Nopea ultra piirustuksista

ttorri · elokuu 23, 2011, 12:13:29

Sitten niiteistä
http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1933/naca-tn-461.pdf

Karoliina · elokuu 23, 2011, 20:32:00

Laminaariprofiilista voi saada matalamman profiilivastuksen, mutta laminaarikuopan voi unohtaa peltisiivellä jossa on manufacturing-deviaatioita.
Hyvin tehdyssä komposiittisiivessä ei ole mitään aaltoja muotin jäljiltä. Katsopas purjekoneen johtoreunaa. Voit ottaa suurennuslasin käteen ja katsoa uusiksi.
Sitten ota mikroskooppi ja vielä katso. Onko isoja aaltoja? Epäilen että joudut käyttämään mikroskooppia että saat esiin jonkinlaisia aaltoja.

Tuohon sinun epätasaisen siiven laminaarikuoppaan ei voi auttaa mikään muu kuin Reynolds-numero, mutta sitten pääset taistelemaan epästabiilin rajapinnan parissa
kun huono konstruktio tekee rajapinnasta varioituvan kohtauskulman mukaan. Minkäslaisella Reynoldsnumerolla vekottimesi cruisailee ja stallailee?

Liitteenä ehkä vähän vähemmän paisuteltu kuva painejakaumasta (simulaatio) kuin tuossa linkissäsi.

4trade · elokuu 23, 2011, 21:12:52

Katsoin Cirruksen siipeä Sami Kontio Challengessa. On melko kiharaa pintaa. Profiilia en tiedä, mutta muotin jäljiltä tuo oli kaikkea muuta kuin sileä.

Karoliina · elokuu 23, 2011, 23:48:18

SR22 vai SR20 siipi ja mihin suuntaan missä kohtaa näit siinä hirveää aaltoilua?
Olen USA:ssa lentänyt SR20:llä sekä SR22:lla ja SR20:ssä ei ollut mitään aaltoilua, aivan sileä johtoreuna. Tämä kun piti tarkistaa ennen jokaista lentoa
ja lennon jälkeen (tai ennen jos oli likainen) pestä, koska siinä ei saanut olla ötököitä. Jättöreuna on pelliä, joten siinä tietenkin on aaltoja ja jopa niittejä.
SR22:ssa on johtoreunassa jäänpoistosysteemi joka on metallia. Sen rajapinta komposiittiin ei ole täydellinen vaikka onkin kohtalaisen hyvä.
Luulenpa että se pilaa laminaarikuopan saavuttamismahdollisuudet. Minulla ei ole faktatietoa tästä koska en ole nähnyt tuulitunnelianalyysiä Cirruksen siivestä
jossa on jäänpoistosysteemi.

Cessna 400:ssa jäänpoistosysteemin rajapinta on vielä muutamaa kertaluokkaa huonompi, varmasti turbulentti rajakerros tästä rajapinnasta eteenpäin.
Laminaariprofiilin profiilivastus on ilmankin laminaarikuopan realisoitumista pienempi keskisuurella Reynolds-luvulla, kuin perinteisellä NACA-2 -sarjan profiililla, joten
ne on suosittuja myös näissä tapauksissa missä kaikkia etuja ei voida saavuttaa. En tiedä Cirruksen profiilista muuta kuin että se on John Ronczin suunnittelema.

