Siiven tyvikorvake.

Aloittaja Martti Mattila, heinäkuu 28, 2019, 07:21:16

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Martti Mattila

Olen tottunut streevallisissa ylätasoissa näkemään siiven tyvikorvakkeet siten että siipi pääsee tai pääsisi liikkumaan ylös/alas ilman siipituen=streevan olemassaoloa eli korvaketapit ovat vaakasuorassa. Nyt yht`äkkiä opin että joku Dan on suunnitellut koneen missä streevallisen ylätason päätapit ovat pystysuorassa eli käytännössä leikkauksen tukipiste on sama kuin pääsalkoputken halkaisija ja momenttivarsi puolietäisyys streevan siipikorvakkeeseen. Eli käytännössä  pääsalkoputken  reiän tai reiän vahvikkeen ylempi tai alempi  reikä on kovemmassa kuormituksessa tai kantaa leikkauskuorman kokonaan. Enpä ihmettelisi jos tämä statistinen paradoksi olisi kykenevä propagoimaan pääsakoputken ympäri kiertävän väsymismurtuman.
Näitä ihmeitä on kahta kittigenreä ja vielä Slovakiassa tehtaassa tehtyjä spinoffeja 600 kappaletta. Mutta ehkä se lujuus riittää vaikka kuormitus vaihtelee reiästä toiseen. Mieleeni muistuu erään Lentokoneenrakennus Diplomi Insinöörin huolenpito puurakenteisen siiven pääkorvakkeiden pultinreikien porauksesta, eli siitä että kaikki pultit ja pultinreiät ovat yhteneväisesti osallisena leikkauskuormituksessa. Tässä pystysuorassa korvaketappi jutussa moinen ajattelu ei ole päässyt suunnittelijan mieltä vaivaamaan. Tiedän tiedän, takimmaisen salon pystysuoratappi toimii pyörähdys saranana siipeä käännettäessä taakse. Rans esimerkiksi käyttää siinä kardaanista liitosta ja etukorvake on vaakasuunnassa. Piti nyt tällaiseenkin törmätä.

Martti Mattila

Nyt muistankin että eräs henkilö mainosti siiven pysyvän tanassa Kitfoxissa ilman streevojakin, ihmettelin silloin hetken että kuinka se on mahdollista. Unohdin nopeasti koko jutun, tuli nyt uudestaan mieleen. On todella kätevää napata tyvitapit paikoilleen, jättää siivet roikkuman tyvitappien varaan ja alkaa arpomaan streevoja, mikä nyt tuli millekin puolelle. Pikkasen ovat tapinreiät rasituksessa.

Martti Mattila

Törmään Ytubessa jatkuvasti videoihin missä joku juntti häärii Kitfox projektinsa kimpussa ja kuvassa näkyy siiven tyven pystysuorat korvakkeet. Minua riepoo ihan kauheasti moinen rakenne, en pääse yli hatutuksesta. Jonkun mielestä viisikymmenluvulla tuli valituksi väärä mies Tasavallan presidentiksi ja nyt täytyy kirjoittaa kirja toisensa jälkeen. Joku taas ei pääse yli puolisonsa entisistä ystävättäristä, tai nykyisistä epäillyistä. Minä en pääse yli näistä Kitfox, Eurofox ja Avid flyerien pystysuorista tyvitapeista. Se että olen ainoa jota moinen rakenne häiritsee ei voi johtua jostain älykkyydestä, historia kertoo että sitä ei ole. Miksi sitten minua hatuttaa. Kaveri oli kauan sitten viranomaiselle kertonut jostain lujuusopillisesta paradoksista, viranomainen sanoi että ongelmia ei ole ollut. Eli kuolonuhrit puuttuivat joten asia ok. Saisinpa minäkin tuollaisen elämänasenteen.

