Ultran käyttö säännällisessä matkalennossa

ilkka80 · marraskuu 05, 2008, 18:45:40

Terve!

Olisiko jollakin käsitys seuraavanlaisen ajatuksen realistisuudesta.

Eli onko aivan päätön idea käyttää VLA:ta säännöllisessä matkalennossa vai onko se liian heppoinen siihen touhuun.
Yritin selvitää koneen kuluja ja se tuntuisi olevan ylläpitokustannuksiltaan vielä jotenkin järkevissä hinnoissa.

Minun täytyy päästä suhteellisen usein kulkemaan väliä Turku-Kolari (ehkä n.10-12 krt. vuodessa) edes jotenkin järkevään hintaan ja varsinkin järkevällä aikataululla. Matkaa välille tulee n.900-1000 kilometriä. Joku oli laskenut, että oma kone kannattaisi 150 lentotunnin ylittyessä, ja tässä tapauksessa liikuttaisiin varmasti noissa lukemissa ajatellen lentotunteja.

EDIT:
Olen kyllä tietoinen lentoajan rajallisuudesta ja välitankkauksen ongelmasta.

Kommentoikaa ajatusta
kiitos.

-ilkka

Nils Rostedt · marraskuu 05, 2008, 19:26:04

Sääolosuhteet käytännössä tekevät sen että aikatauluja ei voi asettaa, vaan VFR-koneella on aina varauduttava viivästyksiin, jotka voivat olla tunneista pahimmassa tapauksessa viikkoon jos sattuu pitempiaikainen sateinen tai kovatuulinen jakso. Kesäkaudella keskimäärin paremmat säät, syksyllä ja talvella huonommat.

Homma voisi toimia jos on aikaa odottaa kelvollista säätä. Tämä koskee tietenkin myös paluumatkaa.

Markku Hiedanpää · marraskuu 05, 2008, 21:18:03

Lainaus käyttäjältä: ilkka80 - marraskuu 05, 2008, 18:45:40
Eli onko aivan päätön idea käyttää VLA:ta säännöllisessä matkalennossa vai onko se liian heppoinen siihen touhuun.

Tarkentava kysymys:
Mitä tarkoitat VLA:lla, CS-VLA:n mukaisesti EASA-tyyppihyväksyttyä lentokonetta (MTOW 750 kg) vai otsikon mukaista alle 450 kg:n ultrakevyttä lentokonetta?

lisäys, VLA linkkejä kts:
http://www.easa.europa.eu/ws_prod/g/doc/Agency_Mesures/Certification_Spec/decision_ED_2003_18_RM.pdf
http://www.easa.europa.eu/ws_prod/r/doc/TORs1/EASA_ToRs_VLA_001.pdf
http://www.easa.europa.eu/ws_prod/r/doc/TORs1/EASA_ToR_VLA_004.pdf
http://www.easa.europa.eu/ws_prod/g/rg_certspecs.php#CS-VLA

backland · marraskuu 06, 2008, 04:07:38

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 05, 2008, 21:18:03
Lainaus käyttäjältä: ilkka80 - marraskuu 05, 2008, 18:45:40
Eli onko aivan päätön idea käyttää VLA:ta säännöllisessä matkalennossa vai onko se liian heppoinen siihen touhuun.

Tarkentava kysymys:
Mitä tarkoitat VLA:lla, CS-VLA:n mukaisesti EASA-tyyppihyväksyttyä lentokonetta (MTOW 750 kg) vai otsikon mukaista alle 450 kg:n ultrakevyttä lentokonetta?

lisäys, VLA linkkejä kts:
http://www.easa.europa.eu/ws_prod/g/doc/Agency_Mesures/Certification_Spec/decision_ED_2003_18_RM.pdf

Ainakin tuo CS-VLA kohta 443 Gust Loads kertoo, että tuon luokan koneet on hyvin tutkittu pientä sivutuultakin ajatellen.
En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ? CS-VLA 1093 kertoo moottorin lämmittimistä ( imuilma ? ) jotakin....

Sakke · marraskuu 06, 2008, 13:17:40

Olen muutaman kerran kulkenut työmatkoja Cessnoilla, Kuopioon, Ouluun ja Jyväskylään. Tietysti vain kesäaikaan. Talvella (alkaa lokakuusta) kelit ovat aivan mahdottomat.

