Kirjoittaja Aihe: Diamond DA42 Musiikkivideo  (Luettu 20785 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Diamond DA42 Musiikkivideo
« : Lokakuu 10, 2008, 12:43:29 »
Jos joku ehti nukahtaa ennen kuin aikaisemmin postaamani Twin Star video ehti loppua, tässä
olisi tiivistetty versio musiikin kanssa.



Sekä videosta että musiikista voi minua kiittää ja haukkua.

t: Karoliina

Poissa jaoksa

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 31
  • Harrastelija
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #1 : Lokakuu 10, 2008, 22:16:39 »
Kyllä kiitoksen puolelle menee  ;) , todella hienoja videoita molemmat   :blink:

Poissa Tommi K

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 166
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #2 : Lokakuu 11, 2008, 12:57:55 »
Hieno video - musiikki vain ei kuulu kun läppäri on rikki  :(

Siivenkärjissä on komeat wingletit. Koneeni valmistajalla piti myös olla tarjota sellaiset, mutta eipä sitten käytännössä ollutkaan. Liekohän vaikea suunnitella tuollaiset? Meinaan, onko esimerkiksi olemassa jotain ohjelmaa, jolla voisi pyöräyttää piirustukset, jos koneen parametrit on tiedossa ?


Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #3 : Lokakuu 11, 2008, 15:16:39 »
Winglettien haasteena on siiven rakenteellisen lujuuden riittäminen, eli sellaisten retrofittaaminen saattaa johtaa tarpeeseen vahvistaa siipisalkoa.

Diamondissa wingletti lähinnä nostaa jo valmiiksi pitkän siiven efektiivistä aspect ratiota kasvattamatta siiven pituutta enään lisää, DA42:n siipikärkiväli on niin pitkä että sillä mahtuu rullaamaan kentällä vain osasta rullausteitä ja halliin sovittaminen on jo valmiiksi haasteellista, joten nuo wingletit ovat olleet aika käytännön sanelema pakko.

Winglettien muu hyöty sitten kuin aspect ration efektiivinen kasvattaminen on pienehkö, koska wingleteistä tulee myös vastusta lisää eivätkä ne ole pelkästään plussaa performanssiin.

Jaa onko ohjelmaa jolla pyöräyttää piirustukset 3D-muotokappaleesta? Kyllä: Oletkos kokeillut sellaista kuin Rhino3D? Mac-betaversion voi saada ilmaiseksi määräajaksi, kun ilmoittautuu betatestaajaksi. Itse olen iRhinon betatestaaja. Rhinon loftaustyökalu on juuri tällaiseen tarkoitukseen lähinnä paras mahdollinen, ja Rhinolla voi mallintaa muotoja joihin ei muilla menetelmillä ehkä koskaan olisi päädytty. Nyt kun Rhinoa on käyttänyt ja katselee automalleja, niin on hauska havaita että miten erilaisiin muotoihin on päädytty, ne on mahdollisesti löydetty juuri Rhinolla tai muulla vastaavalla nurbs-mallintimella, nurbs-mallinnus on nykyajan teollisen muotoilun erinomainen apuväline. Rhinosta voi outputata datat suoraan CAM:iin ja muotin voi tehdä CNC:llä, ja jos tällaista ei ole käytettävissä, Rhinolla voi palastella myös 3D-kappaleen cross sectioneihin esim. muutaman sentin välein ja ne voi tulostaa paperille kukin erikseen (winglettiin ehkä riittää A3-paperi jopa ja tavallinen laserprintteri). Niistä voi tehdä muotin siten että sahaa cross sectionit esim. MDF:stä ja liimaa vaikkapa sinistä foamia niiden väliin ja sen jälkeen hioo foamin cross sectioneiden tasoon. Lopputuloksena saadaan vaikeakin 3D-muoto yllättävän yksinkertaisesti. Siitä sitten paklaamaan ja kiillottamaan ja maalaamaan työkalu. Siitä sitten voi tehdä naarasmuotit ja niillä laminoida varsinaiset osan puoliskot (jotka lopuksi tietystikin liimataan yhteen). AutoCAD:illä saisit kulumaan iän ja terveyden ennen kuin olisit saanut tulokseksi sen mikä oli tarkoitus, Rhinossa riittää kun piirrät profiilin muutamasta kohdasta (airfoileja voi importata muuten suoraan importtaussciprtillä, joka tosin iRhinon keskeneräisessä versiossa ei vielä toimi), sen jälkeen valitset loft-työkalun ja sitten valitset nuo piirtämäsi cross-sectionit ja enteriä, niin hups, sinulla on valmis 3D-kappale mallinnettuna mittatarkasti ja muototarkasti. Rhinon jälkeen AutoCAD ja muut vastaavat 2D-lähtöiset piirtimet tuntuvat aika aneemisilta työkaluilta tällaiseen tarkoitukseen.


Poissa Tommi K

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 166
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #4 : Lokakuu 12, 2008, 09:44:40 »
Piirustusten teko 3D kappaleesta on tarpeen, mutta vasta vasta kun itse kappale on suunniteltu. Tarkoitin, onko olemassa sellaista ohjelmaa, jolla voisi tutkia wingletin vaikutusta koneen lento-ominaisuuksiin. Wingletilla on pinta-ala, profilli ja monenlaisia asetuskulmia. Kun ei ole tuulitunnelia käytettävissä, eikä aeromystiikasta edes peruskurssia, niin heräsi ajatus, että onko joku mahdollisesti leiponut tarvittavat parametrit ja kaavat johonkin suunnittelutyökaluun? Tätä palstaa seuranneena olen ymmärtänyt, että kokonaisen lentokoneen tutkailuun on olemassa ohjelmia. Wingletin suunnitteluun - eihän se ole kuin häntä koko norsusta, siis lentokoneesta.

Poissa Savilaakso Harri

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 60
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #5 : Lokakuu 12, 2008, 14:16:35 »
Tässäpä eräät wingletit  ::)

tv. Harri

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #6 : Lokakuu 13, 2008, 18:00:53 »
Piirustusten teko 3D kappaleesta on tarpeen, mutta vasta vasta kun itse kappale on suunniteltu. Tarkoitin, onko olemassa sellaista ohjelmaa, jolla voisi tutkia wingletin vaikutusta koneen lento-ominaisuuksiin.

No voit simuloida wingletin profiilia jollakin airfoil-ohjelmalla, esim. Xfoil.
Varsinaisen interaktion siiven kanssa simulointiin, ei taida olla mitään helpompaa kuin CDF-ohjelma.
Esimerkkinä OpenFoam (googleta, tuo on ilmainen open source softa, ja varsin pätevä vielä). CFD-ohjelman käyttö ei ole helppoa, itse asiassa se on äärimmäisen vaikeaa. Navier Stokesit pitää mennä vaikka unissaan, jotta ko. softasta saa yhtään mitään irti.

Lainaus
Wingletilla on pinta-ala, profilli ja monenlaisia asetuskulmia. Kun ei ole tuulitunnelia käytettävissä, eikä aeromystiikasta edes peruskurssia, niin heräsi ajatus, että onko joku mahdollisesti leiponut tarvittavat parametrit ja kaavat johonkin suunnittelutyökaluun?

Lentokonesuunnittelun tavallisen ihmisen hankittavissa olevat työkalut ovat kautta rantain niin kökköjä
että niissä ei ole mitään näin syvällistä. Olen kokeillut useampaakin. Eräs antaa L/D ratioksi yli tuhat ja eräs toteaa että "Visual Basic Error". Siitä että olisi valmis softa joka leipoo wingletin, luulenpa että siitä on edes turha unta nähdä. Itse olen tullut siihen tulokseen että oma apu paras apu ja olen ryhtynyt tekemään suunnittelusoftaa itse.

Lainaus
Tätä palstaa seuranneena olen ymmärtänyt, että kokonaisen lentokoneen tutkailuun on olemassa ohjelmia. Wingletin suunnitteluun - eihän se ole kuin häntä koko norsusta, siis lentokoneesta.