Tapani Honkanen

Toki harjaantunut silmämuna käsittekykoneistoineen näkee joitakin heikkouksia näkemissän rakenteissa. Kun en yhtäkään Kitfoxia tai sen sukulaista ole nähnyt nuuta kuin kaukaa ja yhdenkään tuollaisen piirustuksia ei ole sattunut noin kolmenkymmenen, omaavani, enemmän tai vähemmän täydellisen tee-se-itse piirustussarjan joukkoon. Ja google-hakukaan ei antanut hakusanoilla "kitfox cutaway" yhtäkään selventävää kuvaa tuosta siiven tyvestä. En voi arvioida.
Minulla on vuosikymmenien kokemus koneiden (ei lentokone) suunnittelusta ja siksi ei mene sormi suuhun. Pitää laskea (ei alleen), eli määrittää rasitukset tuolle rakenneosalle. Noin yleensä tuommoisien sekasikiösiiven (puolikkaan) massa on jotakin alle parikymmentä kilogrammaa ja painopisteen etäisyys tuosta "saranasta" on vajaat kaksi ja puoli metriä. Taivutusmomentti on tällöin vaikkapa noin 400 Nm. Onkohan sen saranan/korvakkeen lattojen väli vaikkapa 0.1 m. Tällöin korvakkeiden veto-/puristusrasitus on luokkaa 4 kN. Tätä pitää verrata lennon aikaiseen mitoitusrasitukseen. Koneen maksimimassa 1200 lbs/544 kg. No siivet kantavat itsensä ja runko 500 kg, josta toiselle siivelle 250 kg/2500 N.
Jotta laskemat olisivat helppoa päässälaskua, niin otetaan kuormituskertoimeksi 4, jolloin kuorma on 10 kN. Edelleen yksinkertaistuksia. Oletetaan siipituen etäisyys korvakkeesta 2 m ja siipituen alapää noin metrin etäisyydellä korvakkeesta. Voi kuvitella, uskoa tai piirtää, että momenttiyhtälö siipituen alakiinnityspisteen suhteen antaa sille korvakkeelle noin 20 kN, siiven suuntaisen voiman. Se jaettuna kahdelle korvakkeelle antaa 10 kN per korvake. Varmuus on kaksi ja puoli. Mikäli tapahtuu niin, että siipi jostakin syystä repsahtaa nollakuormitustilanteesta, niin kuormitus kaksinkertaistuu. Tietty dynaaminen tilanne. Silloinkin kuormitus jäänee alle lentotilakuormituksen.

Tämä on ilman paperia, kynää tai laskinta suoritettu analyysi, mielikuvaharjoittelu. Ei voi syyttää pilkkuvirhettä vaan ainoastaan ylimielistä asennetta, vanhalla ihmisellä. Mikäli tuo korvakkeiden välimatka on vain 50 mm, pitää olla huolellinen repsahtamisen suhteen.


Martti Mattila

No se on tietoni mukaan juuri tuo kahden tuuman putki minkä ala ja yläpintaan on niitattu teräsliuskat jotka ehkä ovat 25x3mm.. Ne on niiteillä kiinni siiven pääsalkoputkissa. Pääsalkoputket taipuvat kuormituksessa, mikä vaihtaa kuormituksen joko siihen ylä tai alapuoliseen peltiliuskaan. Kuinka paljon taipuvat kun on ne jyrystrutsitkin siinä matkalla, en tiedä. Mutta siihen tilanteeseen verrattuna että tyvitapit ovat vaakasuorassa ja tukipisteen etäisyys on sama kuin salkoputkien välinen etäisyys, mikä on rajusti enemmän kuin noin 60mm. kuormitus on huomattavasti tasaisempaa putken eri puolien välillä. Vetoa tai puristusta, molemmat reiät samassa veneessä. Pystysuorassa tapissa ylä- tai alapuoli vuorollaan, ja sitten tietysti siiven vastus mikä kiskoo etusalkoa ulos ja takasalkoa sisään, siinä tilanteessa tapin suunnalla ei ole väliä. Oireena oletan olevan niiden peltilevyjen niittausten löystyminen, eli joku ehkä joskus sanoo että korvakkeet kestävät hienosti, niittaukset vain löystyvät. Ytube näitä ameriikan juttuja vyöryttää minulle etsimättäkin, ne kun ovat kovia profiloimaan kuluttajia.