Purjekoneissa pinta ei ole maalauksen jäljiltä vaan se on kiillotettu hiomalla. Näin voidaan saavuttaa peilipinta. Tästä onkin lähiaikojen kokemuksia:
Olen valmistamassa juuri torvikaiuttimen muottia (se on tietysti lasikuiturakenteinen, mitenkäs muuten sellaisen tekisi kun se on suorastaan valtava kaiutinmittana (yhtä iso kuin Avant Garde Horn, suuaukon halkaisija muistaakseni 67 cm)) ja olen maalannut siihen nyt 3 kerrosta Teknodur 2-komponenttipolyuretaanimaalia. Vielä pitää pistää kerros tai pari ennen kuin hionta tuottaa täydellisen jäljen jossa ei ole kuopan kuoppaa eikä pinholen pinholea. Nyt hioin tänään 320 grit vesihiomapaperilla. Ehkä huomenna jos ei sada, maalailen seuraavan kerroksen. Ehkä sen jälkeen voin edetä 2000 paperiin ja sitten kiillottaa loppuun hiomatahnoilla sen jälkeen minkä jälkeen lopuksi vaha ja sen kiillotus. Sitten sen päälle muottivaha ja sitten vielä irrotusaine. Tavoitteena on mahdollisimman virheetön pinta. Hionnasta koska muotti ei pyöri minulla vaan on käsin hiottu, voi olla tullut muotoepätarkkuutta, mutta ääniaaltojen suuntaimena kun aallonpituus on sen verran pitkä että epäilen että niistä ei tule merkittävää ongelmaa. Tein tuon lähinnä siksi että halusin protoilla muotin valmistusta perinteisellä käsityökaluworkflowlla 1. 3D CAD -> 2. cross sectionit 3. Templaatit vanerista 4. Kakku jossa on vuorotellen templaatti ja foam liimattu päällekäin 5. Ko. kakun hionta muotoon 6. Paklaus & hionta 7. Lasikuidutus 8. Paklaus & hionta 9. Paklaus & hionta 10. Maalaus 11. maalin hionta 12. Maalaus. 13. Maalin hionta. 14. Maalaus 15. Maalin hionta. <-- olen nyt tässä kohtaa. Vaikka olen saanut aika hienon muotin aikaan, olen sitä mieltä että näin en tee lentokoneen muottia, sellainen muotti pitää tehdä koneellisesti jotta siitä tulee muototarkka. Torvikaiutin kuitenkin syntyy tästä käsin tehdystä muotista vaikka lopputulos ei olekaan täydellisen muototarkka. Lentokoneessa on pinta-alaa niin paljon että en käsin kyllä työstä & paklaa koko vekottimen muottia, siinä menisi ikä ja terveys, koska käsin tehdystä templaattikakusta tulee sen verran epätarkka että sen hionta tuottaa enempi vähempi muhkuraisen lopputuloksen johon joutuu pistämään hirmuisen määrän pakkelia. Käytin pakkelina seinäkittiä lasikuidun alla (koska rakenteella ei ole mitään lujuusvaatimuksia paitsi että muoto pysyy). Mutta palatakseni asiaan; tuohon muottiin tulee peilitäydellinen pinta hiomalla ennen kuin teen sillä lopulliset torvet. 2-komponenttiuretaanimaalia on kätevä ja miellyttävä työstää ja kiillotella (helpompaa käsitellä kuin gelcoat ja kiillottuu samalla menetelmällä).

4trade · elokuu 24, 2011, 11:25:40

SR 22. En tietääkseni maininnut mitään hirveästä aaltoilusta?

Koko siipipinta on kauttaaltaan hienoisella kiharalla. Jos tuohon pintaan laittaa metalliviivoittimen, päivä paistaa alta. Lisäksi tuossa johtoreunassa (mikä on laminaariselle virtaukselle pahin mahdollinen paikka) on todella suuri pykälä poikittain virtaukseen nähden tuon jäänpoistoelementin jäljiltä. Tuo pykälä on reilusti suurempi kuin kopiopaperin reuna pöydällä.

Tuolla siivellä on siis täysin mahdoton päästä laminaarivitaukseen mikäli aiempia kirjoituksia asiasta on uskominen. Ajatus tuntuu erikoiselta sikäli että koneessa nähtävästi käytetään laminaarikaarta ja kone valmistetaan niin epätarkasti ettei siillä päästä laminaariseen virtaukseen.