Keskimääräinen myöhästyminen oli muutaman tunnin ja vuorokauden välissä. Joskus ei päässyt ollenkaan liikkeelle. Varsinkin aamut ovat hankalia. Kuudelta on usein aamusumua siellä-täällä.

Esteenä oli aina pilvet. Näkyvyys oli liian huono, tai pilvet liian matalalla.

Sittemmin, kun meidänkin firmassa alettiin puhua jostain "tulosvastuusta" ja "asiakaslähtöisyydestä", siirryin oman auton, junan ja liikenneilmailun käyttäjäksi.

Tosin, esim K.L. asuu kesät Räyskälässä ja käy Malmilla töissä lentokoneella. Vaikka on hänelläkin vara-auto Räyskälässä.

Risto Niemi · marraskuu 06, 2008, 17:27:15

Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 06, 2008, 04:07:38

En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ?
[/quote]

Onko Sinulla ylipäätään tapana ottaa ihan itse selvää yhtään mistään, vai kysytkö aina kaiken muilta?

backland · marraskuu 06, 2008, 18:00:40

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - marraskuu 06, 2008, 17:27:15
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 06, 2008, 04:07:38
En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ?

Onko Sinulla ylipäätään tapana ottaa ihan itse selvää yhtään mistään, vai kysytkö aina kaiken muilta?

Kyllä heräsin tänään 3:30 ja tutkin dataa 2,5 h en löytänyt sitä. Iltapäivällä suunnittelin yksimoottorisen lentokoneen ( parhaan koskaan suunnitellun omassa luokassaan ) sitten kävin kauppoissa ( mm. spinnereitä, kannuspyörämekanismeja, balsaa, horneja, työntötankoja mallia varten...ja ruokaa perheelle ) ja nyt vastailen ilmailuaiheisin kysymyksiisi ( kello 18:00 ). Leipätyötä tein 2 tuntia.

Osaatko sinä lainata tekstiä ?...on nimittäin sekavaa lukea juttujasi.

Lainaus käyttäjältä: Sakke - marraskuu 06, 2008, 13:17:40
Olen muutaman kerran kulkenut työmatkoja Cessnoilla, Kuopioon, Ouluun ja Jyväskylään. Tietysti vain kesäaikaan. Talvella (alkaa lokakuusta) kelit ovat aivan mahdottomat.

Isäni kulki Kauhavalta JKL:ään Safirilla ja Arrrowilla..kerran jäätyi koneen niin, että se menetti kokoajan korkeutta. Onneksi pääsivät perille ilman "välilaskua". Jäätä oli muistaakseni 3 cm paksulti.

t. Jukka

ari · marraskuu 07, 2008, 09:36:30

Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 06, 2008, 04:07:38
En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ? CS-VLA 1093 kertoo moottorin lämmittimistä ( imuilma ? ) jotakin....

Jos nyt edes parilla järkevällä virkkeellä kertoisit mitä oikein kysyt? Ja liittyykö kysymyksesi "anti-freeze" & CS-VLA 1093 vai ollaanko siinä jo aivan ei ajatusmaailmoissa?

Jos alkuperäiseen kysymykseen pitäisi vastata, niin eikös Kolarissa käy talvella "putkia" ja niiden maatukipalveluiden tarjoaja sitten hoida niille "anti-freezen" (tuli se sitten rungolle, moottoriin, ikkunaan, muovimukiin tai muualle). Mutta lähtökohtaisesti "anti-freeze" ei roudi, joten mitä ihmettä oikein haluat kysyä.

backland · marraskuu 07, 2008, 10:10:23

Lainaus käyttäjältä: ari - marraskuu 07, 2008, 09:36:30
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 06, 2008, 04:07:38
En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ? CS-VLA 1093 kertoo moottorin lämmittimistä ( imuilma ? ) jotakin....

Jos nyt edes parilla järkevällä virkkeellä kertoisit mitä oikein kysyt? Ja liittyykö kysymyksesi "anti-freeze" & CS-VLA 1093 vai ollaanko siinä jo aivan ei ajatusmaailmoissa?

