tietokone tekee jokaisesta ihmisestä yliopistooppineen.
Eli mainitsemani innostus on tärkein voimavara, sitten tulee Akin mainetsema argumentti "Tarkoitus onkin oppia" tai sen suuntaisesti, eli pitää antaa itselleen lupa oppia. Palaan vielä siihen teräsputkirakenteeseen, kotirakentaja ei ehkä pääse ideaalisuoritteisiin putkiristikoiden hitsauksessa mutta rakenteiden mitoitus ei sitä edellytäkään, kuitenkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pitää pyrkiä.
Kuvassa kolme eri kotitekoista lentolaitetta jotka syntyneet enemmän innostuksen ja vähemmän teoreettisen tietämyksen pohjalta. Vasemman alnurkan kuvan kone ei lentänyt, siipiprofiili oli Starfigterin luokkaa, molemmat koneet kuitenkin syntyneet Pentti Kyrölän työn innoittamana (vasen yläkuva)
Murtumien kerrottiin tapahtuneen itse hitsisaumassa tai sauman vieressä olevassa raerakenteeltaan karkenneessa osassa.
Nykyisin tuosta käytetään nimitystä Heat Affected Zone HAZ, nuo hitsin HAZ.it tietää jokainen Wärtsilän pilkattu hitsari. Uusiaikaisten rakenneteräksien raerakenteen hienontamisella saavuttettu lujuuslisä tietysti menetetään hitsaustapahtumassa missä metalli käy sulassa tilassa ja tapahtuu Rekristallisoituminen ja mahdollisesti suurikokoisten ei sitkeän raerakenteen synty, eli sitä pitää välttää.
Turussa nykyisin rakennettavien Hupiristeilijöiden rakenteesta löytää erikoisuudentavoittelun takia suurikokoisia kolmen neljän kannen korkuisia aukkoja jotka saavat ihmettelemään millä tähän rakenteeseen on saatu lujuuden edellyttämä jäykkyys. Vastaus lienee näissä nykyaikaisissa hienoraeteräksissä ja kontrolloidussa hitsaustapahtumassa esi- ja jälkilämmityksineen.
Tapanin tekemä opiskelu on hyvästä, myös insinöörikoulutuksen antamat perustiedot ovat hyvästä sillä ne luovat aivoihin tiedostoja joihin voi myöhemmin ripustaa tarkentavaa tietoa. Experimental Lentokoneenrakennus on hämmästyttävän poikkitieteellinen ala joka antaa halukkaale luvan opiskella metalurgiaa, orgaanista ja epäorgaanista kemiaa, materiaalioppia ja jopa lujuusoppia. Tarpeellisinta kuitenkin on innostus ja päämäärähakuisuus olkoonkin vaikka että tähän matkaan valmiiseen lentokoneeseen sisältyisi virheitä sillä kukaan ei ole seppä syntyessään.
On huomattavaa millaiselta takamatkalta joutuu lähtemään tällainen maalaiskansakoulun kasvatti jonka ainoat muistamani opit ovat tukinuittoreitit suomessa ja laulun sanat "Helmikuu on tullut tuulet valkohanget pakkasherra jne". Ruuremmoiseksi käännekohdaksi muodostui kun ollessani kymmenvuotias äitini hankki kotiimme television, sen katselun myötä opittu englanninkielen taito on vienyt pitkälle niin hyvässä kuin pahassa. Nykyisin kun käytössä Wikipedia englanninkielen taito on tullut entistä antoisammaksi, sanoisin että ilman kielitaitoa eläisin pullossa tietämättä sitä itse. Tietokone tekee jokaisesta ihmisestä yliopistooppineen.
Eli mainitsemani innostus on tärkein voimavara, sitten tulee Akin mainetsema argumentti "Tarkoitus onkin oppia" tai sen suuntaisesti, eli pitää antaa itselleen lupa oppia. Palaan vielä siihen teräsputkirakenteeseen, kotirakentaja ei ehkä pääse ideaalisuoritteisiin putkiristikoiden hitsauksessa mutta rakenteiden mitoitus ei sitä edellytäkään, kuitenkin parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pitää pyrkiä.
