0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.
... Rotax julkaisi bulletiinin, jossa suositteli ko. ainetta (SB-912-043).
Kas kun kukaan ei vielä ole kommentoinut Evansin lämpötilarajasta.Siis alimmasta käyttö lämpötilasta!
Suurin etu nähdäkseni tuosta litkusta on että se ehkäisee tehokkaasti höyrytaskujen muodostumista moottorin sisällä. Tuon kiehumispiste on senverran suuri ettei se kovin helposti ala muodostaa höyrytaskua paikallisessa "hot spotissa", mitä yleensä löytyy kansista (siellä kanavat monimutkaisimmat ja lämpörasitus suurin).Tuo höyrytasku ja siitä johtuva paikallinen kuumapiste on juuri se kannentiivisteen turmio, joten tuo litku kyllä puoltaa paikkaansa autokonversioissa ainakin. Automoottorien vesikierto kun on järjestetty kokolailla järjettömästi, kylmää vettä sylinteriryhmän kautta (missä sitä vähiten tarvitaan) kanteen (missä sitä eniten tarvitaan) eikä toisinpäin, mikä olisi jäähdytyksen kannalta järkevämpää.
vaihtamalla vesipohjainen neste Evanssiin moottorin jäähdytysjärjestelmän kapasiteetti pienenee ja toimintakyky heikkenee,
Katso tuo aiemmin mainittu SI-912 i-001 / SI-912-016R5 / SI-914-019R5 (Linkki). Sivulla 9 seisoo että:"■ CAUTION: EVANS NPGR contraction point is approx. -23 °C (-10 °F) . It will not freeze and expand like conventional coolant. Do not use if conditions expose the engine to non-operational temperatures below -23 °C (-10 °F)."
Onko jokin tietty lentokonemoottori taipuvainen hotspottailuun?.
Ja oli sitten neste mitä tahansa, Rotaxin perus Operations manual sivu 2-7 kieltää käynnistämästä ja myös käyttämästä moottoria lämpötilan ollessa alle -25 °C.
Jäikö edellinen lause lukematta tuosta SI-912 i-001 / SI-912-016R5 / SI-914-019R5Varoittaa vain NPGR:stä.NPG+ ja NPGR on korvattu NPG+C:llä, jota Rotax suosittelee ja jonka alin lämpötila on -40°C (-40°F)Tietenkin Operations Manualin -25 °C raja pitää huomioida.
Mutta kun jäähdyttimessä nesteen lämpötila on korkeampi, niin itse jäähdyttimen lämmönsiirtokapasiteetti kasvaa. Se kun on verrannollinen ulkoilman lämpötilan ja nesteen lämpötilan eroon. Joka siis korostuu, mitä lämpimämpi ulkoilma on.Jos katsotaan vain nestettä, niin kapasiteetti todella pienenee, mutta koska kyse on kuitenkin kokonaisuudesta, niin kapasiteetti suurenee.
Mikäli molemmilla nesteillä olisi sama ominaislämpökapasiteetti, voisi jopa noinkin ajatella. Mutta kun ei ole.Nesteen lämmönsiirtokapasiteetti on massavirran, nesteen lämpötilaeron ja ominaislämpökapasiteetin tulo.
Koko järjestelmän kapasiteetti on nuo kaikki yhteensä (eikä vain nesteen ominaisuudet).Ja tuo viimeinen lämpötilaero on se mitä tarkoitin. Ja se saa Evansilla olla suurempi, koska sallittu max lämpötila on suurempi.(vesi/glykolilla max 120C, evanssilla suurempi). Ja sillä sitä huonompaa nesteen ominaislämpöä voidaan kompensoida.Ja mahdollisesti ylittääkin.
Eli näinköhän Evanssista on huonosti toimivan jäähdytyksen apuriksi?... , ihan vaan mielenkiinnosta onko kaikissa Ikaruksissa tuota ylikuumenemis olettamaa, vai onko se vain tämän aloituskirjoituksessa mainitun Ikaruksen vaiva?.