Martti Mattila

Myös Just Idiots koneessa on siiven tyvitapit pystysuorassa.

Tapani Honkanen

Mikähän tuommoinen Just Idiots kone mahtaa olla? Joka tapauksessa tuon siiven rakenne on jonkin verran erilainen kuin olettamani. Siksi tuo pystymetsästä repäisty laskuharjoitus on vain kuvitteellinen ja suunnittelija on varmasti määritellyt ja varmistanut rakenteen mitoituksen myös tuohon käsiteltävään tilanteeseen kestäväksi. Ja onhan noita rakennettu satamäärin maailmalla. Ei (onnettomuus-)tilastot kerro tuosta ongelmasta kärsivistä siipirikkoisista KitFox-sukuisista koneista hälyttävää. Siis ruumiit puuttuvat vai miten se olikaan.
Oletettavasti tuon siiven tyven pystytapin/ruuvin asento määräytyy konstruktiivisistä syistä (siiven taitto/kuljetus) juuri pystysuoraksi. Lentotilanteessa nuo siipituet/-reevat ovat lukittuna ja kiinnitettyinä. Ja rakennehan muodostaa kolmion. Sehän on staattisesti määrätty, vapausasteiltaan rajattu kuvio. Ei synny epämääräisiä siirtymiä tai rasituksia vaan kuormitustilanne on yksinkertainen, helposti analysoitavissa.
Ehkä tärkein käyttäjän toimenpide asennuksessa on asettaa tuo ruuvi niin että ruuvin kierreosa on alaspäin. Huolimattomastikin kiinnitetty mutteri auetessaan putoaa eikä ruuvi.

Martti Mattila

Just Aircraft on Kitfox kloonin nimi, ja voi jos tuo kuvailemasi kolmio olisikin jäykkä jäseniltään eli membereiltään, vaan tuskin näin on. Kyllä viidenkymmenmillin halkaisijainen alumiiniputki taipuu ja taipuessaan tukipiste on vain viidenkymmenenmillin päässä ja vipuvarsi jossain kahden ja kolmen metrin mittaluokassa.
Sillon kun nämä uuden suunnittelugenren koneet tulivat, minua riepoi ihan hitosti tuo rakentamistapa missä siiven kantavat osat ovat siellä missä rakenne on matalimmillaan eli siiven etu ja takareunassa. Olin jo omaksunut ajatusmallin missä rakennekorkeus korreloi lujuuden kanssa ja siiven kantavat rakenteet sijoitetaan sinne siiven poikkileikkauksen paksummille alueille. Nyt olen jo turtunut näkemään näitä etu ja takareuna putkia. Oikeastaan tuo rakennemalli pelaa parhaiten lyhytkärkivälisissä kaksitasoissa, joku ensimmäisen maailmansodan SPAD  on tällaisesta vanha esimerkki, salot tosin puuta.
Olen tiukasti sitä mieltä että tapit pystyy laittava on geometriaa taitamaton typerys, tästä en hievahda, ruumiita tai ei.
Kyllä joku tekee vielä Piper Cupeja oikeinkin, esimerkiksi Cup Crafters.

Tapani Honkanen

Oletkos Martti kuullut tällaista koskaan. Paras on hyvän vihollinen. Kun tiedän ja tunnen sinut, et ole tyhmä ja pässinpää, niin antanet armoa keskinkertaisuuksille. Niille kaikki on helpompaa. Kestävät jopa Kekkosenkin valtakautta neljännesvuosisadan.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod