Verhoilu nyt.

[Martti Mattila]

Verhoilu nyt kun Arico Ruotsissa ei enää välitä.
 Randolphia myydään Belgiassa en tiedä kuljetuksesta meneekö Vaarallisten nesteiden katekoriaan, Steward Systemssit on vesiliukoisia  niillä näköjään agentti Hollannissa.
Oratex varmasti hyvä mutta kallis.  Mutta mieleen tuli kun rättejä on runsaasti kotona, voisiko keksiä jotain kuten Ray Stits aikoinaan keksi mennä tekstiilikutomoon ostamaan Polyesteri kankaita valmistuslinjalta ennen kutistavaa lämpökäsittelyä. Omat ideat tältä viikolta on käyttää liimaukseen TETRAKEM Kangasala Plastfix kylmäaktivointi muoviliimaa minkä voi aktivoida silitysraudalla lämpötila 80C. Kutistumis lämpötilaksi Polyesesterikankaalle Randolph Manual antaa 160-175 Celsiusta joten se ei vielä siinä lämpötilassa tapahtuisi. Kiristämisen jälkeen kuuluu kankaalle sivellä Nitroselluloosa lakkaa, sitä on myynnissä Puuilossa. Nitron ja hionnan jälkeen pitäisi pitäisi sivellä Butyraattilakkaa, no sen on kysymysmerkki, Butyraatti netissä johti Terveyskirjastoon. Lakkojen jälkeen maalaus, EAA julkaisuissa mainittiin joidenkin käyttäneen sisälateksi maaleja. Tiedän jo kommentin "Jos näkee vaivaa verhoiluun niin ei enää kannata ruveta pelleilemään" Voisi myös sanoa että "Jos näkee vaivaa Elämään ei kannata valita sitä köyhän elämää" Yhtä rakentavia kommentteja kumpikin. Jotain peräsimen kokoista kannattaisi koemielessä tehdä mahdollisimman nopeasti että vanhenemis ilmiöitä ehtisi tulemaan esiin. Myös umpinaisen kangaspussin ompelu etukäteen eliminoimaan liimausta on harkitsemisen arvoinen. Taannoin Sprucella oli edullista luokatonta kangasta mutta Spruce Europa  oli niin tyhmä että halusi myydä sen pitkässä rullassa ja rahdin hinta vei mielekkyyden. Ameriikan Spruce taittelee Pahvilaatikkoon ei tarvetta erikoispitkille rahtimaksuille.

[Martti Mattila]

Kiireessä poistin vanhat kankaat TRabandonetin ruorista, putsaus rälläkän teräsharjalla rautaa myöten. Ei aikaa epoksi maalaukseen vaan rätittämään Plastfix liimalla. Ärhäkkää ja sen takia homma helpompaa kuin Randolphin liimalla, siisteys ongelmallisempaa ja valmiiseen pintaan eksyneet liimatahrat hankalampia. Harkkosakset oli toisessa osoitteessa ja muutkin sakset lasikuitukankaan leikkaamisella pilattu joten jättöreunakierros tuli pahan näköiseksi, no ajattelin laittaa hammaslaitanauhan päälle mutta jäi laittamatta. Sitten lakkaus Nitrolakalla, puolet ja puolet ohennetta ensimmäiseen kierrokseen että kangas kapseloituu, toinen kerros melkein raalla nitrolla. Voisin väittää että kangas kiristyi vielä lisää, oli tietysti kiristetty jo ennen silitysraudalla. Pohjamaalaus edullisella Maston Tokmanni pohjamaalilla, toisen puolen pintamaalauksen tein Mastonin H2O huonekalumaalilla vaahtomuovitelaa käyttäen. Toisen puolen tein Maston Tokmanni punaisella spraylla. Telalateksimaalaus tapahtui vaakasuorassa, spraymaalaus tietysti spraypullon ehdoilla.
Pahimmat virheet olivat lakkauksesta jääneet pensselinjäljet. Nyt on niin että ameriikan mömmöjä en enää tarvitse, pärjään näillä kotikonsteilla ja lisää kuumakutistekangasta voin tilata Ranskasta DIATEXilta. Diatex kertoo koko lakkalinjansa olevan Nitrolakkaa mistä sanotaan sen olevan paloherkempää kuin tämä mystinen Butyraattilakka.
Vasemmanpuoleinen telamaalattu tupamaalilla.