Lentokonesuunnittelusoftat on surkeita, eikä ne mene yksityiskohtiin, ellet puhu CFD-analyysistä tai siipiprofiilin suunnittelusta. Sitten löytyy kaikenlaisia pikkutooleja joilla voi laskea jotain pientä. Mutta sellaista graafisella käyttöliittymällä varustettua ohjelmaa, joka leipoo koko koneen tai sen wingletin, tietääkseni ei ole.

Suosittelen hankkimaan muutaman aerodynamiikan opuksen, ilman niitä hommasta ei selviä.
Esim. Daniel Raymer: Aircraft Design: Conceptual Approach voisi olla alkajaisiksi sopiva.
Kirjassa ei taida olla mitään syvällistä wingleteistä, joten etsi vaikkapa Whitcombin tech paperia NASA:n serveriltä.

Sitten on toki joukko ihmisiä, jotka tuntuvat suunnitelevan lentokoneita X-plane lentosimulaattorilla. Kun on tullut tutustuttua hieman tuohon aerodynamiikkaan, lentokoneen mitoitukseen ja hieman on päässyt jyvälle myös siitä miten X-plane mallintaa koneet, voin sanoa että minä en lentäisi sellaisella koneella, joka on suunniteltu X-planella - se on hyvä simulaattori, mutta loppujen lopuksi ei muuta. Hauska kun siihen on joku lentokonemalli, joka on olevinaan huippuaito. Sitten esim. laminaariprofiilin (oikeassa koneessa) tilalla on NACA 2412 (jonka softa tarjoaa defaulttina) ja solalaippojen tilalla jättöreunalaipat, mikä osoittaa että "mallin" tekijä ei ole juuri perillä siitä miten hänen mallintamansa kone itse asiassa toimii, ja mallit näyttävät olevan loppuviimeksi näköismalleja (poislukien muutamat poikkeukset). Koneen Cd0-arvokin annetaan manuaalisesti, ja toisin kuin monet tuntuvat luulevan, softa ei mallinna vastusta rungon muodosta. Samaten tuntuu olevan yleinen käsitys että softa tekisi "CFD-analyysiä lennossa", ei pidä sekään paikkaansa. Profiilista on yksi epätarkka painejakaumakäyrä esimallinnettu, ja softa käyttää siitä taulukoituja arvoja. Ja kuten arvata saattaa, kyseessä on vaan yksi tapaus yhdellä Reynolds numberilla.

Flightgearissa ilmeisesti voi valita miten se aerodynamiikan mallintaa, ja sitä voi itsekin virittää, joten voi olla että se on tarkoitukseen parempi kuin X-plane. Mutta ei sekään ole oikein suunnittelutyökalu, ei ainakaan sellainen, jota tunnut olevan hakemassa.

Lentokoneensuunnittelu on marginaalin marginaalin marginaalia, ja softatarjonta ei voi sellaisessa olla kovin hyvä. Toinen juttu on sitten että onko tämä vaan häntä norsusta, minusta se ei ihan niin pikkujuttu ole. Vertauskuvallisesti: Koko norsu on nimittäin paljon yksinkertaisempi mitoittaa kuin sen hännän yksityiskohdat. Sen jälkeen kun mennään nyrkkisääntökaavojen ulkopuolelle, suo alkaa, eikä loppua näy.


Poissa ari

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 95
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #7 : Lokakuu 13, 2008, 21:23:00 »
Tulee mieleen sanonta "Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä".

CFD on hyvä työkalu, kun tietää sen mahdollisuudet ja rajoitukset. Ja vaikka NS menisi vettä valaen, niin toinen CFD-ohjelmisto loistaa laminaarivirtauksissa ja ontuu turbulenssitapauksissa, toinen taas voi toimia toisin.
CFD-laskenta alkaa hilan tekemisellä kappaleen ympärille. Hila on suuri määrä "koppeja" 2D (profiili) tai 3D ympäristössä. Vaikeisiin kohtiin enemmän koppeja ja vapaaseen virtaukseen vähemmän.

Winglet-laskenta eri nopeuksilla, kohtauskulmilla ja sivuluisukulmilla vei tehokkaallakin kotikoneella pari hetkeä.
Nopempi ratkaisu on unohtaa koko homma, mutta jos haluaa "ulkonäköä" eikä suorituskyvyn huononeminen haittaa, niin isommista mallia, scaalataan mittakaavaan (vaikka siiven kärkiväli) ja villalankoja ympärille.
Viritys kannattaa sitten suunnitella ja asentaa, että KUN (ei jos) wingletti irtoaa, ei siipi/siiveke kärsi.

Jet Trainer in a Pull-up
http://www.finflo.fi/Hawk/pullup.html

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #8 : Lokakuu 14, 2008, 00:29:50 »
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 14, 2008, 02:35:28 kirjoittanut Karoliina »

Poissa Juha Karjalainen

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 68
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #9 : Lokakuu 14, 2008, 14:35:07 »
Lentokonesuunnittelun tavallisen ihmisen hankittavissa olevat työkalut ovat kautta rantain niin kökköjä
että niissä ei ole mitään näin syvällistä. Olen kokeillut useampaakin. Eräs antaa L/D ratioksi yli tuhat ja eräs toteaa että "Visual Basic Error". Siitä että olisi valmis softa joka leipoo wingletin, luulenpa että siitä on edes turha unta nähdä. Itse olen tullut siihen tulokseen että oma apu paras apu ja olen ryhtynyt tekemään suunnittelusoftaa itse.

Mihin niitä "yleis" ohjelmia tarvitsee? Referenssitiedon keräämiseen ja analysointiin riittää Excel. Ja nyrkkikaavojen pyörittämiseen myös ja tarvittaessa Excel on myös näppärä työkalu iteraatioiden pyörittämiseen. Vakavamielisempään laskemiseen on sitten pari varteenotettavaa ohjelmaa: Mathcad ja Matlab. Joku tykkää toisesta, joku toisesta, itse olen tykästynyt Mathcadiin. Ei ole vielä sellaista laskettavaa tullut eteen jota ei Mathcadilla olisi ratkaissut ja samalla syntyy myös tarvittava dokumentaatio havainnollisessa muodossa. Todella isojen matriisien käsittelyssä tosin Matlab on omiaan, mutta sitten taas puhtaasti ohjelmakoodia väännettäessä ilmailusovelluksissa on vanha Fortran yhä edelleen voimissaan.

Todellinen suunnittelu ei tapahdu koskaan millään ohjelmalla. Voihan sitä tietysti laatia ohjelman, joka laskee jotain yleisiä suoritusarvoja, mutta pohjalle pitää ottaa silloinkin olettamuksia tai valintoja peruskonfiguraatiosta ja monista yksityiskohdista. Nämä olettamukset pitää täsmälleen tuntea, muuten ei tuloksilla ole paljoakaan arvoa. Tai sitten voi ohjelmoida ohjelma, joka mitoittaa jotkin perusmitat ja asetukset annettujen lähtöarvojen pohjalta ja toimii esim. jonkin sortin konfiguraattorina. Mutta tuollaisenkin laskennan tulos olisi vielä kaukana käyttökelpoisesta suunnittelusta. Toki sellainen ohjelma voi olla ihan kiva tutkittaessa eri parametrien vaikutusta suoritusarvoihin, mutta silloinkin pitää muistaa että tulokset ovat vain suuntaa antavia. Todellinen suunnittelu vaatii tarkempaa analyysia. Pätee yleisesti muuhunkin suunnitteluun. Eli: se mitä oikeasti tarvitaan on kynä, paperia ja taskulaskin alustavaan skissailuun ja haarukointiin, myös Exceliä voi käyttää. Tarkempaan analyysiin sitten Mathcadia tai Matlabia ja jos haluaa oikein viimeisen päälle hioa aerodynamiikkaa, niin sitten joku CFD analyysiohjelmisto ja rakennepuolella FEM ohjelmisto auttaa optimoimaan ensin karkeammilla tavoilla löydetyn ratkaisun lopulliseen muotoonsa. Ja ainahan sitä voi omiin tarpeisiinsa johonkin pikkuhommaan tehdä jonkun koodin pätkän, jolla hoitelee tylsät toistuvat rutiinit näppärämmin, mutta usein se koodaamiseen ja ohjelman debuggaamiseen käytetty aika tulee tehokkaammin käytettyä jos sen käyttää itse asiaan.   

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #10 : Lokakuu 15, 2008, 18:55:58 »
Lentokonesuunnittelun tavallisen ihmisen hankittavissa olevat työkalut ovat kautta rantain niin kökköjä
että niissä ei ole mitään näin syvällistä. Olen kokeillut useampaakin. Eräs antaa L/D ratioksi yli tuhat ja eräs toteaa että "Visual Basic Error". Siitä että olisi valmis softa joka leipoo wingletin, luulenpa että siitä on edes turha unta nähdä. Itse olen tullut siihen tulokseen että oma apu paras apu ja olen ryhtynyt tekemään suunnittelusoftaa itse.

Mihin niitä "yleis" ohjelmia tarvitsee?

Viittasin edellisen kirjoittajan toiveeseen saada leivottua wingletti yleisohjelman subsetilla.
Kerroin että sellaista ei ole, mutta olen tekemässä perusmitoitusohjelmaa joka on käyttökelpoinen konseptuaalisen
suunnittelun alkuvaiheessa.

Lainaus
Referenssitiedon keräämiseen ja analysointiin riittää Excel. Ja nyrkkikaavojen pyörittämiseen myös ja tarvittaessa Excel on myös näppärä työkalu iteraatioiden pyörittämiseen.

Ei kun OpenOffice. Microsoft on pannassa.

Lainaus
samalla syntyy myös tarvittava dokumentaatio havainnollisessa muodossa. Todella isojen matriisien käsittelyssä tosin Matlab on omiaan, mutta sitten taas puhtaasti ohjelmakoodia väännettäessä ilmailusovelluksissa on vanha Fortran yhä edelleen voimissaan.

Uutta ohjelmakoodia tuskin kukaan järjissään oleva tänä päivänä kirjoittaa mihinkään tarkoitukseen fortranilla.
Minulla on kokoelma lentokonesuunnitteluun olevia pieniä fortran-ohjelmia, mutta jotta joku sellaisen aloittaisi
alusta, täytyisi olla totaalisen kahjo masokisti ja Fortran-77 aiheuttaa koodariparalle lähinnä aivovaurion, jonka
saatuaan tämä ei enään kelpaa mihinkään (Fortan-77 jakanee Basicin kanssa ykkössijan aivomädännäisyydenedistämiskielien joukosta, siis se opettaa virheellisen ajattelutavan jonka tyyppisen kontaminaation saatuaan henkilön on sitä vaikea oppia pois).

Lainaus
Todellinen suunnittelu ei tapahdu koskaan millään ohjelmalla. Voihan sitä tietysti laatia ohjelman, joka laskee jotain yleisiä suoritusarvoja, mutta pohjalle pitää ottaa silloinkin olettamuksia tai valintoja peruskonfiguraatiosta ja monista yksityiskohdista.

Ohjelman voi tehdä niin että peruskonfiguraation voi valita, sellainen käyttöliittymäparadigma on keksitty kuin valikko.

Lainaus
Pätee yleisesti muuhunkin suunnitteluun. Eli: se mitä oikeasti tarvitaan on kynä, paperia ja taskulaskin alustavaan skissailuun ja haarukointiin, myös Exceliä voi käyttää.

Tuo minun softa on tarkoitus osua juuri tälle tontille: alustavaan haarukointiin.

Lainaus
jolla hoitelee tylsät toistuvat rutiinit näppärämmin, mutta usein se koodaamiseen ja ohjelman debuggaamiseen käytetty aika tulee tehokkaammin käytettyä jos sen käyttää itse asiaan.   

Koodin kirjoittaminen C++:ksi on nopeampaa kuin Visual Basic -makrot ja ties mitkä proprietary-vimpautukset Excelissä (jotka hajoo siihen paikkaan jos Excelin versio vaihtuu tms), eikä siinä ole mitään debukkausta, laskentakoodi on niin triviaalia että sitä voi hahmottaa otsallaan eikä ole kovinkaan vaikea löytää bugin paikkaa (debuggaustahan käytetään bugin etsimisessä silloin kun ei tiedetä missä bugi on, jos taas arvo on väärin laskettu, on indikaatio sen paikasta aikamoisen triviaali juttu).

Ja olen havainnut että iterointiin kyllä se oma ohjelma on paras mahdollinen, koska minulla on puoli vihkoa täynnä käsin laskettua dataa, ja jos muutan melkein minkä tahansa parametrin, koko puoli vihkoa menee uusiksi. Olen laskenut sitä puolta vihkoa jo kuitenkin kohtuullisen kauan jo, ja elämässä nyt ei ole aikaa laskea sitä niin montaa kertaa uusiksi että se kannattaisi mieluummin kuin kirjoittaa tuon vihkon sisältö kaavoiksi ohjelmakoodiin, jonka jälkeen sitten voi parametrien vääntely olla helpompaa.

Tekulla käytin joskus Mathcadia muinaisina aikoina, ja se oli aika vekkuli symbolinen laskin missä Matlab lähinnä numeerinen (tai ainakin silloin oli). Löytäisin itse Mathcadilla paljonkin ehkä käyttöä Navier-Stokesien kanssa.

Matlabin käyttö taas on sen verran ihmeellistä ja monimutkaista että ihmettelen että mihin sitä tarvitaan, samassa ajassa kirjoitan C++:ksi kuin vääntäisin Matlabiin koodia (Matlabissa näyttää olevan kokonainen ohjelmointikieli, eli sitäkin joutuu koodaamaan). Lisäksi softa maksaa suhteessa kohtuuttomat 2490€ ja saatavilla vain Windowsille, eli ei Macille tai Linuxille => out of question. Minulla ei ole Windowsia, meillä Windowsilla on vain yksi suunta, ikkunasta ulos.

Mathcad näyttää olevan järkevämmän hintainen kuin Mathlab, mutta sekin on saatavilla vain Windowseille, joten => out of question.

Eli voidaan palata siihen että ei ole saatavilla järkeviä työkaluja laskentaan, joten uudelle laskentasoftalle näyttää olevan kysyntää ainakin yhden käyttäjän verran.

Sitäpaitsi koodaaminen on itse asiaa, ja sitä on firman työn puolesta vapaaehtoinen pakko harrastaa vapaa-aikana.

Niin ja ennen kuin joku ehdottaa piirustuspuolelle Autocadia, niin sanon jo etukäteen että aikomus on tehdä jonkinlainen  exportteri iRhinoon (mutta varmasti ei AutoCAD:iin).


Poissa Tommi K

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 166
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo (Wingletin suunnittelu)
« Vastaus #11 : Lokakuu 16, 2008, 09:30:44 »
Mielenkiintoista keskustelua, yhteenvetona voisi sanoa (jos ymmärsin oikein):
- wingletin suunitteluun ei ole työkalua
- suunnitteluparametrien vaikutusta siip+winglet järjestelmän lento-ominaisuuksiin ei voi analysoida (L/D, nopeuspolaari)

Kuitenkin, wingleteillä on tutkitusti saatu etuja ( http://www.cb-roter-baron.de/winglets.html) :

- reduction of induced drag
- reduction of laminar/turbulent bubbles at the upper surface of the wing tip area
- much better stall behaviour at low speeds
- higher roll speed in turns
- lower speeds can be flown
- the speed behaviour is not negatively influenced with the right winglet design

Käytännön parametreiksi on hyviä ehdotuksia (http://www.soaridaho.com/Schreder/Technical/Winglets/Masak.htm) :

* Airfoil,  PSU-90 125 (tai siivenkärjen oma profiili = Wortmann FX60-157)
* Cant angle, 90 deg
* Twist distribution, 2 deg
* Sweepback, 30 deg
* Taper ratio, 0.6
* Ratio of winglet root chord to sailplane tip chord, 0.6

En tiedä, millaisen wingletin tehdas suunnitteli, mutta kommetti oli "pienillä nopeuksilla ei parantanut suorituskykyä, ja suurilla vaikutus oli negatiivinen, mistä johtuen emme suosittele suunnittelmaamme winglettiä asennettavaksi".  Todennäköinen syy tälle on, että eivät viitsineet tehdä suunnittelua ja testausta lainkaan.

