Taas Controlwing

Aloittaja Martti Mattila, joulukuu 04, 2025, 05:05:23

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Martti Mattila

On ajanhaaskausta valvoa yöllä mutta kun ei ole Oluella valmennettua virtsarakkoa niin siihen joutuu joka yö. Nyt pasahti päähän ja ihme ettei aikaisemmin tuon Spratt Controlwingin siipiprofiili. Valittu profiili on NACA 23112 jonka paras ominaisuus on että nostovoimakeskiö eli nostovoiman ajateltu resultantti ei vaella siiven leveyssuunnassa kohtauskulman muuttuessa. Itse nostovoimakerroin hitaassa lennossa ei ole erityisen hyvä tällä profiililla. Kuitenkin se on valittu sovellukseen missä kohtauskulma säätyy automaattisesti ja nostokeskiön vaeltelun haitat on näin tullut eliminoiduksi. Kuitenkin kysymyksessä lentovene minkä vedestä irtoamisnopeus on se tyypillisesti kovin haaste. Miksi ei käytetä jotain hidaslentoprofiilia LS 0417, GAW 1 tai jotain ehkä vähemmän radikaalia. Olen luultavasti missannut jotain oleellista. Tuollaisen lentoveneen teko nousee ajoittain pääkoppaan, nyt sen nosti saksassa myynnissä oleva viisilapainen potkuri mikä sopisi tuohon projektiin. Peltotilkkuni Eteläpäässä on surkea joki joka kasvaa umpeen joka heinäkuussa mutta tuollainen lentovene siellä kulkisi siipi pituussuuntaan käännetynä. Joki johtaa merialueelle minkä rannalla sijaitseen Tasavallan Presidentin kesäasunto Kultaranta. Jo kymmenvuotiaana lennokkipoikana oppin termit asetuskulma, kahtauskulma, painopiste, nostokeskiön opin myöhemmin.   

Tapani Honkanen

#1
Tämä Martti on avartanut ymmärrystäni ja tietoisuutta lentolaitteista ihan mahdottomasti. Ei se kaikkea ole tänne kirjoitellut.
Kyllähän minä ensimmäisen tutustumisen tein tähän Prattin lentävään siipeen Sport Aviation aviisissa 6/-74, siis ensimmäisessä vuosikerrassa jota tilasin paperisena neljä vuosikymmentä. Siitä lähtien digisenä, jonka paras anti on arkisto vielä noin pari vuosikymmentä taaksepäin.
Olen siitä muodostanut tietyn mielikuvan, joka on vahvistunut vuosikymmenien saatossa. Kun siitä ei ole tullut lentolaitetta jokaiselle, niin ei kannata tuhlata ruutia vareksiin.
Tämä Martti toi muistaakseni tänne vihjeen/kuvan viimeisimmistä versioista Spratt 103. Sekin oli jo hautautumassa aivoliman siihen valkoiseen töhnään, kun tuli taas muistutus eläväisyydestä (Martin). Useimmiten saa muistutuksen kuolevaisuudesta.
Joka tapauksessa, taas tuon Sprattin kotisivuja https://spratt103.com/home selatessa välähti, jospa se olisi aihio luokkaan alle 70 kg ilma-alus. Toki vain maalta lähtien mutta sen saisi myös lentämään kahden purjelaudan tai suppilaudan päällä. Tekisi vain pieniä hyppyjä, vähän haastetta mitättömään eläkeläisen elämään. Ilman mitään koulutusta ja vielä ilman viranomaisvalvontaa. Kyllä viranomainen ottaa yhteyttä, jos sillä on tarvetta. Pääsisi sankariksi, koska . . . .

Tässä vielä se suppilautaversio
https://i0.wp.com/spratt103.com/wp-content/uploads/2017/06/image1-2.jpg?ssl=1
Ja maataisteluversio
https://i0.wp.com/spratt103.com/wp-content/uploads/2017/06/spratt022-2.jpg?ssl=1

Tapani Honkanen

Menin sitten tiaamaan Spratt 103 rakennusohjepaketin digitaalisena. No, maksu 100 € kirjataan vaikka opislelukustannuksiin.
Kun niitä pakattuja tiedostojakin oli jotakin 40 Mt, niin katsoin, että ei tuo materiaali ole tablettitavaraa. Sitten katsoin mikä dinosaurus nurkassa nyhjötti. Olihan siellä parikin kannettavaa mutta Windows versio oli 7. Vanhempi kone vuodelta -11. Onhan tässä ollut pari versiota välissä.
Tuli katumus jättäytyä vain tabletteihin. Kyllähän niitä on tullut jokaisele päivälle.
Pitää hankkia ensiksi joku W-11 versio, käytetty. Kyllä opiskelu tulee kalliiksi. Ja harmittaisi paljonkin jos näin vanhana kuukahtaisi, ennen kuin laite on kuoletettu.

Tavoite tuon laitteen tutustumiseen on miettiä ja selvittää, voiko sitä siiven vakioasetusta saranapisteen suhteen muuttaa tai saada siiven jättöreunaan joku "etäohjattava" läpyskä, millä muuttaa siiven ominaisuuksia. Noiden nivelpisteiden siirtämistä pitää harkita. Konstruktiivinen haaste. Mitähän nuo molemmat vaikuttaa? Koelentämällä voi päästä sankariksi, elämällä tätä mitätöntä elämää kyllä ei.
Onhan se ihan kohtuutonta, että jollakin rungon massalla on tietty vaakalentonopeus ja sitä suuremmalla nousee ja pienemmällä laskee. Mitä se vajoamisnopeus ja ilmanopeus lienee kun työntövoima loppuu. En näitä huomannut esitemateriaalista.
Kyllähän Homebuilt airplanes.com foorumilla on ollut nyt taas säpinää tästä, kusetukseksi epäillään. Kyllä EU:n pitäisi estää tällaisen itsemurhalaitteen markkinoimisen. Myyjältä ei saa minkäänlaista informaatiota siitä, kuinka monta piirustussarjaa on myyty, montako on saatu lentokuntoon. Ei mitään onnettomuustilastoa. Kyllä vaara kiehtoo.

Tapani Honkanen

Tietokoneasiat vähän eteenpäin. Muutama päivä sitten avasin tiedostot. Runko 40x40x1.5 rst. Siipisalko, paarteet 4m 20x20x2 6082, ei uumalevyä, vaan samaa kamaa 10 kpl paarteiden välissä. Kei sekin riittää, koska siipituki 40/60% kohdalla ja siiven sieppaama kuormituskerroin vain noin 1.5. Siiven jänne 1.3 m, josta siipipita-ala noin 10 m^2. Maksimimassa 250 kg. Entäpä jos yrittäisi superultrakevyttä. Kun sen massa on noin 150 kg, niin siiven pinta-alaksi tukisi 6 m^2. Sivusuhdetta voisi vähän kasvattaa tuon tuetun siiven takia. Silloin siivestäkin saa pois sen 40 % ainakin. Kuinka herkkä tuo siipiprofiili lie Re-luvun suhteen?

 https://spratt103.com

Aki Suokas

#4
Näyttäisi oleva NACA 23112.  KOneen mitoilla
miniminopeudella Re 1 000 000    max nopeudella Re 2 300 000
NACA standardikarheudella ei juuri mitään eroa nostovoimassa, vastuksessa pieni väheneminen max nopeudella.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

Tapani Honkanen

#5
Propusion aikaansaamiseksi riittää paramoottori. Niitä riittää, alennusvaihteilla ja jopa käynnistinmoottorilla.
Millainen on siipi, 7 m^2. Siiven kiertojäykkyys ei tarvitse olla huima. Torsio 0.5 mm 2024 T3. Styrox kaaret. Siiven pinnan massa etureunassa noin 5 kg. Vanerista sai vähän kevyemmän mutta se pintakäsittely. Ei jaksa edes ajatella. Ja eikä sen tarvitse olla edes "lentokonealumiinia".Salko jotain 2+2kpl 15x15x2 x 3,5 m Tarvittaessa tuplana siipituen kohdalle. Kai jotain kevyttä löytyy salosta taaksepäin. Kai se vastenmielisyys noita ultrakevyitä kohtaan täytyy niellä.
Ideana siivekkeet jättöreunaan, toiminta radioteitse tai kaapeleilla. Lennokkiservo toimilaitteena. Sillä saa lentävän siiven ominaisuuksia muutettua vaikka siivet lepattaa. Jopa siipipuolikkaiden differentiaalisäätö on uhattuna, vai onko se välttämätön?
Kuka osaa tämän aeromystiikan?

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod