Erickson MCC -moottori

[Seppo Koivisto]

Olisiko suomalainen nimitys Erickson MCC -moottorille kaksoispalotilamoottori (twin combustion chamber engine). Sitä näyttäisi olevan 1,5-3 hv lennokkimoottorina.



https://ericksonmotors.com/mcc-cycle-of-oper/

[Martti Mattila]

Animaatiota katsoessani luulin että ylösalas eli vertikaalit männät ahtavat vaakasuunnassa olevia palotilallisia sylintereitä mutta luettuani tekstin opin että pystysuoran liikkeen männät käyttävät poistuvien palokaasujen jäännöspainetta. Samaa jäännöspainetta mistä pakokaasuturbo ottaa tehonsa. Joku maineikas autotehdas lanseerasi moottoria missä poistokaasut johdettiin suurempihalkaisijaiseen sylinteriin antamaan loputkin palamisen aiheuttamat paineen nousut. Kolmesylinterinen missä päädymmäiset sylinterit toimivat nelitahtiperiaatteella ja isompihalkaisijainseen keskimmäiseen sylinteriin johdettiin palokaasut mikä teki työtä joka kierroksella ja palokaasut poistuivat tämän jalkavaimosylinterin yläosasta venttiilin kautta ennen uuden poistokaasusatsin tuloa. Oliko se näin vai keksinkö itse.

[Tapani Honkanen]

Olen tuon moottorin tavannut näin virtuaalimaailmassa. En näe siinä mitään käytännön etuja tuolla toteutustavalla.
Ja asiasta toiseen. Polttomoottorin käyttökelpoisuuden ja hyötysuhteen parantamiseksi vaadittavat toimenpiteet.
Ensimmäinen ja ratkaiseva asia on autokäytössä poistaa mekaaninen yhteys moottorista vetäviin pyöriin. Lentävän kulkuneuvon kanssa on eri kriteerit.
Ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaan noin 40 % kun se toimii tasaisella kuormalla optimi ominaiskulutuskuormalla. Siihen liitetty geraattori antaa vaikkapa 37 % kokonaishyötysuhteen sähköisenä tehona. Oikeastaan ei kannata tarkastella tarkkoja prosenttiosuuksia nyt vaan miten polttoaineen energiasta saadaan hyödynnettyä.

Pakokaasuissa poistuu merkittävä osa käytetyn polttoaineen energiasta. Sen hyödyntäminen jää periaatteessa kineettisen energian ja korkean lämpötilan hyödyntämiseen. Ajoneuvokäytössä, ahdetussa moottorissa on päädytty mahdollisimman pieneen kokoon (hitausmomentti roottorilla) nopean vasteen saavuttamiseksi. Mikäli ahdetussa moottorissa valitaan sähköinen ahtimen käyttö ja hyödynnetään pakokaasun energia maksimaalisesti. Silloin optimoidaan turbiini myös sen käyttämän generaattorin  kannalta. Tämä sähköenergia syötetään kampiakselin käyttämän generaattorin rinnalle. Se energia mikä poituu turbiinista on vaikeasti hyödynnettävissä. Lämpösähköparin hyötysuhde on surkea. Myöskin jäähdytysnesteen sisältämän energian hyödyntäminen jää heikoksi. Ja ajoneuvokäytössä tarvitaan lämmitysenergiaa.

Arvelen tällaisen hybridin hyötysuhteen nousevan jonnekin 50 % paremmalle puolelle.eikä se hyötysuhde huonone pyöriä pyörittävien sähkömoottorien jälkeenkään paljon alle 59 % tavoitteesta.
Tämä on merkittävä parannus pelkän polttomoottoriauton hyötysuhteeseen nähden, joka on taajamakäytössä jossakin 10 % paikkeilla ja moottoritielläkin alle 20 %
Lisäetuna on valtava säästö ajoakun koossa. Myöskin polttomoottorin maksimi teho voidaan alentaan johonkin viidesosaan. Ja kun rajoitetaan maksimi kiihtyvyys kohtuulliseksi, säästyy auton rasitukset ja myös ihmishenkiä, joka sinänsä on melko turhaa. Ihminen on uudistuva luonnonvara.

Jotta palataan ilmailuun, niin onko tuossa mitään järkeä. Sehän on aina ollut kallista ja ympäristöä saastuttavaa. Pitäähän olla kateudelle aihetta ja ylemmyyden tunnetta.

[Martti Mattila]

Kyllä tuollaisessa polttomoottori/sähkömoottori hybridissä olisi järkeä ilmailussakin jos sillä varmistetaan että potkuri pyörii vaikkapa puoli tuntia kauemmin kun se tavanomaisella pyörityskoneistolla lakkaa heti vetämästä bensan polttamisen loputtua. Tuosta lentämisen kadehtimisesta voisin jotain kommentoida. Ihmiset pystyvät suojelemaan itseään kateudelta halveeraamalla. "Näkisit kummoinen pahvista ja reppipaperista tehty se kone on ja kiitorata pelkkä peltotie. Kohta se taas on jossain pellonreunassa pakkolaskun tehneenä niin kuin sekin lentäjä siellä Sastamalassa millä on oma peltokenttä." Sen takia moottorin käyttövarmuus on minulle tällä hetkellä tärkein tekijä, se taas on varmasti ristiriidassa vähäisten käyttövarojeni kanssa. Rahallisesti yhdentekevää kuluuko bensaa 8 vai 10 litraa tunnissa kunhan se riittää suunniteltuun laskupaikkaan asti. Itse lentämisessä ei taida kyllä olla mitään järkeä, yli viisisataa tuntia on tullut istuttua maailman ehkä yksinkertaisinta lentolaitetta ohjaten. Kun menin Purjelentokurssille vuonna 75 Turun Lentokerhon (Onnea Satavuotiaalle) silloinen puheenjohtaja piti juhlapuheen missä sanoi että itse lentäminen on vain kymmenen prosenttia ajankäytöstä loput yhdeksänkymmentä on kerhotyötä. Kuulosti pahalta, olin jo pienellä palkalla työssä telakalla ja isän palkattomana renkipoikana kotona. Sitten vielä olisi pitänyt sitoutua lentokerhon talkootyöhön. Jokunen sata tuntia tuli sentään tehdyksi muistan kaikki työkohteet, mutta onnekseni sain sen verran "ymmärrystä" olemisesta wärtsilän hitsarin ja kom....maineessa että siirryin omaehtoiseen harrastustoimintaan. Siinä määrin kuin Trafin säännöillä toimiessa voi mitään omaehtoiseksi sanoa. Trafin viranomaiskatsastaja joka itsekin on harrasteilmailija sanoi että ilmailu on ihan älytön harrastus. Jotenkin sympaattista että joku muukin voi myöntää että älytöntä touhua mutta ei silti pääse siitä irti.