Kertaan vielä: Jos tunnetaan siivestä ja wingletistä edellämainitut parametrit, voidaanko jollain ohjelmalla tutkia niiden vaikutusta L/D:hen ja nopeuspolaariin, vai jääkö ainoaksi vaihtoedoksi värkätä sellainen, pätkäistä siivenkärjestä pala pois, kiinnittää winglettikokelas siihen ja alkaa testaamaan?





« Viimeksi muokattu: Lokakuu 16, 2008, 12:35:49 kirjoittanut Tommi K »

Poissa Juha Karjalainen

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 68
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #12 : Lokakuu 16, 2008, 14:23:49 »
Ei kun OpenOffice. Microsoft on pannassa.

Busineselämässä M$oft on standardi. Valitettavasti tai ei, mutta se on realiteetti. Linux & OpenOffice ovat marginaalia, niin paljon hyvää kuin niissä onkin. Vaikka Linux onkin petrannut viimeaikoina kovasti, on siinä edelleen silti sellaista virittämistä, ettei distrojen asentelu ja konffaus suju juuri muilta kuin asiaan vihkiytyneiltä nörteiltä. Se on syy, miksi Linux ei ilmaisuudestaan huolimatta ole lyönyt itseään läpi. Mikkisofta asentuu defaulttiasetuksin keneltä hyvänsä.

Työelämässä ei ole juuri aikaa ihmetellä ohjelmistoja ja selvitellä niiden käyttöä. Mikrotuki hoitaa käytännön hommat IT puolelta kuntoon ja itse saa keskittyä omaan alaansa. Toisinkin tietysti voi olla jossakin koodariyhteisössä, mutta näin pääsääntöisesti muualla.

Lainaus
Uutta ohjelmakoodia tuskin kukaan järjissään oleva tänä päivänä kirjoittaa mihinkään tarkoitukseen fortranilla.
Minulla on kokoelma lentokonesuunnitteluun olevia pieniä fortran-ohjelmia, mutta jotta joku sellaisen aloittaisi
alusta, täytyisi olla totaalisen kahjo masokisti ja Fortran-77 aiheuttaa koodariparalle lähinnä aivovaurion, jonka
saatuaan tämä ei enään kelpaa mihinkään (Fortan-77 jakanee Basicin kanssa ykkössijan aivomädännäisyydenedistämiskielien joukosta, siis se opettaa virheellisen ajattelutavan jonka tyyppisen kontaminaation saatuaan henkilön on sitä vaikea oppia pois).

Useimmat koodaavat millä osaavat, lopputuloksen kannalta ainakin omiin tarpeisiin se lienee oleellisinta. Itsekin hieman ihmettelin, että Fortran on vielä niin voimissaan aerodynamiikkapuolella, mutta sehän on alkujaan luotu nimenomaan laskentarutiinien ohjelmointikieleksi. Toki nykyään kannattaisi ohjelmoida C++:lla tai vaikka javalla jos osaa. Käytännön suunnittelutyössä tuota ohjelmointitaitoa tosin tarvitsee äärimmäisen harvoin ja silloin riittää vaikkapa visual basicin alkeet - tai sitten oman matematiikkaohjelmiston sisäisen kielen hallinta, olkoonpa kyseessä Mathcad tai Matlab.

Excelin visual basicissa on tosiaan ärsyttävä piirre se, että koodi ei enää toimi kun versio vaihtuu. 

Lainaus
Ohjelman voi tehdä niin että peruskonfiguraation voi valita, sellainen käyttöliittymäparadigma on keksitty kuin valikko.

Mutta kauanko menee aikaa kaikkien valikkojen ja eri tilanteet huomioivien ominaisuuksien koodaamiseen? Olisiko siinä ajassa jo pyöräyttänyt muutaman laskelman?

Lainaus
Niin ja ennen kuin joku ehdottaa piirustuspuolelle Autocadia, niin sanon jo etukäteen että aikomus on tehdä jonkinlainen  exportteri iRhinoon (mutta varmasti ei AutoCAD:iin).

Siirtyminen 3D:hen ei ole tapahtunut niin nopeasti kuin monet haluaisivat. Edelleen on monissa yhteyksissä PAKKO luoda kappaleista 2D kuvat, ja siihen tarkoitukseen AutoCAD on paras työkalu mihin olen tutustunut. Tosin siinäkin on ehkä menty hieman takapakkia, melkein väittäisin että R14 oli paras versio mitä AutoCADista oli. SEn jälkeen siihen ei ole tullut 2D toiminnallisuutta ajatellen mitään parannuksia, pikemminkin "parannukset" ovat olleet huononnuksia kun on samalla koetettu tehdä ohjelmasta 3D-mäisempää.

Toki olisi monessa suhteessa suunnittelijan ihannetilanne, että 2D kuvista päästäisiin eroon ja riittäisi pelkästään se, että kappaleet mallinnetaan 3D:ssä ja malleihin liitetään kaikki perinteisesti piirustuksissa esitetty informaatio (mitoitukset tuotantoa ja tarkastusta varten mikäli kikaletta ei tehdä CNC koneilla suoraan 3D-mallista, toleranssit, pintamerkit yms.). Vallitettavasti monissa nykyisissä 3D ohjelmistoissa on todella kököt 2D piirustuksen tuotto ominaisuudet. Projektiot saa kyllä kuvaan haettua ja leikkausissa ne säästävät aikaa kovastikin (joskin eivät yleensä tunne ripa-varsisääntöä eikä usein piiloviivojen esitystapaakaan), mutta siihen se sitten tuppaa jäämäänkin. Mitoituksien yms. lisääminen kauniisti kuviin ja viivatyyppien hallinta onkin sitten usein yhtä tuskaa. Mitään Peren oppien mukaisia kuvia ei tee yksikään 3D ohjelmisto, AutoCadilla se sentään vielä onnistuu, vaikka uusimmissa versioissa onkin menetetty jotain vanhojen selväpiirteisyydestä.

Tosin 2D:nä ei kaikkia muotoja edes pysty kunnolla esittämään. Esimerkkinä juuri nuo loftatut muodot, joissa perinteinen tapa on ottaa tiuhalla välillä riittävästi leikkauksia. #D:ssä kun tekee, niin jyrsin kyllä toistaa muodon pikkutarkasti vaikkapa puumalliin, mistä voi tehdä muotit varsinaisia tuotantokappaleita varten. Tai sitten muottikin voidaan koneistaa suoraan 3D-mallista. Tämä alkaa olla pikkuhiljaa nykypäivää ja todellisuutta myös tuotannollisessa toiminnassa, joten edistystä on tapahtunut. Mutta äärivanhoillisessa LEKOteollisuudessa uusia konsteja otetaan käyttöön muuta teollisuutta hitaammin etenkin jos se vaikuttaa millään tapaa lopputuotteeseen. Näihin päiviin asti alumiinipelti, reikä ja niitti -systeemi on ollut de facto standardi lähes kaikissa ilma-aluksissa purjekoneita lukuunottamatta. Ja lujitelmuovipuolellakin on pahasti jämähdetty käsinlaminointitekniikoihin ja lasikuidun tilalle on tullut korkeintaan hiilikuitua. Sandwichfoamit ovat eksoottista tavaraa edelleen, vaikka moderni 3D suunnittelu ja tuotantotekniikka voisivatkin luvata paljon uutta tälle sektorille.

Aika kauas ohviksi on muuten tämäkin aihe lipsunut alkuperäisestä lentomusiikkivideosta  ;)

Poissa Juha Karjalainen

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 68
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #13 : Lokakuu 17, 2008, 10:15:04 »
Kokemuksesi on selvästi useamman vuoden vanhentuneita. Ubuntun asennus on _nykyään_ helpompaa kuin Windowsin.

Totta, on jo muutama vuosi aikaa kun viimeksi kokeilin linuxia/OpenOfficea kotikoneella. Jos edistystä on tapahtunut noin paljon, saattaisi olla aika kokeilla uudestaan. Ehkä sitten kun kasaan seuraavan uuden koneen.