Jos alkuperäiseen kysymykseen pitäisi vastata, niin eikös Kolarissa käy talvella "putkia" ja niiden maatukipalveluiden tarjoaja sitten hoida niille "anti-freezen" (tuli se sitten rungolle, moottoriin, ikkunaan, muovimukiin tai muualle). Mutta lähtökohtaisesti "anti-freeze" ei roudi, joten mitä ihmettä oikein haluat kysyä.

Anti-freeze = jäänesto....onko VLA koneissa jotakin jäätymistä estäviä vaatimuksia..näissä keleissä helposti kertyy tuulilasiin ja siipiin jäätä.

kate · marraskuu 08, 2008, 08:41:58

Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 06, 2008, 04:07:38

Ainakin tuo CS-VLA kohta 443 Gust Loads kertoo, että tuon luokan koneet on hyvin tutkittu pientä sivutuultakin ajatellen.
En kahlannut kaikkia kohtia, mutta mitenkäs tuo anti-freeze on roudattu...voi Kolarissa nimittäin joskus pakastaakin ? CS-VLA 1093 kertoo moottorin lämmittimistä ( imuilma ? ) jotakin....

Mitähän muuta se jään muodostuminen vaatikaan se pakkasen lisäksi ? Pitäisikö mahdollisesti olla jotakin mikä voisi jäätyäkkin ?

Kate

backland · marraskuu 08, 2008, 10:57:47

Vesisade ja -2 C..lienee pahinta myrkkyä.

Asteroid · marraskuu 08, 2008, 23:39:18

Ultralle De-Icing käsittely ? !

Että Ultralle De-Icing käsittely ? ! Pohjoisen pallonpuoliskon talvessa olen eri kentillä nähnyt jäänpoistokäsittelyä liikennekoneille mutta koskaan ei siellä ole Ultria tai Cessnoja näkynyt. Miten kävisi jos kuvan mukaiseen käsittelyyn joutuisi Ultra tai VLA kone ? Suostuisiko edes kenttähenkilöstö tätä tekemään ? Uskaltaako käsittelyn jälkeen edes ovea aukaista ?

Terveisin Pekka K.

Karoliina · marraskuu 13, 2008, 16:05:36

Tuollaiseen mainitsemaasi käyttötarkoitukseen sopisi paremmin 4-paikkainen IFR-kone, kuten
Diamond DA40. Kulutus on korkeampi, mutta sillä voi ajaa myös silloin kun VFR-keliä ei ole (ja Suomessa valitettavan usein ei ole, joten säännöllisyyden voi VFR:nä unohtaa). Edullisimmat IFR-varustetut DA40-180 (bensaversio) -koneet ovat olleet hintaluokassa 90000 eur + tuontikulut (dollarin kurssi käännettynä eurokursiksi). Ja tietysti samaan sarjaan kuuluu myös Cirrus SR20, mutta Diamondin operointi lienee hieman edullisempaa kuin Cirruksen kuitenkin.

IFR-lupakirja on kallis investointi euroopassa, mutta pitämällä koneen N-rekisterissä voi saavuttaa edullisemman IR-kirjan sekä voi välttää kankeat neuvostoliittoa muistuttavat EASA Part-M organisaatiosysteemit ja konetta voi yhä huoltaa mekaanikko (=edullista ja kätevää). Sitten kun tuota väliä on sahannut N-koneella yli 100 tuntia, niin sitten voikin jo konvertoida FAA-IR:n euroversioksi.

Matkalentoon hyvin soveltuva ultra maksaa hyvinkin yhtä paljon kuin mainittu käytetty Diamond. Ja vaikka FAA-IR:ää ei vielä olisikaan, homman voi kuitenkin aloittaa VFR:nä, ja PPL-koneella voi ajaa huonommassa VFR-kelissä kuin ultralla laillisesti sekä myös turvallisemmin (kun backuppina on mm. perusmittarit). VLA-koneet (esim. DA20) maksaa suunnilleen yhtä paljon. Diamondilla voi ajaa myös yöllä ja kone muutenkin on suunniteltu hyvin matkalentoon sopivaksi eikä ole sellainen kiikkulauta kuin jotkut ultrat. Takapenkille mahtuu myös matkatavaroita, toisin kuin esim. ultran takaikkunalle. Toimintamatka on myös Diamondissa suurempi kuin ultrissa. Poikkeuksia löytyy toki, esim. Dynaero MCR4S Pickup. Mutta se ei olekaan ihan sellainen ultra kuin joka nurkasta löytyy, eikä varmasti ole halpa.