Kuvassa kolme eri kotitekoista lentolaitetta jotka syntyneet enemmän innostuksen ja vähemmän teoreettisen tietämyksen pohjalta. Vasemman alnurkan kuvan kone ei lentänyt, siipiprofiili oli Starfigterin luokkaa, molemmat koneet kuitenkin syntyneet Pentti Kyrölän työn innoittamana (vasen yläkuva)
#83
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 11, 2026, 18:39:15Kopioin nuo ja paljon muuta jo 80-luvulla TKK:n kirjaston kokoelmista. Sittemmin, muistaakseni jo noin pari vuosikymmentä sitten tuo Teknillinen Aikakauslehti tuli luettavaksi tuolta mihin Seppo meille polun näytti. Kyllä silloin -80 ja -90 luvulla kopioin kymmeniä tuhansia sivuja TKK:n kirjaston kirjoista. Ennen siellä oli laina-aika siihen saakka kun joku toinen halusi teoksen. Sitten se meni neljään viikkoon ja uusiminen oli vaikeata, lankapuhelimella, kunnes sekin kävi netissä mahdolliseksi. Se suljettu varasto, mihin vietiin vanhat kirjat, sulkeutui. Onneksi siellä oli kirjastovirkailijana Elias Järvinevan ikäneitotytär. Hän tunnisti vähän hurahtaneen harrastelijan. Kuulustelun jälkeen hän kirjoitti suljetun varaston käytön lupalapun. Olisihan siellä ollut vaikka kaikki vapaatkin mutta siellä oli homeongelma. Parin tunnin oleskelu aiheutti hengenahdistusta. No, eipä siellä enää ole mitään, ei maan alla eikä maaan päällä.
Tällä vuosituhannella, etupäässä AbeBooks nettiantikvariaatista olen tilannut satoja teknillisiä opuksia. Sellaisiakin mitä olin kopioinut. Kirjassa on parempi käyttöliittymä kuin sinisessä mapissa. Varsinkin kun semmoisia ei voi olla huushollissa. No, ehkä Lundia hyllystön kaapin ovien takana muutama. Onneksi on autotalli.
Nyt ne mapit ja kirjat on saastaa. Yritän neuvotella haudankaivajan kanssa, että tekisi muutaman metrin syvemmän kuopan. Ilmailumuseon kirjastoon tai semmoiseen tuskin kelpaa kun niissä ei ole mitään museaalista. Ja sitä paitsi sinne lahjoitetut uppoaa kuin mustaan aukkoon.
Tällä vuosituhannella, etupäässä AbeBooks nettiantikvariaatista olen tilannut satoja teknillisiä opuksia. Sellaisiakin mitä olin kopioinut. Kirjassa on parempi käyttöliittymä kuin sinisessä mapissa. Varsinkin kun semmoisia ei voi olla huushollissa. No, ehkä Lundia hyllystön kaapin ovien takana muutama. Onneksi on autotalli.
Nyt ne mapit ja kirjat on saastaa. Yritän neuvotella haudankaivajan kanssa, että tekisi muutaman metrin syvemmän kuopan. Ilmailumuseon kirjastoon tai semmoiseen tuskin kelpaa kun niissä ei ole mitään museaalista. Ja sitä paitsi sinne lahjoitetut uppoaa kuin mustaan aukkoon.
#84
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Suunittelukirjasto
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - helmikuu 11, 2026, 15:35:41Arvo Ylisen artikkeli: Puun käytöstä lentokoneenrakennuksessa Suomessa. Teknillinen aikakauslehti 1940, jota ei ole vielä vapaasti luettavissa Kansallisarkiston nettisivulla.
https://www.facebook.com/groups/ilmailu/permalink/3434003696765055
Artikkelissa mainitut lähteet ym. löytyvät Kansallisarkiston nettisivuilta, tässä muutama:
LENTOKONERAKENNUKSEN ALALLA SUOMESSA SAADUISTA TEKNILLISISTÄ KOKEMUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.02.1938, nro 2, s. 34 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122908?page=34
BAKELIITILLA PARANNETUN PUUN OMINAISUUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.07.1934, nro 7-8, s. 31 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122892?page=31
LENTOKONEISSA KÄYTETTYJEN TERÄSPUTKIEN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.11.1934, nro 11, s. 36 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122895?page=36
SUOMALAISEN MÄNNYN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.09.1933, nro 9, s. 35 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122563?page=35
https://www.facebook.com/groups/ilmailu/permalink/3434003696765055
Artikkelissa mainitut lähteet ym. löytyvät Kansallisarkiston nettisivuilta, tässä muutama:
LENTOKONERAKENNUKSEN ALALLA SUOMESSA SAADUISTA TEKNILLISISTÄ KOKEMUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.02.1938, nro 2, s. 34 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122908?page=34
BAKELIITILLA PARANNETUN PUUN OMINAISUUKSISTA
Teknillinen aikakauslehti, 01.07.1934, nro 7-8, s. 31 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122892?page=31
LENTOKONEISSA KÄYTETTYJEN TERÄSPUTKIEN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.11.1934, nro 11, s. 36 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122895?page=36
SUOMALAISEN MÄNNYN VÄSYTYSLUJUUS
Teknillinen aikakauslehti, 01.09.1933, nro 9, s. 35 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122563?page=35
#85
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Taas Controlwing
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 09, 2026, 21:45:50Jo vähän kyllästyin selaamaan kaiken maailman Spratt sivuja. Se perusasetus kohtauskulmalle asetetaan noissa 107 malleissa niin, että ripustuspiste on vähän edempänä kuin tuo 25 % ja siiven painopiste on noin 16"/0.4 m saranapisteestä taaksepäin. Tuota siiven asetuskulmaa voidaan muuttaa vaikkapa pienen jousivakion jousella kuten pitkä kumijousi tai pitkä vetojousi.