OpenOfficessa häiritsi, että se ei ollut ainakaan silloin kovin yhteensopiva MS Officen kanssa (käytin OO:ta kokeeksi Win koneessa). Tätä nykyä tilanne lienee parempi? Eniten rassasi Excelin ja Calcin yhteensopimatomuus - tuota vanhaa Excel massaa on kertynyt sen verran, että sitä pitäiusi kyllä pystyä käsittelemään myös OO Calcissa.

Linux kyllä sinänsä houkuttelisi ilmaisuudellaan ja periaatteessa kannatan tällaista avointa järjestelmää joka ei ole yhden monopolin hallussa kuten MS Windows. Mutta homma saattaa kaatua viimekädessä siihen, että Linuxille ei ole saatavissa kaikkia tarpeellisia ohjelmistoja, esim. Mathcad nyt mainitakseni. Jos Mathcad olisi saatavilla Linuxiin ja yhteensopivuus MS office perheen tiedostoihin olisi kunnossa, niin siirtyminen MS tuotteista avoimiin ei ehkä tuottaisi suurtakaan tuskaa.

Lainaus
Syy Microsoftin suosioon on ainoastaan sen pakkomyynti PC:iden mukana.

No en nyt sanoisi ihan noinkaan, osasyy se kyllä on ja alkuaikoina sen leviämiseen vaikutti suuresti juuri tuo mainitsemasi seikka. Kas kun aikoinaan ei oikein ollut käytännössä muita vaihtoehtoja. Tänä päivänä suurin syy MS:n suosioon on nähdäkseni sen suuri levinneisyys. Windows ja MS Office löytyy lähes koneesta kuin koneesta. MS koneita on vain niiiiin paljon enemmän kuin Linux koneita. Mutta tilanne saattaa muuttua ja hyvä niin - mikäli ei lähdetä formaattisotaan. Kuluttajan ja loppukäyttäjän kannalta olisi parempi että olisi yksi yhteinen tiedostoformaatti, jota kaikkien valmistajien järjestelmät tukevat, jolloin kuluttaja voisi aidosti itse´päättää mitä ohjelmistoa käyttää. Nyt protektionismi on pelannut monopolin suomalla valtuudella ja määrännyt oman suljetun formaattinsa johon muilla ei ole ollut asiaa. Tämä on valitettavaa, mutta toivottavasti uudet XML formaatit tuovat parannusta tilanteeseen.

Lainaus
Olen projektipäällikkö, koneena Linux. Isossa suomalaisessa yrityksessä.

Olin joskus kultaisella 80-luvulla teininörttinä itsekin Nokialla juuri siinä suuressa murrosvaiheessa kun kumisaapasfirmasta muodostui iso elektroniikkajätti. Oli mielenkiintoisia aikoja ne. Silloin tosin yritysmaailmassa elettiin vielä suurten keskuskoneiden ja tyhmien päätteiden aikaa. Mikrotietokoneet tekivät vasta tuloaan. Nokialla oli Mikromikko ja käyttikset olivat jotain CP/M tai MS DOS komentopohjaisia systeemejä. Kiintolevyt olivat Winchestereitä ja korppu oli uusin uutuus korvaamaan vanhat lerput. Kotitietokoneet tekivät tuloaan. Omalla konsernilla oli tuolloin tarjolla Salora Fellowia ja Salora Manageria (nykyisten miniläppäreiden esiasteita ainakin kooltaan?), mutta itse päädyin C-64:een, kuten moni muukin. Tasavallan tietokoneeksikin sitä tituleerattiin. Tosin levyasemaan (jota leivänpaahtimeksikin kutsuttiin) ei ollut varaa kuin rikkaimmilla, joten me tavikset saimme tyytyä kasettiasemaan. MikroBitti -lehti oli täynnä useiden sivujen mittaisia basic kielisiä ohjelmalistauksia, joita naputtelemalla pääsi tutustumaan ohjelmoinnin ihmeelliseen maailmaan.

No se siitä nostalgiamuistelosta. Noista ajoista on tultu eteenpäin vauhdilla.


Lainaus
Niin meilläkin, sillä Kate sai juuri ensimmäisen CNC-koneen rakennetuksi. Sitä ohjaa Ubuntu-Linux-kone (Linux-CNC). Ja se muuten toimii, ja ei ole edes vaikeakäyttöinen, toisin kuin tuntuu moni luulevan virheellisesti. Ja niinikään mikä tärkeintä, Rhinosta saa kappaleet formaatissa ulos, joka saadaan siirrettyä Linux-CNC:n ymmärtämään muotoon. Ensimmäinen CNC-kone ei tosin sovellu vielä minkään ison kappaleen tekemiseen, mutta se on proof of concept siitä että sellainen pystytään itse suunnittelemaan ja toteuttamaan ja että se voi toimia (ja nyt on tullut todistetuksi että se onnistuu + toimii).

Tuohan on mielenkiintoinen projekti. Tuosta voisit kertoa lisää. Miten olette tuon toteuttaneet? Mikä työstökone on pohjana? Miten ohjaus on toteutettu? Onko ohjaus takaisinkyteketty (eli sisältääkö asennon mittausta vai onko ns. suora ohjaus)? Minkälaisiin työstötarkkuuksiin sillä pääsee? Mikä on ohjelmointirajapinta? Käyttääkö ohjelmointilogiikka jotain tunnettua standardia vai onko ihan teidän itse tekemä?

Lainaus
Cirrus ja Columbia valmistetaan Prepreg-materiaaleista ja uunitetaan autoklaaviprosessilla.

OK, niin varmaan tehdäänkin. Tuo käsinlaminointi tulikin mieleen lähinnä Experimentaleista. Kaupallisessa toiminnassa on jo siirrytty noihin prepregeihin, alipaineinjektioon ja autoklaavaukseen, sillä noilla menetelmillä komposiitin lujitepitoisuus saadaan huomattavasti suuremmaksi ja työ nopeutuu ja lisäksi laadusta tulee tasalaatuisempaa.


Lainaus
Optimoituihin rakenteisiin luulisi että suunniteltaisiin monokokki jossa kuidut on suunnattu tasan mallinnettujen kuormitusten suuntaan.sektorille.

Näin tehdäänkin. Kuitujen suuntauksilla on merkittävä vaikutus lopputuotteen lujuuteen. Jopa sillä, missä järjestyksessä eri kuitukerrokset tulevat toisiinsa nähden, on merkitystä. Jos oikein haluaa hifistellä, niin ensin luonnostellaan rakenteelle jokin muoto ja mitat ja arvioidaan ainepaksuudet jollain alustavilla mitoitusmenetelmillä (käsinlaskua tai korkeintaan Exceliä - sorry, Calcia käyttäen...). Mallinnetaan rakenne 3D:nä ja sen jälkeen verkotetaan se FEM analyysia varten. FEMistä saadaan jännitysten suuruudet ja mahdollisesti pääjännitysten suunnat kussakin elementissä (keskitytään jännityshuippuihin ja niiden lähiympäristöön). Kun pääjännitysten suunnat ja suuruus on tiedossa, suunnitellaan rakenne uudelleen suuntaamalla kuituja sopiviin suuntiin koettaen aikaansaada lujitekuiduille niin paljon puhdasta vetokuormitusta kuin mahdollista, puristuksen osuus pitää koettaa minimoida ja pyrkiä kantamaan se perusaineella (matriisiaineella) ja leikkaskuormia pitää karttaa kuin ruttoa. Leikkauskuormat ohjataan kerrosrakenteissa ydinaineeseen tai hanskataan ne kotelorakenteilla. Näin saadaan uudet ainepaksuudet ja ehkä muodotkin ja laaditaan uusi malli, pyöräytetään taas FEM ja analysoidaan tulokset. Tämä on iteratiivinen prosessi, jonka lopputuloskena saadaan sitten optimoitu rakenne. Aikaa palaa ja lopputulos on sittenkin aina vähän epävarma, sillä komposiittirakenteet ovat aina epähomogeenisia ja niiden lopullinen kestävyys on tositettava rasituskokein.

