Työntöpotkuri vs. vetävä potkuri

[Perttirin]

Mitä eroa on työntävällä ja vetävällä potkurilla?
Tietääkö se potkuri miten päin moottori on?

[Martti Mattila]

Moi taas, tästä on ollut treadi kauan sitten mihin olen potkurientekijänä ylimielisenä osallistunut. Aerodynaamisesti potkurin propulsiota tuottava lapa ei tiedä eikä noteeraa kummalta puolelta pyörimistasoa pyöritysvoima tuohon potkuriin saatetaan. Lavan tuottama työntövoima/vetovoima perustuu ilman reaktiovoimiin samoin kuin siivenkin, tuon ilmiön teoriaan en nyt mene sisälle.
Leikkisästi voisi kysyä mitä eroa on ylätaso ja alatasokoneen siivellä, asia on lähes tulkoon sama.  On tietysti potkurinnapa desingejä jotka eivät toimi molemmissa installaatioissa, lennossa säädettävät erityisesti. Tavanomaiset symmetrisellä navalla toteutetut eivät tunne eroa, voi olla että napaan on tehty upotukset vetonastoja varten jommalle kummalle puolelle mutta ne voi täyttää ja tehdä uudet toiselle puolelle. Välillä on myynnissä potkureita jossa myyjä sanoo HUOMIO työntöpotkuri. Kuitenkin laite toimisi aivan hyvin vetopotkurina, kyse on vain tiedon puutteesta.

[Martti Mattila]

Tällainen kartionmuotoinen potkurin keskiöalue näyttäisi  oudolta työntöpotkurina, mutta toimintaan ei vaikutusta, etenkään  jos sen jatkoksi laittaisi kapenevan vastakation. Tämä maalilennokista, myös DH Moth koneissa kauniita taaksepäin leveneviä napaalueita.

[Aki Suokas]

Välillä on myynnissä potkureita jossa myyjä sanoo HUOMIO työntöpotkuri. Kuitenkin laite toimisi aivan hyvin vetopotkurina, kyse on vain tiedon puutteesta.

Kyse on siitä, että moottori kun pyörii siihen suuntaan kuin nokka-akseli (tms) sen määrää.  Ja jos sama moottori toimii vetävänä tai työntävänä, niin sama potkuri ei käy molempiin..
Tai voihan sen vetämään tarkoitetun kiinnittää myös työntävään asennukseen. Silloin se kyllä kehittää työntövoimaa, mutta väärään suuntaan. Kääntelee sitä miten vaan, sama tulos.
Joten potkurimerkinnöissä on se L tai R kätisyyden merkkinä. Lapa on näissä peilikuvat.

[Martti Mattila]

Ahaa, siis pyörimissuunnallakin on merkitystä, ilmankos jotkut potkurin tilanneet ovat valittaneet. Hyvä tietää. Kiitos.

[Tapani Honkanen]

Onhan aloittaja kysellyt asiaansa aikaisemmin, runsas neljä vuotta sitten. Eivät vastaajat pystyneet kertomaan totuutta. Voiko olla muita mahdollisuuksia?
Vanhat jutut
https://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=5806.0

[Perttirin]

Jokohan nyt se totuus tulisi...
Siis, voiko sama potkuri olla sekä vetopuolella että työntöpuolella?
Mitä eroa niillä on, ellei huomioida moottorin peittämää alaa potkurin tyvestä?

[taotao]

Kunhan pyörimis suunta vaihtuu...meillä on sama Airoluxin potkuri ollut trikessä työntävä ja nyt Skyrangerissa vetävänä
hyvin toimii molemmissa....

