Vaikka tämä aihe ei liity suoraan tämän ketjun aloittaneeseen Luciolen siipiprofiilia koskevaan viestiin, katsoin sen sopivan tämän otsikon alle.
Lyhyen kaavan mukaan biologit ovat ihmetelleet ryhävalaiden evien etureunassa olevien kyhmyjen perimmäistä luonnetta ja merkitystä. Tarkempi perehtyminen kyhmyjen luonteeseen on paljastanut niistä monia uusia asioita. Tehtyjä havaintoja ja tutkimustuloksia ollaan nyt soveltamassa käytäntöön. Ihmeen hiljaa tästä tutkimus- ja kehitystyöstä on oltu, kun huomioidaan tutkimusten olleen käynnissä jo vuonna 2003 ja ensimmäiset kokeilut kyhmyjen vaikutuksesta tuulivoimaloiden siipiin on tehty jo 2008.
http://www.technologyreview.com/news/409710/whale-inspired-wind-turbines/page/1/http://www.technologyreview.com/news/409710/whale-inspired-wind-turbines/page/2/http://nextbigfuture.com/2008/03/uprating-wind-turbine-blades-and-more.htmlLainaus tuon ensimmäisen linkin tekstistä:
The researchers also found that the amplitude of the bumps plays a greater role than the number of bumps along a flipper’s leading edge. “The idea is, you could make an aircraft that’s much harder to stall and easier to control,” says van Nierop. For example, fighter jets could be designed to be more acrobatic without risk of stall-induced crashes. In the water, naval submarines could be made more nimble.
The Harvard research validates the first controlled wind-tunnel tests of model flippers, conducted five years ago at the U.S. Naval Academy, in Annapolis, MD, where it was shown that stall typically occurring at a 12-degree angle of attack is delayed until the angle reaches 18 degrees. In these tests, drag was reduced by 32 percent and lift improved by 8 percent.
***
Tekstissä joka on kirjoitettu 2008, mainitaan U.S. Naval Academyn viisi vuotta aiemmin = vuonna 2003 suorittamista tuulitunnelikokeista, joissa on osoitettu sakkauksen, joka tyypillisesti ilmenee 12 asteen kohtauskulmalla, viivästyvän kunnes kohtauskulma kasvaa 18 asteeseen. Näissä testeissä oli havaittu vastuksen pienenevän 32 % ja noston kasvavan 8 %. Mikäli nämä luvut pitävät paikkansa, niin kyse on todella merkittävistä muutoksista profiilin aerodynaamisiin ominaisuuksiin.
Mitä tästä sitten voisi päätellä? Ajatellaanpa vaikka purjekoneen siipeä. Nythän kaikkien purjekoneiden siivet ovat siistejä ja täysin sileitä. Siiven etureuna, ylä- ja alapinta ovat viivasuoria, kuin viivottimella vedettyjä. Jos purjekoneen siipien etureunoihin muotoiltaisiin yllä olevan kuvan mukaisia sopivan kokoisia kyhmyjä sopivin välein, pitäisi tämän teorian mukaan koneen suoritusarvojen parantua todella merkittävästi. Vastaavasti nykyiset suoritusarvot olisi mahdollista saavuttaa lyhyemmillä ja pinta-alaltaan pienemmillä siivillä. Oletan, että vastaavia etuja olisi saavutettavissa myös pienemmillä koneilla (ultrakevyet ja LSA).
En ole löytänyt netistä vielä yhtään mainintaa siitä, että joku kaupallinen lentokonevalmistaja olisi hyödyntänyt näitä tutkimustuloksia. Edut ovat kuitenkin ilmeiset, koskapa tätä periaatetta käytetään ihan yleisesti F1:sten takasiivekkeissä:
http://www.f1technical.net/forum/viewtopic.php?f=12&t=17675&sid=bf206ff7ce7e135951a189d5012fd6fa&start=2010Ehkäpä näitä ryhävalaan evistä tuttuja kyhmyjä nähdään pian jo lentokoneissakin:
http://www.thenakedscientists.com/HTML/questions/question/2568/t. Pekka