Mutta parhaimmillaan näin saatu rakenne voi olla vastaavaa metallirakennetta kevyempi. Mutta huomaa sana "voi". Voi myös olla, että komposiittirakenteella ei saada lainkaan painoetua. Tällöin etu tuleekin vapaammasta muotoilusta. On yleinen harhaluulo, että komposiittirakenteet olisivat aina kevyempiä kuin vastaavat metallirakenteet. Lentokoneen rungossa esim. metalliputkiristikko on edelleen lähes lyömättömän luja ja jäykkä painoonsa nähden. Komposiiteilla ei kannata lähteä simuloimaan metallia - jos metallin ominaisuuksia tarvitaan, silloin kannattaa käyttää metallia. Mutta monissa kohteissa ei tarvita samoja lujuusominaisuuksia kaikkiin suuntiin ja silloin komposiitti suunnattuine kuituineen saattaa useinkin olla paras vaihtoehto.

Monokokkirunkojakin on pakko jäykistää kaarilla tai laipioilla lommahdusten estämiseksi. Ainapaksuuksilla voidaan vaikuttaa paikalliseen lommahdusherkkyyteen, mutta globaali massiivinen koko rakenteen lommahdus on estettävä tukemalla esim. kaarilla, muuten ainepaksuutta jouduttaisiin kasvattamaan niin paljon, että keveys menisi saman tien.

No entäpä sitten kun rakenteelle on haettu aerodynaamisesti optimaalinen muoto ja myös sen rakenteellinen lujuus on varmsitettu riittäväksi? Jos nyt esim. wingletin tapauksessa tällainen lisäke lisätään siiven kärkeen, astutaan seuraavalle hyvin kompleksiselle alueelle, nimittäin aeroelastiikan hämmästyttävään maailmaan. Käytännössä yksikään rakenne ei ole äärimmäisen jäykkä (mikä olisi tietenkin laskelmien kannalta helppoa). Mikä tahansa lisäys olemassaolevaan koneeseen muuttaa virtauskenttää ja sillä on siten vaikutusta koneen aerodynaamiseen käyttäytymiseen. Aluksi lisäyksen vaikutus tuleekin siis arvioida jäykkää mallia käyttäen. Miten uusi wingletti muuttaa virtausta normaalissa lentotilassa? Entä hyvin suurilla kohtauskulmilla? Entä sivuluisussa? Miten se vaikuttaa kierteistä oikenemiseen? jne.

Kun nuo on tarkistettu, arvioidaan dynaamista käyttäytymistä. Rakenteet joustavat. Wingletillä on jäykkyyttä ja massaa; samoin siivellä. Kumpikin muodostaa oman värähtelysysteemin. Miten ne käyttäytyvät? Mikä on niiden ominaistaajuus? Miten ne kytkeytyvät toisiinsa ja toimivat yhdessä? Mikä on uuden koko rakenteen ominaistaajuus ja vaimennuskerroin? Miten muoto muuttuu eri kiihtyvyystilanteissa?

Seuraavaksi lisätään soppaan aerodynaamiset voimat. Wingletti on turhake, jollei siihen kohdistu lainkaan aerodynaamisia voimia. Miten nämä voimat muuttavat sen geometriaa? Miten wingletistä siipeen vaikuttavat voimat muuttavat itse siiven geometriaa? Miten muuttunut geometria muuttaa siiven aerodynaamisia ominaisuuksia? Minkä geometrisen muodon rakenne ottaa eri lentotiloissa kuormituksen ja aerodynaamisten voimien vaikutuksesta? Miten tämä uusi muoto vaikuttaa aerodynaamisiin voimiin? Hakeutuuko rakenne uuteen tasapainotilaan vai lähteekö se värähtelemeään? Mikä on tuon pakkovärähtelyn ominaistaajuus? Onko se lähellä lähellä rakenteen mekaanista ominaistaajuutta? Mikä on vaihekulma näiden värähtelyiden välillä? Ruokkiiko värähtely itseään vai onko se vaimenevaa? Eli näillä analyyseillä tehdään flutteritarkastelua ja myös muiden aeroelastisten ominaisuuksien tarkastelua. Wingletin lisäämisellä saattaa siis olla hyvinkin suunniteltuna täysin ennalta arvaamattomia vaikutuksia. Siksi analyyttiset ja numeeriset tarkastelut ja simuloinnit ovat tärkeitä, mutta lopulta kaikki on vielä tositettava flutterikoelennoilla, sillä vaikka flutteriongelma voidaankin pukea matemaattiseen muotoon useamman kertaluvun differentiaaliyhtälöksi, sille ei tunneta analyyttistä suljetun muodon ratkaisua. Ongelman ratkaisua voidaan lähestyä numeerisesti simuloimalla ja mallia rankasti yksinkertaistamalla, mutta todellinen varmuus saadaan vasta koelennoilla. Tässä syy, miksi tuollaista valmista "wingletinsuunnittelusoftaa" ei ole saatavilla eikä varmaan nykytietämyksen valossa tulekaan. Joitain osa-alueita voidaan siis mallintaa ja suunnitella, mutta ilman protoa ja koelentoja ei valmista tule, oli ohjelma mikä tahansa.


Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #14 : Lokakuu 17, 2008, 14:38:13 »
Samaa mieltä: Flutteriongelma on hankala ja turvallisuuden tosittaminen ei ole vailla riskejä.

CNC-kone: ohjauksessa on pieni elektroniikkakortti joka on yhdistetty moottoreihin ja toisessa päässä systeemiä ohjaa Ubuntu Linuxissa pyörivä Linux-CNC. Kortti lienee omaa tekoa. Nykyinen on tehty pieneen piirilevyjyrsimeen, kuten sanoin, sillä ei vielä tee edes lennokin osia. Mutta se tarvittiin että voidaan seuraavaksi konvertoida autotallin isompi jyrsin (joka riittää metalliosien valmistukseen, mutta sillä ei vielä tee runkoa eikä siipiä). Kate voinee tarkentaa itse, hänen projekti kun se on.

Joo. Muuten: tässä kuva miltä Linux näyttää nykyään (kuvassa on epäjatkuvuuskohta sen vuoksi että minulla on kaksi näyttöä koneessa ja ne ovat eri kokoisia):
http://4.bp.blogspot.com/_NN-IjvHwReE/SPh4SMvZShI/AAAAAAAAAJ0/lobEOv15kgY/s1600-h/Screenshot.png
 

Jos ylläoleva kuva ei näy, klikkaa tätä:
http://karoliinasubuntu.blogspot.com/2008/10/screenshot-of-my-thinkpad-t61p-running.html


Niin, ja install-CD:n saa ladattua osoitteesta: http://www.ubuntu.com
Install-CD:llä on kokonainen Linux itsellään, joten ei ole pakko installoida Ubuntua kokeillakseen sitä. Tietenkin se toimii aika ankean hitaasti
verrattuna installoituun versioon, mutta voit huviksesi bootata tuolla CD:llä koneen ja katsoa miten se toimii. Todennäköisesti se toimii
sillä että pistät CD:n sisään, boottaat, ja kas, desktoppi on kohta pystyssä. Installaation voi aloittaa sitten ilmestyvän desktopin valikosta.
Installeri muistaakseni automaattisesti ehdottaa Windows-partition pienentämistä ja Ubuntun asentamista sen rinnalle. Vastaamalla
kyllä, Windows-partitio pienenee automaattisesti ja Ubuntu installoi itse itsensä sen rinnalle. Partitiontia ei tarvitse tehdä käsin jos ei ole
sellainen kuin minä, joka haluaa /home:n eri partitiolle kuin rootin. Automaattiasetuksilla selviää. Kieli ja näppis valitaan aivan bootin alkuvaiheessa,
eikä sitä tarvitse enään sen jälkeen säätää. Koneessa olevat lisälaitteet tunnistetaan yleensä automaattisesti ja niille ei tarvitse tehdä mitään, poislukien
printterit ja skannerit, joita voi joutua virittämään hieman. Hiiret, näppikset, ulkoiset kovalevyt, muistitikut, jne. kaikki toimii automaattisesti ilman mitään ajureita.

Ehkä Windows-käyttäjälle voi vaatia tottumista että ohjelmia ei ladata internetistä lataamalla setup.exe ja ajamalla se, vaan ne installoidaan repositorysta aplikaatiomanagerilla. Repository on paikka jonne on kerätty keskitetysti tarjolla oleva softa, ja asennus tapahtuu klikkaamalla haluamansa ohjelman installoitavaksi aplikaatiomanagerilla, ja sitten kun painaa applya, ohjelma latautuu automaattisesti, installoituu automaattisesti, ja ilmestyy valikkoon automaattisesti, ja on heti käytettävissä ilman boottausta. Eli homma ei mene niin että etsisit näitä exejä netistä, vaan ne löytyy "tietokannasta" valmiina. Jos jotain ei ole Ubuntun repositoryssa, niin softan tekijä saattaa tarjota omaa repositoryaan. Ja kun tuon lisää aplikaatiomanageriin, "tietokantaan" ilmestyy puuttuvat softat, ihan kuin ne olisi Ubuntun repositoryssa, mitään eroa ei ole, ja installointi on yhtä helppoa ja automaattista. Poistaminen käy yhtä helposti, ko. ohjelmalla valitaan softa poistettavaksi ja painetaan applya ja se ja sen kaikki krijastot mitä se vaatii, poistuvat automaattisesti (jos niitä ei kukaan muu käytä). Periaate on sama kuin ohjelmien asennus Nokian N810 Internet tablettiin, vaikkakin tuossa Internet tabletissa käyttöliittymä on tehty vähän yksinkertaisemmaksi, ja sillä ei voi tehdä montaa juttua yhtäaikaa missä esim. Synapticilla voit installoida monta ohjelmaa kerralla ja samalla poistaa jotain jne, mahdollisuuksia on, ja se on vieläpä helppoa. Mitään windowsin setupin tyylisiä wizardeja ei ole, kaikki tulee valmiiksi kyselemättä, Program Files-tyylistä paikkaa ei ole (pakettitietokanta tietää minne ohjelmat on installoitu, sinun ei tarvitse käyttäjänä tietää).

Vakiona nVidian grafiikkakortin 3D-kiihdytetty ajuri ei ole aktivoitu. Sen saa päälle kun valitsee valikon System - Administration - Hardware drivers. Tämä johtuu poliittisista syistä, ja se on pieni vaiva jonka voi nopeasti ohittaa. Sama juttu koskee mp3-supportia. Joudut itse asentamaan sen, koska se on copyright infringement ja vaikka ties mistä syistä katsottu parhaaksi jättää pois jotta joku ei vedä Canonicalia oikeuteen.

« Viimeksi muokattu: Lokakuu 17, 2008, 15:28:38 kirjoittanut Karoliina »

Poissa Mika Kinnunen

  • Aloitteleva jäsen
  • *
  • Viestejä: 1
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #15 : Lokakuu 25, 2008, 01:03:37 »
Pistäkääpäs Karoliina ja Kate vähän kuvia jyrsinprojektista esille, aihe kiinnostaa varmaan muitakin kuin minua....
Itsellä on työn alla Emco FB-2 metallijyrsimen konvertointi CNC ohjatuksi. Kun sen saan valmiiksi, saatan finaaliin Tron CNC portaalijyrsinhankkeen. http://www.tron-cnc.de/

Tuota EMC:tä (LinuxCNC) on kovasti kehuttu esim. tuolla: http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php verrattuna vaikkapa Mach3:een.

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #16 : Lokakuu 28, 2008, 15:52:16 »
Meillä on kanssa seuraavana projektina metallijyrsimen konvertointi. Nykyinen projekti on tehty pienen Proxon -jyrsimen ympärille. Sillä ei varsinaisesti
tehdä vielä paljon mitään, ainakaan ei lentokoneen osia (liian pieni), mutta se on proof of concept. Kate on kaiketi ottanut kuvia siitä ja siitä on tarkoitus kai pistää
jossain välissä jotain nettiinkin. Videoita ei olla otettu, mutta voidaan ottaa toki. Seuraava kone joka pitäisi konvertoida on tällainen:
http://www.optimum-machines.com/products/milling-machines/bf-20-vario/index.html

Me ostettiin juuri TIG, mm. noiden em. systeemien hitsaamiseen. Itsekin opettelin tässä yhtenä päivänä TIG-hitsauksen alkeita. Vielä täytyy vähän harjoitella
ennen kuin onnistun saamaan alumiinipalat yhteen sillä onnistuneesti ilman että alumiinista tulee sulanut klöntti joka jatkaa valumista kun kuumittamisen on lopettanut.
Kate saa jo aika kohtuullista saumaa teräkseen, mutta alumiinissa on vielä haasteita, ja lentokonelaadusta ei vielä voi puhua. Näitä ei opetettu tekulla, ihan hauskaa opetella nyt näitäkin juttuja, ja
TIG tuntuu olevan sen verran inhimillinen hitsauskone että jopa minäkin uskallan sitä käyttää, ja siinä on kaikkia hauskoja säätöjä jotka vaikuttavat radikaalisti lopputuloksen onnistumiseen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 28, 2008, 16:12:17 kirjoittanut Karoliina »

Poissa kate

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 494
    • http://www.katix.org/kate
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #17 : Lokakuu 28, 2008, 21:44:44 »
Pistäkääpäs Karoliina ja Kate vähän kuvia jyrsinprojektista esille, aihe kiinnostaa varmaan muitakin kuin minua....
Itsellä on työn alla Emco FB-2 metallijyrsimen konvertointi CNC ohjatuksi. Kun sen saan valmiiksi, saatan finaaliin Tron CNC portaalijyrsinhankkeen. http://www.tron-cnc.de/

Tuota EMC:tä (LinuxCNC) on kovasti kehuttu esim. tuolla: http://www.cnc-tekniikka.com/CNC-forum1/index.php verrattuna vaikkapa Mach3:een.

Tämä ensimmäinen konversio on todellakin enemmän "proof of concept" tyylinen pikkukone Proxonin "Drill Stand BFW 2000 and Cross Table KT 150" .
Koneessa ristisyötössä on ihan ruuvit, ei mitään kuulamuttereita. Severran paranneettin että pistettiin kuulalaakerit niin
ei ainakaan laakereista tule välystä. Moottoreina tässä ekassa on ihan tavalliset askelmoottorit, ohjaimena tuikitavallinen L298 + L297 .
Softana todellakin tuo  EMC , Linux CNC . Kyseinen softahan syö suoraan stantardi G-koodia jota onnistuu tuottamaan aika monesta
CAD-softasta. Olen kokeillut mm. erästä konvertteria joka tekee Rhino:n malleista G-koodia.

Sinänsä aika edullinen konversio että osineen maksoi varmaan alta satkun ja X-Y akselit syntyi yhdessä lauantai-päivässä .

Seuraavana vuorossa on BF20 vario, ihan kunnollinen iso (ainakin kotikäyttöön)  metallijyrsin. Siihen saa jälkiasennuskittinä
jopa valmistajalta kuularuuvit niin voi sitten olettaa että systeemissä on kohtuullinen tarkkuuskin. Ehkä kokeilen ensiksi askelmoottoreilla
mutta lopullisessa ratkaisussa on tarkoitus olla harjattomat DC-servot. Moottorit onkin, ohjaimiksi olen ajatellut http://www.granitedevices.fi/ ohjaimia.
Aika edullisia ja tuolla kombinaatiolla luulisi myös voimaa ja vauhtia löytyvän.

Tuo BF20 tuntuu olevan aika monen muunkin konversiontekijän suosikki ja nyt käsikäyttöisenäkin tuntuu
aika kätevältä ja kohtuu tukevalta koneelta metallityöstöön.

Kate

Poissa pimattil

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 625
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #18 : Lokakuu 30, 2008, 08:56:46 »
OpenOfficessa häiritsi, että se ei ollut ainakaan silloin kovin yhteensopiva MS Officen kanssa (käytin OO:ta kokeeksi Win koneessa). Tätä nykyä tilanne lienee parempi? Eniten rassasi Excelin ja Calcin yhteensopimatomuus - tuota vanhaa Excel massaa on kertynyt sen verran, että sitä pitäiusi kyllä pystyä käsittelemään myös OO Calcissa.

Vastataanpa tähän tietokone-palstan "ikivanhaan" kysymykseen tässä välissä eli paras vastaus tähän voisi löytyä Tietokone-lehden numerosta 7-8/2008, jossa on vertailtu näitä office-ohjelmistoja keskenään ja myös  tutkittu näiden eri tiedostoformaattien yhteensopivuutta. Yhteenvetona voisi ottaa suoran lainauksen:"tiedostojen yhteensopivuus on vieläkin huuhaata". Ei kyllä suoranaisesti houkuttele käyttämään näitä ristiin. Olisi edes joku formaatti, joka olisi kaikkien ohjelmien kanssa yhteensopiva. :-/
- Pirkka -

Poissa Antti Laukkanen

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 229
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #19 : Marraskuu 30, 2008, 14:07:31 »
Tähän sellainen yleiskommentti, että suurinta osaa kansalaisista ei voisi vähempää kiinnostaa säätäminen tietoteknisten asioiden ympärillä. Suunnilleen sillä samalla joukolla ei myöskään riitä kompetenssia moiseen. Nykymaailman yrityksissä tahtoo olla aika pitkälti vakioidut koneet, joihin ei juuri muutoksia tehdä, vaikka osaisikin. Microsoftin tuotteet ovat pääasiassa oikein toimivia normaaliin toimistotyöskentelyyn, mitä nyt suuri osa erilaisten ei-tietotekniikkaan-orientuneiden yritysten työntekijät koneillaan tekee. Ovathan ne välillä avuttomia ja epäloogisia, mutta nykyisellään silti suht toimivia täyttäen yleensä tehtävänsä riittävällä tasolla. Kun meilläkin tehtiin vielä joku vuosi sitten hommia aika paljon Wordillä, arvelin sitten kokeilla Open Officea. Se hyytyi ensimmäiseen avaamaani dokumenttiin. Siinä oli jonkinlainen, mutta ei suunnattoman monimutkainen, taulukkorakenne. Se oli OO:lle joka tapauksessa liikaa, joten en ole moista vermettä sen koommin käyttänyt.

Vakavahenkisempään suunnitteluduuniin ja nörttihenkisempään harrastuneisuuteen jokainen voinee valita ne käyttöjärjestelmät ja ohjelmat, jotka sattuvat kulloinkin miellyttämään, mutta en minä nyt suunnattomasti jaksa ymmärtää MS-tuotteiden loputonta parjaamista. Erittäin suuri osa maailman busineksesta tehdään kuitenkin niiden avulla ihan toimivasti suuremmin hifistelemättä. Tai sitten ainakin Windowsin päällä pyörivillä tarkoitukseen sopivilla ohjelmistoilla.

Kaikki kunnia teille, jotka kykenette menemään asioihin riittävän syvälle voidaksenne toimia toisin, mutta tosiaan suurimmalle osalle kansaa nämä rakkineet ovat enempi välttämätön paha, kuin intohimon kohde.

-A-
Fly high in the sky and die...

Poissa PFL

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 72
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #20 : Joulukuu 15, 2008, 02:03:06 »
Päivää Karo & Co.,

Noista wingleteistä:
Törmäsin hiljattain tähän juttuun kun etsin Lancair IV-P:n vastuspinta-alaa:

Lainaus
The Lancair IV cruises at Mach .45 to .5 with a cruise lift coefficient of
.18 to .20.  Winglets (particularly ones that are not aerodynamically loaded)
do not work well below lift coefficients of approximately .5  That means
that on the Lancair IV there is very little chance that a winglet will reduce drag
at cruise lift coefficients, particularly one that uses Whitcomb design methods.
...

The blended winglet does a better job of controlling and recapturing
this vortex than the Whitcomb winglet.

What this meant for me on the Lancair IV was optimizing a winglet for our
wing geometry, lift coefficient, and cruise speed.  Going in I felt that if
I could get all the benefits of the bigger wing area and the resulting
stability, climb, and stall speed improvements without it costing me
anything in cruise speed I would be successful. 

According to my engineering analysis, which must still be verified through
flight test on Derek Hine's Lancair IV, is that at cruise speed they will
cost us from 0 to 2 kts at max and mid weights respectively.  They should
also have a pronounced improvement in increased climb rate and reduced
stall speed.

http://lancaironline.net/lists/lml/Message/9554-P.txt

Tuolla on esimerkkejä (mitä ilmeisimmin onnistuneista) modifikaatioista liikesuihkuihin:
http://www.aviationpartners.com/blendedwinglets.html

t. Petri
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 15, 2008, 02:28:44 kirjoittanut PFL »
"Omalla luvalla, Herra Majuri" - AL
"Tilallisen konseptin formulointia koon optimoimiseksi" -JT
"Kun sä pääset irti käsitteistä, sä näät kaiken gradiensseina, väreinä ja kontrasteina - siis taiteena!" - T.Sandström, Taksipuhetta.

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #21 : Joulukuu 15, 2008, 17:13:18 »

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #22 : Joulukuu 15, 2008, 17:32:17 »
Noista wingleteistä:
Törmäsin hiljattain tähän juttuun kun etsin Lancair IV-P:n vastuspinta-alaa:

Muuten: Tarvittava kerrotaan Martin Hollmanin vihkosessa.
Muistaakseni D/q stallionille oli 2.8 (landing gear doors asennettuna, ilman 3.8) ja Lancair IV:llä 2.2.
Ko. vihkosessa on myös muuta infoa Lancair IV:stä, mm. siiven layup-järjestys, ukkossuojaus ja paineistuksen
vaatimat vahvistukset (vaadittiin laskettuihin lisää joitakin tukia jotta saatiin kestämään, koska runko ei ole pyöreä tuubi,
vaan siinä on muutamia vaikeita muotoja jotka on vaikea saada kestämään). Aikamoinen hujanhajan monistevihko, mutta
ihan mielenkiintoinen kuitenkin. Varmasti ei ainoaksi oppikirjaksi, mutta kiva olla lisänä. Nyt ne on vielä kaikki alennusmyynnissä
kun taitaa taloudellinen ahdinko painaa myös Hollmania. Ostaminen käy kun faksaa hänelle luottokorttitiedot ja sopii vaikkapa
sähköpostilla tilauksesta. Niin minä tein.

t: Karoliina

Poissa PFL

  • Aktiivijäsen
  • *
  • Viestejä: 72
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #23 : Joulukuu 17, 2008, 03:47:08 »
Ok.  Löysin nuo jutut silloin muualta, mutta ei tuosta Hollmanista haittaakaan olisi... muistatko paljonko oli alennushinta? Ainakaan Hollmanin sivuilla ei ole mainintaa isommasta "dumppauksesta" ;)
Sprucen hinta esim. "MODERN AIRCRAFT DESIGN, VOLUME 1" -räystäkkeelle on 69 USD, ja Hollmanin sivuilla on vain 10e rabattia...
http://www.aircraftdesigns.com/Books/View-all-products.html
Jos pitää höynähtää taas törsäämään, niin jonossa olis kyllä tuota ennen vielä mm. Hoernerin kirjat...

t. nimim. "kakskymppiä on hyvä raha"  :)

"Omalla luvalla, Herra Majuri" - AL
"Tilallisen konseptin formulointia koon optimoimiseksi" -JT
"Kun sä pääset irti käsitteistä, sä näät kaiken gradiensseina, väreinä ja kontrasteina - siis taiteena!" - T.Sandström, Taksipuhetta.

Poissa Tommi K

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 166
Vs: Diamond DA42 Musiikkivideo
« Vastaus #24 : Joulukuu 17, 2008, 09:51:39 »
Näillä winglettijutuilla voisi olla oma ketju. Tuossa on kaikenlaista kirjallisuus ym. vinkkiä, josta voi olla hyötyä  kun asia tulee ajankohtaiseksi. Eihän niitä täältä musiikkivideoiden joukosta muista etsiä...

 

Powered by EzPortal