Olen oikonut ja maalannut muutaman auton aikoinaan. Tuo siiven pinta on kauttaaltaan sellainen, että mikäli automaalari tarjoaisi tuollaisella pinnalla olevaa korjausta, kukaan ei sitä ottaisi vastaan.

En yhä edelleenkään usko pienen jouhevan muodonmuutoksen haittaavan laminaarista virtausta. Tuo siiven johtoreunan pykälä tappaa sen kyllä.

Karoliina · elokuu 25, 2011, 00:40:36

Muodonmuutos (jos vaikka laakso ribien välissä) ei välttämättä muuta virtausta turbulentiksi (niitit tosin muuttaa), mutta muodon muutos muuttaa profiilin ominaisuuksia erilaisiksi kuin suunniteltu.

4trade · elokuu 25, 2011, 12:34:40

Ympäri käydään, yhteen tullaan! Aivan täsmälleen mitä olen aiemmin sanonut.

Vaikka kaaren nostovoimakerroin hienoisesti vähenisi jossain kohdassa siipeä, sillä ei ole vastuksen kanssa juurikaan merkitystä. Mikäli virtaus pysyy laminaarisena, kyseisen kaaren vastusarvot pysyvät kokolailla ennallaan ja siitä saadaan hyöty.

4trade · elokuu 31, 2011, 13:45:45

Pistän tuohon yhden kuvan Sonerai 1 siiven tyvestä. Tuo kone on Formula V luokkaan tehty ja siipi kitattu huolellisesti vastuksen vähentämiseksi. Tuossa osassa siipeä mikä näkyy, on kolme siipikaarta, siis kolme pitkittäistä niittiriviä virtaukseen nähden. Metallisiivestäkin saa melko sileän kun sen tekee oikein.

[attachimg=#][/attachimg]

4trade · syyskuu 03, 2011, 17:15:24

Olen tutkinut erilaisia mahdollisuuksia tuon siipisalon suhteen päästäkseni hieman helpommalla ja Sonex saattaa olla ratkaisu. Kone on saman suunittelijan tekele kuin Sonerai ja kyseisessä laitteessa on varsin yksinkertainen, vahva pääsalko. Laite käyttää samaa perhettä olevaa 64-415 kaarta (15% paksu) ja sen siiven leveys on suunilleen 136 cm. Kärkiväli koneella on 6.7 m.

Mikäli tekisin 150 cm pitkän 64A213.5 kaaren (13.5% paksu) tuohon salkoon, se olisi saman paksuinen kuin Sonex kaari ja antaisi jo tuolla 10 neliötä siipipintaa mitä olen ajanut takaa. Tuon salon saa ostettua valmiinakin, 2200 $. Koneeseen saa piirustuksetkin, varsin kovaan (750 $) hintaan, mutta noita ei myydä eurooppaan ollenkaan. Ainoastaan rakennus sarjana. Sonexin kaaressa on reilusti suurempi momentti kuin tuossa minun kaaressa ja koneessa on myös 2/3 pitkät laipat joten salko on suuniteltu suurille momenteille. Ainoa miinus on koneen Vne 197 mph.

Salko on laskettu 430 kg taitolentopainoille +6 -3 G

Onko kellään tuon koneen piirustus settiä täällä kotimaassa???

pimattil · syyskuu 04, 2011, 09:55:40

Lainaus käyttäjältä: 4trade - syyskuu 03, 2011, 17:15:24Koneeseen saa piirustuksetkin, varsin kovaan (750 $) hintaan, mutta noita ei myydä eurooppaan ollenkaan.

Jos oikeasti haluat ne piirrustukset, niin kyllä ne saa tilattua eli älä anna tälläisten kommenttien vaivata. Tässä pari ideaa:

a) Kysytään, josko ne kuitenkin saisi tilattua tänne Eurooppaan.
b) Käytetään jotain tuttua Jenkkilän puolella.
c) käytetään "kuriiripalvelua", jolloin voit tilata piirrustukset Jenkkiläläiseen osoitteeseen, joka sitten toimittaa ne sinulle.

4trade · syyskuu 04, 2011, 12:35:37

Varsin kova hinta tarkoittaa juuri sitä mistä kirjoitin. Piirustus setit kun yleensä maksaa 3-400 $ ja tuonkin salon joutuu laskemaan silti uudestaan. 750 $ on summa jolla asiansa osaava laskee kyllä koko salon lujuuslaskut. Tuohon salkoon joutuu lisäämään yhden kaaren lisää, koska se on tarkoitettu rinnakkain istuttavaan laitteeseen ja Sonerai kun sattuu olemaan kapeampi laite kaikkineen. Lisäksi joudun lisäämään salkoon tavaraa että saan tuon -3 G nostettua -6 G luokkaan.

Vne nosto 250 mph luokkaan pistää laskemaan tuon lujuuden uusiksi kiertojäykkyyksien ja uuden kaaren osalta. Kyselin noita piirustuksia jo, en ole saanut vielä vastausta. Minulla on muutama tuttu rapakon takana joten saan ne tarvittaessa sieltä kyllä.

Tuon salon lyhyys ajatteluttaa hieman. Sivusuhde pienenee ja se taas pienentää siiven nostovoimakerrointa kokonaisuuden kannalta. Tuota on kyllä mahdollista jatkaa sen 15 cm/ salko melko helposti.

Muutama virnuileva kommentti ei heilauta minua mihinkään, suosittelen lukemaan tuon allekirjoitukseni

.

EDIT: Tuosta yläpuolelta (minun ja Pirkan välistä) on foorumin jäsen poistanut kokonaan kommentin mihin vastasin tällä viestillä.

ttorri · syyskuu 16, 2011, 08:38:44

Tuli vaan mieleen plan b. kun huomasin Ilmailussa Rantasen Eikan laittaneen Tuuliansa myyntiin.

tässä vähän vääntelyä em. konetyypillä.

Fournier RF4 Display at Shuttleworth

eli perusjuttujen lisäksi ainaskin vaakakierteet, selkälento ja flick-roll näyttäisi sujuvan.

Tollasta pääset ajamaan halvemmalla kuin ultraa. Lisäksi Tuulialla voi oikeasti lentää matkalentoa.

eli harkitse jotain tuon tapaista vaikka itserakennettuna. Vanhan koneen voisi ehkä muuttaa
experimentaliksi ja siinä samalla modata enemmän temppukäyttöön.

Toma · syyskuu 16, 2011, 10:57:05

Tuota selkälentoa ihmettelinkin tuossa jo aikaisemmin kun löysin tuon videon. miten se volkkari oikein tuota kestää. jos kuuntelee tarkkaan niin se taitaa sammua tai ainakin hiljentyä selkälentovaiheessa. Jos ei muutoksia öljynkiertoon ole tehty niin pitää varmaan tarkkailla aika tiheään oljynsuodattimen sisältöä auringonvalossa.
Etsiskelin aikoinaan ehdotuksia miten volkkarista saa selkälentoon kykenevän ja jotain jopa löytyi, mutta aikamoisia virityksiä oli, periaatteessa öljynkierron muuttaminen kuivasumpuksi poraamalla erinäisiä reikiä lohkoon ym. tässä yksi linkki

Mutta kuten huomaatte niin ei sitä aina tehoa tarvita aerodynamiikka jeesaa myös, kaunista katseltavaa, taitolentoa 38 hevosella (vai miten paljon siinä tuuliassa nyt oli)

4trade · syyskuu 16, 2011, 12:01:11

Hauskahan tuolla olisi pyöritellä, mutta tuo ei ole aivan sitä mitä haen. Noilla heikompitehoisilla on tempun lentäminen alamäkeen laskettelua ja liikesarjan jälkeen taas korkeuden keräämistä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt Tuulia on puukone. Haluan laitteen mitä voin pitää ulkona pellon syrjässä koko kesän.