Diamond lupaa matkanopeudeksi jotakin 150 solmun hujakoilla olevia lukemia. Cirrus SR20 menee (TAS) n. 145 kts matkaa (oikeasti), missä esite lupaa 155 - ehkäpä uudemmat mallit menisi 155 tai sitten olosuhteet pitää olla erikoiset että se kulkisi 155. Ehkäpä siitä voisi päätellä että tuo Diamond kulkee kuitenkin todennäköisesti 140 kts luokkaa - Diamondissa on 20 hp pienempi moottori, mutta toisaalta pienempi poikkipinta-ala ja massakin. Diamond lienee siis vaan hitusen Cirrusta hitaampi. Ei mikään huono nopeus kun Suomalaisilla on tyypillisesti ollut sanonta että "ompas liukas kone", jos koneella pääsee 200 km/h kaasu pohjassa, täällä kun taivaan koneet on pääsääntöisesti traktoreita ja mönkijöitä eikä eteenpäinmenijöitä. SR20 näyttää tyypillisesti luokassa 130+ IAS olevia lukemia matkalentoteholla (täydellä kaasulla taitaa mennä 140 IAS rikki), ja 145 kts tulee TAS:iksi kun lennetään hieman korkeammalla. Kilpailijat (kuten Piper) eivät pääse samaan edes sisäänvedettävillä fillareilla...

jkph · marraskuu 13, 2008, 22:36:24

PA-28-181 135KTAS. 10US GAL/h. 4 aikuista miestä kyydissä.

Kiinteät potkuri ja telineet.

Karoliina · marraskuu 14, 2008, 12:07:45

Lainaus käyttäjältä: jkph - marraskuu 13, 2008, 22:36:24
PA-28-181 135KTAS. 10US GAL/h. 4 aikuista miestä kyydissä.

Kiinteät potkuri ja telineet.

Ei kovinkaan vakuuttava.

Olen lentänyt myös PA-28-181:llä USA:ssa ja se on huomattavasti hitaampi kuin SR20, SR22:sta puhumattakaan. En ehkä ole ottanut kaikkea irti SR20:stä (tuo 145 kTAS irtoaa jo jossakin 4000 jalassa), mutta se menee jo 2000 jalassa lujempaa IAS:ina kuin Piipperi TAS:ia optimiolosuhteissa. Ei silti, kyllä minulle Piipperi kelpaisi, paremmin kuin C172. On se miellyttävämpi kone lentää kuin kovasti suomalaisten rakastama Cessna 172. Kuormattavuus oli WVFC:n PA-28:ssa hitusen huonompi muistaakseni kuin Cirruksessa, mutta molemmissa kuitenkin parempi kuin C172:ssa. Happilaitteiden puutteen takia en ole testannut SR20:n TAS-nopeutta yli 11000 jalan korkeudessa. SR22 turbolla saavutetaan yli 210 kTAS korkealla lennettäessä. Cirrusten säätöpotkurit ovat automaattisäätyviä, niissä ei ole potkurinsäätövipua, joten eroa kiintolapapotkurikoneen operointiin ei ole. Lean of peakiin laihennettuna SR20:n kulutus on muistaakseni 9.5 gallonaa tunnissa (oikeasti, ei vaan paperilla).

Nils Rostedt · marraskuu 15, 2008, 11:03:15

Onhan niitä ultriakin saatavana käytettyinä, myös sellaiset joilla pääsee 100-115 kt matkanopeuksiin. Jos sellainen nyt on sääherkkyytensä puolesta vaihtoehtona.

Jos taas aikataulu ja riippumattomuus säästä on määräävä kriteeri, ja lennetään myös kesäkauden ulkopuolella, koneen pitäisi mieluiten olla jäätäviin olosuhteisiin hyväksytty IFR-kone, käytännössä kaksimoottorikone. IFR-operoinnnissa on myös huomioitava että pohjoisten kenttien lennonjohto ei välttämättä ole auki liikennekoneiden tulo/lähtöaikojen ulkopuolella, ellei tilaa sitä erikseen.