[Martti Mattila]

Tietysti voi olla jos pyörimissuunta on oikea eikä navan rakenteessa ole mitään sitä estävää. Olen lähtenyt siitä näissä selityksissäni siitä että jokainen jolla on ilmailulupakirja jo lupakirjakoulutuksen puiteissa on saanut sen verran aerodynamiikkakoulutusta että tietää kuinka kuinka siipiprofiili=potkurin lavan poikkileikkauksen profiili toimii, eikä lähde pyörittämään potkuria jättöreuna edellä. Ehkä riippuliitolupakirjan kautta B ultriin siirtynyt onnistuu välttämään tämän jokaiselle lennokintekijälle selvän luonnonlain, en tiedä voiko en ole sitä polkua kulkenut. Mutta on sanonta että kiinteälapainen potkuri on yksinkertainen kuin kirves. Kokemuksessani kyllä on että joillekin pyörimissuunnan sanallinen kuvaus tuottaa vaikeuksia, väitetään potkurin pyörivän oikealle vaikka se pyörii vasemmalle.
Olen antanut neuvon, mene potkurillisen laitteesi taakse, nosta rannekellosi silmiesi korkeudelle ja vertaa potkurin pyörimissuuntaa viisareiden pyörimissuuntaan. Viisareiden pyörimissuunta on oikealle. Tai vertaa pyörimissuuntaa poranterän pyörimissuuntaan samalla kun se pyörii niinpäin että lastuaa, se on oikealle. Samoin pultti pyörii mutteriin oikealle. Eräs lähistöllä asunut pikkupoika oli saanut Joululahjaksi Nikkocessnan, yksinkertaisen jokapojan rc.lennokin. Lensi huonosti, pokani kutsuttiin hätiin, havainto, siipi kiinnitetty Cessnan selkään jättöreuna eteenpäin. Kirvesmies isäpuoli oli antanut ohjeen "terävä reuna eteenpäin".
Lennokkien rakennteluni alkoi kymmenvuotiaana, silloin niihin piti veistää potkuri  Balsapuusta, en ole veistänyt yhtään potkuria jossa toinen lapa olisi ollut väärän kätinen, olen kylläkin tehnyt Virilennokkiin vaudissa kaksi saman puolen siipeä jonka jälkeen tein kaksi siipeä toiselle puolelle, eli kaksitaso Virin. Lensi huonosti.
Kaksitahti Rotaxin työntöpotkuri pyörii oikealle, nelitahti Rotaxin vetopotkuri pyörii oikealle. Sama potkuri toimii molemmissa tapauksissa, esimerkiksi tuo GSC mikä on nyt myynnissä. Siinä GSC potkurissa kuin muissakin irtolapa potkureissa pitää noudattaa oikeaa pulttien kiristysmomenttia. GSC potkurin alumiininavan puolikkaisiin on jäätävä rako, jos tuo rako on  kiinni on lavan puuaines rusentunut ja ehkä menettänyt lujuutensa.
Vielä uudestaan, sama potkuri toimii veto että työntöpotkurina kun pyörimissuunta on lapaan nähden oikea eli kun lapa pyörii se pyöreämpi eli johtoreuna edellä.
Anedoottina; Turun Lentokerhossa mopukoulutuksen aikana  joku kysyi minulta "Eikö Wärtsilän hitsarille löydy muuta harrastusta".

[Perttirin]

Ei pyörimissuunta ole ollenkaan epäselvä, vaan se miksi sekoitetaan asiaa, jos kerran ei erikseen ole vetävää tai työntävää potkuria.
Silloin sen ymmärrän, jos lavat olisi muotoiltu niin, että alkaa suorana juuresta moottorin mitan ja sitten vasta kääntyy vetoasentoon.

[Tapani Honkanen]

Selittäisikö tämä yhtään. Laitoin Volkkarin kuplan piirustukseen, kun sitä on käytetty lentolaitteissa miten päin tahansa. Jos potkuri on sama, niin moottorin asento menosuuntaan nähden pitää kääntää. Tai jos moottori on sama ja potkuri samassa päässä, niin potkurin kätisyys pitää vaihtaa kun menosuuntaan nähden potkurin edessä tai takana on moottori. Tämä voidaan kertoa myös toisin sanoin. Täytyy pitää varansa ettei mene senat sakaisin.
Moottorien pyörimisssuunta on määräytynyt aikojen alussa siten, että moottori on auton etupäässä, käynnistyskammen paikka on auton edessä ja käyntisuunta edestä katsoen myötäpäivään. On oikeakätiselle luontevampi pyörityssuunta kammelle.
Lentokoneessa, jossa moottori on edessä, tuo moottori tulikin niin päin, että vauhtipyörän puoli, se josta teho otettiin ulos, tuli osoittamaan menosuuntaan. Se pää, josta kammella käynnistettiin (auton moottoreita) tulikin päin ohjaajaa. Hän näki sen moottorin ja samaten potkurin pyörivän myötäpäivään. Oletan tämän potkurin olevan oikeakätinen.
Tästä sitten voi sorvata määritelmiä mielikuvituksensa voimin. Ja pitää ottaa huomioon, että minä olen voinut  käsittää kaiken väärin. Pitää itse ottaa selvää ja käsittää asia. Pitää vaan erottaa oikea ja väärä profeetta.


Lisäys, kuvaa en saanut lisätyksi. Ei hyväksy Ipadin kuvaa koska liian suuri, ei pienennettyäkään. Syy olikin, että Ipad tekee jpeg-formaattiin. Foorumisofta ei hyväksy liian hienoa muotoa.

[Martti Mattila]

He tuovat nämä termit työntöpotkuri vetopotkuri kuvaamaan potkuria, jotka eivät tiedä eli joille potkurin toimintaperiaate ei ole täysin selvä. Tuosta tietämättömyydestä seuraa arkuus että voiko ja voiko. Tietäville on vain pyörimissuunta noteerattava suurre halkaisijan ja nousun lisäksi. Tuosta potkurinlavan suhteellisen nousun noudattamisesta lavan eri säteen eli r.n suhteen voi löytää monenlaisia variaatioita maailmalta.

[Ansis]

Tässähän oli jo hyvin selitetty aikaisemmin kaikki ropeliin liittyvä, mutta itse olen ihmetellyt varsinkin suomalaisten suurta vieraantumista luonnosta. Porukka ei ilmeisesti hahmota edes vesipisaran putoamisajan muotoa. Tämän hetken kuuma puheenaihe on uusi nopea mökkiperävaunu, johon laitetaan kuomu päälle jottei kukaan näkisi sitomatonta kuormaa.
Toistaiseksi en ole nähnyt ainoatakaan oikeinpäin asennettua, vaan kaikissa paksu osa on takana ja virtaviivaistettu edessä, vaikka jo kuormauksen massakeskiön vuoksi olisi tärkeämpää saada kuormaa eteen ja jättää takaa matalammaksi.

Sama juttu on suksiboxeissa, tosin niitä on ollut aikoinaan oikeinpäin.
Aiheesta oli joku lehtijuttukin koskien Teslaa, jonka toimintamatka oikein asennetun boxin kanssa on pitempi. Polttoaine on siis vieläkin liian halpaa.

Aikonaan erään purjelentokerhon reinikaismallinen transetti kulki kovempaa Cobran purjelentokoneputki perässä, kun ilman. Miksi niistäkään ei suomalaiset tajunneet ottaa mallia tavarankuljetuskärryihin?

[Martti Mattila]

Vuonna 1972 aloitin tekemään ilmapotkurilla kulkevaa suksikelkkaa, sellaista kun Ratsupoliisi Kingillä on. Ammattikouluopettaja Diplomi insinöörillä oli tapana esitellä koulun opettajainhuoneeseen tilattua Tekniikanmaailma lehteä meille autonasentajalinjan oppilaille oppitunnin aikana, sellaisen ei piirtoheittimen vaan hienomman laitteen kanssa joka peilasi sivun paperilta valkokankaalle. En nyt muista tuon laitteen ulkomaankielistä nimeä. Joka tapauksessa jäi muistikuva että sellaisesta lehdestä potkurintekoohjeet löytyvät ja lehti löytyi lainattavaksi naapurista, laina aika kolme kuukautta ja viikko, joka minulle kerrottiin kun palautin lehden. Myöhemmin löysin sen antikasta.
Joka tapauksessa tuon Kai Osaran artikkelin pohjalta opin ensiksi piirtämään ja myöhemmin laskemaan potkurin nousun. Pelkällä kerto ja jakolaskulla, Trigonometriaa ei tarvita koska mitat siirretään lankkuun milleissä, ei asteissa. Tästä kaikesta seuraa ajatus että on oikeastaan laitonta ja edesvastuutonta vuodattaa tällaista tietoa kuin potkurin nousun laskeminen tänne Kansakoulupohjaisen rahvaan keskuuteen, lisäksi äitini pelkäsi asian tulevan julki ja ympäristön näin tuomitsevan minut humpaksi.  Tieto pitäisi säilyttää paremmissa piireissä.
Potkureita on tehty normaalilla tahdilla, yhtä tyytyväistä asiakasta kohden kaksi tyytymätöntä, sama meno on kuulemma ameriikan tunnetuilla puupotkurin tekijöillä. Tein jopa ameriikassa töissä ollessani viisi potkuria, lähetin yhden Illinoisiin Afrikkalaiselle maatalousoppilaalle. Eräät Philadelphian telakan työläiset paketoimistani katsoneet ihmettelivät, saako lentokoneen potkurin tehdä itse. Kunnes Puolan amerikkalainen Mike tuli hätiin ja sanoi "This is free coyntry". On sitä ahdasmielisyyttä ja kieltoherkkyyttä sielläkin.

[Aki Suokas]

.. tänne Kansakoulupohjaisen rahvaan keskuuteen, ...

Varohan yleistyksiä, on sitä täällä enempi kuoluja käyneitäkin mukana.

[Rupeli]

.. tänne Kansakoulupohjaisen rahvaan keskuuteen, ...

Varohan yleistyksiä, on sitä täällä enempi kuoluja käyneitäkin mukana.

Niin...

[Martti Mattila]

Jokainen ihminen eli minäkin olen joutunut kategorisoiduksi ja karsinoiduksi taustani eli syntyperäni, koulutukseni, ammattini, työpaikkani, poliittisen vakaumukseni tai muun sellaisen takia. Se vain menee näin ja tekee kanssaihmisille helpoksi sijoittaa yksilö johonkin karsinaan. Minulla on tästä varmasti tavallista enemmän esimerkkejä ja muistikuvia johtuen siitä että kuulun niin moneen viiteryhmään. Olen kuullut että minunkin taustastani on tehty arvailuja foorumilaisten keskuudessa, kiitos kohteliaisuudesta, hienoa että olen tullut huomatuksi.
Itse myös harrastan samaa karsinoimista, enkä välttämättä ole siinä kohtaa lempeämmästä päästä. Pientä nöyryyttä kuitenkin aiheuttaa se että en pidä itseäni kovin älykkäänä ja jos älyä löytyy se vie aikaa. Esimerkiksi edesmennyt lennonopettajani kutsui Ilmailulaitosta pölhöläksi, atribuutti mihin minulla ei koskaan olisi varaa juuri tuon heikon itsetuntoni takia. Mutta tietysti olen hieman katkera että en saanut kokeilla kykyjäni opintiellä, aikalaisteni kohdalla jako tapahtui yksitoistavuotiaana, kaivokseen menijät jatkoivat Kansakoulussa ja mäen laella sijainneeseen toimistoon menevät pääsivät Oppikouluun.
Keskuudessamme on myös yksilöitä jotka vastaavasta alusta huolimatta ovat lukeneet esim. Insinööriksi  työn ohessa, vilpitön hatunnosto heille. Kun tulin virallisen ilmailuharrastuksen piiriin eli Turun Lentokerhoon Purjelentokurssille, koin että en ollut niin kovin kaivattu kerholainen, se oli pragmaattista ajattelua kerhossa, johtavassa asemassa fimassa oleva pystyy järjestämään kerholle monta hyvää verrattuna sellaiseen jolla on vain nyrkit ja ...... Nyt kun olen pariin otteeseen yrittänyt myydä Comco 22 ta. ja siinä touhussa saatujen kokemusten valossa sanoisin että Turun Lentokerhossa oltiin oikeassa, ei tyhmiä tai rahattomia kannata nurkkiin kerätä.
Mutta mikä oli Kai Osaran koulutus ja motivaatio, kun hän lähetyssaarnaajan tavoin sivisti esimerkiksi tällaista Kansakoulupohjaista yksilöä, kiitos hänelle siitä.