Erickson MCC -moottori

[Seppo Koivisto]

Olisiko suomalainen nimitys Erickson MCC -moottorille kaksoispalotilamoottori (twin combustion chamber engine). Sitä näyttäisi olevan 1,5-3 hv lennokkimoottorina.



https://ericksonmotors.com/mcc-cycle-of-oper/

[Martti Mattila]

Animaatiota katsoessani luulin että ylösalas eli vertikaalit männät ahtavat vaakasuunnassa olevia palotilallisia sylintereitä mutta luettuani tekstin opin että pystysuoran liikkeen männät käyttävät poistuvien palokaasujen jäännöspainetta. Samaa jäännöspainetta mistä pakokaasuturbo ottaa tehonsa. Joku maineikas autotehdas lanseerasi moottoria missä poistokaasut johdettiin suurempihalkaisijaiseen sylinteriin antamaan loputkin palamisen aiheuttamat paineen nousut. Kolmesylinterinen missä päädymmäiset sylinterit toimivat nelitahtiperiaatteella ja isompihalkaisijainseen keskimmäiseen sylinteriin johdettiin palokaasut mikä teki työtä joka kierroksella ja palokaasut poistuivat tämän jalkavaimosylinterin yläosasta venttiilin kautta ennen uuden poistokaasusatsin tuloa. Oliko se näin vai keksinkö itse.

[Tapani Honkanen]

Olen tuon moottorin tavannut näin virtuaalimaailmassa. En näe siinä mitään käytännön etuja tuolla toteutustavalla.
Ja asiasta toiseen. Polttomoottorin käyttökelpoisuuden ja hyötysuhteen parantamiseksi vaadittavat toimenpiteet.
Ensimmäinen ja ratkaiseva asia on autokäytössä poistaa mekaaninen yhteys moottorista vetäviin pyöriin. Lentävän kulkuneuvon kanssa on eri kriteerit.
Ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan noin 40 % kun se toimii tasaisella kuormalla optimi ominaiskulutuskuormalla. Siihen liitetty geraattori antaa vaikkapa 37 % kokonaishyötysuhteen sähköisenä tehona. Oikeastaan ei kannata tarkastella tarkkoja prosenttiosuuksia nyt vaan miten polttoaineen energiasta saadaan hyödynnettyä.

Pakokaasuissa poistuu merkittävä osa käytetyn polttoaineen energiasta. Sen hyödyntäminen jää periaatteessa kineettisen energian ja korkean lämpötilan hyödyntämiseen. Ajoneuvokäytössä, ahdetussa moottorissa on päädytty mahdollisimman pieneen kokoon (hitausmomentti roottorilla) nopean vasteen saavuttamiseksi. Mikäli ahdetussa moottorissa valitaan sähköinen ahtimen käyttö ja hyödynnetään pakokaasun energia maksimaalisesti. Silloin optimoidaan turbiini myös sen käyttämän generaattorin  kannalta. Tämä sähköenergia syötetään kampiakselin käyttämän generaattorin rinnalle. Se energia mikä poituu turbiinista on vaikeasti hyödynnettävissä. Lämpösähköparin hyötysuhde on surkea. Myöskin jäähdytysnesteen sisältämän energian hyödyntäminen jää heikoksi. Ja ajoneuvokäytössä tarvitaan lämmitysenergiaa.

Arvelen tällaisen hybridin hyötysuhteen nousevan jonnekin 50 % paremmalle puolelle.eikä se hyötysuhde huonone pyöriä pyörittävien sähkömoottorien jälkeenkään paljon alle 59 % tavoitteesta.
Tämä on merkittävä parannus pelkän polttomoottoriauton hyötysuhteeseen nähden, joka on taajamakäytössä jossakin 10 % paikkeilla ja moottoritielläkin alle 20 %
Lisäetuna on valtava säästö ajoakun koossa. Myöskin polttomoottorin maksimi teho voidaan alentaan johonkin viidesosaan. Ja kun rajoitetaan maksimi kiihtyvyys kohtuulliseksi, säästyy auton rasitukset ja myös ihmishenkiä, joka sinänsä on melko turhaa. Ihminen on uudistuva luonnonvara.

Jotta palataan ilmailuun, niin onko tuossa mitään järkeä. Sehän on aina ollut kallista ja ympäristöä saastuttavaa. Pitäähän olla kateudelle aihetta ja ylemmyyden tunnetta.

[Martti Mattila]

Kyllä tuollaisessa polttomoottori/sähkömoottori hybridissä olisi järkeä ilmailussakin jos sillä varmistetaan että potkuri pyörii vaikkapa puoli tuntia kauemmin kun se tavanomaisella pyörityskoneistolla lakkaa heti vetämästä bensan polttamisen loputtua. Tuosta lentämisen kadehtimisesta voisin jotain kommentoida. Ihmiset pystyvät suojelemaan itseään kateudelta halveeraamalla. "Näkisit kummoinen pahvista ja reppipaperista tehty se kone on ja kiitorata pelkkä peltotie. Kohta se taas on jossain pellonreunassa pakkolaskun tehneenä niin kuin sekin lentäjä siellä Sastamalassa millä on oma peltokenttä." Sen takia moottorin käyttövarmuus on minulle tällä hetkellä tärkein tekijä, se taas on varmasti ristiriidassa vähäisten käyttövarojeni kanssa. Rahallisesti yhdentekevää kuluuko bensaa 8 vai 10 litraa tunnissa kunhan se riittää suunniteltuun laskupaikkaan asti. Itse lentämisessä ei taida kyllä olla mitään järkeä, yli viisisataa tuntia on tullut istuttua maailman ehkä yksinkertaisinta lentolaitetta ohjaten. Kun menin Purjelentokurssille vuonna 75 Turun Lentokerhon (Onnea Satavuotiaalle) silloinen puheenjohtaja piti juhlapuheen missä sanoi että itse lentäminen on vain kymmenen prosenttia ajankäytöstä loput yhdeksänkymmentä on kerhotyötä. Kuulosti pahalta, olin jo pienellä palkalla työssä telakalla ja isän palkattomana renkipoikana kotona. Sitten vielä olisi pitänyt sitoutua lentokerhon talkootyöhön. Jokunen sata tuntia tuli sentään tehdyksi muistan kaikki työkohteet, mutta onnekseni sain sen verran "ymmärrystä" olemisesta wärtsilän hitsarin ja kom....maineessa että siirryin omaehtoiseen harrastustoimintaan. Siinä määrin kuin Trafin säännöillä toimiessa voi mitään omaehtoiseksi sanoa. Trafin viranomaiskatsastaja joka itsekin on harrasteilmailija sanoi että ilmailu on ihan älytön harrastus. Jotenkin sympaattista että joku muukin voi myöntää että älytöntä touhua mutta ei silti pääse siitä irti.

[Teuvo Honkanen]

Asian vierestä kyselen seuraavaa.Onko kellään sattunut sellaista ilmiötä kun minun Rellussa kun siinä oli 583 moottori.Niin siipitankeista tiputti rasvaa alasiivelle.Sen on pakko olla ollut kakstahti öljyä.Mutta väri oli kirkasta ja hajutonta ja mautonta.Ihan kuin ruokaöljyä.Nyt puhtaalla bensalla ei pisaraakaan mitään vuotoja.Mitä parempaa ja kallista kilpaöljyä niin sitä enempi tiputti.Näillä öljyillä myös pakosarjan välistä sottasi tahmealla rasvalla moottoria.Halvemmilla öljyillä ei tahrannut eikä juuri tiputtanut siivelle.

[Martti Mattila]

Comco c 22 Fuji Robin moottorilla sama havainto. Ensiksi käytin halvempia 2T öljyjä, sitten ostin Motonetistä Motul Racing esteröityä kallista kelkankuva öljyä. Johan alkoi mählä valua moottorista, epäilin vaihteiston öljyvuotoa, mutta ei sieltä mitään puuttunut. Moottori oli räkäinen kuin risiiniöljyvoideltu lennokkimoottori.
Tulin siihen päätelmään että halpis öljyt palavat savuna taivaalle mutta tämä kalliimpi tekee moottorivierailunsa palamatta ja valuu ulos mistä pääsee. Moottorin savutusvertailua en pystynyt tekemään c22 ohjaamosta ei näe taaksepäin.

[Martti Mattila]

Jotta palataan ilmailuun, niin onko tuossa mitään järkeä. Sehän on aina ollut kallista ja ympäristöä saastuttavaa. Pitäähän olla kateudelle aihetta ja ylemmyyden tunnetta.

Nyt kun taas lentelen eräs henkilö naapurustosta kysyi "Paljonko TÄYTYY kuukaudessa lentää että luvat pysyvät voimassa." Hidasjärkisenä en huomannut esittää vastakysymystä. Paljonko alkoholia täytyy käyttää kuukaudessa että elämä on mukavaa. Enkä esitelmöinyt että yhtää ei TÄYDY lentää. Polttopuidenteko ja auton katsastus on jotain mitä täytyy mutta lentäminen on etuoikeus jolla voi erottua kepillä kyr..än pään kokoisen pallon huitojista, mönkijällä ajavista tai sellaisesta haaveilevasta, luontokappaleille tuskallisen kuoleman havittelijoista ja kaljapäissään jääkiekon katsojista. Ehkä sitä ylemmyyden tunnetta sitten on alkoholistin pojan jostain haettava. Motto: Manors makes a Man. Lerchen rungon alla juuri siellä missä ilman virtausnopeus on oletettavasti suurimmillaan on kauhea tursake kumijoustimista. Näky on verrattavissa luonnontilassa olevaan tyttöystävään. Siihen on tulossa muutos, molemmat kumitapit vaakasuoraan ja kauemmaksi rungosta. Yhtenäiset ostokumilenkit venytetään noin yksi kolmasosa pituus lisää esijännitykseksi. Itse vääsityssä metritavarassa tuota esijännityken määrää voi kokeilla.

[Ansis]

Nyt kun taas lentelen eräs henkilö naapurustosta kysyi "Paljonko TÄYTYY kuukaudessa lentää että luvat pysyvät voimassa." 

Tuossa ollaan jälleen kerran asioitten ytimessä, minkähän vuoksi maallikoille (joka on erinomainen sana tässä asian yhteydessä) tulee lähes aina tuo kysymys mieleen kun joku kertoo olevansa vegaani tjsp ?