Hidasta on ollut kehitys helikopteririntamalla

[Tapani Honkanen]

Tiedättehän nämä peräkkäiskopterit. Jostakin syystä ne ovat jääneet vain mahtavan suuriin niehistönkujetuskoptereiksi tai rahtia kuljettamaan. Ensimmäiset olivat muistaakseni viisikymmentäluvulta ja valmistajia on vain muutama. Sittenhän kuusikymmenluvulla kehitettiin kopteri jokaiseen autotalliin. Sen johtoajatuksena oli roottorin napaan/roottorin tyveen integroitu stabilointisauva, vähän koiranluun muotoinen. Taisi siinä olla jotain elastomeeriniveliäkin. Jukka Tervamää kirjoitti siitä artikkelin TM-66?. Olikohan  se gyroflex tuotenimi? Silloin minäkin pohdin ankarasti, millainen rakennelma, kun se oli kuulemma erittäin yksinkertainen. Yksinkertainen ihminen ei sitä silloin ymmärtänyt. Olen minä sen TM-lehden arkistoinut. Sittenhän se prototyyppi tuhoutui alkuvaiheessa ja koelentäjä kuoli ja projekti lopetettiin.
Tämän lisätiedon luin vasta joku vuosi sitten, kun selvittelin googlella, mitä tällä rintamalla on tapahtunut. Syy selvittelyyn oli sellainen, että eräs nuorehko mutta kuitenkin vanha ystävä kyseli minulta tietoja koaxiaaliroottorisen miehittömän mutta kuitenkin ihmistä tai rahtia kuljettavan helikoperin toteuttamiseksi. Tietoa siis jaettavaksi ulkopuoliselle taholle. Tietysti otin yhteyttä heti siihen tahoon mutta pettymyksekseni siellä olisi pitänyt olla paljon enemmän osaamista ja ennen kaikkea valtavasti rahaa. Ensimmäinen näkemys oli heillä tuo koaxiaaliroottori, mikä ei vaadi vääntömomentin kumoamiseksi pyrstöroottoria. No, kyllähän minä tiesin, siis katsellut kuvia ja piirustuksia monista tämän tyypin koneistoista. Ja kyllähän minä hallitsen vieläkin sen tietomäärän, minkä hankin neljänkymmenen vuoden tuotekehitystyöstä ja tuotannosta hammasvaiheiden valmistamiseksi.
No, sehän ei ole ratkaisevaa, tuon parhaan konseptin etsimisessä ja valinnassa, vaan kokonaisuuden ymmärtäminen ja eri muuttujien ja tekijöiden vaikutus.
Ensinmäkin, tuo koaxiaalikopterin toiminta moottorivauriossa, siis tehon menetys. Kun tehoa syötetään tuohon roottorisysteemiin, niin alimmainen roottori toimii ylimmän aiheuttamassa ilmavirran nopeuskentässä ja autorotaatiossa tilanne on päinvastainen. Luullakseni se heikoin lenkki on lentäjä ja sattumakin. Siis korkeutta pitää olla rutosti ja selvät toimintamenetelmät.
Koelentäjiä tuo opettelu vaatii, koska en tiedä missään tuon onnistuneen.
Länsimaissa on vallalla joku humanismi ja lentäjään investoitu opetusaika. Ei noita ole jäänyt markkinoille.
Ryssällä arvot ovat erilaiset. Ei ryssän valtaapitäjä noteeraa lentäjän henkeä ja vikasietoisuutta saa vähän lisää tuplaamalla voimanlähde. Onhan ryssällä noita Kamoveita alkaen pikku vispilästä melko järeisiin sotakoptereihin. Niissä pienissä on kaksi tähtimoottria ja isoissa suihkuturbiineita.
Ja onhan noita Saksassa kehitettyjä koaxiaalikoptereita experimentaaliluokkaan mutta ei niistä ole markkinoille, ainakaan vielä.
No, en minä noita pessimistisiäkään mietteitäni tuonut heille tiedoksi, koska resurssit puuttuivat. Jos projektiin kysytään ja hyväksytään ryhmän parhaimmaksi osaajaksi näin vanha ja vähän kouluttautunut harrastelija, niin ei sillä mitään toteuta. Jäin vähin äänin pois. Eipä ole perään huudeltu. Onkohan projekti jo kovinkin pitkällä. Joku voisi jo tietää, koska siihen on haettu luultavasti rahoitusta ja ehkä saatukin.
Kyllähän minä mietin omaksi ilokseni konseptia esitettuun tarpeeseen. Silloin tuli mieleen se peräkkäisroottorinen pikkukopteri. Kokonaismassa jotain 500 kg, voimalaiteeksi jotain lumikelkan moottoria tai vesijetin moottoria, teholtaan 100-150 kW, nelitahtista ja turbotettua. Moottori/moottorit ja koneistot yläpuolella olevaan kondoliin ja kuljetettava kontti pikakiinnityksellä siihen alapuolen runkorakenteeseen, jossa on laskutelineet. Kontin pituus jotain 2m+, kontissa vaikkapa sairaankuljetusvarusteet. Ja voidaanhan tuo kopterin stabiilisuus hoitaa sähköisesti, kun ne parametrit ovat hyväksyttäviä. Ja eikä ole kovin suuret kehityskulut, oletan.
Sitten varmana omasta erinomauudestani etsin googlen avulla vastaavaa. Sieltähän löytyi lähes identtinen ratkaisu. Etsivä löytää ja jos ei löydy, niin annan tarvittaessa linkin.

Aamupäivällä tuli sähköpostiini jokapäiväinnen katsaus Homebuilt Aircraft & Kit Plane Forum uusista postauksista. Sekin vahvisti näkemystäni.
https://www.x-controlsystem.com/

[Ansis]

Samaa hämmästelin

[Aki Suokas]

Sitten on tuo rinnakkain limittäin pääroottorit.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kaman_K-MAX

Josta sellainen yksityiskohta. Hekossa n1300 hp moottori, ja julma ulkoinen kuorma.
Kuitenkin ohjaus tapahtuu mekaanisesti (ei hydrauliikkaa).  Eli ohjauksen sisäiset voimat kumoaa toisensa.