Potkuri kulma?

[Teuvo Honkanen]

Sanokaapas mikä on potkurin kulma tai paremminkin mihinkä kulmaa verrataan.Onko se potkurin pyörimissuuntaan vai menosuuntaan.
Jos kulmaa kasvattaa pyörimissuunnan vektoriin niin silloinhan kulma suurenee,mutta samalla menosuunnasta tulevaan vektoriin pienenee.
Kun puhutaan että potkurin toiminta on sama kuin siivellä,niin eikö liian suuri kulma pyörimissuuntaan saa potkurin sakkaamaan.
Kyllä,tiedän vastaukset järjellä ajateltuna mutta onpahan vaan jotakin keskustelun aihetta.   

[Martti Mattila]

Sattuipa mukavasti, olenkin juuri askarrellut potkurien kanssa, vaihdoin Lercheen moottorin ja nyt on pakollinen 25 potkurin koelentoohjelma edessä. Kymmenen Lercheen sopivaa potkuria on jo tehty, viisitoista vielä tekemättä. Eli menee ensivuoden puolelle. Potkurin nousu eli kulma määritellään pyörimistasoon nähden, pyörimistasona voidaan pitää potkurin kiinnityslaippaa pyörittävässä moottorissa.
Potkurin nousu eli geometrinen etenemä yhdellä kierroksella yleensä ilmoitetaan senttimetreinä tai tuumina riippuen mikä järjestelmä on käytössä. Lainaus Rainer Ahoniuksen kirjasta Adolf Aarno ja hänen Demoisellensa. lainaus "Demoisellea seuranneista papereista ilmeni potkurin koveruuden olevan niin suuren että se yhdellä kierroksella työntää 1,6 metriä ilmaa taakseen."
 Halkaisija oli 1,80 metriä, trikonometriaa taitava voi laskea potkurin kulmat asteissa halutun säteen eli potkurin pyörimisympyrän puolihakaisijan eri jako osissa esimerkiksi 75% kohdalla mistä yleensä nimellinen nousu määritetään. Potkurissa on myös siivestä tuttu lavan poikkileikkaukseen profiili, mitä määrittää; tarvittava lujuus, suunniteltu käyttöympäristö ja omalta kohdaltani sanoisin tekijän älykkyys tai sen puute ja kokemus. Potkurin lavan kärkiosan etenemä ilmaan nähden saattaa olla 700 km/h. joten profiilin muodossa kannattaa jäljentää niitä nopeuksia lentävän koneen siipiprofiilia. Esimerkiksi Convair Metropolitan 440 koneen potkurinlavan ja Lockheed F-104 Starfigterin siipi näyttäytyvät profiililtaan melko lähekkäisiltä.
Minulla on uusi huoneentaulu mutta siitä ei vielä näyttänyt olevan apua, se menee näin.
You have the right to remain stupid anything you say can and will be ignored.

[Seppo Koivisto]

Potkurin kohtauskulma lasketaan vertaamalla potkurin pyörimisestä johtuvan nopeuden ja koneen ilmanopeuden vektorien summaan. Potkurin asetuskulma kasvaa lähempänä potkurin napaa, koska siellä pyörimisen aiheuttama nopeus on pienempi. Maakaytössä paikallaan osa lavasta voi sakata.


https://en.wikipedia.org/wiki/P-factor

[Martti Mattila]

Ahaa kyseessä olikin kohtauskulma eikä mikään pysyvä suurre mikä on nähtävissä pöydällä edessäsi olevasta potkurista ja elementit kuten: Rotation velocity, Trust, Relative wind, Forward velocity eivät tapahdy ja silti pitää määrittää potkurin ominaisuuksia. Edesmennyt mentorini käytti tyvilavan sakkauksesta osuvaa termiä "Kyntää vastaan" oletan että hänkin oli kuullut sen joltain muulta koska sana kyntää ei taida tulla ensimmäiseksi mieleen kaupunkilaiselle.

[Martti Mattila]

Oops, niin se tyvilavan vastaan kyntäminen saattaa tapahtua kiinteälapaisen potkurin tyvilavassa kun lennetään nopeammin mitä potkurin tyvinousu edellyttää. Lavan tyvessä geometrinen nimellisnousu voi jäädä toteutumatta käytännön syistä eli potkurin "paksuus" on liian vähäinen. Potkurilankun paksentaminen eli potkurin navan "pidentäminen" houkuttelevat esiin tasapainoitusongelmia. Saksalainen stendardipaksuus on 67 mm. Käpälöin taannoin italialaista GT potkuria VW.hen  sen navan paksuus oli viisi millä ohuempi. Ohut eli matala napaalue säästää painoa ja pitää epäkeskiset massat lähellä pyörimiskeskiötä ja tärinäoireet loitolla. Amerikkalaisten asennuksissa näkyy hurjan pitkiä potkuriakselin jatkoja, pienikin kulmavirhe kertautuu 150 mm. jakon päässä. Eli silloin tarvittaisiin sitä Dyna Wibeä. 

[Aki Suokas]

Lavan profiilin nousu ei ole vakio.  Käytännön potkureilla nousu yleensä tyvestä alkaen,  ensin kasvaa ja on suurimmillaan siinä 0,7 -0,8 säteellä ja sitten pienenee kärkeen päin.  Näin potkurin toimii paremmin laajemmalla lento&pyörimisnopeus alueella.

[Teuvo Honkanen]

Eikös olekin niin että paikoillaan olevan koneen potkuriin sen pyöriessä vektori tulee Forward Velocity ja Relative Wind kosketuskohdan suunnasta,eli suoraan alhaalta.Koneen alkaessa liikkua eteenpäin,suunta vektori liikkuu viimein kun potkuri on tehokkaimmillaan,lavan suuntaiseksi.Eli vektori on nyt Chord linen suuntainen.Jos moottori sammuu tai sammutetaan lennon aikana,niin suunta vektori tuleekin suoraan edestä,suunnasta Thrust.Säätöpotkureissaha silloin kulma käännetään suureksi eli lapa vaakasuoraan.Tämän päätelmän mukaan potkurin kulma ilmoitetaan potkurin pyörimislinjan ja lavan kulmaksi.   

[Martti Mattila]

Teuvon postaus tuo mieleen termin P factor. Selittäkää mikä on P factor. Yksipyöräisillä kannuspyörämopuilla olen joutunut siitä kärsimään.

[Teuvo Honkanen]

Tarkoittaskohan se suomeksi "Takapuolituntumata"Lentäessä luotan siihen enemmän kuin mittareihin.Ainakin näissä kevyemmissä koneissa.
Huonoissa laskuissa vektori ja vastavektorin suunta on suoraan ylös,eli takapuoleen.Tämän paremmin en osaa asiaa selittää.     

[jkettu]

P-factor syntyy siitä kun potkurin pyörimistaso ei ole kohtisuorassa ilmavirtaa vastaan.  Esim lennettäessä pienellä nopeudella/suurella kohtauskulmalla. Tai kun kannuskone istuu maassa nokka pystyssä.  Silloin alaspäin menevällä lavalla on suurempi kohtauskulma (ja siksi myös työntövoima) kuin ylöspäin menevällä.  Eli kone kampeaa nousevan lavan puolelle.  Eli kiihdytyksessä tarvitaan jalkaa ja kun kannus nousee, myös p-factori häviää ja tulee taas kiire keskittää jalka.
Tai riittävän jyrkässä sivuluisussa suurella teholla kone kampeaa joko ylös- tai alaspäin, luisun suunnasta riippuen.

[Teuvo Honkanen]

Tuohan kuulostaa järkevältä selitykseltä.Martista ei aina tiedä onko se tosissaan vai pilke silmäkulmassa.Vielä mieltä askarruttaa semmoinen että jos potkuri on nolla kulmalla niin eikös se esim.53" nousulla etene kierroksella 1,36m.Potkuri pyörii 2000rpm x 1,36=2,7km/min x 60min=162km/t.Ei oteta huomioon ilmanvastusta ja muita muuttavia tekijöitä.Kulmaa lisäämällähän saadaan helposti lisää nopeutta ja paljonkin.
Eli eikös potkurin hyötysuhde ole aika tehokas kun se toimii optimaalisella alueella kulman ja kierrosten suhteen.Miten lie jos verrataan polttomoottoria ja potkuria keskenään,vai voiko edes verrata.Nousuhan potkurissa on sama oli se koneen nokalla pyörimässä tai hallin seinällä naulassa.Tarkoitan kiinteälapaista.  

[Martti Mattila]

Porelleita tehneenä olen joutunut miettimään lavan leveyttä, tietysti tarrautuminen emppiiriseen tietoon eli tekeminen niin kuin muut ennen on turvallisinta mutta joskus erehtyy ekperimentoimaan.
Myös materiaalit asettavat omat rajansa, tarkoitan että leveästä lavasta saa helpoimmin profiilipaksuudeltaan houkuttelevamman kuin kapeasta. Kuitenkin myös lavan leveys vaikuttaa tehontarpeeseen ja on huomioitava asia. Olen lentänyt jonkinmoisella paradoksitapauksella, eli sama kone lensi 58 sentin nousulla kuin myös 170 cm. nousun potkurilla. Sama 1.7 metrin halkaisija. Samalla moottorilla ja kierrosluvussakaan ei ollut paljon eroa mutta lavan leveydessä oli. Korkeus ja sivuperäsin olivat raskaat käytellä jälkimmäisessä tapauksessa koska potkurivirran nopeus oli suuri.
Oppinut ehkä sanoisi että tuossa ei ole mitään ihmeellistä, molemmat potkurit kykenivät tuottamaan tarvittavan propulsion. Mutta se lavan leveys/profiilipaksuus on myös isojen valmistajien päänsärky, etenkin alumiinipotkureissa. Myös lavan tyvialueen tekeminen koveraprofiiliseksi on kova juttu. On myös houkutus tehdä selvästi laminaari profiilinen potkuri mutta se on "hullun" näköinen ja saattaa aiheuttaa ajatuksen että tekijä ei tiedä mitään.
Lainasin potkurikelkkaan tekemäni potkurin malliksi pulpettinaapurilleni jonka isä oli konepuuseppä, näin lopputuloksen ja siinä oli täysin missattu profiili, korkein kohta oli 50% kohdalla. Silloin tuomitsin hiljaisesti, ajattelin että on se kummaa vaikka on malli niin silti ..tuiksi menee ja missataan oleellinen. Ehkä se 50% korkein kohta ei ollutkaan niin huono kuin silloin ajattelin, potkuri toimi odotetusti silpoen koulutoverini pikkuveljen käden lumikelkassa minkä moottori oli Fiat 500 autosta, siitä viiskytluvun. Nyt kun ajattelen, olikohan pyörimissuunta edes oikea pyöritettiinkö potkuria jättöreuna edellä, en käynyt katsomassa.
Siivosin tallia puumateriaaleista ja veistin Kirsikka/Koivu potkurin. Kirsikkalauta oli vain 140 cm. pitkä joten jouduin ottamaan lapaa taaksepäin kok.halk.150cm. Pultinreijät puuttuvat eli ei vielä pyöritetty. En ymmärrä tuota 25 tunnin koelentoohjelmaa toisenmallisella potkurilla. Itse huomaan ensimmäisen viiden minuutin aikana nousukyvyn. Seuraavan viiden ninuutin aikana matkanopeuden ja huippunopeuden. Tärinät jos on. Ja sen jälkeen moottorin lämpötilojen muutokset. Koko homma ohi puolessa tunnissa, mihin ääliöt tarvitsevat 25 tuntia.

[Ansis]

Jonnin verran hyviä ja huonompia ropelloottoreita ihmetelleenä olen akustisesti todennut Meglinin sapelipotkurin jekkasevan parhaiteiten vetävässä asennuksessa.

Metelin tekemiseen ei mene edes kiloWattia

[Martti Mattila]

Niin ne pyöreät tai sapelikärjet ovat hiljaisempia ja tuo poikkileikattu äänekkäin. Mutta lasikankaan, etenkin paksumman laminointi niihin on haastavampaa, sen tähden jätin tuonkin tuollaiseksi.
Kyllä Meglin tekee myös puukalikoita ja metallireunojen installaatio niissä näyttää karmealta epäjatkuvuuskohdalta. Itse tykkään että tuollaiset vinot koristemaalaukset ovat jo huonoja. Mutta on se loppujen lopuksi vänkkää että viikossa värkkää edes tuollaisen.

[meglin]

...

Bravo! Kaunotar!

[Martti Mattila]

Nyt kun Meglinin tilauskirjat ovat täynnä saan varmaan kohta kutsun töihin Ukrainaan potkuritehtaalle. Pitää ruveta puhumaan vaimolle jo valmiiksi, se onkin oiva Ystävänpäiväjahja, en ollut vielä keksinytkään mitä antaa.

[meglin]

Do you want to work under fire and without electricity? Then - please contact us! Don't forget the kerosene lamp!

[Markku Koivurova]

Do you want to work under fire and without electricity? Then - please contact us! Don't forget the kerosene lamp!