Tuossa Soneraissa turbolla saan laitteen missä on RV 4 konetta paremmat suoritusarvot

. Tuo tahtoo sanoa että sillä on hauskaa pitkän aikaa....

Toma · syyskuu 16, 2011, 13:24:57

Miten pitkä muuten olet Vesa?
Tuo sonerai 1 kun on standardina aika tiukka sovitus (ns. päällepuettavaa konemallia), voin kertoa että metri ja 83 alkaa olla maksimi millä sinne mahtuu, ja silloinkin voi jäädä jalkojen pituudesta kiinni.

Itse olen 1.83 ja ½ ja ei voisi olla milliäkään pidempi nyt on polvet kiinni siipipalkissa ja kenkinä voi käyttää vain purjehduskenkiä jolla ei ole kun 4mm pohja.

Tietysti voisi rakentaa Sonerai 2 ja tehdä siitä yksipaikkaisen sitten olisi tilaa.

tästä voit katsoa meidän ahtautumista ko. koneeseen http://www.ilmailu.org/sonerai

4trade · syyskuu 16, 2011, 13:54:58

Tuo punainen ykkönen on hyvän näköinen laite!

Tuo minun suunitelmani on ollut alusta lähtien Sonerai 2. Haluan kaksipaikkaisen laitteen ja se (stretch) on pari tuumaa leveämpi kuin ykkönen. Olen pygmi

(174 cm) joten mahdun hyvin koneeseen. Rakennan vielä alatason, jolloin koneeseen nouseminen on melko kivutonta. Kaksipaikkainen keskisiipi vaatii kuulemma jo kohtuullista akrobatiaa!

Profiiliisi on ilmestynyt Sonerai 1 lentolaitteeksi, oletko uusi omistaja??

Toma · syyskuu 16, 2011, 14:02:44

Olen yksi kolmesta omistajasta juu. Tosin toinen Sonerai 1 on hitaasti ja epävarmasti valmistumassa autotallissa. Olin mukana ostamassa tuon että on jostain mistä ottaa mallia

4trade · syyskuu 16, 2011, 14:08:55

Onneksi olkoon! Noin hyvän näköisiä ultria on harvassa!

4trade · syyskuu 19, 2011, 00:12:05

Pääsin katsomaan tuota Toman, Juhan ja Jannen punaista ykköstä. Kiitos vaan herroille siitä

! Mahduin koneeseen (suhteellisen) hyvin ja Sonerai 2 on pari tuumaa leveämpi rungoltaan kuin ykkönen. Muuten laitteet on hyvin lähellä toisiaan rakenteellisesti, kakkosta kun on jatkettu enimmäkseen ohjaamon osalta.

Täytyy myöntää ettei se koeistuminen laitteeseen ainakaan vähentänyt rakennushaluja. Sain vielä lisäksi lentonäytöksen

.

[attach=#][/attach]

4trade · syyskuu 30, 2011, 16:07:31

Tuo Toman, Jannen ja Juhan koneesen tutustuminen pisti pasmat sekaisin totaalisesti. Rakennuskuume nousi siihen mittaan että jotain on päästävä tekemään välittömästi, ja päätin alkaa rakentamaan Cassutt III M raaseria mikä on ollut varastossani pitkään. Minulla ei ole edes lupakirjaa laitteelle mutta rakennan sen silti, ja murehdin lupakirjoja kun kone on tehty.

Lopetan siis haikailemasta Sonerai Ultran perään ja keskitän tarmoni tuohon Cassuttiin. Mikäli joku haluaa jatkaa aiheen parissa jaan tähän asti kertyneet tietoni ja ajatukseni aiheen tiimoilta mielelläni.

Minut ja Cassuttin löytää nykyään siis täältä: http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4191.0