Ilmailufoorumi

Ilmailufoorumi => Experimental => Lentolaitesuunnittelu => Aiheen aloitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 12:33:54

Otsikko: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 12:33:54
Ultrapuolella ei ole juurikaan mahdollisuuksia rakentaa nopeaa ja temppukelpoista konetta piirustuksista. Uskoisin täällä olevan paljon ultrapilotteja jotka kaipaisivat muutakin kuin maisemien katselua siitä lentolaitteestaan. Valmiita vaihtoehtoja on kyllä, mutta niiden hinta rajaa koneet pois suurimmalta osalta harrastajia. Ajan myötä tuollainen tilanne pakottaa lentämään uuden lupakirjan tai pahimmillaan näivettää ja lopettaa koko harrastuksen.

Olen miettinyt jo jonkin aikaa mikä olisi tuohon tarkoitukseen sopiva kone. Minulla oli muutama vaatimus laitteelle: Taitolentokelpoinen...Suhteellisen nopea...Edullinen ja helppo rakentaa...2 paikkainen..
Noita vaatimuksia ei ollut helppo sovittaa yhteen, mutta jotain kyllä löytyi mikä täyttää vaatimukset pienillä muutoksilla. Vanha kunnon Sonerai 2! Siitä vielä stretch versio. Ainoa mitä koneelle pitää tehdä on tiputtaa hieman sakkausnopeutta, siis suurentaa siipipinta alaa, kärkiväliä tai muuttaa siipikaarta tarkoitukseen sopivammaksi.

Koneen tyhjäpaino noin 250 kg VW moottorilla.

Sakkausnopeus 72 km/h   430 kg painoisena.

Matkalentonopeus n 230 km/h (75% tehoilla)

Ultran maksimipainoilla 2 paikkaisena (450 kg) + - 4.6 G operatiivinen.

Yksipaikkaisena yli 6 G operatiivinen.

Vaakakierrenopeus n 200 astetta/sek

[attachimg=#][attachimg=#]

Sitten alkaa se kysymysosuus: Löytyykö tuohon sopivampi kaari jolla tiputtaa sakkausnopeutta vaadittavan määrän vai täytyykö siipipinta alaa kasvattaa?

Mikäli siipipinta alaa täytyy kasvattaa, kuinka paljon suunilleen?

Olen miettimässä tätä yhteisen hyvän periaatteella, siis omaa hupia, etsimässä kunnollista vaihtoehtoa ultrapiloteille nykyisten melko rajoittuneiden vaihtoehtojen lisäksi.

Edit: Nykyinen siipipinta ala 7.8 neliötä ja kaari NACA 64A212.




Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: viper - Toukokuu 14, 2011, 13:30:46
Tälläistä samantapaista konetta järkevään hintaan olen kanssa haaveillut :) Tuon Sonerai 2:den muuttamista ultraluokkaan sopivaksi en ole koskaan tullut miettineeksikään. VW-moottorin tilalle jos asentaa kevyemmän ja tehokkaamman esim. turboahdentun Suzukin 3-sylinterisen, niin lopputulos voi olla varsin mielenkiintoinen :) Itse jos alkaisin tuollaista muuttamaan ultraluokkaan sopivaksi, niin tarvittaviin muutoksiin(siipiprofiili/kärkiväli jne.) kysyisin varmaan suunnitteluapua kotimaan omilta ansioituneilta lentokoneinsinööreiltä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 14:17:29
Minulla oli mielessäni hieman jotain sellaista. Ajattelin josko saataisi kerättyä täältä porukalla suunittelun ainekset kasaan tuolle koneelle. Tuossa ei tarvita kuin siipimuutos ja luultavasti sen kärkiväliäkin voi kasvattaa (kestää G voimia hyvin) hieman ilman suurempia ongelmia. Vne koneella on 200 mph joten siitäkin voi hiukan tinkiä mikäli kiertojäykkyys vaatimukset ym sitä vaativat kärkiväliä/ pinta alaa kasvattaessa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Reijo Österberg - Toukokuu 14, 2011, 14:24:52
Ilma-alusrekisteristä löytyy kaksi Sanerai 1:stä, joista toinen ultra sekä yksi Sonerai 2L. Sieltä omistajilta lisätietoja!
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 14:37:39
Piirustusten myyjä väittää tuon laitteen rakennusajaksi 800-1000 tuntia. Uskoisin tuon tekemiseen riittävän reilut tuhat tuntia. Kone on helppo ja nopea tehdä. Siipikin niitataan cherry rivet tyyppisillä poppareilla kasaan eikä sinne sisälle tule mitään muuta kuin kaaret. Siivekkeet kaikkineen siiven ulkopuolella ja saranat pianolanka tyyppiä.

Painojen puolesta koneeseen voi laittaa useammankin moottorivaihtoehdon alkaen Rotaxista aina O-200 Continentaliin asti.

Runko/siipimateriaalit maksaa vain muutaman tonnin valmiille pinnalle asti.

10 tuntia/viikonloppu ja 2 vuotta= 1000 h
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Toma - Toukokuu 14, 2011, 16:54:23
Ja jos nopsaan haluaa ilmaan tosin ilman että tuo 2 paikkaisuus täyttyy niin: http://www.ilmailu.org/index.php?option=com_smf&Itemid=26&topic=3934.0 (http://www.ilmailu.org/index.php?option=com_smf&Itemid=26&topic=3934.0)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: jkarjanl - Toukokuu 14, 2011, 17:15:22
Olen miettinyt jo jonkin aikaa mikä olisi tuohon tarkoitukseen sopiva kone. Minulla oli muutama vaatimus laitteelle: Taitolentokelpoinen...Suhteellisen nopea...Edullinen ja helppo rakentaa...2 paikkainen..
Noita vaatimuksia ei ollut helppo sovittaa yhteen, mutta jotain kyllä löytyi mikä täyttää vaatimukset pienillä muutoksilla. Vanha kunnon Sonerai 2! Siitä vielä stretch versio. Ainoa mitä koneelle pitää tehdä on tiputtaa hieman sakkausnopeutta, siis suurentaa siipipinta alaa, kärkiväliä tai muuttaa siipikaarta tarkoitukseen sopivammaksi.

Sonerai 2 on varmasti hyvä kone, mutta oletko harkinnut saman suunnittelijan eli John Monnetin uudempaa tuotantoa? Soneraita rakentaessa olet enemmän tai vähemmän omillasi, sen sijaan Sonexin kanssa löytyy piirustukset, osa-kitit tai kokonainen rakennussarja plus tehtaan 100% tuki joka ilmeisesti ihan oikeasti toimii. Olen 4 vuotta seurannut päivittäin Sonexin rakentajien postituslistaa ja täytyy sanoa että tehtaan asenne ja myös rakentajien palaute on todella vakuuttavaa.

Sonexihan on 2-paikkainen, metallirakenteinen alataso. Löytyy nokka- tai kannuspyörämalli, moottoreina joko VW-konversio taikka Jabiru 2200 tai Jabiru 3300. Pikku-Jabirulla menee ultraksi, VW:lläkin saattaa mennä. Perustiedot koneesta voi käydä katsomassa täältä:
http://www.sonexaircraft.com/aircraft/sonex.html (http://www.sonexaircraft.com/aircraft/sonex.html)

338 lentävää konetta ympäri maailmaa, uusimmat sarjanumeroilla 1200 ja risat joten lisää on tulossa koko ajan.

Taitolento-ominaisuuksia voi käydä lukemassa tästä raportista, sisältää myös videon:
http://www.sonexaircraft.com/aircraft/sa_test.html (http://www.sonexaircraft.com/aircraft/sa_test.html)

Oma suosikkivideoni Tuubista:
Tommy's Fly-In 2008 with Sonex (http://www.youtube.com/watch?v=812qNACw6QM#ws)


-Janne
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 17:56:31
Sonex on hyvä kone kaikin puolin, mutta se sopii siihen samaan kategoriaan noiden muidenkin (puoli) velttojen ultrien kanssa. Sonexin vaakakierre nopeudet on mopocessnan luokkaa ja kone on lähtöönsä jo niin painava ettei siihen jää juurikaan moottoreille vaihtoehtoja. Mikäli 60 asteen kallistus kestää 1 sekunnin, se ei tarjoa enempää kuin esim Eurofox.

Soneraihin saa myös sen nokkapyörän haluttaessa. Lisäksi sen siivet saa helposti irti kuljetusta varten mikäli haluaa/voi pitää koneen kotonaan.
[attachimg=#][attachimg=#]

Tuo Sonerai antaa mahdollisuuden tunkea keulaan vaikka O-200 koneen millä alkaa jo tapahtua. Hiukan lyhyempi potkuri, 3000 kierrosta ja 120 hp tehoa käytössä.

Ajatus oli löytää oikea rähjävehje mikä sopii ultrien määritelmän sisään ja lennettäväksi ultran lupakirjalla. Tuolla Sonerai 2:lla on lähes samat suoritusarvot Pitts S1 C:n kanssa, silti sillä voi kuljettaa kaveria ja lentää ultrapahvilla mikäli sen sakkausnopeutta saa tiputettua hieman. Lisäksi kone on edullinen rakentaa ja ylläpitää.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: pimattil - Toukokuu 14, 2011, 19:36:45
Ajatus oli löytää oikea rähjävehje mikä sopii ultrien määritelmän sisään ja lennettäväksi ultran lupakirjalla. Tuolla Sonerai 2:lla on lähes samat suoritusarvot Pitts S1 C:n kanssa, silti sillä voi kuljettaa kaveria ja lentää ultrapahvilla mikäli sen sakkausnopeutta saa tiputettua hieman. Lisäksi kone on edullinen rakentaa ja ylläpitää.

Oletko miettinyt, että joku muukin olisi voinut olla kiinnostunut kyseisenlaisesta lentolaitteesta? Miksi näitä ei sitten tahdo olla?

Tuo Sonerai 2L mikä tuolla ilma-alusrekisterissäkin oli, oli MTOW 521 kg:lla ja mitä Googlella äkkiä löysin niin painot (MTOW) olivat myös tuolla 500 kg suunnalla. Näin ollen tarkistaisin ensiksi, mitkä ovat TODELLISIA valmiiden Sonerai 2:sen tyhjäpainoja, tuollaisten ilmoitettujen speksien sijaan. Lisäksi et ole puhumassa mistään aivan pienestä sakkausnopeuden alentamisesta, ja kuten sanoit niin se onnistuu kyllä vaikka pidentämällä siipeä. Tällä lisäät vastusta, nostat koneen painoa ja jos ja kun siivekkeet eivät jatku siiven kärkeen asti, niin eiköhän tällä pienennetä myös hamuilemaasi roll-ratea. Lisäksi villinä veikkauksena Sonerait ovat todella pieniä koneita, kuten mainitut Sonexitkin, joten mikäli olet vähääkään miehen mitoissa, niin mukavuus ja turvallisuus voivat kärsiä merkittävästi.

Nämä ideoimasi muutokset äkkiä lisäävät kyllä rakennusaikaa sadoilla tunneilla, jonka lisäksi saat osoittaa koekuormituksin tai laskennallisesti että ehdottamasi muutokset ovat koneesi speksien mukaisia.

Mutta nämä kaikki ongelmat ratkeavat, jos teet lentokoneen. Lupakirjan hintakin on marginaalinen taitolentokoneen hintaan verrattuna, joten se on huono peruste.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 14, 2011, 20:17:22
Tuolla foorumilla oli useita koneita joiden tyhjäpaino oli ilmoitetuissa luvuissa (parissa jopa alle) joten uskon tuohon tyhjäpainoon kyllä. Siellä oli myös noita "lihavia" koneita joissa oli kaikkea mahdollista ylimääräistä sälää.

Sonerai 2 stretch on todellakin MTOW 520, mutta tyhjäpaino alle 250 kg kevyeksi rakennettuna, joten siitä saa erinomaisen ultran. Tuolla tyhjäpainolla siihen on hyvin varaa lisätä hieman siipipinta alaa. Mikäli siipipinta alan lisävaatimus olisi esim 0.5 neliön luokkaa (vedin hatusta), se lisäisi painoa siivekkeineen alle 3 kg.

Suomessa ultra saa nykyään painaa 450 kg joista kuormattavuus pitää olla 175 kg joten tyhjäpaino on ainoa merkittävä seikka. Se siis pitää olla alle 275 kg.

Siivekkeet jatketaan myös mikäli siipeä pidennetään. Sisäleveys Sonerai stretchissä on 58 cm (23 tuumaa) joten sinne mahtuu kyllä normaalikokoinen mies. Sisätilat Pittsin luokkaa.

Outo ajatus että siiven rakentaminen hieman pidemmäksi tai leveämmäksi veisi satoja tunteja. Mikäli siipi levennetään, sen rakentaminen kestää suunilleen saman verran kuin kapeampikin siipi. Esim 4 tuumaa (10 cm) leveämpi siipi tarvitsee ainoastaan 8 kpl niittejä/kaari enemmän. Siis 22 siipikaarta kertaa 8. Mikäli tuhraisi 1 minuutin/niitti, aikaa kuluisi 176 minuuttia enemmän kuin alkuperäiseen siipeen. Mikäli siipeä jatketaan yhden kaaren verran lisää, niitattavaa tulee 2 kertaa 106 tuumaa (kaaren ympärimitta) , tuuman niittivälillä eli 212 niittiä (212 min).

Suunitteluun saattaa mennä joitain tunteja/päiviä pätevältä mieheltä kyllä, mutta rakentamiseen se aika ei kulu. Ehdotuksesi rakentaa se lentokoneeksi ei palvele sitä tarkoitusta mitä tällä haetaan. Tarkoituksena on juuri saada oikea kunnollinen täysiverinen lentokone ultrapahvin omistajalle kevein kustannuksin. Koneen rakentaminen maksaa saman verran (ero satasissa) on se sitten ultra tai lentokone, mutta lentokoneena sillä ei ultramies pääse taivaalle. Ultrana sillä pääsee kaikki taivaalle.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: jkarjanl - Toukokuu 15, 2011, 10:14:02
Sonex on hyvä kone kaikin puolin, mutta se sopii siihen samaan kategoriaan noiden muidenkin (puoli) velttojen ultrien kanssa. Sonexin vaakakierre nopeudet on mopocessnan luokkaa ja kone on lähtöönsä jo niin painava ettei siihen jää juurikaan moottoreille vaihtoehtoja. Mikäli 60 asteen kallistus kestää 1 sekunnin, se ei tarjoa enempää kuin esim Eurofox.
Et tainnut edes lukea tuota linkkiä, siellä mainittiin koelentäjän suulla että "I estimate the roll rate at this speed at 110 – 120° per second."

Mutta ei se mitään. Minullakin on aina taipumuhus ihastua johonkin tiettyyn asiaan tai konseptiin, ja siitä sitten pidetään kynsin ja hampain kiinni vaikka tosiasiat puhuisivat jotain muuta.. tuttu tunne  ;D
Vallan inhottavalta se tuntuu kun muut sitten rupeavat todistelemaan että eihän se ole mahdollista. Mutta yritetään, tässä ihan vain pari asiaa mietittäväksi:

1. Ilmeisen todiste on se mitä Pimattil tuossa sanoikin, eli miksi sitten tuommoisia koneita noilla spekseillä ei ole? Kyllähän monikin olisi tuosta kiinnostunut. Se että jossain toisella mantereella on kuva koneesta ja sille ilmoitettu kuvatekstissä joitain speksejä kuten paino taikka nopeus niin se ei tosiaan vielä todista yhtään mitään, valitettavasti. Suomeen on aikanaan jopa ostettu rapakon tuolta puolen experimental joka ilmeisesti ei ollut koskaan lentänyt onnistuneesti, vaikka täytetty lentopäiväkirja seurasi mukana...

2. Tällä foorumilla on paraikaa myynnissä Sonerai 1, joka on saatu ultraksi rakentamalla siihen Sonerai 2:n siivet. Pinta-ala ja paksuus on ihan toiselta planeetalta, ja silti sakkausnopeus on juurikin tuo hyväksyttävä vain. Varjopuolena se että kun alkuperäisellä siivellä mennään pitkälle yli kahtasataa jopa 1600cc volkkarilla, niin tämä menee 1800cc:llä "mukavasti 160 km/h mutta myös 180 km/h voi ajaa". Painoa tällä yksipaikkaisella on silti saman verrain kuin edellisellä 2-paikkaisella ultrallani (rakennuslupa saatiin vanhan systeemin aikaan, enää ei onnistu). Ja työn valvoja oli kuulemma joka välissä hokenut että painot, painot, ja niitä oli yritetty ottaa huomioon. Eli jos otat 2-paikkaisen siiven ja rupeat sitä suurentamaan vielä tuosta niin en usko että kovin kuumaan raaseriin päädyt, ainakaan sellaisella moottorilla mikä noihin painoihin reaalielämässä mahtuu.

3. En tiedä kun en tunnista nimeä että kuin kokenut rakentaja olet, toivottavasti en millekkään pro-miehellä väitä vastaan... Itse en ole rakentanut yhtään mitään, mutta edellinen koneeni oli Rans S-6 Coyote johon puuhasin mm. moottorinvaihtoa. Muistan kuinka helpolta kaikki tuntui niin kauan kuin istuin netin ääressä "keräämässä tietoa" aiheesta. Mutta siinä vaiheessa kun rupesin nostamaan Suzuki G10 -moottoria pois auton nokalta, näin omin silmin että imu- ja pakosarjat, sytytysvehkeet + kaasari täytyisi käytännössä rakentaa tyhjästä, sen lisäksi mm. moottoripukki ja miljoona muuta pientä asiaa.... Kummasti se into hiipui siinä vaiheessa , ja nykyään omistan Eurostarin. Suzuki ja koekäyttöön sopiva moottoripukki on tuolla autotallissa, ja haave elää edelleen. Mutta nykyään tyydyn kumartamaan entistä syvempään oikeille rakentajille heitä kohdatessani.

4. Ellet ole täystin poikkeava lahjakkuus ja yksilö ja ennenkin rakentanut, niin tuon 1000 tuntia voi heittää romukoppaan. Sonexin RAKENNUSSARJAN, jossa siis on osissa jopa ns. pilot holet valmiina kasaa ensikertalainen ehkä 1500 tunnissa. Niin se vaan menee. Toki joku tekee sen 800:ssa, mutta harva, kovin harva. Tuommoinen ns. vanhan liiton kone kuin Sonerai kuitenkin on, niin enpä ole usein kuullut että ensimäistä konetta rakentava olisi alle 2500 tunnin saanut kasaan.

5. Esimerkkinä kerrottakoon eräästä KR2:sta jota ruvettiin rakentamaan ultrana, ilmeisesti sen innoittamana kun joku jossakin oli saanut sen kevyeksi ja sakkausnopeudenkin lähelle vaadittua. No, koelentojen jälkeen se siirrettiin experimental -lentokoneeksi, sakkausnopeus taisi olla lähempänä 80 km/h ja painotkin jotain.. Tämä ihan esimerkkinä.

Mutta kaikesta ylläolevasta huolimatta älä ota tätä negatiivisesti. Itse olen kohta 10 vuotta haaveillut rakentamisesta. Sonexin postilistaa luettu tänäkin aamuna jo. Ja on tosi hienoa että jaksaa yrittää. Go for it!  :thumbsup:

Muille kyselyä, että kuinkas tämä joskus tulossa oleva uusi lupakirja jolla saisi lentää ultraa isompaa, mutta ei ihan PPL:n byrokratiaa ja hintaa vaadittaisi? Onko se joskus tulossa? Kun myös itseäni kiinnostaa todella paljon 4traden ideat, en vain usko että niitä kaikkia pystyisi millään toteuttamaan samaan koneeseen niin että se vielä menisi ultraksi. Mutta tuommoisia ylilihavia ja liian nopeita ultriksi -tyyppisiä experimentaleja ja rakennussarjoja on paljonkin jotka kiinnostaisi...

-Janne
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 15, 2011, 12:48:41
Janne, en ota hernettä nenään :thumbsup:! Sinulla oli hyviä mielipiteitä joita alan kumoamaan oitis! En muuten lukenut enää sinne asti missä tuo roll-rate oli suurempi. Tuo 60-60 bank 2 sec oli tarpeeksi,heh heh.

1. Se ettei joku ole tehnyt samaa mikä minulla on mielessä ei ole todiste siitä ettei sitä voisi tehdä. Se on todiste ennemminkin siitä ettei sitä ole edes yritetty. Jenkin ei ole järkeä edes yrittää tehdä tuollaista kun se kelpaa nykyään LSA luokkaan siellä. Euroopan markkinat on pienet eikä ne ole edes kiinostunut niistä. Painoja olen seurannut noiden koneiden foorumilta, missä Sonerai 2 on rakennettu jopa 520 paunaan (alle 240 kg). Kyseessä normaali versio, stretch on 18 tuumaa pidempi (45 cm). Tuo pidennys on ohjaamon kohdalla joten se lisää painoa putkien (joitain kiloja), kankaiden (noin 1 neliö, maalattuna 300 g/neliö) ja hieman pidemmän kuomun verran (ominaispaino 1??) joten tuo stretch version ilmoitettu n 250 kg tuntuu aivan oikealta ja kohtuulliselta.