Tässä kun tarkastelee tuota "lentovenettä" niin huomaa valtavan eron tuon perävakaajan koossa verrattuna Spratt 103 lentimeen.
En vielä ole kysellyt hankalia hra Berdnadilta. Kun on tunne, että suuttuu ja lopettaa vähänkin vastaamisen.
Olen varma, että tuommoinen laite saadaan lentämään turvallisesti. Pitää saada "lentämään" kuorma-auton lavalla. Kiinnityspisteisiin voima-anturit ja koneen asennon muuttamiseen toimilaite nokkapyörälle. Sarana-akseli päätelineen pyöränakselit.
Tässä kun tarkastelee tuota "lentovenettä" niin huomaa valtavan eron tuon perävakaajan koossa verrattuna Spratt 103 lentimeen.
En vielä ole kysellyt hankalia hra Berdnadilta. Kun on tunne, että suuttuu ja lopettaa vähänkin vastaamisen.
Olen varma, että tuommoinen laite saadaan lentämään turvallisesti. Pitää saada "lentämään" kuorma-auton lavalla. Kiinnityspisteisiin voima-anturit ja koneen asennon muuttamiseen toimilaite nokkapyörälle. Sarana-akseli päätelineen pyöränakselit.
#86
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Taas Controlwing
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 09, 2026, 20:55:29En kyllä lähtisi oikeasti lentämään laitteella mitä ei voi "ohjata" vaikka itse säädin Comco 22 korkeusperäsimen trimmilaipat (2kpl.) siten että vajoamisnopeutta voi säätää lentonopeudella ihan vain varoiksi jos 6 mm. työntötankopääte sattuisi pettämään. Mutta tuo lentoveneversio mikä kävisi Rämekopterista jos ilman siipeä on toinen juttu. Kyllä on välteltävä tapahtuma läiskähtää veteen kolmenkymmenenmetrin korkeudesta, ainakin tuulilasin antama suoja olisi tarpeen.
#87
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Riipustuksia hämmästeltävä...
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 07, 2026, 21:18:38Eihän tuo Onyx CP150 ole kuin taivaankirppu uusissa vaatteissa. Järjetön laite. Siipikuormitus jotain 14 kg/m2 Voi mitä siiven pinta-alan tuhlausta. Lentokoneeseen on kehitetty hyviä nostovoimaa lisääviä laitteita, joiden massa on hyvin vähäinen. Tuo kaksi siipeä ja tuo pinta-ala tuottaa paljon massaa. Ei tuolla periaatteellä kannata tavoitella superkevyttä.
Edelleen hehkutan Colombanin CRI CRI siipeä. Runko 0.6 m leveä ja rungosta ulkoneva siiven puolikas on 0.5 m jänteellä ja 2 m pituudella vain 1 m2 pinta-alaltaan. Lisäksi samanpituinen siiveke jonka jänne 0.165 m
Muotokappaleet siiven kärkiin ja pienin siipi kuin missään muussa. Siiven massakin jää välttämättä hyvin alhaiseksi.
Vaikka siiven paksuus on noin 20 %, niin siitä huolimatta siipisalkona ei käy puu, koska sen massa nousee uhkaavasti. Tämäkin pitää vielä kerran räknätä. Kirjoittaessa ehtii miettiä kun on paineita saada ratkaisuja. Yksiosainen siipi pelastaa jotakin ja vaikeuttaa jotakin.
Tästä oli kyse.
https://www.google.com/search?newwindow=1&client=safari&hs=xFJp&sa=N&sca_esv=f5dfd2a34bf4e47a&hl=fi-fi&sxsrf=ANbL-n4QmGvfsvxgGuXkwKGZsElwgq0lyw:1770490405517&udm=2&fbs=ADc_l-b9qV1t9Rgep2tepx_b4JHD1y6I8sX_gE15AWtbiJ1lPlMz1yWX4_9G1vFBsWXFEQIRVUQCp5e9Tq0wgcJslVxaRWWnLZmEYVKbg1qysh5HJn2auo584Tk3-Y56afaYvjYoQP_ISar9X42k29tAt3W0bHSksdH_vJmQrlU873fQHNf-27b8w1t7wygBLGvsE1RCrEnF&q=Onyx+CP150&ved=2ahUKEwjYv8vdhsiSAxWbERAIHW2rHxk4ChC0qAt6BAgSEAE&biw=1180&bih=678&dpr=2
Edelleen hehkutan Colombanin CRI CRI siipeä. Runko 0.6 m leveä ja rungosta ulkoneva siiven puolikas on 0.5 m jänteellä ja 2 m pituudella vain 1 m2 pinta-alaltaan. Lisäksi samanpituinen siiveke jonka jänne 0.165 m
Muotokappaleet siiven kärkiin ja pienin siipi kuin missään muussa. Siiven massakin jää välttämättä hyvin alhaiseksi.
Vaikka siiven paksuus on noin 20 %, niin siitä huolimatta siipisalkona ei käy puu, koska sen massa nousee uhkaavasti. Tämäkin pitää vielä kerran räknätä. Kirjoittaessa ehtii miettiä kun on paineita saada ratkaisuja. Yksiosainen siipi pelastaa jotakin ja vaikeuttaa jotakin.
Tästä oli kyse.
https://www.google.com/search?newwindow=1&client=safari&hs=xFJp&sa=N&sca_esv=f5dfd2a34bf4e47a&hl=fi-fi&sxsrf=ANbL-n4QmGvfsvxgGuXkwKGZsElwgq0lyw:1770490405517&udm=2&fbs=ADc_l-b9qV1t9Rgep2tepx_b4JHD1y6I8sX_gE15AWtbiJ1lPlMz1yWX4_9G1vFBsWXFEQIRVUQCp5e9Tq0wgcJslVxaRWWnLZmEYVKbg1qysh5HJn2auo584Tk3-Y56afaYvjYoQP_ISar9X42k29tAt3W0bHSksdH_vJmQrlU873fQHNf-27b8w1t7wygBLGvsE1RCrEnF&q=Onyx+CP150&ved=2ahUKEwjYv8vdhsiSAxWbERAIHW2rHxk4ChC0qAt6BAgSEAE&biw=1180&bih=678&dpr=2
#88
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Riipustuksia hämmästeltävä...
Viimeisin viesti käyttäjältä tjh - helmikuu 07, 2026, 20:23:32Tapanille.
Tuosta Akin linkistä klikkaamalla pääset esittely sivujen jälkeen lataamaan
(kestää hetken) 99 sivun tiedoston jossa sivuilla 46-47 ko.ankka CP150 Onyx esitellään yhteys yms tietoineen
Paljon tietoa ei esille tule, periaateratkaisut vain ja paino kiinnitti huomioni.
Kuvaa yritin tumpeloida tähän, en onnistunut.
Tuosta Akin linkistä klikkaamalla pääset esittely sivujen jälkeen lataamaan
(kestää hetken) 99 sivun tiedoston jossa sivuilla 46-47 ko.ankka CP150 Onyx esitellään yhteys yms tietoineen
Paljon tietoa ei esille tule, periaateratkaisut vain ja paino kiinnitti huomioni.
Kuvaa yritin tumpeloida tähän, en onnistunut.
#89
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Riipustuksia hämmästeltävä...
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 07, 2026, 17:47:53Voisitko laittaa tästä jonkun kuvan tai linkin koneesta.
#90
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Riipustuksia hämmästeltävä...
Viimeisin viesti käyttäjältä tjh - helmikuu 07, 2026, 16:18:52Sieltähän sitä löytyy seuraava 70 kg superultran aihio sivulta 46-74.
Canad yläsiipi (poissa alanäkökentästä) nostavaa pintaa lisäämässä.
takatuuppari ja näyttää ihan järkevältä laitteelta.
Paljonkohan tuosta saisi painoa nipistettyä pois.
Tutkinnan arvoinen asia mielestäni.
Canad yläsiipi (poissa alanäkökentästä) nostavaa pintaa lisäämässä.
takatuuppari ja näyttää ihan järkevältä laitteelta.
Paljonkohan tuosta saisi painoa nipistettyä pois.
Tutkinnan arvoinen asia mielestäni.
Powered by EzPortal