2. En pysty kommentoimaan kun en tunne konetta enkä tiedä siitä enkä sen rakenteesta mitään. Specsien osalta pelkästään näyttää että jotain on tehty väärin (en usko siihen, suomessa rakennustyö ja valvonta hyvää) tai moottorista ei saada tehoja mitä kuuluu.

3. Lentokoneen rakentajana kokemus nolla. Olen tehnyt autoja, moottoripyöriä ja veneitä (jopa työkseni=    http://www.stemet.fi/stemetfi/rappen.html (http://www.stemet.fi/stemetfi/rappen.html)    ). Esim pyörääni tein itse rungon sekä suorasta pellistä lokasuojan, öljytankin ym sälää. Veneet tein suorasta pellistä kokonaan (alumiinpelti koko 2 kertaa 8.2 m, 4 mm) ja toisen noista suunittelin myös itse. Metallityössä olen ammattilainen. TIG hitsaustaitoinen sekä teräs että alumiini. Lentokone ei ole sen ihmeellisempi tehtävä kuin mikään muukaan metallista valmistettava laite.

4. Nyt kaikki kunnia kaikille rakentajille, teette hienoa ja hyvää työtä mitä arvostan. Älkää siis ottako hernettä nenään seuraavasta, en tarkoita sitä väheksymään tai arvostelemaan ketään. Suurin osa rakentajista tuhraa aikaa siihen koneen tekemiseen kokemattomuuttaan liikaa. Usein syynä on kokemattomuus työssä, siis opetellaan niitä taitoja mitä tarvitaan esim metallin kanssa samalla kun rakennetaan. Siihen kuluu tottakai paljon aikaa. Toinen seikka mikä pitää usein paikkansa, sinne lentokonetehtaalle mennään kylmiltään, vailla selvää suunitelmaa ja aletaan siellä pähkäilemään mitä sinä päivänä tekisi. Sitten kaivetaan piirustuksia esiin ja tutkitaan niitä ym....Mikäli edellisenä iltana tekee tuon pähkäilyn, siellä luolassa ei kulu aikaa kuin tekemiseen.  Lisäksi monella harrastajalla on myös valitettavasti harrastelijoiden työkalut. Kehnot työkalut ja kokematon käyttäjä niille vie aikaa tuhottomasti. Suurin syy kuitenkin noihin hurjiin tunteihin on se haaveilu. Katsellaan sitä konetta, ollaan mielessään jo ilmassa. Se on mainiota, myönnän,mutta jos sen ajan laittaa rakennustunniksi niitä alkaa kertyä kummasti. Noissa rakennustunneissa on em syistä usein reilusti ilmaa. Mikäli tuollaiseen lentokoneen putkirunkoon ilmoittaa kuluneen 600 tuntia metalliyrityksessä, saa lopputilin. Kuitenkin on harrastajia jotka kertovat tuonsuuntaisia tunteja. Tähän loppuun kaikille rakentajille, älkää hellittäkö! Kaikki työ, oli se sitten hidasta ja kokematonta tai ammattimaista ja nopeaa, on hienoa ja hatun noston arvoista ja se vie aikanaan ilmaan!

5. Loistava esimerkki, kiitos. Tätä juuri tarkoitan kun olen sitä mieltä että homma onnistuu. Tuo KR 2 on siis tehty jossain kevyeksi ja täällä tehtiin jotain väärin. Tai jossain kerrottiin jotain mikä ei pidä paikkansa ja täällä tehtiin kaikki oikein mutta lopputulos ei ollut haluttu. Tässä tutkimus on se avainsana ennen kuin alkaa rakentamaan. Olen tehnyt läksyni noilta osin. Se on mahdollista!

Mikäli käytetään energiamme mieluummin siihen miten tuo olisi mahdollista, kuin todisteluun miten tuo on mahdotonta, saamme tästä toimivan paketin jolla ultramies pääsee kovaa ja korkealle (vaikka kierteellä).

Janne, minäkin olen haaveillut lentokoneen tekemisestä koko ikäni, lopetetaan haaveilu ja ruvetaan tekemään :thumbsup:!

Edit: Se kohdan 2 Sonerai 1  siipi on muutettu jollekkin toiselle paksummalle kaarelle omistajan mukaan. Ei siis käy suoraan vertailuun ja selittää jo heti tuon vastuksen lisääntymisen/ hitauden verrattuna Sonerai siipeen samoilla tehoilla.

Laskin pintalevyjen, kaarien ja salkojen painot ilman kevennysreikiä. Noin 26 kg. Kun siihen lisätään salkoihin kuorman kantavat alumiinilatat, (hatusta, en tiedä kokoa) siihen tulee ehkä 20 kg lisää painoa. Siipi painaa siis alle 50 kg. Metripaino on siis alle 10 kg, toki tyvestä mistä jatketaan se on painavin. Metri siipeä lisää on prosenteissa paljon, kiloissa ehkä 10.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 16, 2011, 12:43:19
Tähän asti kaikki hyvin, mutta nyt tuli seinä vastaan. Matematiikka. En osaa laskea sakkausnopeuksia eli on pyydettävä reilusti apua tässä vaiheessa. Voisiko joku täällä kertoa miten lasken sakkausnopeuden jollekkin kaarelle ja koneen painolle (450kg) sekä jonkinlaisen suunilleen arvon kuinka paljon tuo laite kulkee esim 80 hv? Haluaisin tietää kuinka paljon siipipinta alaa tuo laite tarvitsee 450 kg painoilla ja alle 65 km/h sakkausnopeudella. Sen saa kertoa minulle suoraankin jos joku haluaa osallistua talkoisiin laskemalla tuon  (guru). Vasta tuon jälkeen pääsen laskemaan kuinka paljon tuo siipipinta alan nousu lisää painoa.

Koneen siivekkeet on melko kapeat joten tuo pitänee määrittää luullakseni sileälle siivelle. Kaaria oli mielessä kolme. Mikäli jollain teistä on mielessä jokin parempi kaarivaihtoehto tarkoitukseen, kertokaa ihmeessä!

NACA 64A212      Koneen oma kaari

NACA 23012       RV 3 kaari

NACA 23013,5     RV 4 kaari  (en edes löytänyt tuolle specsejä mistään)



Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: viper - Toukokuu 16, 2011, 13:50:41
Tähän asti kaikki hyvin, mutta nyt tuli seinä vastaan. Matematiikka. En osaa laskea sakkausnopeuksia eli on pyydettävä reilusti apua tässä vaiheessa. Voisiko joku täällä kertoa miten lasken sakkausnopeuden jollekkin kaarelle ja koneen painolle (450kg) sekä jonkinlaisen suunilleen arvon kuinka paljon tuo laite kulkee esim 80 hv? Haluaisin tietää kuinka paljon siipipinta alaa tuo laite tarvitsee 450 kg painoilla ja alle 65 km/h sakkausnopeudella. Sen saa kertoa minulle suoraankin jos joku haluaa osallistua talkoisiin laskemalla tuon  (guru). Vasta tuon jälkeen pääsen laskemaan kuinka paljon tuo siipipinta alan nousu lisää painoa.

Koneen siivekkeet on melko kapeat joten tuo pitänee määrittää luullakseni sileälle siivelle. Kaaria oli mielessä kolme. Mikäli jollain teistä on mielessä jokin parempi kaarivaihtoehto tarkoitukseen, kertokaa ihmeessä!

NACA 64-212      Koneen oma kaari

NACA 23012       RV 3 kaari

NACA 23013,5     RV 4 kaari  (en edes löytänyt tuolle specsejä mistään)




Tämä on mielestäni se kohta missä kannattaa käyttää alan ammattilaista apuna :) Tälläisen ammattilaisen kanssa varmaan kohtuu hintaan on valittavissa haluttavilla arvoilla sopiva profiili uuteen siipeen. Siipeä ei mielestäni kannata lähteä jatkamaan, koska sitä kautta joutuu myös sen rakennetta vahvistamaan jos haluaa säilyttää alkuperäiset G-rajat. Toisaalta voisin kuvitella, että siipeä jatkamalla kone olisi helpompi saada kestämään nopeampana kuin profiilia paksuntamalla. Mutta kuten sanoin, niin asioista paremmin perillä olevat osaavat näihin kysymyksiin vastata parhaiten :) Sakkausnopeusrajaan tuon saaminen ja samalla kuormitusrajojen säilytys ei liene ole isokaan ongelma, mutta koneen luonteen nopeana säilyttäminen samalla on vaativampi asia.

Mieleen tulevat ainakin: Aki Suokas, Markku Koivurova ja Kai Mellen(jos vielä touhuaa lentokoneiden parissa) sellaisista insinööreistä, joilta apua suunnitteluun voisi kysyä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ttorri - Toukokuu 16, 2011, 15:23:32
Karkeasti sanottuna
- unohdetaan ensin se 20kg lisäpainoa
- sakkausnopeudesta halutaan 10 prosenttia pois
- siipiprofiili ei muutu
- sakkauksen kohtauskulma ei muutu
- nostovoima verrannollinen nopeuden neliöön
- tarvitaan 1.1*1.1 kertainen nostovoima sakkauskulmalla

Elikkä 20 prosenttia lisää siiven tehollista pituutta.
Tehollinen pituus lienee luokkaa siiven pituus - siiven jänne.

Tolla koneella on onnettoman pieni sivusuhde joten 20 prosenttia
lisää siivenpituutta on hieman liikaa. Tosin sitä hupenee myös
koneen suurempaan painoon.

Taitolentokelpoisuuteen vaikuttaa muukin kuin g-voimien kesto.
Tuon muutoksen jälkeen joudut ainakin koekuormittamaan siiven.
Mitä tapahtuu siiven kiertomomentille? tarvitaanko isompi korkeusperäsin?
Kiinnityskorvakkeiden kestävyys kun siivellä pitempi vipuvarsi.
Tyven paarteet ja uuma.




Tähän asti kaikki hyvin, mutta nyt tuli seinä vastaan. Matematiikka. En osaa laskea sakkausnopeuksia eli on pyydettävä reilusti apua tässä vaiheessa. Voisiko joku täällä kertoa miten lasken sakkausnopeuden jollekkin kaarelle ja koneen painolle (450kg) sekä jonkinlaisen suunilleen arvon kuinka paljon tuo laite kulkee esim 80 hv? Haluaisin tietää kuinka paljon siipipinta alaa tuo laite tarvitsee 450 kg painoilla ja alle 65 km/h sakkausnopeudella. Sen saa kertoa minulle suoraankin jos joku haluaa osallistua talkoisiin laskemalla tuon  (guru). Vasta tuon jälkeen pääsen laskemaan kuinka paljon tuo siipipinta alan nousu lisää painoa.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 16, 2011, 16:16:47
Kiitos teille vastanneille. Olisin mennyt välittömästi ammattilaisen pakeille mikäli lompakkoni antaisi sen myöten. Tämänhetkinen taloudellinen tilanteeni ei sitä vaan yksinkertaisesti kestä, ja tuo tulee jatkumaan näillä näkymin loppukesään asti. Kuitenkin tiedonjanoni on asiassa suunnaton ja teen sen kaiken minkä pystyn näillä taloudellisilla resursseilla tällä hetkellä. Minun on henkilökohtaisesti varsin vaikeaa odottaa kuukausia ($$$) päästäkseni asiassa eteenpäin joten käännyin teidän foorumilaisten puoleen asiassa. En siis ole kitupiikki joka haluaa ilmaiseksi ammattilaisen työn hedelmät vaan tällä hetkellä täysin PA kaveri jolla on vahva visio ja hillitön palo asiaan. Aion saada aikaan kunnollisen, edullisen ja hyvän ultraksi kelpaavan lentolaitteen johon lähes kaikilla on varaa. Ei siis mikään vaatimaton tavoite mutta toteutettavissa kyllä.

Minusta kaikkien pitää saada mahdollisuus päästä taivaalle, lompakon paksuudesta riippumatta. Nykyisillä polttoaineiden ja sertifioitujen koneiden/niiden tuntivuokrien hinnalla monilla ei ole yksinkertaisesti varaa lentää, tai sitten on varaa lentää vain joitain tunteja vuodessa. Ultran lupakirja tuo lentämisen lähemmäs kaikkia harrastajia. Mikäli tuohon saadaan vielä oikeasti suorituskykyinen ja piirustuksista tehtävä kone harrastajille, koko rakennuskulttuuri saattaa piristyä. Ainakin se helpottaa niitä muutamia yksilöitä joilla on minunkaltainen palo taivaalle.

Kone on laskettu suunittelijan toimesta 520 kg maksimipainoilla +- 4 G joten tuossa 450 kg ultran maksimeilla tuota siipeä voi varmastikin hieman pidentää tyvestä. Tuo 20 % lisäys tekisi siis 115 cm. Lisäpainoa tuosta kertyisi noin 11 kg.

Kiertomomentti on mitoitettu 320 km/h VNE mukaan. Ultran tehoilla ja lisääntyneellä vastuksella tuo VNE voidaan tiputtaa 250-260 km/h jolloin kiertojäykkyyttä ei tarvita niin paljoa. Lisäksi jos levennän hieman siipeä samalla kuin pidennän kärkiväliä, siiven paksuus kasvaa mikä lisää kiertojäykkyyttä samoilla ainevahvuuksilla käsittääkseni. Olenko tässä oikeilla jäljillä?

Hoerner tyyppinen siivenkärki lisää jännettä aerdynaamisesti, mutta foorumilla  http://www.sonerai.net/CMS/index.php (http://www.sonerai.net/CMS/index.php)  kekusteluissa tulee ilmi että se estää tempun lentämisen ja vähentää G sietoa siivessä. Miksi? aiheuttaako tuo niin suuria kiertovoimia siivenkärkeen?

Korkeusperäsintä joutuu hieman suurentamaan, luulen. Mikä olisi sopiva sivusuhde siivelle?

Edit: Luin jutun uudestaan, minulla on aikomus selvittää nuo vääntöjäykkyydet kyllä. Nyt on tärkeintä ensin selvittää onnistuuko homma ylipäätänsä ja miten. Kun se on selvillä nuo muut asiat (kiertojäykkyys, siiven kiinnitys)  selvitän seuraavaksi. Ei ole tarkoitus luottaa "musta tuntuu" menetelmään.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Aki Suokas - Toukokuu 16, 2011, 19:44:16
Että miten laskea sakkausnopeus?

Luotettavimman luvun saat kun käytät tilastollista lähestymistapaa.
Eli keräät joukon luotettavia arvoja, joista lasket max nostovoimakertoimen.
(tässä ei sitten kannata katsoa ultrien mainosarvoja, ne on puuta heinää.  Tts, kun ultran sakkausnopeus kun ei saa olla >65km/h, niin sellaista ei kukaan paina esitteeseen  :eiei:)
Etsi siis vertailukoneet sellaisista, joiden Vs ei ole määräyksen rajaama.
Mainosarvot on aina mainosarvoja, mutta kun niistä pöyristää ylöspäin, niin pääsee johonkin.
Siiven sivusuhde saisi olla myös lähellä haluttua, jotta 3D vaikutus tulisi suunnilleen mukaan.

Etsi siis samankokoisen koneen arvoja ja samantapaisella siivellä. (älä sotke sileän koneen ja laipoilla koneen arvoja keskenään).

Saat jonkunlaisen käsityksen minkä suuruinen Cl max voi olla.
Lähtöarvoista voi sitten poistaa ne, jotka poikkeavat liikaa ylöspäin :2funny:  (sileä siipi ei voi kehittää juurikaan yli Cl 1,7 eikä millään laipoilla pääse yli arvon 2,5).  Näissä on Vs nopeudet varmaan IAS arvoja (eli mittarivirheen kaunistamia), eikä CAS niinkuin pitäisi olla.

Ja pyöristä Cl max alaspäin (koska kone on pienempi, joten nostovoimaa ei saada niin paljoa)

Ja siitä sitten lasketaan  arvio Vs:lle.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 16, 2011, 19:59:23
Kiitos Aki. Nyt pitää ruveta perehtymään aiheeseen!

Edit: tiedän tuon koneen NACA 64A212 kaaren maxCL arvon, se on 1.008. Tuolla taulukossa, mikäli sitä oikein ymmärsin (pitää opetella tuo taulukkolaskenta myös) sakkausnopeus on noilla arvoilla reilusti yli 100 km/h. Olenko oikeassa? Onko tuolla kaarella ja siipipinta alalla tuo sakkausnopeus todella noin suuri?

Mikäli tuo pitää paikkansa tuolla omalla kaarella hommaa vaan ei voi tehdä mitenkään!

Edit: Cl max on tuolla kaarella 1.5  (Re 6 M)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 17, 2011, 15:23:29
Epämääräinen aavistus alkaa heräämään että se on mahdollista, vaikkakin varsin nakuna. Tuo sakkausnopeuteen saaminen taitaa siirtää painon tehokkaasti siipeen ja koska sitä ei voi juurikaan lisätä, siirto on siis se ainoa vaihtoehto.

Viihde elektroniikka, kuten startit ja laturit vaihdetaan mielellään siipirakenteiden painoon, kuten istuinpehmusteet ym ylimääräinen ;D. Hand prop meininki on race!

Hieman siitä miten koko hölmöys  :uglystupid2: sai alkunsa. Minulla on se Ikarus c 22 raakile pihassa, mikä tarvitsee kankaat ja 4 tahti moottorin. Rupesin selvittämään tuon työn vaatimuksia sekä kustannuksia. Samalla ajattelin kyseiseen keksintöön paria pientä parannusta. Kun tiesin mitä olisi tehtävä, aloin laskea kustannuksia moiseen. Lopputulos ettei kannata edes aloittaa. Hieman enemmän rahaa tämänkaltaiseen rakennustyöhön ja lopputulos kokonaan toinen. Etsin noita piirustuksista rakennettavia ultria jonkin verran, mutta kaikki on sitä samaa enemmän tai vähemmän. Lähes kaikki vielä oli tarkoitettu enemmän siihen maisemien katseluun kuin lentämiseen. Toivon että olen oikeilla jäljillä tässä asiassa, aikomus on saada ultra taipumaan.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 18, 2011, 14:33:43
Keskisiipinen Sonerai 2 on rakennettu O 200 Continental moottorilla 560 paunaan (254 kg) rapakon takana. Se on hieman kevyempi kuin stretch versio (45 cm pidempi) mutta saattaisi olla jopa mahdollisuuksien rajoissa tehdä tuo O 200 koneellakin, mikäli jättää sähköt ja muut ylimääräiset hilut pois.

Kuinka paljon nuo VW konversiot todellisuudessa painaa pakoputkineen, startteineen ym hiluineen, siis valmiina taivaalle ilman öljyjä?

Edit: Noista koneista on hyvinkin monenlaista painotietoa foorumeilla. Rakentajan painotiedot on yleensä erilaisia kuin myyjän, jostain kumman syystä,joten kertokaa ihmeessä mikäli olette tehneet VW koneen lentokoneeseen tai joku teidän tuttunne on sen tehnyt ja tiedätte painot.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 19, 2011, 15:27:58
Nyt on pähkäilty siihen asti että kymmenkunta neliötä riittäisi siipipinta alaksi laipoilla ja 23012 kaarella, siis RV 3 siipikaarella. Tulokseen päädyttiin epätieteellisesti seuraavanlaisella otaksumalla: RV 3 sakkausnopeus laipoilla (RV ilmoittaa aina todelliset luvut ilman kaunisteluja) 51 mph, tiputettuna 10 % tarvitsee siis 20 % siipeä lisää RV siipeen (kiitos ttorri), siis minun tapauksessa 10 neliön siipipinta alaa kokonaisuudessaan.

RV 3 sakkausnopeus MTOW 500 kg, siis 50 kg painavampana kuin Sonerai. Sonerain siiven (uusikin) sivusuhde huonompi, joten uskoisin tuon olevan hyvin lähellä vaadittua. Mikäli siitä sakkausnopeudesta jäisi puuttumaan hieman, sen saisi kurottua kiinni vaikka siivenkärkipaloilla.

Uusi siipi 7m kärkivälillä ja 1.5 m jänteellä 10,5 neliötä (siis hieman extraa kun meillä on painojen puitteessa runsaasti varaa ;D). Kärkiväli kasvaa siis 1,3 m ja jänne 15 cm. Tuo kasvattaa siiven massaa alle 20 kg mikäli selvitään samoilla pintapaksuuksilla ja kaaripaksuuksilla (0,025).

Tässä herää kaksi kysymystä: Lukijalla minkä kumman takia en ole laskenut noita kun sain Akilta taulukonkin: En osaa sitä vielä käyttää :thumbsup:, ja minulla: Kuinka hyvä laippa flaperon on verrattuna tavalliseen perinteiseen laskusiivekkeeseen kun se tässä tapauksessa on kokopitkä siiveke, siis saranoitu suoraan siipeen. Voiko sen tehoa verrata tavalliseen laskusiivekkeeseen ja mikäli voi, kuinka leveä se tulisi siinä tapauksessa olla siiven jänteestä että päästään samaan tehoon perinteisten laskusiivekkeiden kanssa?

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Ansis - Toukokuu 19, 2011, 17:03:52
Joskus aikoja sitten mullakin oli Sonerai 1 käikäleitä tallissa, hieman punnitsinkin niitä. Tulokset on kirjattuna tallin seinälle ja voinen tarvittaessa kertoa ne, jahka ehdin vierailemaan siellä. Kaijun kanssa mietimme sen saamista ultraksi, menetelmällä siivenkärjen muutos ja vortex generaattorit yhdistettyinä flaperon mekanismiin. Muistaakseni Kaiju painotti noiden muutosten vaikutusta lähinnä peräsintehoihin, myös sivariin, sekä G-sakkausominaisuuksiin. Onhan noi herkkiä ja ahtaita sekä painopisterajoitusten suhteen vaativia laitteita.. Mielelläni kävisin punnitsemassa jonkun amerikan joen punnitseman keksinnön. Suomessakin on aika harvassa ultran omistaja, joka uskaltaa minut vaakoineni kutsumaan paikalle ;)

Mielestäni keksintö lentämiseen on tällä vuosituhannella joka tapauksessa jonkin sortin plagiaatti, joten joku runsaasti muutettu piirrustuksista poikkeava tulisi käsitellä EUT ja pöhkölätasolla sellaisena, eli uudelleen suuniteltuna.
Valitettavasti käsittelijöiden kokemus ei piisaa siihen. Olemmeko siis menneisyydesä virtsanneet kielisoittimeen?
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 19, 2011, 18:26:24
Tuohon tulee sivuperäsin varmuudella suurennettavaksi. Sen teho riittää nykyisellään 45 mph asti ja korkeusperäsin varmaan myöskin. Kahdesta en halua tinkiä, tehosta enkä peräsinten tehosta. Vakaajat saa pysyä ennallaan ellei niitä ole ehdoton pakko jostain syystä ronkkia. Olen valmis strippaamaan tuota leidiä niin paljon kuin tarvitsee päästäkseni tavoitteeseeni.

Tuon koneen saa uusilla siivillä rakennettua riittävän kevyeksi ultraluokkaan. Nurkissani on O 200 moottorin raakile jota varten pitää vielä saada painoa pois. Heitän mielelläni potkurista käyntiin O 200 moottorin enkä kaipaa sähköjä laitteeseen mikäli niillä saan tuon 20-30 hp lisää Continental voimaa ja ison (VW koneeseen nähden) potkurin. Luovun mielelläni toisesta magneetostakin tuossa tapauksessa (minulla on niitä vain yksi) että sitäkin vaaditaan painonsäästökuurilla.

Sonerai 1 mikä rakennettiin ultraksi aikoinaan omaa Sonerai 2 siiven paksummalla GAW kaarella. Se on noin metrin lyhyempi kuin kaksipaikkainen (stretch versio) kone mutta siis kaksipaikkaisen paksulla siivellä. Muuten se on samaa kokoluokkaa. 1 m tuollaista tyypillistä 3/4 putkea 0,049 seinämällä painaa 0,5 kg. Metrin jatko tuohon runkoon tekee siis 2 kg/suorat putket + noin 3 kg vinoputkea + kehäputket ehkä 2 kg. Lisäksi kankaat, tuplaohjaimet sekä hieman kuomua= 2 paikkainen Sonerai. Tuo kotimainen kone painaa 257 kg tyhjänä kaksipaikkaisen siivellä. Siinä on siis vielä 18 kg matkaa 2 paikkaisen maksimiin. Tuo kertoo että sen kaksipaikkaisen voi tehdä niin kevyeksi että tuon siipipinta alan pystyy suurentamaan kuten olen väittänyt.

Kaari mitä olen siihen tarjoamassa on vielä saman paksuinen kuin Sonerain oma kaari, 12% jänteestä.

Kuulisin mielelläni niistä painoista mikäli muistat ottaa niitä hieman ylös.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 20, 2011, 20:30:21
Nyt kun katselen tuon laitteen potentiaalia alkaa herätä ajatus ettei sitä VNE nopeutta voi juurikaan tiputtaa tuosta 320 km/h. Mikäli RV 3 kulkee 125 hp tehoilla ja 50 kiloa painavampana samalla siivellä 295 km/h 75% tehoilla , tuo Sonerai modifikaatio tulee kulkemaan 100 hp Rotaxilla hyvinkin tuollaista 230-240 km/h samoilla 75% tehoilla (valistunut arvaus/ suurempi vastus/pienempi otsapinta ala).

Tuon Rotaxin moottorin koneeseen voi laittaa heittämällä. Se taitaa olla kevyempi kuin iso VW moottori ja tehot aivan toisissa lukemissa.

Edit: Onnistuin laskemaan vaadittavan pinta alan siivelle ja tuolle sakkausnopeudelle. 10,5 neliötä riittää mikäli saan nostovoimakertoimen 2.2 tuolla kaarella (NACA 23012) ja flaperoneilla. Nyt on vaan niin etten tiedä onko se mahdollista. Minkälaisen nostovoimakertoimen tuo kaari kehittää flaperoneilla? Sanotaan 12-15 astetta ja 15-20 % siiven jänteestä...APUA!!!

Edit: Kiivaiden lisälaskujen perusteella sain 1.85 maksimi nostovoimakertoimen RV 3 siivelle. Tuo tarkoittaa kohdallani kahta asiaa. Tarvitsen suuremman kertoimen tai suuremman siiven, noilla kertoimilla 1,5 neliötä lisää. Suurempi siipi on poissa laskuista painon lisäyksen takia. O-200 halutaan yhä voimanlähteeksi.

Kysymys kuuluukin: Onko flaperoneilla varustetulla siivellä kokonaisuudessaan parempi max Cl koska ne vaikuttaa koko siiven matkalla, siis lisää nostoa koko siiven pituudelta kun taas perinteiset laskusiivekkeet lisäävät nostoa ainoastaan noin 50% siipeä ja loppu siivestä on "sileänä"??? (löysin vastauksen, kyllä se noin menee)

Jokin mättää pahasti noissa minun laskelmissani. Kun aiemmin pähkäilin tuon siiven pinta alan lisäyksen kuten ttorri neuvoi, siten laskettuna 10 neliötä riittää kokonaispinta alaksi ja se tuntuu kaikin puolin muutenkin järkevältä. Kun rupesin laskemaan RV 3 sakkausnopeutta/siiven pinta alaa sain kuitenkin niin paljon pienemmän nostovoima kertoimen että se vaatikin jo 1.5 neliötä lisää siipeä laskettuna tuolla kertoimella (1.85) ja 450 kg painoilla....hämmentävää....joskin ehkä lukijoista viihdyttävää seurata peruskoulupohjaisen maallikon pyristelyitä akateemisen matematiikan kiemuroissa. Mitä syvemmälle sukellan, sitä enemmän löydän kysymyksiä aiheesta.

Kertokaa hyvät ihmiset mikä on max Cl NACA 23012 kaarelle sileänä ja arvaus edes mikä se on laipoilla ennenkuin nyrjäytän harjaantumattomat aivoni :thumbsup:.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: pimattil - Toukokuu 21, 2011, 09:09:08
RV 3 sakkausnopeus laipoilla (RV ilmoittaa aina todelliset luvut ilman kaunisteluja) 51 mph, tiputettuna 10 % tarvitsee siis 20 % siipeä lisää RV siipeen (kiitos ttorri), siis minun tapauksessa 10 neliön siipipinta alaa kokonaisuudessaan.

Vaikka Van's onkin yleensä ollut tarkka numeroissaan ja heidän suoritusarvoihinsa päästään niin hyvässä kuin pahassakin, niin ainakin painon puolesta mitään suurempaa mittaristoa tms. ei todellakaan sallita. Muutoin mennään helposti ylitse ainakin heidän prototyyppiensä painoista.

Löysin yhden sivuston RV-3:sta, jossa sakkausnopeus oli 58 mph eli lähtisin myös varmuudeksi kaivelemaan lisää, ettei tule yllätyksiä. http://www.romeolima.com/RV3works/Flying/flying.html#Performance (http://www.romeolima.com/RV3works/Flying/flying.html#Performance)

Lisäksi sinuhan pitää päästä alle 65 km/h:n ja 51 mph vastaa omien laskujeni mukaan 51 mph * 1,609 kmh/mph = 82 kmh, josta kyllä mielestäni vaaditaan vähintään [(82,059 kmh - 65 kmh) / 82,059 kmh * 100 %=] 22 % pudotus, jotta päästään alle 65 km/h:n. Eli mistä tuon 10 % laskutarpeen sait? Menikö minulta jotain ohitse.

Ymmärrykseni mukaan myös tuo mainitsemasi moottorin vaihto Rotaxiin olisi ainakin helpottamassa hommaasi painojen puolesta. Mutta jos sinulla jo O-200 oli nurkissa, niin kovin taloudelliseksi ratkaisuksi sitä ei voi toki sanoa. Mutta mitä et tekisikään painojen laskemiseksi?  (bisselle)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 21, 2011, 10:33:28
Pirkka, olet aivan oikeassa. Kiitos kun vaivauduit tarkistamaan ja laskemaan tuon. Virhe juolahti minullekkin mieleen juuri ennen nukahtamista. Muistan kun tutkin tuota ttorrin antamaa kaavaa. Väsyneessä mielessäni 10 mph sakkausnopeuden alennus ja 10 prosentin esimerkki sotkeentui toisiinsa, lopputuloksena melkoinen sotku laskelmissani.

Uskon RV 3 sakkausnopeuden olevan oikea. Yhtiö on kuuluisa siitä että mikäli kone on rakennettu piirustusten mukaan, se saavuttaa tai jopa ylittää  annetut saavutusarvot. RV 3 on vielä MTOW 50 kg suurempi kuin Sonerai tapauksessani joten uskon olevani tuossa hyvin lähellä. Tuon mukaan tarvitsen 12 neliötä siipeä päästäkseni sakkausnopeuteen 65 km/h. Se on liikaa koska haluan sen O 200 moottorin keulalle enkä aio keventää laitetta avonaiseksi asti.

Voin turvallisesti olettaa saavani paremman maksimi nostovoimakertoimen kuin RV 3 (1.85) koska laippani on koko siiven pituinen. Mikäli saisin max Cl 2.0, silloin tarvitsen siipeä 11,15 neliötä kokonaisuudessaan. 7m x 1.5 metrin siivelläni on neliöitä 10,5 enkä voi pidentää kärkiväliä kuin 20 cm maksimissaan (siiven pääsalko mitoitettu Arigo teknik levykokojen mukaan 1.22m x 3,6m, enkä halua tehdä jatkosta siihen). Tuolla 7.2m siiven pituudella saan siipipinta alaa 10.8 neliötä. Tuo lisättynä Hoerner tyyppisellä siivenkärjellä pitäisi riittää!???

Rotax on kevyempi kyllä, mutta O 200 on mahdollisuuksia täynnä. Sen remppa maksaa vähemmän kuin käytetty Rotax. Pääsen halutessani myös hieman riivaamaan sitä, toisin kuin Rotaxia josta nuo tehot on jo otettu tehtaan toimesta. Experimental moottorin voin tehdä itse, joten voin halutessani käyttää siinä esim Chevrolet sb takomäntiä (edullisemmat,paremmat, kevyemmät ja mitoitettu suuremmille kierrosluvuille/mäntänopeuksille), hioa hieman nostoa lisää nokkaan ja kierrättää hieman pidemmälle mikäli tasapainotan koneen sitä varten.

Mieluummin laitan laitteeseen vaikka pelastusvarjon saadakseni maksimipainoja nostettua ja kiloja hieman lisää. Auttakaa ihmeessä,mikäli voitte sen jotenkin tehdä. Tämä ei ole mitään akateemista pohdiskelua, kahdestakaan syystä: en ole akateemisesti koulutettu enkä mikään pohdiskelija :thumbsup:. Olen asian suhteen tosissani. Haluan tehdä tuon koneen.

Kysymys kuuluu: Saanko edes tuon max Cl 2,0 laipoilla tuolla kaarella??? Onko jollain tuosta tietoa tai edes valistunutta arvausta??? Mikä on vaadittava flaperonin leveys tuossa tapauksessa???

Edit: Pirkka, olit oikeassa myös siinä tarkemmassa tutkimuksessa. RV 3 sakkausnopeus 51 mph on laskettu 1050 lbs mukaan ja laskin sen 1100 lbs mukaan. Tuon tyypin sakkausnopeus 60 mph MTOW (nostettu 200 paunaa) 1300 paunaa ja 58 mph 1200 paunaa. Tuon tyypin sakkausnopeudet noilla painoilla antaa max Cl arvoksi enää alle 1.6. Toki ne on IAS arvoja enkä tiedä missä korkeudessa/lämpötilassa ne on mitattu mutta pistää miettimään.... Pitäisi löytää jonkinlainen oikeasti luotettava arvo tuolle kaarelle jonka mukaan voisin laskea sen ja päästä eteenpäin. Olen jumissa epäluotettavien laskennallisten arvojen viidakossa.....




Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: PFL - Toukokuu 26, 2011, 09:27:46
Joitain Cl arvoja sekä laipan pituus siivestä, speksien perusteella:

RV-3 - 1,84 - 50% hinged flap
Dynamic WT9 - 2,31 - 60% fowler
Melmoth 2 - 2,11 - 65% fowler
MU-2 Marquis - 3,28 - 98% fowler (siivekkeet korvattu spoilereilla)

Eli jos sovelletaan Akin taulukkoa ja laitetaan spekseistä arvoja, niin saadaan nuo.

Ja sitten, Sonerai II 1 metrin lisäpaloilla per puoli: 5,7m -> 7,7m ja sakkausnopeudeksi 63km/h, saadaan Cl:ksi 2,1.

Voi onistua hyvällä profiililla, kuten esim. uusien pursikoneiden FX-profiilit. Mutta varminta lienee 2-sola fowlereilla.

Tradeoffi keskittynee siihen, tuleeko kevyemmäksi pidentää siipeä vai lykätä fowlerit sinne.
Jos saisit hommattua Dynamicin laippakilut niin voisi mennä sellaisenaan. Mutta ehkä jo 1-sola siiveke simppelin saranoidun sijaan yhdistettynä uudempaan profiiliin voisi turbulaattorien kanssa antaa tuon 2,1. Aika hasardi yritys, tosin :p

Kaikenkaikkiaan kannatettava hanke, koska onnistuessaan myisi varsin hyvin.

Tässä ollaan kai vissiin niinkun experimenttaalin ytimessä :)

muoks: liite
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 26, 2011, 11:05:33
Petri, sinua ollaan odotettu keskusteluun! Kiitos.

Olen viimepäivinä laskenut melko paljon noita kaikkia mahdollisia variaatioita. Vaikuttaa siltä että siihen on pakko laittaa "slotted" tyyppiset laskusiivekkeet (en edes tiedä kotimaista sanaa). Muuten tuo siipipinta ala kasvaa painojen puolesta liian suureksi ja jään ilman O 200 mosaa. Koko homman idea kun on rähinä. Toki tuosta ei mitään Extraa saa mutta siitä saa huiman ultran. Niin huiman että suurin osa lentokoneista jää suoritusarvoissa varjoon.

Tuli uusi ajatus noille laipoille: Mitä jos rakennan koko siiven mittaiset "slotted flap" tyyppiset laipat ja rakennan noihin laippoihin kokopitkät siivekkeet? Alkuasetelmahan on että nuo siivekkeet on liian kapeat toimiakseen laippoina. Mikäli levennän niitä tarvitsen jo "spadet" keventämään niitä aerodynaamisesti. Rakenne liian heikko pelkästään levennettäväksi ilman lisätöitä.

Siivekkeet nyt n 12% jänteestä. Mikäli tuohon tekisi kokopitkät laipat, sanotaan 25-30% jänteestä joihin sitten ne siivekkeet rakennetaan vaikka ilman saranoita kuten tuossa:  http://www.zenithair.com/images/kit-data/ht-aileron.html (http://www.zenithair.com/images/kit-data/ht-aileron.html)    Ajatuksena päästä Cl max 2.5 luokkaan. Noilla arvoilla siipi tarvitsisi enää 1.2 neliötä lisää. Käytännössä 90 cm. Mikäli sitä siipeä leventäisi edes hieman, vääntöjäykkyys lisääntyisi ja kärkiväliä ei tarvitsisi kasvattaa sitäkään (joo,sivusuhde).

On selvää että noita laippoja ei voisi ottaa ulos kuin 25-30 astetta, mutta tuon pitäisi riittää. Siivekkeet noissa laipoissa muuttuu laipat poikkeutettuna raskaaksi oitis. Uskon kuitenkin että niitä pystyy käyttämään koska laippanopeus asetetaan pieneksi ja siivekkeet itsessäänkin on vain 6 tuumaa leveät.

Mikäli tuon tekee vielä NACA 23012 siipikaarella, jonka momentit (Cm) on pieniä jo varsinaiseen kaareenkin verrattuna peräsinpintojen suurennustarve pienenee käsittäen enää laippamomentin aiheuttaman trimmimuutoksen tarpeen. Uskon vielä että tuolla kaarella siiven kiertomomentit pysyy kurissa eikä itse siipeen tarvita muuta vahvistusta kuin korkeintaan (todennäköisesti) laippojen saranamomentin kantamiseen. Tuohonkin pitäisi riittää saranapisteen välisiin kaariin pieni poikittainen "false spar" tyyppinen poikkisalko.

Onko edes mahdollista käytännössä päästä jonnekkin Cl max 2.5 luokkaan slotted flap laipoilla kuten väitetään tuolla:  http://www.zenithair.com/kit-data/ch-design-made-simple-p1.pdf (http://www.zenithair.com/kit-data/ch-design-made-simple-p1.pdf)

Edit: taitaa tuo fowler tyyppinen laippa olla lähes yhtä kevyt ja antaa paremman Cl max kuin oma ajatukseni. Tuossa täytyy jo saranamomentit viedä pääsalkoon asti.

Edit: Yksi kamala mutta kevyt vaihtoehto on tehdä laitteeseen etureuna solakot. Mahtaisikohan riittää mikäli tekisin solakot ja käyttäisin siivekettä flaperonina? Silloin paino tulisi ainoastaan solakoista. Ne olisi tehtävä vielä sisäänlukittaviksi jotta moiset eivät häiritsisi lentämistä  :thumbsup:(olen omistanut Rallyen ja ne keksinnöt pitää julmaa kolinaa kun hieman vääntää) ja samalla periaatteella kuin Rallye, missä solakot sisällä normaalisti lennettäessä. Kaikki edellämainittu kiemurtelu asiassa tähtää vain ja ainoastaan yhteen pointtiin: Haluan ehdottomasti vaakakierrenopeuden säilyvän eli tehokkaat siivekkeet. Muuten kone on "pilalla", siis sillä ei ole oikeasti mitään lisäarvoa verrattuna noihin muihin leijoihin.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 26, 2011, 13:27:10
Etureunasolakot joissa lukitus aukeaa kun siivekkeet laitetaan laskusiiveke asentoon, tuolloin virtaus vetää solakot ulos kuten Rallyen siivessä!

Alkaa olla toimiva ajatus!?
[attachimg=#](http://)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: PFL - Toukokuu 26, 2011, 23:01:41
Jos eli kun toivottu taitolentokelpoisuus edellyttää että siipi on kompakti ja kestää vääntöä (+6 -4g?), ollen samalla riittävän kevyt... niin ollaan varmaankin aika pakotettuja tekemään jotain kikkailua siiven kanssa.

Tuo etureunasolakko on siitä hyvä, että se lisää rajakerroksen energiaa mukavasti, ja siihen voi vielä laittaa sisälle turbulaattoreita jotka ei haittais nopeaa matkalentoa. Perinteisestihän turbulaattorit on kai laitettu 20-40% kohtaan yläpintaa, mutta todennäköisesti ne tekis tehtäväänsä jo solakon sisältäkin.

Noista siivekkeistä... jos taitolennon roll-vaatimukset voisi täyttyä 1-solaisilla saranasiivekkeillä (eli ei tunge ulos kuten fowlerit) jotka rakennettu flaperonien tapaan, niin asiathan jo etenisivät. Eli solakot + täysleveät 1-sola laskusiivekkeet voi nostaa Cl:n yli kahden.

Hankaluus on siinä, että jos siipi pidetään alkuperäisessä ~5,7m kärkivälissä, niin 430kg/7,8m2/63,5kmh tekisi 2,85 Cl:n. Kuulostaa vahvasti 2-sola fowlereilta etureunasolakon kanssa... Jostain pitää joustaa... yksi lähestymistapa olisi pidentää miedosti eli 0,5m siten, että kärki rakennetaan "blended winglet" - tyyliin kuten uusimmissa matkustajakoneissa.
Tällöin voisi tulla kyseeseen, että 2x0,5m jatkopalan efektiivinen vaikutus oswaldin härökertoimeen olisi senverran paljon, että efektiivinen kärkiväli kasvaisi ainakin 5,7m -> 6,7m (geom.)-> 7,2m (efekt.) ,jolloin siipipinta-ala olis jo 9,86m2 jos jänne pysyy 1,37m mitassa.

Tuosta laskettuna 430kg/9,86m2/63,5kmh tekisi jo järjellisemmän 2,24 Cl:n. Tuohon olisi jo "fighting chance" solakoilla, täysleveillä 1-solasiivekkeillä, turbulaattoreilla ja blended wingleteillä.

Eli vaikuttaa siltä, että tässä ollaan mahdollisen rajoilla.

ps. Akin aiemman postauksen yksi viesti näyttää olevan, että Cl on vaikea saada mihinkään hurrattavaan lukemaan (>2,0) ilman varsin rajuja toimenpiteitä - vrt. matkustajakoneiden 3-solafowler+solakko -systeemit. Simppelin 50% saranalaipan kanssa ei tosiaan ole paljoa toivoa yli 1,6-1,9 Cl:stä, mutta "venkoilemalla" voi päästä eteenpäin. Kutsutaan sitä kai kehitystyöksikin ;)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 26, 2011, 23:17:53
Olen kokoajan laskenut ultran maksimeilla 450 kg mukaan. Se 430 on Sonerain ilmoitettu tyhjäpaino. Tarvitsen joka kilon käyttööni saadakseni mitä haluan. Siipeä voi leventää ja pidentää kyllä, mutta painoa ei saa tulla muutoksista 15-20 kg enempää koska tarvitsen laihduttaa tuota O 200 murikalle myös.

Voipi olla että tarvitsen sen fowler tyyppisen siiveke/laippa ratkaisun solakon lisäksi. Alkuperäinen siipipinta ala riittää mikäli noilla kahdella ratkaisulla päästään Cl max 2.85 yhteisvaikutukseen. Fowler solakko ja laippa. Ei kovin helpolta näytä. Tuolla yhdistelmällä on päästy yli Cl max 3 lukemiin, mutta toisilla siipikaarilla ja paremmilla sivusuhteilla. Fowler laippa on helppo tehdä, yksi vaivainen sarana, mutta niitä menee 3-4 kpl ja käyttövivusto. Saman verran solakon hiluja ja kaikista tulee painoa. [attachimg=#](http://)

Tuota laitetta pitäisi päästä vielä ohjaamaan sillä siiveke/laippa yhdistelmällä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: PFL - Toukokuu 27, 2011, 10:10:21
Varsin näppärä mekanismi, eikä näytä mitenkään erityisen raskaalta. Fowler-laippa käsittääkseni tarkoittaa nimenomaan pinta-alaa lisäävää kiskosysteemiä, joten tuo on enemmänkin "saranoitu solalaippa" eli vissiin "slotted flap".

Muuten olen sitä mieltä, että niistä wingleteistä olisi merkittävää hyötyä. Tasaleveässä siivessä niistä tulee tosin aika roheet.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 27, 2011, 11:15:07
Jep, tuo kuva oli enemmänkin tarkoitettu kertomaan ettei se systeeminä ole kovin hankala tehtävä. En löytänyt parempaakaan. Tuokin toimisi Fowlerina mikäli noita ohjausuria pidentäisi "suoralla" osuudella. Itse tekisin tuon fowler laipan saranan siten että laittaisin ohjausrullat vaakatasoon kummatkin ja ajaisin niitä vain yhdellä  ohjausuralla mikä taivuttaa takimmaisen ohjausrullan/laipan haluttuun laippakulmaan uran lopussa.

Titaani on kyllä hyvää tavaraa tuollaisiin saranahiluihin. Taitaa olla melko kallista ja hankalasti saatavaa pienissä erissä?

Mikäli wingletit lisäävät siiven aerodynaamista jännettä, ne lisäävät myös siiven kierto/vääntömomenttia jolloin se täytyy vahvistaa myös noita voimia varten. Tuollainen hoerner tyyppinenkin siivenkärki lisää jo siiven vääntömomenttia jonkinverran. Wingletit ja nopeat vaakakierteet ei kuulosta hyvältä yhdistelmältä näin äkkiseltään ajateltuna....toki tuolla siipikaarella niitä snappeja on lähes toivoton lentää muutenkin kuulemma. RV ei ole niissä kovin hyvä kun tuo siipi tahtoo vaan lentää....

DC 9 Cl max kolmen luokkaa laskuasussa, mutta siihen lehmään voikin lisäillä noita hiluja mielin määrin.

Edit: Noissa fowlereissa ja solakoissa on ajatusta ainoastaan siinä tapauksessa että niihin on pakko turvautua. Homman juju oli alustalähtien halpa,nopea ja helppo valmistaa. Kaikki nuo hilkut lisää rakennusaikaa ja monimutkaisuutta. Mikäli päästään lopputulokseen pelkillä vortexeilla: http://www.stolspeed.com/content.php (http://www.stolspeed.com/content.php)  ja laipoilla helpottaa rakentajaa kummasti. Vortexeilla saattaisi päästä jo lähelle Cl max 2 ilman laippoja!?? Nuo kun väittää VG:n olevan jopa solakkojen veroisia. Pari hassua astetta lisää sakkauskulmaan nostaa kyllä kaaren Cl max kummasti.

GAW 2 kaarella on Cl max lähtöönsä jo kakkosen luokkaa, mutta noissa nykykaarissa on suuret Cm luvut, jopa lähes kymmenkertainen 23012 verrattuna mikä vaatii siiven vääntöjäykkyyttä enemmän sekä suurempia peräsimiä.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Aki Suokas - Toukokuu 27, 2011, 20:02:50
DC 9 Cl max kolmen luokkaa laskuasussa, mutta siihen lehmään voikin lisäillä noita hiluja mielin määrin.

Ja Re luku on rutkasti suurempi. 
Sehän tässä ajatuksessa tulee olemaan aika pieni, joka ei tee hyvää suurelle Clmax tarpeelle...
Ja Re luvun vaikutus on paksuilla (joilla suurempi Clmax) suurempi kuin ohuilla profiileilla.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 28, 2011, 10:51:56
Jokin ei nyt täsmää. Zenithair CH 701 siipipinta alan mukaan laskettuna nostovoimakerroin Cl max 3.7 luokkaa. CH 801 Cl max 3.2....siis aivan huikean suuria kertoimia ja sakkausnopeudet siellä 28-30 mph. Kuitenkin siipikaaret kehittää vain Cl max 2 luokkaa olevia lukuja. Lisäksi noissa koneissa ei ole mitään huippuhienoja fowlereita ym kikkailuja. Pelkästään tuollaisia junkers tyyppisiä laippoja/flaperoneja.

Voiko nuo sakkausnopeudet todella olla noin pieniä noilla koneilla, siis lisääkö nuo solakot todellakin noin paljon nostovoima kerrointa?  CH 701 tarvitsee vain reilut 11 neliötä siipeä tuohon erittäin matalaan sakkausnopeuteen. Noilla kertoimilla tuosta Sonerain siivestä voisi vaikka vuoleskella siivun pois. Toki siinä on sivusuhde kehnompi ja toinen kaari mutta ymmärrätte pointin. Lisäksi tuo CH 701 on samanlainen STOL hirmu ilman niitä solakoita, vain VG:t siivissä. Yhä edelleenkään ei ole muita laippoja kuin junkersit.....

Tuntuu siltä että noilla VG hilkuilla ja hyvällä solalaipalla pitäisi päästä reilusti yli Cl max 2 lukemiin, jopa 2.5 luokkaan!???
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Aki Suokas - Toukokuu 28, 2011, 11:10:54
Ettei olis IAS nopeuksia.    Ei Zenair varmaan mitään fysiikan lakien vastaista ole keksinyt.

Olen mitannut pari CH701:sta laahusanturilla, ja sakkausnopeus 450 kg painolla on ollut noin 61,3 km/h (CAS).
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 28, 2011, 11:45:51
Kiitos Aki! Johan muutti asioita. Ei tarvitse enää miettiä tuotakaan. Noilla numeroilla nostovoimakerroin Cl max 2.2 että se siitä ja Zenithairin ilmoittamista numeroista! Kuulostikin liian hyvältä ollakseen totta.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Toukokuu 28, 2011, 14:42:52
Olen jälleen laskenut erinäisiä variaatioita ja päätynyt seuraavaan: Tehdään siipi mikä on kooltaan 7 m x 1.42 m. Tuo tekee 10 neliötä siipipinta alaa. Rakennetaan fowler tyyppiset siivekkeet jotka liikuvat 20 cm taakse jolloin siipipinta ala on jo noussut 11.3 neliöön. Käytetään Hoerner tyyppistä siivenkärkeä, joka lisää aerodynaamista jännettä ja lisätään Vortexit. Toivotaan että tuo riittää jolloin ollaan saatu aikaan loistava ultra tai pilattu hyvä Sonerai.

Nostovoimakertoimella Cl max 2 tarvitaan 11.25 m^2 ja  Cl max 2.1 tarvitaan 10.7 m^2 siipipinta alaa.

Yksi asia on tullut tässä täysin selväksi, ettei ole helppo pyrkiä Kalifiksi Kalifin paikalle  (guru) . Akilla ja muilla ammattilaisilla on niin paljon tietoa ja ymmärrystä hyvistä ohjelmista puhumattakaan, että tällaiset suunitelmat on parasta jättää ammattilaisille. Minulla on päätarkoituksena ollut selvittää tarvittavat pinta alat ja niistä tuleva painonlisäys, mihin tarkoitukseen olen uskoakseni päässyt. Aeromystiikan ymmärrys on lisääntynyt tätä pohtiessa kyllä. Seuraavaksi alan laskea koneen painoa.

Mikäli tuossa yllämainitussa jokin mielestäsi mättää, ehdotuksia ja parannuksia otetaan kiitollisena vastaan!

Edit: Kaikki tykkää kuvista, siis yksi lisätty[attachimg=#](http://)





Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Kesäkuu 26, 2011, 23:38:41
Kuukauden tauko aiheessa ei tarkoita sitä, ettei mitään tapahtuisi :thumbsup:. Olen laskeskellut painoja kaiken muun ohessa. Näyttää oikein hyvältä minun kannaltani.

Moottori O 200 yhdellä magneetolla, ilman sähköjä: 82 kg (painaa saman kuin 2180 VW laturilla,startilla ja tuplamagneetolla)
Keulakuidut ja potkuri 18 kg (arvio)

Runko istuimineen: 20 kg
Vakaajat ja peräsimet:  7 kg
Laskutelineet pyörineen ja jarruineen: 20 kg  (kyllä, laskutelineet painavat saman kuin koko lentokoneen runko)
Kannuspyörä: 2kg
Kankaat maalattuna lopulliseen pintaväriin 4 kg
Ohjaamokuomu runkoineen 4 kg
Ohjaimet ja polkimet 4 kg (arvio)

Siipien paino selviää lopullisesti vasta kun siivet vaadittuine kiertojäykkyyksineen on laskettu. Mikäli arvioni pitää paikkansa, niin 70 kg pitäisi niille riittää hyvin. (+ 20 kg lisää alkuperäiseen)

Tässä vaiheessa yhteensä 231 kg. Tuosta puuttuu tankki,tulipelti, istuinpäälliset, mittarit, vaijerit, vyöt ja lattiakaukalot. Teen jaloille vain pienet ja kevyet kaukalot kuten taitolentokoneissa yleensä. 44 kg vapaana painoa vielä noille hiluille ja siipien maaleille. Vapaata painoa saadaan tarvittaessa lisää kymmenkunta kiloa lisäämällä pelastusvarjo.

ONNISTUU!!!!!







Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Kesäkuu 27, 2011, 13:14:35
Tarkoitus on pienentää tuon koneen otsapinta alaa kallistamalla selkänojia taaksepäin ja madaltamalla kuomua/koneen selkää. Koneessa on pienempi otsapinta kuin RV 3 koneessa, mutta 1.7 neliötä enemmän siipeä. Tuo siipivastus vaikuttaa vähemmän kuin muu vastus, joten voin otaksua pääseväni lähelle samoja suoritusarvoja samalla teholla kuin RV 3, mikäli pystyn käyttämään alkuperäistä siipikaarta (huomattavasti pienempi vastus). Mikäli siipikaari menee vaihtoon, voin heitää hyvästit RV:n kanssa kilpailemisessa. O-200 murikasta saan jokatapauksessa 125-130 hp helposti irti, joten tehonpuuttesta tuo laite ei tule kärsimään.

[attachimg=#](http://)

Koneen sivulinja tulee madaltumaan tuosta n 10 cm ja moottorin vetolinja nousemaan hieman jolloin saan koneen eturunkoa madallettua ja otsapintaa pienemmäksi. Haluan tuon pahkan pois tulipellin takapuolelta (tulipelti puolessavälissä keulakuituja) ja sivulinjan sulavammaksi. Jakkaroita on varaa laskea tiputtamalla ohjainlaitteet rungon alle (tilaa on).



Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Kesäkuu 28, 2011, 18:58:47
Sonerai 2 on tehty australiassa 100 hp Rotax moottorilla, ja sillä on saatu erittäin hyviä suoritusarvoja noilla tehoilla. Esim 75% tehoilla 150 solmua...7500 jalkaa  ja nousunopeudeksi merenpinnan tasolla lähes 1800 jalkaa. Siitä lisää täällä:   http://www.sonerai.net/sonerai_yahoo_faq/rotax%20912%20(Austin).3475.txt (http://www.sonerai.net/sonerai_yahoo_faq/rotax%20912%20(Austin).3475.txt)

Siipi tarvitsee sen 10 m^2 ja fowler laipan (mikä lisää sen pinta alaa laskuasussa). On mahdollisuuksien rajoissa päästä siihen jopa omalla siipikaarella mikäli homman tekee hyvin. Tuon kaaren Cl max on 1.35 luokkaa tuolla Re luvulla.

Mikäli pääsen tavoitteeseen (tuolla omalla kaarella mitä kovasti yritän) se tarkoittaa että 2.2 m^2 siipivastusta alkuperäiseen siipen lisää tiputtaa jonkinverran nopeutta, mutta kuinka paljon?? Mitenkä tuo lasketaan? Voiko sen laskea tuosta suunilleen??
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 23, 2011, 19:51:33
Huomasi yllättäen että suunittelemani siipi on lähes identtinen RV 4 siiven kanssa mitoiltaan. Siitä ei ollut otettu mallia, vaan tuo tuli vahingossa. RV:n siivestä saa hyvän vertailukohdan oman ajatuksen tueksi.

Olin jo aiemmin pähkäillyt käyttäväni omaa siipikaata (NACA 64A212) mikäli suinkin voin, ettei koneen luonne muutu. Tutkin tuota kaarta (12% paksu) ja sen isoveljeä (15%) ja huomasin että niiden vastusarvot on lähes samat. Voin lihottaa omaa kaarta 13,5 prosenttiin ettei vastus lisäänny juuri ollenkaan ja samalla saan siipeen huomattavasti lisää kiertojäykkyyttä. Tuo oma kaari toimii vielä hyvin 160-300 km/h nopeuksilla tuolla painolla ja pinta alalla.

Parasta hommassa on että RV 3 koneen siipi on 8.36 m^2 ja NACA 23012 siipikaarella siinä on enemmän vastusta kuin tuossa suunittelemassani 10 m^2 siivessä (RV 4 kokoluokkaa) tuolla omalla hieman lihotetulla kaarella.

RV 3 kone painavampana ja suuremmalla kokonaisvastuksella kulkee 125 hp/ 195 mph!!

Olen ajanut tuon kaaren (laipalla) XFLR5 ohjelmalla joka antaa sille Cl max 1.8 arvoja (tarvitsen 2 fowler tai 2.1 sola) joten hyvällä sola laipalla tai fowlerilla tuo taitaa onnistua. Nopeudet on tuolla siivellä sitä luokkaa että alkaa hymyilyttämään   ;D.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 25, 2011, 14:30:38
Kommenttiraidalla on ollut hiljaista, siis yksinpuhelu jatkuu: Kun ymmärrys asiasta on hieman lisääntynyt ja tuon laitteen koko kapasiteetti alkaa aueta, kirjoitan uusiksi myös tavoitteen koneelle.

---Taitolento kelpoinen

---200 mph VFR lentokorkeuksilla

---2000 fpm nousukyky MSL, yksipaikkaisena ja kevyenä.

Ei kuulosta ultralta mutta onnistuu! Tai kuulostaa kerrankin erinomaiselta ultralta  ;D
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 26, 2011, 22:32:55
Lentokone tulee jalostumaan melkoisesti muuttuessaan ultraksi edellämainituin eväin. Suoritusarvot paranevat huomattavasti alkuperäiseen verrattuna:

Sonerai 2:  75% teholla 140 mph----Ultra noin 185 mph (120-140 hp)

Sonerai 2:  1150 lbs/ 700 fpm nousu----Ultra  1000 lbs/ noin 1600 fpm   :thumbsup:



Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: jkarjanl - Heinäkuu 27, 2011, 13:12:58
Kommenttiraidalla alkaa olemaan hiljaista varmaan siitä syystä että esittämäsi suunnitelmat ovat niin kovin korkealentoisia. Tuoreessa muistissa tällä(kin) foorumilla on varmasti myös eräs toinen lentokonesuunnittelija jolta tuli uuttaa designia kuin turkin hihasta. Siihen verrattuna omat suunnitelmasi ovat tietysti paljon realistisempia ja paremmin perusteltuja. Jotenkin vain usko loppuu silti, kun on nähnyt ja kuullut kuinka pienikin poikkeama piirustuksista saa aikaan satojen tuntien työn ja nyt meinaat käytännössä tehdä kaiken uusiksi, ja vieläpä erittäin haastavilla spekseillä.

Vilpitön neuvoni on että jos aivan aikuisen oikeasti haluat nopeaa ja taitolentokelpoista konetta rakentaa niin aivan varmasti on sekä nopeampaa että edullisempaa käyttää yksi vuosi + 10 000 euroa rahaa sen PPL:n hankkimiseen. Tämän jälkeen ottaa ja rakentaa tarkasti piirustuksia seuraten joku useasta, koetellusta vaihtoehdosta. Tai paremminkin niin päin että rupeat vain rakentamaan, ja sitten aikanaan kun muutamien vuosien päästä rupeaa valmistumaan niin katsot sitten miltä PPL näyttää, vai onko siihen mennessä tullut jotain kevyempää/edullisempaa lupakirjaa siihen väliin.

Mutta joo... tiedän. Realismi on aivan liian masentavaa, mukavampi unelmoida ja suunnitella. Been there, done that... Mutta sitten kun piti ottaa pitkää tavaraa käteen ja ruveta oikeasti tekemään jotain niin totesin että ei ainakaan tässä elämäntilanteessa musta taida olla siihen. Toisaalta sitä syvemmälle kumarran niiden edessä jotka omin käsin ovat koneita saaneet taivaalle. Ja toivo elää kuitenkin, ehkä vielä joskus :-)

-Janne
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 27, 2011, 14:38:13
Koko suunitelmani ajatus on saada minulle kone millä on halpa ja haastava lentää silläaikaa kun rakennan sen koneen minkä haluan. Jos käytän kymppitonnin ja vuoden, saan tuon Sonerain tehtyä (koska minulla on O- 200 aihio) ja laite on vertaansa vailla. Kukaan ei ole tehnyt täällä mitään vastaavaa, ja ensimmäinen kappale avaa ultralentäjille kokonaan uuden näkemyksen hommaan.

Jos lennän PPL lupakirjan minulla on pahvi taskussa millä minulla ei ole tällähetkellä varaa lentää. Järjetön vaihtoehto kun voin tehdä tuolla rahalla koneen ja pääsen taivaalle hyvin kevyin kustannuksin. Tuolla Sonerailla lentäminen tulee maksamaan minulle polttoaineet (30 E/tunti) ja koneremontti+ huoltokulut (alle 10 E tunti) + vakuutusmaksut.

Koneesta saa joskus myydessä palkan työlleen. Se maksaa rakennuskustannusten lisäksi hyvän bonuksen ja olen saanut lentää sillä edullisesti, nopeasti ja oppinut myös lentämään (temppu).

Kaikki suunitelmani täällä on tähdännyt avun saamiseen asioissa mitä en ymmärrä. Olen saanut sitä jonkinverran ja tahdon KIITTÄÄ  (guru) kaikkia auttaneita. Olen joutunut opiskelemaan myös aerodynamiikkaa oikein urakalla aiheen takia (Theory Of Wing Sections on nykyään iltalukemistoani) Kaikki ponnistelu aiheessa johtuu siitä, että olen tällähetkellä taloudellisesti hyvin tiukalla. Mikäli minulla olisi varaa, rakentaisin konetta jo täyttä kyytiä ja palkkaisin jonkun ammattilaisen laskemaan siipeä.

Suunitelmani korkealentoisuudesta voin todeta että tarkoitus on pysyä VFR korkeudessa  ;D. Kaikki arvioidut suoritusarvot perustuu matematiikkaan tai vastaavaan laitteeseen ja sen suoritusarvoihin. Painolaskelmat olen tehnyt kylmästi mittaamalla piirustukset ja laskemalla painot niille tai joissain tapauksissa laskemalla aineen ominaispainon ja neliömäärän. Homma on siis tehty ammattimaisesti täydellisen amatöörin toimesta.

Minua vaan yksinkertaisesti kutkuttaa ajatus painaa ultralla 200 mph+. Olen myös todistanut että sen voi tehdä. Odotan vain että saan lompakkoni siihen kuntoon että pääsen aloittamaan.......
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 28, 2011, 23:44:02
Ymmärrän aiheesta nyt huomattavasti enemmän kuin aloittaessani tätä, ja olen itsekin hämmästynyt kuinka paljon nopeamman lentolaitteen tuosta voi oikein tehtynä saada. Luin tuon polun tähän pisteeseen saakka ja se hymyilyttää, mutta samalla kertoo suunitelman muovautumisen lähelle lopullista muotoaan. Tuota lopullista muotoa olen tullut täältä hakemaan. Aikomus ilman suunitelmaa on pelkkä toive, ja suunitema täytyy olla valmis ennen toteutuksen alkua.

Olen saanut pari epäilevää tai epäuskoista kommenttia, mutta olen uskoakseni todentanut koneen ultraksi muuttamisen mahdolliseksi painojen puolesta. Nuo tavoitteelliset nopeudet ja nousunopeudet taas perustuvat siiven vastuslaskuihin ja varsin konservatiiviseen arvioon käytettävissä olevalla koneteholla.

200 mph + ( 320 km/h...175 kts) ultralla voi vaikuttaa rajulta ajatukselta, mutta siihen päästään tuolla koneella. Aluksi ajattelin vakiomoottoria mutta vastusarvot koneella alkoi näyttämään niin lupaavilta että tuota moottoria on yksinkertaisesti pakko riivata. Olen käyttänyt RV 3 konetta esimerkkinä usein koska kone on kokoluokaltaan samassa sarjassa ja sen suoritusarvot on todettu paikkansapitäviksi.

Aion käyttää koneessa Continental O 200 moottoria. Tuo murikka tuottaa 100 hp. Remontoin koneen itse ja otan siitä 140/120 hp...siis lentoonlähtö/jatkuva teho. Otan nuo tehot koneesta turbolla, jolloin siihen ei tarvitse tehdä juuri muita muutoksia kuin takomännät (käytän Chevrolet 327 .060 flat top) ja mahdollisesti paremmat venttiilit. Olen myös valmis pudottamaan koneen TBO:n 1000-1200 h. Ennenkuin joku kysyy mistä ota ylimääräisen painonlisän takaisin...tuolta:  http://www.aircraftspruce.com/catalog/lgpages/compositelg.php (http://www.aircraftspruce.com/catalog/lgpages/compositelg.php)   Tuolla laskutelineellä säästän 7 kg ja mikäli tarvitsen pari kiloa lisää, käytän Azusa vanteita ja renkaita. Käytin alkuperäisessä painolaskelmassa varsin lujaa telinettä/vanteita pelto ja suksi operointia varten.

RV 3 125 hp...Nousukyky 1700 fpm ja 195 mph/8000 ft     150 hp....2050 fpm  ja 207 mph/8000 ft     Tuossa minun suunitelmassa on kone kevyempi, siipivastus pienempi ja tehoa enemmän käytössä.

150 hp vapaastihengittävä lekomoottori tuottaa suunilleen 75% tehoa 8000 ft, mikä tekee enää 112 hp.  Ahdettuna moottorissani on samat tehot kuin MSL, siis 140 hp lyhytaikaista tai 120 hp jatkuvaa, kevyemmällä ja aerodynaamisesti liukkaammalla koneella.

F1 tyypit riivaa noita O 200 vakiomoottoreita jopa 4000 rpm ja saa noilla kierroksilla (ja valtavilla mäntänopeuksilla) niistä yli 150 hp irti, joten moottori kyllä kestää turbon.

Huolestun vasta sitten kun Aki Suokas, Markku Koivurova tai joku vastaavan aerodynaamisen ymmärryksen omaava sanoo ettei onnistu  ;D.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 29, 2011, 14:47:31
Kävin tänää kaverin autokorjaamolla punnitsemassa Garrett turbon. Kyseinen puhallin oli irrallaan, kokonaisena ja irroitettu jostain kevyestä dieselistä. Kyseinen laite vastasi Garrettin 2.5 sarjaa dieselin raskaalla pakopesällä. Paino: 5 kg

Minulle riittää Garrett GT 20 sarjan turbo, joka on kevyempi. Kyseinen puhallin on tarkoitettu 1.4- 2 litran moottoreihin jotka tuottaa 140-220 hp. O-200 tilavuus on 3.3 litraa ja kone käy 2700 rpm, joten se vastaa 1.65 litraista 5400 rpm kiertävää konetta pakokaasun virtaukselta/tuotolta.

Tulen käyttämään hyvin matalia ahtopaineita moottorissa, 0.3-0.4 bar. Tuo pitää ahtoilman lämpötilan kurissa ja antaa riittävän tehon käyttötarkoitukseeni. Turbo tekee hyvää myös O-200 moottorin taipumukselle jäätää. Ahtoilma on riittävän lämmintä poistamaan ongelman kokonaan.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Heinäkuu 31, 2011, 01:07:53
Mittanauha ja laskukone on tullut tutuksi nykyään. Mittailin hieman sylintereitä ja putkipaksuuksia. Tuon turbon vaatima pakoputkisto painaa kolmisen kiloa. Koko asennus tulee painamaan suunilleen 8,5 kiloa öljyletkuineen ja öljyn paluuputkineen.

Turbo nostaa moottorin painon noin 90:n kiloon yhdellä magneetolla.

Tehonlisäys on merkittävä tuohon painon lisäykseen nähden. Teho/painosuhde tyhjänä  2.75 kg/hp (100 hp)  2.29 kg/hp  (120)  Ultran maksimipainoilla (450 kg) 1 hp liikuttaa 3.2 kg lentoonlähtötehoilla ja 3.75 kg jatkuvalla teholla. Nousukyky pitäisi olla kohdallaan eikä tehot häviä korkeuden mukana  ;D .
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Aki Suokas - Elokuu 02, 2011, 18:39:53
Huolestun vasta sitten kun Aki Suokas, Markku Koivurova tai joku vastaavan aerodynaamisen ymmärryksen omaava sanoo ettei onnistu  ;D.

Meinaatko, että mun on pakko kommentoida.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 02, 2011, 19:41:23
En meinaa ;D . Ajattelin enemmänkin että sinulla on ollut tapana heittää kommentilla silloin kun ollaan jo fysiikan lakeja vastaan, ja en ole vielä saanut tuonsuuntaista kommenttia.... :thumbsup:

Se mikä minua mietityttää asiassa, saanko tuolla kaarella (64A213,5) noin matalalla Re numerolla sakkausnopeuden riittävän alas....
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Markku Koivurova - Elokuu 02, 2011, 20:14:06
Ensiksikin tuosta koko konseptista sen verran, että olen seurannut kirjoitteluasi siitä alusta lähtien ja tunteet ovat hyvin sekalaiset. Ymmärrän erinomaisesti innostuksesi, ilman tällaista tunteen paloa ei tapahdu kehitystä mutta toisaalta pidän painolaskelmiasi liian optimistisina. Jos lasket pelkät raaka-aineet yhteen, tulee virheellinen tulos. Siellä rakenteessa on yllättävän paljon erinlaisia pienosia jotka nostavat painoa. Atolin puuvalmis runko painoi 55 kg ja täysin varusteltuna 95 kg. Ja se runko on tehty erittäin kevyesti.

Sitten se moottoriajatus. En ymmärrä miten O-200.n voisi toimia yhdellä magneetolla. Se, että se käy yhdellä ei tarkoita, että sillä voisi jatkuvasti toimia yhdellä. Sylinterin halkaisija on sen verran iso, että palaminen ei ehdi levitä koko halkaisijalle jos se sytytetään vain toiselta reunalta. Magneettotestissä 1800 rpm.llä toisen magneeton poiskytkentä laskee kierroksia kunnossa olevalla moottorilla n. 100- 150 1/min. Ja se turbottaminen kuulostaa aivan hurjalta. Onko joku jossain joskus tehnyt sen? Kyseisen moottorin virittäminen jossakin amerikkalaisessa kilpailuluokassa ei anna minkäänlaista referenssiä sen luotettavuudesta. Se voi käydä tavoittelemallasi teholla kymmenen tai sata tuntia, ei missään tapauksessa tuhatta.
 
Jos suunnittelisin jotain tällaista, käyttäisin Rotax 912 ULS- moottoria. Projekti on sen verran pitkä, että siinä ehtii keräämään vähän pääomaakin homman toteuttamiseksi.
 
En väitä, että minulla olisi aerodynamiikan ymmärrystä mutta sen verran tiedän, että nämä asiat ovat monimutkaisempia kuin ensinäkemältä luulisi. Perus nostovoiman kaava ei anna oikeaa kuvaa asiasta, esimerkiksi sivusuhteen vaikutus nostovoimakertoimeen on tarkasteltava erikeen. Sen voin sanoa kokemuksesta, että todellisuus on lähes aina huonompi kuin laskelmat. Jos yrität parantaa nostovoimakerrointa tehokkailla laipoilla, johtaa tämä varmuudella merkittävään painonlisään.

Kannattaisi varmaan miettiä vielä koko konseptia. Jos teet ultrakevyen koneen ja siitä tulee ylipainoinen tai se ei täytä sakkausnopeusvaatimusta, et saa sille lupaa ilmailuun. Tämä on viranomaisen nykyinen linja ja siitä ei taida pystyä neuvottelemaan. Katsastajana voin sanoa, että meillä on nykyään vaatimuksena tehdä tarkastuspunnitus meidän omilla vaakoilla kun katsastetaan uutta ultraa. Tämä sen vuoksi, että viranomainen vaatii, että minimi kuormattavuus toteutuu.

Toivon, että et pahoita mieltäsi yllä kirjoittamastani vaan mietit spesifikaation uudestaan ja annat vähän periksi suorituskykyvaatimuksista.

Ystävällisesti

Markku
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 02, 2011, 20:58:58
Tämänkaltainen rakentava kritiikki on hienoa! Kuka tahansa voi sanoa ettei onnistu, mutta ilman perusteluja se on vaan pelkkää puhetta.

O 200 koneen poraus on 4.060 ". Chevrolet pikkulohkon kokoinen ja Chevy isolohkossa on jo huomattavasti suuremmat männät. Molemmat toimii yhdellä tulpalla hyvin. Kyseisissä moottoreissa tulppa myös palotilan laidassa, vaikkakin palotilan muoto yhden tulpan sytytykseen parempi kuin O 200. Noissa lekomoottoreissa sytytysennakot on niin pieniä (reilut 20 astetta) että se aiheuttaa raskaan käynnin ennemminkin kuin iso sylinteri ja yksi tulppa. Lisäksi niissä on tehokkaan palamisen kannalta luvattoman matalat puristukset. Ahdettaessa tuo palonopeus vaan paranee. Tuo yksi magneetto oli aiemmin äärimmäinen keino millä keventää jos en enää muuta mahda. Sain kuitenkin erinomaisen ajatuksen flunssaiseen päähäni asian tiimoilta. Minulla on Chevy V8 Vertex magneetto varastossa, josta saa pyörijän muokkaamalla kipinän todennäköisesti kahdelle tulpalle yhtä aikaa, jolloin säästän painoa ja saan kaikille tulpille kipinää.

Pelkkien materiaalien lisäksi minulle jäi nelisenkymmentä kiloa vapaata painoa kaikelle sälälle, mitä sinne vielä uppoaa. Saan varjolla kymmenkuntan kiloa vielä tarvittaessa lisää ja lähes samanverran laskutelinettä keventämällä. Siipien osalta varauduin 50% painonlisään vaikka pinta ala kasvaa alle 30% joten laipat on mukana.

Minulla on ollut vanha Mersu, mikä tehtaalta lähtiessään sai 185 hp mukaansa ja se turbotettiin täällä kaverin  (edellinen omistaja) toimesta. Takapyöristä 342 hp/0.8 bar ahtopaineilla ja MB omilla männillä. Ajoin autolla 100 T ennenkuin se vaati koneremontin, ja silloinkin kun ahtopaineet hakkasivat männänrengas urat väljiksi. Tuolla 100 tuhannen taipaleella ajoin vaihtoon kaksi vahvistettua vaihdelaatikkoa, viisi perää ja läjän alustan niveliä, jarrulevyjä, kardaanin ristikoita ym, joten tehoja myös käytettiin.  Lekomoottorissa käytän asianmukaisia takomäntiä ja ahtopaineet on varsin maltilliset. Rasitus on huomattavasti suurempi ylikierroksilla kuin kevyellä ahtopaineella. Siis itsellä ja varsinkin kaveripiirissä aiheesta tietotaitoa.

Minua juuri ajaa eteenpäin ajatus päästä ultralla oikeasti lujaa. Tuossa on parempi teho/painosuhde 8000 ft kuin 300 hp vapaastihengittävällä moottorilla varustetulla Harmon Rocketilla ja se saa minut viemään asiaa eteenpäin, vaikka istuisin alumiinipellillä lopputuloksessa. Race meininki (mikä ilmailusta on kadonnut lähes kokonaan) kevyillä koneilla ja isoilla tehoilla saa minut puolelleen oitis!



Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: viper - Elokuu 02, 2011, 21:47:19
Millä tavalla meinasit hoitaa polttoaineen syötön siihen O 200 turbokonversioon? Onko tarkoitus käyttää välijäähdytintä? Itse en epäile sen kestävyyttä jos vain moottori saa oikean seoksen aina, eikä pääse ylikuumenemaan ja nakuttamaan. Öljynjäähdytys pitää saada tehokkaammaksi kuin mitä se on alunperin. Muuten ilmajäähdytteisen moottorin turbottaminen on vaativampaa hommaa kuin vastaavan nestejäähdytteisen lämpötila/nakutusongelmien takia. Helposti voi myös törmätä vapaastihengittävää isomman lämpökuorman/lämpötilaerojen aiheuttamiin ongelmiin kuten halkeileviin sylintereihin jne. Tuossa on kuitenkin kyseessä niin pieni tehonlisä, että ratkaisemattomia ongelmia ei pitäisi tulla.

Jos itse suunnittelisin O-200 moottorin virittämistä, niin olisin kuitenkin turbottamisen sijaan taipuvainen tutkimaan moottorin virittämistä vapaastihengittävänä. Silloin säästyisi turbo-asennuksen väistämättä mukanaan tuomalta painolisältä. 180hp Lycomingit viritetään mm. kansien virtausta parantamalla, korkeampipuristeisia mäntiä ja käyntinopeutta nostamalla yli 220 hp tehoihin. O-200 Continentalista lienee saatavissa 120-130hp samoilla menetelmillä, taisit mainitakkin sellaisiin tehoihin viritetyistä O-200 moottoreista?

Molemmissa viritystavoissa lopputuloksena on myös moottorin lyhempi elinikä. Mutta jos tuollainen moottori saavuttaa vaikka 500-1000h niin se on ainakin minusta jo riittäväksi katsottava aika (bisselle)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 02, 2011, 22:42:43
Tuollaisilla 0.4 bar luokkaa olevilla ahtopaineilla ei tarvitse välijäähdytintä. Noilla paineilla ahtoilman lämmöt pysyy hyvin kurissa. Olen samaa mieltä siitä että 20% tehoa lisää jatkuvana ei rasita konetta mitenkään suunattomasti. Lämpötiloista vielä senverran että sillä operoidaan huomattavan paljon kylmemmässä ilmassa (8-9000 jalkaa) mihin noi mopocessnat on tottunut. Lisäksi tuo on niin paljon liukkaampi ja kevyempi että moottori ei edes joudu samanlaisille rasituksille kuin Cessnalla kiivetessä korkeuksiin.

Tarvitsen mekaanisen pumpun joka pumppaa kovemman paineen kuin ahtopaine ja sitten todennäköisesti kaasuttimeksi joku temppukelpoinen sekoittaja tyyppinen laite. Tuon paketin kun saa säädettyä niin sen voi sinetöidä siltäosin. Sitä ei tarvitse korkealla laihentaa kun paineet on vakiot.

Kaveri ahtoi Harleyn, ja repi siitä tehoja reippaasti (170 hp) joten tuo tietotaito ilmajäähdytteisistä on käytössä.

Vapaastihengittävänä 130 hp moottorissa on enää 100 hp tehoja jäljellä 8000 jalassa kun 120 hp turbotetussa kaikki kaakit on tallella. Tuo tehonlisä vapaastihengittävään on jo reipas, ja se näkyy nopeusmittarissa ja nousukyvyssä. Lisäksi turbolla saan tehot matalilla kierroksilla, voin siis käyttää suurempaa potkuria. Minulla oli kyllä tarkoitus ronkkia noita sylinterinpäitä pakopuolelta hieman virtaavammaksi ja aion tutkia saanko sinne sopivammat venttiilit myös.

Vaikka moottori ei kestäisi kuin 500 tuntia, se on kuitenkin 5-10 vuoden lennot ja 20 000 euron bensat joten se on moottorille aivan riittävä aika nipussa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Seppo Koivisto - Elokuu 03, 2011, 23:29:18
Dallair FR-01 on vähän samanhenkinen projekti, taitolentokelpoinen ultra (ja LSA):
http://www.dallair.net/fr-01_features.html (http://www.dallair.net/fr-01_features.html)
http://snap.aero/ (http://snap.aero/)
Rotax au naturel tai viritetty:
http://www.epapower.com/website/index.php?option=com_content&view=article&id=49&Itemid=56 (http://www.epapower.com/website/index.php?option=com_content&view=article&id=49&Itemid=56)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: pimattil - Elokuu 04, 2011, 21:58:08
Dallair FR-01 on vähän samanhenkinen projekti, taitolentokelpoinen ultra (ja LSA):

Koska kyseessä on yksipaikkainen ultrakevyt, niin sen suurin sallittu lentoonlähtöpaino Suomessa on 300 kg. Toki sivuilla väitetään tyhjäpainon menevän alle 200 kilon, mutta kyseisestä varustetasosta ei paljon vihiä anneta. Lisäksi, ikävä kyllä, noista lukuarvoista on aika vähän oikeaksi todistettu ainakin toistaiseksi.  :-\ Mutta kyllä tuosta varmaan jotain referenssiä saa, joskin tässä budjetti ei taida olla kovin tiukka.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Juri - Elokuu 04, 2011, 22:11:32
Vaikka moottori ei kestäisi kuin 500 tuntia, se on kuitenkin 5-10 vuoden lennot ja 20 000 euron bensat joten se on moottorille aivan riittävä aika nipussa.

Liekö nämä viime vuosina Porvoon moottoritielle menestyksekkäästi suoritetut pakkolaskut saaneet moottorilentäjät suhtautumaan ainoaan konettaan hallitusti ilmassa pitävään osatekijään melko kepeästi?

-J
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: kate - Elokuu 04, 2011, 23:21:34
Muutama kommentti
- Siipipinta-alan kasattaminen tekee koneesta raskaamman ja hitaamman
- Profiilin vaihtaminen 64 sarjan laminaariprofiilista 23 sarjan turbulenttiprofiiliin tekee koneesta hitaamman,
   Onko RV:ssä muuten geometristä kiertoa koska 23-sarjalla on terävät sakkausominaisuudet ? Geometrinen kierto
   huonontaa sekä CLmaxia ja L/D suhdetta
- Sakkausnopeutta voi tiputtaa hyvillä laipoilla mutta se tekee koneesta painavamman

Jonkunlainen resepti voisi olla
1- vaihdetaan parempi laminaariprofiili jolla on sekä korkeampi Clmax että parempi L/D suhde ( esim KL-002-128-/17 )
2- Tehdään laipparatkaisu joka on kevyt mutta lisää tehokkasti nostovoimaa. Kaiketi optimi on esim Dynaeron MCR:ssä käytetty saranoitu double slotted laippa
3- Tehdään trapetsoidi siipi ladonovisiiven sijaan jolloin siiven muoto on paremmin optimoitu vastaamaan nostovoimajakautumaa
4- Wingletetit
5- Ole tarkkana sakkausominaisuuksien suhteen, jotta koneesta ei tule kärkisakkaaja on parempi käyttää kärjessä eri profiilia
    kuin juuressa, esim KL-002-122F/17


Kannattaa kokeilla softaa nimeltä XFLR-5 http://xflr5.sourceforge.net/xflr5.htm (http://xflr5.sourceforge.net/xflr5.htm)

Kate
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 05, 2011, 00:22:01
Tuo Dallair on sennäköinen laite että olisi lystiä päästä testaamaan miten tuo taipuu. Harvinaista että joku tekee yksipaikkaisen ultran nykyään tuolla konseptilla.

Juri, aion päästä kovaa laitteella joten tuo pieni epävarmuusprosentin nouseminen kuuluu asiaan ja sen kanssa tulen toimeen mainiosti.. Teen koneen itse joten tiedän tarkkaan mitä, ja miten se on tehty. Tulen myös käyttämään parempia mäntiä ja öljyjä, sekä seuraamaan konetta muutenkin tarkemmin kuin noissa koulukoneissa yleensä.

Kate, profiili ei vaihdu mihinkään mikäli saan laipoilla sakkausnopeuden riittävän alas. Lihotan tuon laminaariprofiilin 13.5% alkuperäisestä 12%, että saan kiertojäykkyyttä lisää. Se ei nosta vastusta oikeastaan ollenkaan. En aio lisätä kiertoa siipeen ollenkaan. Suorakaiteen muotoinen siipi ei sitä tarvitse ja tuolla laminaarikaarella sakkausominaisuudet on kehnot jokatapauksessa. Se on terävämpi sakkaamaan kuin RV kaari ja molemmat sakkaavat johtoreunasta, joten korkeuden menetys on melkoinen. Lisäksi kaari on herkkä kaikille epäpuhtauksille. Olen haparoiden (en osaa käyttää sitä vielä mitenkään henkeäsalpaavan hyvin) ajanut tuolla ohjelmalla joitain kaaria läpi, ja se antoi CL max 1.8 arvon tuolle 64 sarjan kaarelle laipalla Re 2 miljoonaa, joten toivoa on. Aion tehdä koko siiven mittaisen fowler laipan. Mistähän saisin tuon mainitsemasi kaaren mitat että pääsisin ajamaan sitä XFLR 5 ohjelmalla?

Olen miettinyt tuota Markun varoitusta arvojen täyttymisestä, mutta tämä on tilanne missä ei oikein voi hävitä. Mikäli saan tehtyä koneen ultraksi, sen nopeus on 5 X sakkausnopeus. Harvinainen saavutus kevyeltä lentokoneelta mutta ultraharvinainen  :2funny:  ultralta. Tuo on oikeasti huikea laite luokassaan. Mikäli vaatimukset eivät täyty ja se rekisteröidään X-rekisteriin se on jokatapauksessa parempi kaikin puolin kuin alkuperäinen. Hitaampi sakkausnopeus, parempi nousukyky ja nopeampi. Olenpahan saanut lentää koelentoja kymmeniä tunteja  ;D .

Tässä tulee asiaa moottorista tänne myös, mutta toivon ettei (foorumin) kaikkivaltias käsi pyyhkäise sitä täältä pois, koska se on niin olennainen osa tätä suunitelmaa. Tulen tekemään moottorille aikanaan oman topicin asianmukaiseen osastoon.

Katsoin hieman tarkemmin noita O 200 sylinterinpäitä, ja täytyy myöntää etten ole nähnyt kehnomman näköisiä imu ja pakokanavia sitten panhead Harley moottorin. Kyseinen laite suuniteltiin 40- luvulla joten noilla on jotain yhteistä. Kanavien muoto, taivutus ja venttiiliohjurien jättimäiset pahkat estää tehokkaasti kunnollisen virtauksen. En ihmettele yhtään että juuri tuolla moottorilla on taipumus pakoventtiiliongelmiin. Tuo pakokanava tekee parhaansa pitääkseen lämmön koneessa kun sen soisi virtaavan ulos. Oikea puoli pakokanava. Alakuva pakokanavasta myös.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 05, 2011, 00:50:40
Aikomus on ottaa sylinterinpää irti sylinteristä ja käyttää virtauspenkissä vakiona. Porttaan kanavat ja virtauspenkkiin uudestaan. Tuolla tavalla saan tietää tarkalleen kuinka paljon saan lisättyä virtausta. Mikäli saan virtausta lisättyä enemmän kuin 20% , kone hengittää ahdettuna paremmin kuin vakiomoottori sellaisenaan, siis poistaa tehokkaammin lämmön. 20% lisää tehoa on 20% lisää pakokaasumassaa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: kate - Elokuu 05, 2011, 12:37:03
Kate, profiili ei vaihdu mihinkään mikäli saan laipoilla sakkausnopeuden riittävän alas. Lihotan tuon laminaariprofiilin 13.5% alkuperäisestä 12%, että saan kiertojäykkyyttä lisää. Se ei nosta vastusta oikeastaan ollenkaan. En aio lisätä kiertoa siipeen ollenkaan. Suorakaiteen muotoinen siipi ei sitä tarvitse ja tuolla laminaarikaarella sakkausominaisuudet on kehnot jokatapauksessa. Se on terävämpi sakkaamaan kuin RV kaari ja molemmat sakkaavat johtoreunasta, joten korkeuden menetys on melkoinen. Lisäksi kaari on herkkä kaikille epäpuhtauksille. Olen haparoiden (en osaa käyttää sitä vielä mitenkään henkeäsalpaavan hyvin) ajanut tuolla ohjelmalla joitain kaaria läpi, ja se antoi CL max 1.8 arvon tuolle 64 sarjan kaarelle laipalla Re 2 miljoonaa, joten toivoa on. Aion tehdä koko siiven mittaisen fowler laipan. Mistähän saisin tuon mainitsemasi kaaren mitat että pääsisin ajamaan sitä XFLR 5 ohjelmalla?

Miten aiot järjestää siivekkeet jos fowler laippa on koko siiven mittainen ? Fowlerista on aika vaikeaa tehdä flaperoneja. Fowlerin ongelma on myös se että
rakenteesta tulee pakosta raskaampi ja moninmutkaisempi kuin esimerkksi slotted tai double slotted laipasta. Helpoiten slotted laipan saa tehdyksi.
Joitakin kuvia miten dynaeron laipat on tehty löytyy vaikka http://designaplane.blogspot.com/2008/09/dynaero-mcr-01.html (http://designaplane.blogspot.com/2008/09/dynaero-mcr-01.html)

Jos haluaa painobudjetissa pysyä niin jostain täytyy aina ottaa pois jos jotain lisää. Trapetsoidi siipi on yksi hyvä keino mutta toki sen tekeminen
pellistä on hankalaa kuin joka ikinen siipikaari on erikokoinen. ( siipikaari = rib , airfoil=siipiprofiili) . Eli sopii helpoiten komposiittitoteutukseen.

Wingletiti nyt on helppo keino lisätä nostovoimaa kun ne pienentävät kärkipyörteen aiheuttamaa indusoitua vastusta ja lisäävät laskennallista
sivusuhdetta mutta tuleehan niistäkin jotain painoa lisää.

Itse asiassa vähän samanlaisesta projektista piti aerospace engineering professori Pete Gall esityksen Oshkoshin Airventuressa. Tässä
tosin Bonanza viritettiin kulkemaan 164kts sijaan 196kts sakkausnopeuden ja tehon pysyessä samana, parempi siipiprofiili, paremmat
laipat ja suurempi taper-ratio, pienempi siipipinta-ala

Tuossa Gall:in esityksessälainattuna Wing efficiency , ladonovi 0.75..0.8, trapetsoidi 0.85..0.95 elliptinen 1.0, trapetsoidi wingleteillä >1.0

Samat luvut löytynevät monista aerodynamiikan kirjoistakin mutta tuo esitys nyt jäi mieleen ....

Kate

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 05, 2011, 17:38:10
Moi

Pistä minulle mailia karoliina piste t piste salminen at gmail piste com. Voin pistää XFLR5 projektitiedoston sähköpostissa jossa on Diana 2:n KL-airfoil.
Tällä hetkellä minulla ei sitä ole jaossa missään. Kannattaa lukea tuo Diana 2 tech-soar pdf, Diana 2 on aerodynaamisesti tämän hetken state of the art.
Taitaa olla myös strukturaalisesti sitä (poislukien tietysti joku Rutanin Globalflyer), katsopas koneen tyhjäpaino lentopaino -suhdetta, samalla siiven sivusuhdetta,
ja miten siipi on tehty. Raymerin kirjan kaavat ennustaisivat aika lailla isompaa tyhjäpainoa.

t: Karoliina
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 13:02:07
Nuo siivekkeet on se mikä minua eniten riivaa koko asiassa. Tarvitsen 25% leveän laipan vähintään ja mikäli katkaisen sen päästä siivekkeeksi, tuosta siivekkeesstä tulee liian leveä toimiakseen ilman aerodynaamista kevitystä. Aerodynaaminen kevitys vie nostovoimaa ja tarvitsen sitä kipeästi.

Pari mahdollista ajatusta on tullut mieleen. Voin rakentaa siiven jossa on 12% leveä koko siiven levyinen siiveke (Sonerain alkuperäinen malli) ja laipan jättöreuna (laippa sisällä) on aivan siivekkeen saranalinjan tasalla josta laippa liukuu ulos siten, että laipan johtoreuna jää siivekkeen saranalinjan etupuolelle laippa kokonaan  ulos otettuna. Tuo jättää siivekkeen kokonaan ilmavirtaan. Siivekkeen liike alas on 9 astetta, ylös 18. Siiveke toimii ikäänkuin spoilerina, jossa siiveke alas ei oikeastaan vaikuta mihinkään mutta siiveke ylös ohjaa konetta. Kun jätän laipan ennen saranalinjaa saan sinne tuollaisen hyvän  sola laipan raon rakennettua ja siivekkeen alasmenevä liike (9 astetta) ei edes häiritse tuota "solassa" olevaa virtausta. Tuo siiveke toimii valitettavasti myös noin tehtynä jonkinlaisena siivekejarruna ja voi vaatia jalkaa jonkinverran.

Toinen mahdollisuus on että rakennan sen siivekkeen vaan laippaan (noin puolet leveydestä). Tuon suurin murhe on etten voi ottaa laippoja ulos niin paljoa pitääkseni siiveketehot tallella. Pääsen ratkaisemaan tuon ongelman todennäköisesti vasta sitten kun istun alan ammattilaisen kanssa pienen palaverin.

Trapetsoidi siipi vaatii aerodynaamisen kierron mikä vähentää nostovoimaa, lisäksi tässä ollaan niin pienillä Re luvuilla että trapetsisiiven kärjessä se tippuu tuostakin vähästä ja se nielee nostovoimaa. 35 solmun sakkausnopeus on hieman eri sarjaa kuin 50 solmua. Trapetsisiipi tulee painavammaksi todennäköisesti tässä ja se on hankalampi valmistaa. Esimerkiksi Harmon Rocketsta lähtenyt F1 Rocket teki trapetsi siiven ja sen paino nousi viitisenkymmentä kiloa verrattuna vanhaan.

Saan tuolla ladonovella 85% luokkaa tehokkuuden hyvällä Hoerner tyyppisellä siivenkärjellä. Se on tehokas ja ennekaikkea kevyt. Tarkoitus on tehdä helppo ja nopearakenteinen laite ilman hienosteluja. Silkkaa RACE meinikiä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 14:22:34
En halua mitenkään mollata tai arvostella projektiasi, mutta perustavaa laatua oleva kysymys:
- Miksi haluat modifioida jonkun toisen suunnitteleman moottorikoneen ultraksi? Miksi ei suunnitella ultraa tyhjältä pöydältä täyttämään
ne vaatimukset mitkä ultralle on asetettu? Mielestäni on aika epävarmaa ja epätodennäköistäkin että valmiiksi suunnitellusta lentokoneesta
saa modifioitua yhtä hyvää ultraa mitenkään kuin tekemällä kokonaan uusi kone ultraksi alusta alkaen. Lentokoneessa kaikki parametrit ovat
sidoksissa jollakin tapaa toistensa kanssa ja helppo modaus voi osoittautua pitkällä tähtäimellä ei niin erinomaiseksi valinnaksi. Itsekin pohdin
aikanaan TL-96 Starin muuttamista moottorikoneeksi. Silloin pohdinnassa oli että siihen voisi tehdä paremman siiven. Mutta kun tieto lisää
tuskaa ja ilmeni että siihen olisi pitänyt tehdä parempi nokka, parempi runko, parempi peräsin, parempi siipi, parempi kuomu, paremmat
laskutelineet, paremmat jarrut, paremmat pyörät. Mitä jää alkuperäistä modauksen jälkeen jäljelle? Sama juttu kun pohdin aikaan Cozya.
Siihen olisi pitänyt modata isompi canard, isommat siivet, paremmat wingletit, isompi ohjaamo, paremman muotoinen perä. Ja tietystikin profiilit olisi voinut vaihtaa parempiin kompromisseihin, nuo nykyiset ovat antiikkia. Ja samalla konstruktiomenetelmäkin olisi kannattanut vaihtaa. Mitä jäikään taas jäljelle? Ei paljon mitään.

Jos itse lähtisin tänä päivänä suunnittelemaan ultraa, lähtökohdat olisi tyhjältä pöydältä, vaikkakin toisaalta, nykyään PPL:n lentäneenä, kysymys kuuluu että miksi ylipäätään pitäisi suunnitella ultra, koska LSAtkin lienee tulossa ja se on paljon järkevämpi kategoria mm. painorajojen suhteen, ja moottorikonekategoriassakaan ei sinällään ole vikaa, siinä on jopa etuna pienemmät vakuutusmaksut. Koska kuitenkin moottorina käytetään jotain muuta kuin kevyttä 2-tahtimoottoria, on aika riskaabelia tähdätä tyhjäpainoon, joka on edellytys lupaan ilmailuun, jota ei ehkä pysty huonolla onnella/kotikonstein saavuttamaan.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 14:35:59
Syy löytyy topicin alusta. Tuollaista ultraa kun ei ole tarjolla. Lentokoneita löytyy näillä vaatimuksilla niin että on varaa valita.

Sonerai on oivallinen lähtökohta, nopea ja liukas raami. Kevyt rakenne. Siiven laskeminen maksaa murto osan lentokoneen suunittelulaskuihin verrattuna ja kone on helppo/nopea rakentaa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 14:42:23

Trapetsoidi siipi vaatii aerodynaamisen kierron mikä vähentää nostovoimaa, lisäksi tässä ollaan niin pienillä Re luvuilla että trapetsisiiven kärjessä se tippuu tuostakin vähästä ja se nielee nostovoimaa. 35 solmun sakkausnopeus on hieman eri sarjaa kuin 50 solmua. Trapetsisiipi tulee painavammaksi todennäköisesti tässä ja se on hankalampi valmistaa. Esimerkiksi Harmon Rocketsta lähtenyt F1 Rocket teki trapetsi siiven ja sen paino nousi viitisenkymmentä kiloa verrattuna vanhaan.

Komposiittisiiven ollessa kysessä valmistusteknisesti trapetsoidilla ja suorakaiteella on hyvin vähän eroa valmistuksen vaikeuden suhteen. Tämä jopa käytettäessä primitiivistä lankasahausmenetelmää puhumattakaan CNC-valmistetusta muottisiivestä. Konsensus aiheesta on että trapetsisiivessä on vähemmän pinta-alaa ja materiaalia ja ohuampi wing spar kärjessä, ja sen vuoksi se on kevyempi kuin laatikkosiipi. Pienempi Re ei muuta pinta-alaa, wetted areaa ja painoa minnekkään, se ainoastaan hankaloittaa aerodynaamista suunnittelua ja tekee mm. erään muotoisesta profiilietureunasta epäsuotuisan valinnan (mikä ei välttämättä näy aina simulaatioissa, edes CFD:llä). Lisäksi geometrisen kierron sijaan on aerodynaamisesti katsoen suotuisaa käyttää aerodynaamista kiertoa, eli kärjen profiili on eri kuin tyven, niin että kärjen profiili sakkaa korkeammalla kohtauskulmalla kuin tyvi. Lisäksi negatiivisella nuolikulmalla voidaan muuttaa spanwise flow normaalista ulospäin suunnasta sisäänpäin, joka aiheuttaa tyvisakkauksen, ilman geometrista kiertoa. Esim. Diamondissa siiven jättöreuna on lievällä negatiivisella nuolikulmalla ja Rutanin Boomerangissa runsaanpuoleisesti. Lisäksi tyvessä voidaan käyttää stall stripsiä joka irrottaa virtauksen kohtauskulman noustessa liian korkealle joka aikaistaa sakkausta tyvessä, ilman että kärjen täytyy olla massiivisesti kierretty. Martin Hollmanin nyrkkisääntö on että jos siiven kärjessä tarvitaan yli 3 astetta geometrista kiertoa, siipigeometrian suunnittelussa on vikaa. Lentävissä siivissä tosin kiertoa saattaa olla jopa lähes 10 astetta stabiiliuden vuoksi, mutta se on erittäin epäsuotuisaa aerodynaamisen tehokkuuden kannalta. Geometrisesta kierrosta aiheutuu myös strukturaalisia ongelmia, ja rigitysongelmia rakennusvaiheessa. Sen paras välttäminen ei kuitenkaan ole Piipperi-tyylinen siipi.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 14:48:14
Siiven laskeminen maksaa murto osan lentokoneen suunittelulaskuihin verrattuna ja kone on helppo/nopea rakentaa.

Miten lasket paljonko se maksaa? Tarkoitatko rakenteellista suunnittelua alihankintana ilman että itse mahdollisesti laskisit sen
vai tarkoitatko aerodynaamista suunnittelua alinankintana (ilman että tekisit sen itse), vai molempia?
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 15:11:37
Joudun teettämään tuon vaatimat laskutoimitukset alihankintana näillä näkymin. Minulla on intoa tehdä mieluummin konetta kuin opetella matematiikkaa riittävästi tuohon laskemiseen. Selvitän vain perusteet.

Tässä yhä edelleen tarkoitus tehdä halpa, helppo ja nopearakenteinen ultra johon lähes kaikilla on varaa. Siis alumiini siipi ja putkirunko. Tuollaisen perusrakenteen tekee harrastaja kotonaan autotallissa ilman sen kummempia välineitä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 15:19:21
Ei koneen mitoituksen laskentaan (aerodynaaminen) tarvita korkeampaa matematiikkaa. Perus lujuuslaskennan voi myös tehdä käsin, mutta FEM-mallinnukseen tarvitaan softaa.

CFD ja navier-stokes -analyysit on sen verran epäluotettavia että niiden tekemättä jättämisellä ei välttämättä menetä mitään, etenkin analyysin tuloksiin sokeasti uskominen voi johtaa ylitsepääsemättömän suuriin virheisiin käytännön designissa. Tästä asiasta valisti mm. joukko keskivertoa maineikkaampia lentokonesuunnittelijoita Oshkoshissa. "What you get from the software [=CFD] is all rubbish, you have to understand that".

Jos siipi muuten on peltiä, niin mainitun KL-airfoilin voi kättelyssä unohtaa. Laminaarivirtaus on mahdollista, mutta ainoastaan muototarkalla komposiittisiivellä (tai 3D muotoon prässätyllä ja liimatulla pellillä kuten Avantissa), niitattu pelti muuttaa virtauksen turbulentiksi ekan kuopan kohdalla. Koneen alkuperäinen NACA 6-sarjan profiili ei toimi laminaariprofiilina alkuperäisessäkään koneessa, koska se on mahdotonta. NACA 6-sarjalaista kannattaa kuitenkin ehkä siksi käyttää että ko. profiilien turbulenttivastus on myös hieman pienempi kuin ns. turbulenttiprofiileilla. Drag countissa XFLR5:n ennustamaan lukemaan ei siis päästä lähellekään. Jos haluat simuloida peltisiipeä, vaihda Ncrit-arvo perusarvo 9:stä 1:seksi. Alkaa vastusta olla kertaluokkaa enemmän, mutta se on lähempänä totuutta peltisiivelle.


Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 15:33:31
Tarvitsen vain riittävät lujuus ja vakauslaskut että saan viranomaisen tyytyväiseksi, millään muulla ei ole minulle väliä. Voin todentaa nuo aikanaan reppu selässä rajasyöksyllä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 15:36:21
Stability & control -laskelmat on muutama sivua Basic-koodia Martin Hollmanin kirjassa. Pitäisi mennä jopa taskulaskimella.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 16:12:59
Minua ajatteluttaa enemmänkin kiertojäykkyys ym rakenteellinen kuormituksen jakautuminen ja siirto / esim kuinka niittirakenne siirtää tietyn kuorman toiseen osioon ym. Mikä on elastisuus ja miten se vaikuttaa ??
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 17:38:48
Ok.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 19:46:14
Koneen alkuperäinen NACA 6-sarjan profiili ei toimi laminaariprofiilina alkuperäisessäkään koneessa, koska se on mahdotonta. NACA 6-sarjalaista kannattaa kuitenkin ehkä siksi käyttää että ko. profiilien turbulenttivastus on myös hieman pienempi kuin ns. turbulenttiprofiileilla.

 Urbaanilegendaa ettei niitatulla alumiinisiivellä päästä laminaarikaarella laminaariseen virtaukseen. Noissa vehkeissä juuri nimenomaan kitataan niittirivit umpeen että niistä ei ole haittaa ja ensimmäinen ja ainoa pitkä virtaukseen nähden poikittainen niittirivi on siipisalon kohdalla. Tuo oma kaari on erittäin herkkä epäpuhtauksille joilla kone "tippuu ulos" laminaarisesta virtauksesta ja nuo epäpuhtaudet kuten ötökät siiven johtoreunassa nostaa sakkausnopeudet uusiin lukemiin.

P 51 Mustang on niittejä täynnä, joista siiven poikittaisia rivejä useampia koko matkalla ja tuntui toimivan tuohonkin aikaan.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 06, 2011, 20:39:44
P51 Mustang tuskin säilyttää lainkaan aitoa laminaarivirtausta. Vastus on silti matala.
Kittaaminen ei auta koska jokainen niitti sekä ribi aiheuttaa vuoren ja laakson siipeen. Kyse ei ole pelkistä niiteistä vaan muototarkkuudesta joka pitää olla suunnilleen täydellinen. Joku Oshkoshissa taisi ehdottaa jotakin etureunalaippaa ja että jos rako on hyvin kitattu tms. niin se ei riko virtausta, mutta kyllä se rikkoo, ainakin John Roncz oli sitä mieltä. Siinä ei saa olla yhtään laaksoa matkalla. Muototarkkuuteen voidaan päästä vaan kiillotetulla komposiittisiivellä (ks. purjekoneen siipi ja sen jälkeen vertaa hyvin rakennetun RV:n flush-rivet siipeen (vaikka olisi kitatut niitit)). Alumiini on liian ohutta jotta se pysyisi täysin suorassa ribien välissä, ribin kohdalle tulee kukkula ja ribien väliin laakso. Näitä ei saa olla jos haluaa että profiili toimii kuten suunniteltu.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 21:42:27
Laminaari virtaus on eriasia kuin profiilin suuniteltu virtaus ja toiminta. Niitä ei pidä sekoittaa keskenään vaikka ne nykyään lähes poikkeuksetta sotketaan toisiinsa ja koko asia hämärtyy uskomusten tasolle. Mikäli profiilin muoto muuttuu, sen ominaisuudet muuttuvat myös. Sen nostovoimakerroin saattaa pienentyä (mikäli profiili on kaarien välissä ohuempi) mutta ei se menetä pienen muutoksen takia laminaarisuuttaan. Käytännön vertaus: Teet 15% paksut laminaarikaaret ja niiden väli jyrsitään kuopalle jouhevasti siten että kaarien väliin jää 12% paksu samaa perhettä oleva kaari. Sinulla on täydellinen laminaarisiipi vaikka se ei ole 15% profiilin suunitelluilla specseillä. Laminaarinenhan tarkoittaa vain sitä missä kohtaa virtaus irtoaa, ja noissa se irtoaa myöhemmin kuin turbulenttisissa.

Laminaarinen virtaus häiriintyy ja irtoaa epätasaisuuksista ja terävistä roskista ym mitkä aiheuttaa häiriöitä rajakerroksiin. Voit koittaa muuttaa hieman laminaarikaaren muotoa XFLR 5 ohjelmalla, se kaari toimii laminaarisena yhä edelleen vaikka muoto on hieman muuttunut.

Mikäli siivessä on poikittainen niittirivi virtaukseen nähden, niin noissa niittikohdissa (huonosti niitattuna, kittaamatta) tuo virtaus saattaa hyvinkin häiriintyä. Tuuman niittivälillä ja noin 5 mm kannalla siis tuo niitti häiritsee 17 % pinnasta jättäen 83 % pinnasta häiriöttömäksi olettaen että senkkaus on tehty oikein. Mikäli nuo kitataan hyvin ja jouhevasti siipi pysyy laminaarisena.

Laminaarisuudesta on kirjoitettu tietynlaista hysteriaa luoden, antaen kuva jostain mystisestä ilmiöstä mikä toteutuu ainoastaan lähes ihmeenomaisella täydellisyydellä mikä ei pidä paikkansa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: migu - Elokuu 06, 2011, 22:47:28
Ilmeisesti laminaarivirtaus fysikaalisena ilmiönä on kuitenkin aika arka "epäpuhtaalle" virtaukselle, koska sellaiseksi luokiteltiin onnettomuustutkintakeskuksen loppuraportissa D2/2009 EFLA:ssa tapahtunut lento-onnettomuus. Lopullisena syynä otk pitää nimenomaan siiven pinnalla olleita jäätyneitä vesihelmiä ja huurretta. Lienee siihen muitakin syitä ollut, mutta ainakin tutkinnan valossa sitä pidettiin oleellisimpana syynä koneen onnettomuuteen. Siitä raportista voisi ainakin saada sen käsityksen, laminaariprofiili on hyvin arka kaikille epäjatkuvuuskohdille, jollaiseksi myös niitit jne. voisi mukaan lukea.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline; (http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;) filename=5r052jv12ni7.pdf&SSURIsscontext=Satellite Server&blobwhere=1277812370849&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 06, 2011, 23:00:17
Pitää paikkansa, myös kovalle sateelle ym. Tuo kaikki on siiven pinnalla olevaa häiriötä kuten kirjoitin. Siipi itsessään ja sen kaariessa saa taas olla jouhevia muutoksia jolloin laminaarinen virtaus pysyy siinä. Karoliinan väite ettei siinä saa olla minkäänlaisia muutoksia eikä alusiipeä saa kitattua ei pidä paikkansa.

Huurre tuhoaa koko siiven pinnan. Niitti vain pienen kaistaleen yhden tuuman välein joten noiden niittien välissä on laminaarinen virtaus mikäli koko siipipeltiä ei ole murjottu pilalle niitatessa.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 07, 2011, 00:20:37
Jouhevasti muuttuva ribien välinen laakso muuttaa profiilin muotoa eikä tämä uusi muoto toimi suunnitellusti.
Siitä ei ole kysymys etteikö se toimisi, mikä tahansa siipiprofiilia vähänkin muistuttava muoto tuottaa kohtauskulmalla
nostovoimaa. Drag count vaan saattaa kasvaa. Asianhan voi testata tuulitunnelikokeella jos haluaa. Itse en usko mielipiteisiin ennen kuin näen faktuaalista dataa.

Pieni vastus ei ole aina kiinni virtauksen laminaarisuudesta ja sileäksi kitatut niittipinnat tuottava vähemmän vastusta kuin silottamattomat.
Näin myös transitiopisteen jälkipuolella. Laminaarivirtaus ei ole pienen vastuksen edellytys vaikkakin se edesauttaa pienen vastuksen saavuttamista.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 07, 2011, 00:43:10
Kaikki siipikaaret omaavat laminaarisen virtauksen. Ilman laminaarista virtausta mikään siipi ei lennä." Turbulenttisten" kaarien laminaarinen virtaus on vain lyhyempi kuin "laminaaristen" kaarien ja noissa niin sanotuissa laminaarikaarissa on vain se ero että niiden paksuin kohta on kauempana kuin perinteisillä siipikaarilla ja laminaarinen virtaus pidempi ennekuin se irtoaa.

Laminaarisen virtauksen irtoamispiste on ainoa (toimintaperiaatteellinen) ero perinteisen ja laminaarikaaren välillä. Tuo ero tulee kaaren paksuimman kohdan siirtämisestä taaemmaksi kuin perinteisissä. Epäpuhtaudet ym aiheuttaa laminaarisen virtauksen irtoamisen. Toimii täsmälleen samoin molemmilla kaarityypillä mutta haittaa enemmän ns laminaarikaaria koska virtaus irtoaa herkemmin kauempana johtoreunasta kunnes tullaan pisteeseen ettei sitä saa pidettyä kiinni enää mitenkään.

Laminaarikaaret keksittiin kauan ennekuin komposiitti tuli lentokonekäyttöön ja tuolloin niitä käytettiin lähestulkoon ainoastaan alumiinipelti koneissa. Tuolta voi katsoa kuinka monta kymmentä vuotta noita laminaarikaaria on käytetty ennen kuitukoneita:  http://www.ae.illinois.edu/m-selig/ads/aircraft.html (http://www.ae.illinois.edu/m-selig/ads/aircraft.html)   Virtauksen irtoamispiste määrittää siis sen onko kaari tai siiven pinta "laminaarinen" tuolla kaarella vai onko "laminaarikaarella" virtaus irronnut ennen aikojaan.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Aki Suokas - Elokuu 07, 2011, 19:12:58
Ajattelin enemmänkin että sinulla on ollut tapana heittää kommentilla silloin kun ollaan jo fysiikan lakeja vastaan, ja en ole vielä saanut tuonsuuntaista kommenttia.... :thumbsup:

Jos satun lukemaan foorumia ja olen sillä tuulella.  Tässä tapauksessa en ole edes lukenut ketjua.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: PFL - Elokuu 07, 2011, 21:53:51
Lainaus
The high-aspect-ratio, mid-mounted, main wing is made of aluminum alloy. The wing main box
is a stressed skin type (wing panels and spars are machined, stiffeners are integral) with two
main spars. The wing has a third spar running from the nacelle to the fuselage centreline. An
aluminum leading edge and aluminum and composite trailing edges are connected to the
main box.
http://www.smartcockpit.com/data/pdfs/plane/piaggio/AVANTI/misc/P180_Avanti-Specification_and_Description.pdf (http://www.smartcockpit.com/data/pdfs/plane/piaggio/AVANTI/misc/P180_Avanti-Specification_and_Description.pdf)

Tuolla siitä turbulennssista pääsee - umpitavarasta vaan jyrsimään :p

Muistaakseni joskus 50-luvulla oli projekti, jossa laitettiin balsaa alumiinilevyjen väliin jotta pinta pysyisi tarkasti geometriassa. Se vissiin toimi ihan hyvin, mutta sota- ja läskinhaulausvehkeet ei kai kokenut tarttevansa tuollaista virtaustehokkuutta.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 15, 2011, 00:42:33
Alussa ihmettelin riittääkö tuo oma siipisalko tuollaisenaan vai tarvitseeko sitä vahvistaa. Kesti näin kauan ennenkuin opin laskemaan tuon  ;D . Kyllä kestää! Sonerain oma siipi (käytän esimerkkinä yhtä siipeä) on 285 cm pitkä ja kone on mitoitettu 520 kg kokonaismassalle josta paino ilman siipiä on 470 kg. Tuolla painolla operatiivinen mitoitus on 4 G joten tuolla vedolla siiven täytyy kantaa 3.3 kg/cm kuorma ja se aiheuttaa 9220 Nm vääntömomentin siipisalon tyveen.

Uusi siipi on kymmenkunta kiloa painavampi mutta kone huomattavasti kevyempi. Siiven pituus 350 cm ja koneen paino ilman siipiä enää 380 kg jolloin 4 G vedolla uuden siiven kuorma on vain 2.17 kg/cm ja se aiheuttaa 7450 Nm vääntömomentin siipisalon tyveen.

Vaikka tuo siipi on 65 cm pidempi niin koneen pienempi paino vähentää suoraa vääntömomenttia hämmästyttävät parikymmentä prosenttia. Voin siis vain jatkaa siipeä kylmästi 65 cm tyvestä samoilla ainepaksuuksilla ja sillä saan 4.6 G operatiivisen täydellä 450 kg lentoonlähtömassalla tai 5.5 G 380 kg massalla joka antaa 80 kg lentäjän lisäksi 20 litraa soppaa mukaan. Tuo pienempi momentti tarkoittaa myös ettei runkoon tarvitse tehdä tuon takia muutoksia.

Uuden siiven kiertomomenttia laipoilla en osaa vielä määrittää joten se voi tuoda salkoon joitain pieniä muutoksia (järeämpää alumiinikulmaa). Eteneminen on hieman hidasta mutta vakaata  :thumbsup: .


Edit: Tässä kohtaa momentit ja leikkausvoimat mittayksiköineen sekaisin (tietämättömyydestäni johtuen) joka korjaantuu topicissa myöhemmin....

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ari - Elokuu 17, 2011, 19:22:32
Alussa ihmettelin riittääkö tuo oma siipisalko tuollaisenaan vai tarvitseeko sitä vahvistaa. Kesti näin kauan ennenkuin opin laskemaan tuon  ;D . Kyllä kestää!


Kirjoitatko vähän noita laskuja auki    :huh:
Sonerai/Oma siipi: kaiketi tasaleveä ja siipisalko yhtä korkea tyvessä?
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 17, 2011, 20:54:28
Sonerain siipi on tasaleveä ladonovi ja sen siipisalko on mitoitettu noille edellämainituille painoille. Tuossa laskussa otetaan huomioon ainoastaan lentokoneen paino ilman siipiä koska siivet kantaa itsensä ja painonsa. Sonerai suuremmalla lentoonlähtömassalla painaa ilman siipiä (tiedän siipien painon) 470 kg X 4 (G) = 1880 kg / 2 (yksi siipi) = 940 kg paino jaettuna siiven mitalla 285 cm = 3.298 kg /senttimetri.

Oma siipi mitä suunittelen laitteeseen on 65 cm pidempi mutta koska kone (ilman siipipainoa) on on huomattavasti kevyempi tuosta tulee vähemmän kiloja kannettavaksi siiven tyveen tuolla 4 G vedolla ja pienempi vääntömomentti. 1 kg X 9.81= Nm momentti (käsittääkseni)

Sonerain siipisalko on siis mitoitettu kestämään 9220 Nm momentin viimeisellä sentillä siipeä ja puolet tuosta luvusta puolessa välissä siipeä. 3.3 kg senttimetrin rasituksella saa arvon mistä kohtaa tahansa siipeä kertomalla 3.3 kg X esim 120 cm= 396 kg (3884 Nm) tuossa kohtaa siipeä siiven kärjestä mitattuna. Kun tiedän uuden siiven momentin ja se on huomattavasti pienempi ja tiedän että Sonerain originaali siipisalko kestää 9220 Nm voin huoletta tehdä tuon puolesta samoilla (siiven tyven) ainepaksuuksilla 65 cm pidemmän uuden siipisalon. Tiedän että uuden siiven momenttirasitus on tuossa siiven tyvessä parikymmentä prosenttia vähemmän.

Tuo edellämainittu on ainoastaan karkea lasku mikä antaa suuntaa asialle. Siitä puuttuu siipipaino/ cm ja se ei kerro mitään suurentuneesta kiertojäykkyyden tarpeesta ym selvitettävistä asioista mitkä vaikuttaa kun siipipinta alaa suurennetaan. Tuo kertoo ainoastaan alkuperäisen/ uuden siiven vaikuttavasta momentista 4 g vedossa, mikä pienenee tapauksessani kun kone kevenee, vaikka siipisalko pitenee 65 cm.

Oma siipi tulee siis olemaan samanlainen kuin Sonerain, mutta 65 cm pidempi, hieman leveämpi ja 1.5 % paksummalla kaarella. Sonerain kaari 64A212 ja teen siipeen 64A213.5 kaaren koska sillä saan enemmän kiertojäykkyyttä ja pärjään ohuemmilla ainepaksuuksilla.

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 18, 2011, 17:07:22
Tuohon edellämainittuun on lisättävä vielä että tuo Sonerain oma salko jatkettuna tyvestä on jopa liian järeä ja kantaa noilla vahvuuksilla keskiosassa siipeä turhaa painoa mukanaan tuollaisena. Tuossa on kaksi järkevää vaihtoehtoa, joko keventää salon alumiinilattoja jotka kantaa kuorman nyt liiankin hyvin tai sitten lisätä hieman materiaalia salon tyveen jolloin päästään 6 G operatiiviseen kestävyyteen. Jälkimmäinen kuulostaa hyvältä koska tuo aineen lisäys tyveen on melko pieni ja vaikuttaa painoihin vähän alkuperäiseen siipeen verrattuna.

Tuo salko on laskettava jokatapauksessa osio kerrallaan jolloin rakenteen saa kuormitus/ painosuhteen mukaan optimiksi. Laskin tuota vain nopeasti nähdäkseni momentin suuruuden uudella siivellä jotta saan käsityksen mahdollisista runkoon tulevista vahvistuksista.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: TeroH - Elokuu 18, 2011, 17:34:41
Ensinnäkin Vesa kiitokset mielenkiintoisesta ja hauskasta lukemisesta!

Minä kun en tiedä lentokoneen rakentamisesta mitään, niin varmistan eräänlaisella yhteenvedolla josko olen pysynyt kärryllä tarinan etenemisessä?

Olet rakentamassa olemassa olevasta konstruktiosta parempaa kuin valmistaja on pystynyt tekemään, mm. ohentamalla liian paksuja siiven kiinikkeitä, virittämällä turbolla moottorista tehoa lisää ja rakentamalla siivet kokonaan uusiksi (pitemmiksi ja eri profiili kuin alkuperäisessä).

Ja sinulla ei tämän projektin alussa ollut (n. muutama kuukausi sitten?) koneen rakentamisesta enempää kokemusta/koulutusta kuin minulla, eli ei yhtään. Etkä usko kun itse asiantuntijoiksi julistamasi herrat Aki ja Markku aika selkeästi ilmaisevat ettei tuo projekti onnistu ja vielä kun naisetkin tulee mielipiteitään lausumaan..  :2funny:

Karoliinan blogia lukemalla voi tietysti oivaltaa, että hänkin ehkä tietää jotain laminaarivirtauksista, mutta kuitenkin.. JOS olen ymmärtänyt oikein ja edelleen aiot jatkaa projektia, toivotan sinulle vilpittömästi onnea ja jaksamista!!!
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ari - Elokuu 18, 2011, 17:58:01
Vilkaiseppa http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakenteidenmekaniikka/henk/aalto/materiaalia/stat.pdf (http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakenteidenmekaniikka/henk/aalto/materiaalia/stat.pdf) s.61, Taulukko 5.1. Jakautuneen kuorman taivutusmomentti ei kasva lineaarisesti.
Ja samalla voi lukaista koko kirjankin http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakenteidenmekaniikka/henk/aalto/materiaalia/ (http://www.tkk.fi/Yksikot/Rakenteidenmekaniikka/henk/aalto/materiaalia/)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 18, 2011, 23:20:58
Ari, kiitos tuosta linkistä.

Tero, olet ymmärtänyt pääosin asian oikein. Kone on suuniteltu alunperin yksipaikkaiseksi VW moottoriseksi kisakoneeksi pyloneja kiertämään Formula V luokkaan. Tuo alitehoinen moottori on siis ollut luokkavaatimuksen mukaan ainoa vaihtoehto. Siitä on venytetty 2 paikkainen malli harrastelijoille mikä on auttamattomasti alitehoinen. Kun laitetta kevennetään ja lisätään tehoa 100% alkuperäiseen verrattuna niin kyllä siinä suoritusarvot paranee väkisinkin. Lisään tehoa suhteessa enemmän kuin siipivastusta joten sakkausnopeus pienenee myös.

Siipiprofiilille tapahtuu sama mitä RV 3/ RV 4 profiilille tehtiin. RV 3 profiili lihotettiin 12%-- 13.5% jotta saatiin paksumpi siipi ja siten jäykempi kotelo. Suoritusarvot ei muutu tuolla juuri mihinkään. Minun tapauksessa siipikaaren Cm (momentti) jopa pienenee hieman ja sakkauksen kohtauskulma suurenee pyöreämmän johtoreunan myötä.

Kokemusta lentokoneen rakentamisesta ei ole, mutta se ei eroa milläänlailla muusta metallityöstä josta kokemusta löytyy kyllä.

Aki ja Markku ei käsittääkseni ole missään vaiheessa ilmaisseet asian mahdottomuutta. Kumpikin herroista osaa varmasti laskea että tuolla teholla ja vastuksella todella pääsee noin lujaa. Sakkausnopeuden saavuttaminen on tässä tapauksessa vaikein asia. Markku varoitti painolaskelmistani ja minulla oli tuossa vaiheessa vielä n 40 kg "vapaata painoa" kaikille rungon pikkuhiluille ja mittareille.

En epäile pätkääkään ettei Karoliina ymmärtäisi aerodynamiikkaa. Uskon että hän ymmärtää asiasta enemmän kuin minä. Olen kuitenkin tuossa laminaarivirtaus asiassa eri mieltä koska Karoliina sanoi että sen saavuttaminen on peltisiivellä mahdotonta.

Katso kuitusiipeä, se on luonnostaan pientä kiharaa muotin jäljiltä. Metalli on täysin sileä luonnostaan ja kun se niitataan hyvin, ja niittaukset kitataan siipi on hyvin sileä pinta. Lisäksi lentäessä siiven sisällä on ylipaine mikä aavistuksen pullistaa peltiä ulospäin, siis kiristää sitä lisää. Kaarien välissä oleva pelti on siis muodoltaan hienoisen erilainen kuin kaari, muttei se tee siitä tubulenttista mikäli pinta on sileä eikä siihen muodostu virtaukseen nähden poikittaista epäjatkuvuutta kuten ryppyä.



Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Juri - Elokuu 19, 2011, 10:17:35
Lisään tehoa suhteessa enemmän kuin siipivastusta joten sakkausnopeus pienenee myös.

Teho ei kai liity millään tavalla sakkausnopeuteen?

-J
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: pimattil - Elokuu 19, 2011, 14:24:00
Teho ei kai liity millään tavalla sakkausnopeuteen?

Sitä kautta kyllä, että suuremman tehon tuottamiseen tarvitaan yleensä suurempi moottori, joka painaa enemmän, joka sitten korottaa sakkausnopeutta. Muuten en kyllä näe yhteyttä asian välillä...  :dontknow:

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ttorri - Elokuu 19, 2011, 16:23:57
Tehojen vaikutus sakkausnopeuteen ei liity tähän asiaan sitten muullatavoin kun että viranomaisvaatimus on sakkausnopeus ilman tehoja. Tietysti voi koettaa kuinka korkealle voi tyhjäkäynnin säätää.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 21, 2011, 16:12:58
Selitetään siis ajatus auki: Olin aiemmin kertonut lisääntyneestä tehosta joka parantaa lentononeen suoritusarvoja. Em kohdassa tarkoitin (viittasin aiempaan lauseeseen) että lisään tehoja enemmän kuin siipipinta alaa (vastusta) joten nuo sakkausnopeudet pienenee myös. Tuo oli tarkoitettu ymmärrettäväksi siten että tuo kone todella suuremmalla siivellä ja pienemmällä sakkausnopeudella tehonsa ansiosta on kaikilla suoritusarvoilla parempi.

Ilmaisin itseni siis kehnosti.

Moottoriteholla ja sakkausnopeudella kun ei ole mitään tekemistä keskenään.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 22, 2011, 12:06:38
Ari, kiitos hyvästä huomiosta. Olit oikeassa noiden momenttien suhteen. Tuo  taivutusmomentti ei nouse lineaarisesti vaan parabolisesti ja pitäisi olla enää suunilleen 1/4 tyven momentista puolessavälissä siipeä.

Minun laskelma antaa kyllä oikean voiman siiven tyveen, mutta sitä käyttämällä siivestä tulee liian järeä ja painava keskiosassa, koska minun lasku on lineaarinen leikkausvoima. Sillä saa kyllä tyveen vaikuttavan voiman laskettua oikein mutta se pitää jakaa parabolisesti siiven mitalle.....ARGH!

Tämänkaltainen palaute on juuri sitä mitä kaipaan. Se nopeuttaa ymmärrykseni kasvua asiassa ja auttaa asiaa etenemään nopeammin.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Seppo Koivisto - Elokuu 22, 2011, 21:00:12
Se mistä sait tulokseksi 9220 on leikkausvoima ja yksikkö N. Suurimman taivutusmomentin saamiseksi se pitäisi vielä kertoa puolikkaalla siiven pituudesta.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 22, 2011, 22:13:38
Seppo, kiitos!

9220 X 142.5= 1.31 miljoonaa ja 7450 X 175 = 1.30 miljoonaa....Hmm, siis suurin taivutusmomentti kevyemmällä koneella ja hieman pidemmällä siivellä on suunilleen samaa luokkaa. Hämmentävää. Tuo tarkoittaa että siipikiinnitys kestää alkuperäisen koneen piirustusten mukaan kyllä, mutta ei siihen ylimääräisiä marginaaleja jää kuten kuvittelin.

Toisinaan tämä tuntuu suorastaan tuskaisen hankalalta, mutta harvemmin saa mitään hyvää aikaan ponnistelematta, joten jatkan sitkeästi eteenpäin  ;D .
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 23, 2011, 10:17:23
Ilmavirran kiihtyminen siipikaaren kaarevuuden takia tekee alipainetta pinnoille. Kaaren yläpinnalle enemmän kuin alapinnalle, mutta myös jonkinverran sinne alapinnalle. Siiven sisällä on normaali ilmanpaine tuossa korkeudessa joten se hieman painaa siiven pintaa ulospäin. Tuolla muutama selventävä piirros asiasta: http://www.dynamicflight.com/aerodynamics/pres_patterns/ (http://www.dynamicflight.com/aerodynamics/pres_patterns/)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ttorri - Elokuu 23, 2011, 10:23:36
Tuota kaarien aiheuttamaa siiven aaltopintaa on tutkittu eikä siitä kannata juurikaan murehtia.
http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1939/naca-tn-724.pdf (http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1939/naca-tn-724.pdf)

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 23, 2011, 10:38:26
Mielenkiintoinen raportti. Olen ollut samaa mieltä asiasta. Oli hyvä päästä lukemaan todellisia tuloksia tuosta. Sonerain siivessä ensimmäinen poikittainen niittirivi on pääsalon kohdalla, mikä sijaitsee suunilleen 30% johtoreunasta joten tuonne asti ainakin sen virtauksen pitäisi pysyä kiinni ilman ongelmia.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ttorri - Elokuu 23, 2011, 12:13:29
Sitten niiteistä
http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1933/naca-tn-461.pdf (http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1933/naca-tn-461.pdf)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 23, 2011, 20:32:00
Laminaariprofiilista voi saada matalamman profiilivastuksen, mutta laminaarikuopan voi unohtaa peltisiivellä jossa on manufacturing-deviaatioita.
Hyvin tehdyssä komposiittisiivessä ei ole mitään aaltoja muotin jäljiltä. Katsopas purjekoneen johtoreunaa. Voit ottaa suurennuslasin käteen ja katsoa uusiksi.
Sitten ota mikroskooppi ja vielä katso. Onko isoja aaltoja? Epäilen että joudut käyttämään mikroskooppia että saat esiin jonkinlaisia aaltoja.

Tuohon sinun epätasaisen siiven laminaarikuoppaan ei voi auttaa mikään muu kuin Reynolds-numero, mutta sitten pääset taistelemaan epästabiilin rajapinnan parissa
kun huono konstruktio tekee rajapinnasta varioituvan kohtauskulman mukaan. Minkäslaisella Reynoldsnumerolla vekottimesi cruisailee ja stallailee?

Liitteenä ehkä vähän vähemmän paisuteltu kuva painejakaumasta (simulaatio) kuin tuossa linkissäsi.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 23, 2011, 21:12:52
Katsoin Cirruksen siipeä Sami Kontio Challengessa. On melko kiharaa pintaa. Profiilia en tiedä, mutta muotin jäljiltä tuo oli kaikkea muuta kuin sileä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 23, 2011, 23:48:18
SR22 vai SR20 siipi ja mihin suuntaan missä kohtaa näit siinä hirveää aaltoilua?
Olen USA:ssa lentänyt SR20:llä sekä SR22:lla ja SR20:ssä ei ollut mitään aaltoilua, aivan sileä johtoreuna. Tämä kun piti tarkistaa ennen jokaista lentoa
ja lennon jälkeen (tai ennen jos oli likainen) pestä, koska siinä ei saanut olla ötököitä. Jättöreuna on pelliä, joten siinä tietenkin on aaltoja ja jopa niittejä.
SR22:ssa on johtoreunassa jäänpoistosysteemi joka on metallia. Sen rajapinta komposiittiin ei ole täydellinen vaikka onkin kohtalaisen hyvä.
Luulenpa että se pilaa laminaarikuopan saavuttamismahdollisuudet. Minulla ei ole faktatietoa tästä koska en ole nähnyt tuulitunnelianalyysiä Cirruksen siivestä
jossa on jäänpoistosysteemi.

Cessna 400:ssa jäänpoistosysteemin rajapinta on vielä muutamaa kertaluokkaa huonompi, varmasti turbulentti rajakerros tästä rajapinnasta eteenpäin.
Laminaariprofiilin profiilivastus on ilmankin laminaarikuopan realisoitumista pienempi keskisuurella Reynolds-luvulla, kuin perinteisellä NACA-2 -sarjan profiililla, joten
ne on suosittuja myös näissä tapauksissa missä kaikkia etuja ei voida saavuttaa. En tiedä Cirruksen profiilista muuta kuin että se on John Ronczin suunnittelema.

Purjekoneissa pinta ei ole maalauksen jäljiltä vaan se on kiillotettu hiomalla. Näin voidaan saavuttaa peilipinta. Tästä onkin lähiaikojen kokemuksia:
Olen valmistamassa juuri torvikaiuttimen muottia (se on tietysti lasikuiturakenteinen, mitenkäs muuten sellaisen tekisi kun se on suorastaan valtava kaiutinmittana (yhtä iso kuin Avant Garde Horn, suuaukon halkaisija muistaakseni 67 cm)) ja olen maalannut siihen nyt 3 kerrosta Teknodur 2-komponenttipolyuretaanimaalia. Vielä pitää pistää kerros tai pari ennen kuin hionta tuottaa täydellisen jäljen jossa ei ole kuopan kuoppaa eikä pinholen pinholea. Nyt hioin tänään 320 grit vesihiomapaperilla. Ehkä huomenna jos ei sada, maalailen seuraavan kerroksen. Ehkä sen jälkeen voin edetä 2000 paperiin ja sitten kiillottaa loppuun hiomatahnoilla sen jälkeen minkä jälkeen lopuksi vaha ja sen kiillotus. Sitten sen päälle muottivaha ja sitten vielä irrotusaine. Tavoitteena on mahdollisimman virheetön pinta. Hionnasta koska muotti ei pyöri minulla vaan on käsin hiottu, voi olla tullut muotoepätarkkuutta, mutta ääniaaltojen suuntaimena kun aallonpituus on sen verran pitkä että epäilen että niistä ei tule merkittävää ongelmaa. Tein tuon lähinnä siksi että halusin protoilla muotin valmistusta perinteisellä käsityökaluworkflowlla 1. 3D CAD -> 2. cross sectionit 3. Templaatit vanerista 4. Kakku jossa on vuorotellen templaatti ja foam liimattu päällekäin 5. Ko. kakun hionta muotoon 6. Paklaus & hionta 7. Lasikuidutus 8. Paklaus & hionta 9. Paklaus & hionta 10. Maalaus 11. maalin hionta 12. Maalaus. 13. Maalin hionta. 14. Maalaus 15. Maalin hionta. <-- olen nyt tässä kohtaa. Vaikka olen saanut aika hienon muotin aikaan, olen sitä mieltä että näin en tee lentokoneen muottia, sellainen muotti pitää tehdä koneellisesti jotta siitä tulee muototarkka. Torvikaiutin kuitenkin syntyy tästä käsin tehdystä muotista vaikka lopputulos ei olekaan täydellisen muototarkka. Lentokoneessa on pinta-alaa niin paljon että en käsin kyllä työstä & paklaa koko vekottimen muottia, siinä menisi ikä ja terveys, koska käsin tehdystä templaattikakusta tulee sen verran epätarkka että sen hionta tuottaa enempi vähempi muhkuraisen lopputuloksen johon joutuu pistämään hirmuisen määrän pakkelia. Käytin pakkelina seinäkittiä lasikuidun alla (koska rakenteella ei ole mitään lujuusvaatimuksia paitsi että muoto pysyy). Mutta palatakseni asiaan; tuohon muottiin tulee peilitäydellinen pinta hiomalla ennen kuin teen sillä lopulliset torvet. 2-komponenttiuretaanimaalia on kätevä ja miellyttävä työstää ja kiillotella (helpompaa käsitellä kuin gelcoat ja kiillottuu samalla menetelmällä).


Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 24, 2011, 11:25:40
SR 22. En tietääkseni maininnut mitään hirveästä aaltoilusta?

Koko siipipinta on kauttaaltaan hienoisella kiharalla. Jos tuohon pintaan laittaa metalliviivoittimen, päivä paistaa alta. Lisäksi tuossa johtoreunassa (mikä on laminaariselle virtaukselle pahin mahdollinen paikka) on todella suuri pykälä poikittain virtaukseen nähden tuon jäänpoistoelementin jäljiltä. Tuo pykälä on reilusti suurempi kuin kopiopaperin reuna pöydällä.

Tuolla siivellä on siis täysin mahdoton päästä laminaarivitaukseen mikäli aiempia kirjoituksia asiasta on uskominen. Ajatus tuntuu erikoiselta sikäli että koneessa nähtävästi käytetään laminaarikaarta ja kone valmistetaan niin epätarkasti ettei siillä päästä laminaariseen virtaukseen.

Olen oikonut ja maalannut muutaman auton aikoinaan. Tuo siiven pinta on kauttaaltaan sellainen, että mikäli automaalari tarjoaisi tuollaisella pinnalla olevaa korjausta, kukaan ei sitä ottaisi vastaan.

En yhä edelleenkään usko pienen jouhevan muodonmuutoksen haittaavan laminaarista virtausta. Tuo siiven johtoreunan pykälä tappaa sen kyllä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Karoliina - Elokuu 25, 2011, 00:40:36
Muodonmuutos (jos vaikka laakso ribien välissä) ei välttämättä muuta virtausta turbulentiksi (niitit tosin muuttaa), mutta muodon muutos muuttaa profiilin ominaisuuksia erilaisiksi kuin suunniteltu.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 25, 2011, 12:34:40
Ympäri käydään, yhteen tullaan! Aivan täsmälleen mitä olen aiemmin sanonut.

Vaikka kaaren nostovoimakerroin hienoisesti vähenisi jossain kohdassa siipeä, sillä ei ole vastuksen kanssa juurikaan merkitystä. Mikäli virtaus pysyy laminaarisena, kyseisen kaaren vastusarvot pysyvät kokolailla ennallaan ja siitä saadaan hyöty.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Elokuu 31, 2011, 13:45:45
Pistän tuohon yhden kuvan Sonerai 1 siiven tyvestä. Tuo kone on Formula V luokkaan tehty ja siipi kitattu huolellisesti vastuksen vähentämiseksi. Tuossa osassa siipeä mikä näkyy, on kolme siipikaarta, siis kolme pitkittäistä niittiriviä virtaukseen nähden. Metallisiivestäkin saa melko sileän kun sen tekee oikein.

[attachimg=#](http://)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 03, 2011, 17:15:24
Olen tutkinut erilaisia mahdollisuuksia tuon siipisalon suhteen päästäkseni hieman helpommalla ja Sonex saattaa olla ratkaisu. Kone on saman suunittelijan tekele kuin Sonerai ja kyseisessä laitteessa on varsin yksinkertainen, vahva pääsalko. Laite käyttää samaa perhettä olevaa 64-415 kaarta (15% paksu) ja sen siiven leveys on suunilleen 136 cm. Kärkiväli koneella on 6.7 m.

Mikäli tekisin 150 cm pitkän 64A213.5 kaaren (13.5% paksu) tuohon salkoon, se olisi saman paksuinen kuin Sonex kaari ja antaisi jo tuolla 10 neliötä siipipintaa mitä olen ajanut takaa. Tuon salon saa ostettua valmiinakin, 2200 $. Koneeseen saa piirustuksetkin, varsin kovaan (750 $) hintaan, mutta noita ei myydä eurooppaan ollenkaan. Ainoastaan rakennus sarjana.  Sonexin kaaressa on reilusti suurempi momentti kuin tuossa minun kaaressa ja koneessa on myös 2/3 pitkät laipat joten salko on suuniteltu suurille momenteille. Ainoa miinus on koneen Vne 197 mph.

Salko on laskettu 430 kg taitolentopainoille +6  -3 G

Onko kellään tuon koneen piirustus settiä täällä kotimaassa???
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: pimattil - Syyskuu 04, 2011, 09:55:40
Koneeseen saa piirustuksetkin, varsin kovaan (750 $) hintaan, mutta noita ei myydä eurooppaan ollenkaan.

Jos oikeasti haluat ne piirrustukset, niin kyllä ne saa tilattua eli älä anna tälläisten kommenttien vaivata. Tässä pari ideaa:

a) Kysytään, josko ne kuitenkin saisi tilattua tänne Eurooppaan.
b) Käytetään jotain tuttua Jenkkilän puolella.
c) käytetään "kuriiripalvelua", jolloin voit tilata piirrustukset Jenkkiläläiseen osoitteeseen, joka sitten toimittaa ne sinulle.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 04, 2011, 12:35:37
Varsin kova hinta tarkoittaa juuri sitä mistä kirjoitin. Piirustus setit kun yleensä maksaa 3-400 $ ja tuonkin salon joutuu laskemaan silti uudestaan. 750 $ on summa jolla asiansa osaava laskee kyllä koko salon lujuuslaskut. Tuohon salkoon joutuu lisäämään yhden kaaren lisää, koska se on tarkoitettu rinnakkain istuttavaan laitteeseen ja Sonerai kun sattuu olemaan kapeampi laite kaikkineen. Lisäksi joudun lisäämään salkoon tavaraa että saan tuon -3 G nostettua -6 G luokkaan.

Vne nosto 250 mph luokkaan pistää laskemaan tuon lujuuden uusiksi kiertojäykkyyksien ja uuden kaaren osalta. Kyselin noita piirustuksia jo, en ole saanut vielä vastausta. Minulla on muutama tuttu rapakon takana joten saan ne tarvittaessa sieltä kyllä.

Tuon salon lyhyys ajatteluttaa hieman. Sivusuhde pienenee ja se taas pienentää siiven nostovoimakerrointa  kokonaisuuden kannalta. Tuota on kyllä mahdollista jatkaa sen 15 cm/ salko melko helposti.

Muutama virnuileva kommentti ei heilauta minua mihinkään, suosittelen lukemaan tuon allekirjoitukseni  :thumbsup: .

EDIT: Tuosta yläpuolelta (minun ja Pirkan välistä) on foorumin jäsen poistanut kokonaan kommentin mihin vastasin tällä viestillä.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: ttorri - Syyskuu 16, 2011, 08:38:44
Tuli vaan mieleen plan b. kun huomasin Ilmailussa Rantasen Eikan laittaneen Tuuliansa myyntiin.

tässä vähän vääntelyä em. konetyypillä.
Fournier RF4 Display at Shuttleworth (http://www.youtube.com/watch?v=hVKZg842hZo#)

eli perusjuttujen lisäksi  ainaskin vaakakierteet, selkälento ja flick-roll näyttäisi sujuvan.

Tollasta pääset ajamaan halvemmalla kuin ultraa. Lisäksi Tuulialla voi oikeasti lentää matkalentoa.

eli harkitse jotain tuon tapaista vaikka itserakennettuna. Vanhan koneen voisi ehkä muuttaa
experimentaliksi ja siinä samalla modata enemmän temppukäyttöön.
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Toma - Syyskuu 16, 2011, 10:57:05
Tuota selkälentoa ihmettelinkin tuossa jo aikaisemmin kun löysin tuon videon. miten se volkkari oikein tuota kestää. jos kuuntelee tarkkaan niin se taitaa sammua tai ainakin hiljentyä selkälentovaiheessa. Jos ei muutoksia öljynkiertoon ole tehty niin pitää varmaan tarkkailla aika tiheään oljynsuodattimen sisältöä auringonvalossa.
Etsiskelin aikoinaan ehdotuksia miten volkkarista saa selkälentoon kykenevän ja jotain jopa löytyi, mutta aikamoisia virityksiä oli, periaatteessa öljynkierron muuttaminen kuivasumpuksi poraamalla erinäisiä reikiä lohkoon ym. tässä yksi linkki (http://users.lmi.net/~ryoung/Sonerai/Inverted_oil_for_VW_aeroen.html)

Mutta kuten huomaatte niin ei sitä aina tehoa tarvita aerodynamiikka jeesaa myös, kaunista katseltavaa, taitolentoa 38 hevosella (vai miten paljon siinä tuuliassa nyt oli)  ;D
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 16, 2011, 12:01:11
Hauskahan tuolla olisi pyöritellä, mutta tuo ei ole aivan sitä mitä haen. Noilla heikompitehoisilla on tempun lentäminen alamäkeen laskettelua ja liikesarjan jälkeen taas korkeuden keräämistä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt Tuulia on puukone. Haluan laitteen mitä voin pitää ulkona pellon syrjässä koko kesän.

Tuossa Soneraissa turbolla saan laitteen missä on RV 4 konetta paremmat suoritusarvot  :thumbsup: . Tuo tahtoo sanoa että sillä on hauskaa pitkän aikaa....
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Toma - Syyskuu 16, 2011, 13:24:57
Miten pitkä muuten olet Vesa?
Tuo sonerai 1 kun on standardina aika tiukka sovitus (ns. päällepuettavaa konemallia), voin kertoa että metri ja 83 alkaa olla maksimi millä sinne mahtuu, ja silloinkin voi jäädä jalkojen pituudesta kiinni.

Itse olen 1.83 ja ½ ja ei voisi olla milliäkään pidempi nyt on polvet kiinni siipipalkissa ja kenkinä voi käyttää vain purjehduskenkiä jolla ei ole kun 4mm pohja.

Tietysti voisi rakentaa Sonerai 2 ja tehdä siitä yksipaikkaisen  sitten olisi tilaa.

tästä voit katsoa meidän ahtautumista ko. koneeseen http://www.ilmailu.org/sonerai (http://www.ilmailu.org/sonerai)
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 16, 2011, 13:54:58
Tuo punainen ykkönen on hyvän näköinen laite!

Tuo minun suunitelmani on ollut alusta lähtien Sonerai 2. Haluan kaksipaikkaisen laitteen ja se (stretch) on pari tuumaa leveämpi kuin ykkönen. Olen pygmi  ;D (174 cm) joten mahdun hyvin koneeseen. Rakennan vielä alatason, jolloin koneeseen nouseminen on melko kivutonta. Kaksipaikkainen keskisiipi vaatii kuulemma jo kohtuullista akrobatiaa!

Profiiliisi on ilmestynyt Sonerai 1 lentolaitteeksi, oletko uusi omistaja??
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: Toma - Syyskuu 16, 2011, 14:02:44
Olen yksi kolmesta omistajasta juu. Tosin toinen Sonerai 1 on hitaasti ja epävarmasti valmistumassa autotallissa. Olin mukana ostamassa tuon että on jostain mistä ottaa mallia :D
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 16, 2011, 14:08:55
Onneksi olkoon! Noin hyvän näköisiä ultria on harvassa!
Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 19, 2011, 00:12:05
Pääsin katsomaan tuota Toman, Juhan ja Jannen punaista ykköstä. Kiitos vaan herroille siitä  :thumbsup:! Mahduin koneeseen (suhteellisen) hyvin ja Sonerai 2 on pari tuumaa leveämpi rungoltaan kuin ykkönen. Muuten laitteet on hyvin lähellä toisiaan rakenteellisesti, kakkosta kun on jatkettu enimmäkseen ohjaamon osalta.

Täytyy myöntää ettei se koeistuminen laitteeseen ainakaan  vähentänyt rakennushaluja. Sain vielä lisäksi lentonäytöksen  ;D.

[attach=#](http://)

Otsikko: Vs: Nopea ultra piirustuksista
Kirjoitti: 4trade - Syyskuu 30, 2011, 16:07:31
Tuo Toman, Jannen ja Juhan koneesen tutustuminen pisti pasmat sekaisin totaalisesti. Rakennuskuume nousi siihen mittaan että jotain on päästävä tekemään välittömästi, ja päätin alkaa rakentamaan Cassutt III M raaseria mikä on ollut varastossani pitkään. Minulla ei ole edes lupakirjaa laitteelle mutta rakennan sen silti, ja murehdin lupakirjoja kun kone on tehty.

Lopetan siis haikailemasta Sonerai Ultran perään ja keskitän tarmoni tuohon Cassuttiin. Mikäli joku haluaa jatkaa aiheen parissa jaan tähän asti kertyneet tietoni ja ajatukseni aiheen tiimoilta mielelläni.

Minut ja Cassuttin löytää nykyään siis täältä:  http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4191.0 (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4191.0)