Kirjoittaja Aihe: Ultrien kehitysnäkymiä  (Luettu 28792 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #50 : Tammikuu 24, 2006, 15:14:39 »
Lainaus
Palataksemme vielä tähän viestin aikaisempaan osaan, keskustelimme aiheesta hieman tuossa ruokatunnilla. Lopputulos oli seuraavanlainen:

Meidän mielestä kuvaus sopii vähintään yhtä hyvin Ilmailuhallintoon, määräyksiin ja sen hinnoittelupolitiikkaan:

Ilmailuhallinto on laadun valvoja ja asiakkaan pää sekoitetaan sellaisilla hinnoilla ja palveluilla, joita hän ei tarvitse eikä myöskään osaa käyttää. Jos tai kun hinnat eivät ole kohdallaan, niin seuraavana vuonna niitä voidaan aina korottaa, vaikka mitään tuotekehitystä ei olekaan -- herää kysymys: mistä oikein maksetaan? Seuraavaksi tulee uusi tukku sääntöjä ja määräyksiä, joita asiakkaat eivät edelleenkään kaipaa, mutta niitä on pakko noudattaa ja maksaa itsensä kipeiksi, jotta harrastaminen olisi sääntöjen puitteissa mahdollista. Vaihtoehtoisesti voidaan jäädä "jälkijunaan" ja lopettaa koko harrastus.  ;)

Jotkut harrastajat ovat jo laittaneet tunnuksensa koneeseen, mutta niitä on vaihdettu (isompiin) ja tullaan varmasti tulevaisuudessa katsastusten yhteydessä vaihtamaankin -- voisiko näitä verrata kännykän vaihtokuoriin?
Lainaus

Tää on hyvä, varmaan nokian insinöörien keksimää ;-)

Poissa Karoliina

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 937
  • JAA-PPL, FAA-PPL, UPL, 1 Northern Atlantic USA-FIN
    • http://designaplane.blogspot.com
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #51 : Tammikuu 24, 2006, 16:00:16 »
Lainaus
Meidän mielestä kuvaus sopii vähintään yhtä hyvin Ilmailuhallintoon, määräyksiin ja sen hinnoittelupolitiikkaan:

Ilmailuhallinto on laadun valvoja ja asiakkaan pää sekoitetaan sellaisilla hinnoilla ja palveluilla, joita hän ei tarvitse eikä myöskään osaa käyttää. Jos tai kun hinnat eivät ole kohdallaan, niin seuraavana vuonna niitä voidaan aina korottaa, vaikka mitään tuotekehitystä ei olekaan -- herää kysymys: mistä oikein maksetaan? Seuraavaksi tulee uusi tukku sääntöjä ja määräyksiä, joita asiakkaat eivät edelleenkään kaipaa, mutta niitä on pakko noudattaa ja maksaa itsensä kipeiksi, jotta harrastaminen olisi sääntöjen puitteissa mahdollista. Vaihtoehtoisesti voidaan jäädä "jälkijunaan" ja lopettaa koko harrastus.  ;)

Hyvin sanottu. Esim. ultrien nokkapyörävauoriot eivät vähene tippaakaan maksujen korottamisella ja säännösten tiukentamisella.
Vai onko logiikka sellainen että kun harrastajat kynitään rutiköyhiksi, he tulevat varovaisemmiksi ja eivät romuta niitä koneitaan niin ahkeraan kun
heillä ei enään kuitenkaan ole ylimääräistä rahaa koneidensa korjaukseen vahingon sattuessa. Luulenpa että oikea fiksu ratkaisu ei ole tällainen.
Katselin tuota kenttämaksuhinnastoa ja se oli lähinnä tragikoomisesti huvittava koko karmeudessaan, vielä pahempi kuin Soneran hinnasto pahimmillaan
(kerran olin kuulemassa jotain esitelmää, "Tässä on tällainen aloitusmaksu, kuukausimaksu, käyttömaksu, lopetusmaksu, minuuttitaksa, lisämaksu, spesiaalimaksu"
"Eikö olekin kätevä ja hyvä palvelu?". Asiakas menee sekaisin ja toteaa että liian kallista "Whatever" ja unohtaa koko jutun. Soneran hinnastossa on vaan
se että siitä pääsee menemällä kilpailevan operaattorin asiakkaaksi, mutta Ilmailulaitokselle ei ole kilpailevaa operaattoria. Maksat, tai itket ja maksat.
Toteutat uusia sääntöjä tai itket ja toteutat uusia sääntöjä. Ilman nykyhetken ymmärtäviä ihmisiä Ilmailulaitoksella tilanne voisi tosin olla vieläkin huonompi.
Kun nyt jo kaikki mitoitetaan _melkein_ Airbus A380 / Finnair -lähtökohdista (hinnat liikkuvat eri sfääreissä kuin harrastajien ostovoima) ja harrastuslentotoiminta unohdetaan kaikissa maksuissa ja systeemeissä, niin vieläkin huonommin toki asia voisi olla, jokuhan voisi vaikka standardoida että lentokonevalmistajia on tunnetusti kaksi
ja vain niillä saa lentää: Airbus ja Boeing.

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #52 : Tammikuu 24, 2006, 22:23:01 »
EASA:n sivuilta löytyi mielenkiintoista tekstiä:

http://www.easa.eu.int/doc/Rulemaking/Opinions/Translations/03_2004/easa_opinion_03_2004_draft_regulation_fi.pdf

"Liite II
4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut ilma-alukset
Ilma-alukset, joihin ei sovelleta 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohtaa, ovat ilma-aluksia, jotka kuuluvat yhteen tai useampaan seuraavista luokista:

a) historiallinen ilma-alus, joka täyttää seuraavat perusteet:
   (i) muu kuin monimutkainen ilma-alus,
   – jonka alkuperäinen tyyppisuunnittelu on tapahtunut ennen 1 päivää tammikuuta 1955 ja
   – jonka valmistaminen on lopetettu ennen 1 päivää tammikuuta 1975;
tai
   (ii) ilma-alus, jolla on selkeä historiallinen merkitys, joka liittyy
   – osallistumiseen merkittävään historialliseen tapahtumaan tai
   – merkittävään vaiheeseen ilmailun kehityksessä tai
   – merkittävään asemaan jäsenvaltion asevoimissa;

b) ilma-alus, joka on erityisesti suunniteltu tai muutettu tutkimus-, kokeilu- tai tieteellisiin tarkoituksiin ja jota valmistetaan todennäköisesti hyvin rajoitettu määrä;

c) ilma-alus, josta vähintään 51 prosenttia on rakentanut harrasterakentaja tai voittoa tavoittelematon amatööriyhdistys omiin tarkoituksiinsa ja ilman kaupallisia tavoitteita;

d) ilma-alus, joka on ollut asevoimien käytössä, paitsi jos ilma-alus on tyyppiä, jonka tyyppisuunnitteluvaatimukset virasto on hyväksynyt;

e) enintään kaksipaikkaiset lentokoneet, helikopterit ja moottoroidut laskuvarjot, joiden suurin lentoonlähtömassa on jäsenvaltioiden rekisterien mukaan enintään:
i) 300 kg yksipaikkaisten maalentokoneiden/-helikoptereiden osalta; tai
ii) 450 kg kaksipaikkaisten maalentokoneiden/-helikoptereiden osalta; tai
iii) 330 kg yksipaikkaisen amfibiolentokoneen/-helikopterin tai vesilentokoneen/-helikopterin osalta; tai
iv) 495 kg kaksipaikkaisen amfibiolentokoneen/-helikopterin tai vesilentokoneen/-helikopterin osalta edellyttäen, että toimiessaan sekä vesi- että maalentokoneena/-helikopterina se alittaa tarvittaessa molemmat suurinta lentoonlähtömassaa koskevat rajoitukset;
v) 472,5 kg kaksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, joihin on rakennettu täydellinen laskuvarjopelastautumisjärjestelmä;
vi) 315 kg yksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, joihin on rakennettu täydellinen laskuvarjopelastautumisjärjestelmä.
ja joiden sakkausnopeus tai vakaa lentonopeus laskuasussa on lentokoneiden osalta enintään 35 solmua kalibroitua ilmanopeutta

f) yksi- ja kaksipaikkaiset autogirot, joiden suurin lentoonlähtömassa on enintään 560 kg;

g) liitimet, joiden rakenteellinen massa yksipaikkaisina on alle 80 kg tai kaksipaikkaisina alle 100 kg, mukaan lukien jaloilta lähtevät lentokoneet;

h) jäljitelmät ilma-aluksista, jotka täyttävät a tai d kohdan perusteet ja joiden rakennesuunnittelu vastaa alkuperäistä ilma-alusta;

i) miehittämättömät ilma-alukset, jonka toimintamassa on alle 150 kg;

j) muut ilma-alukset, joiden rakenteellinen massa polttoaine mukaan lukien on alle 70 kg."

Lisäys:
Yllä kun puhutaan muusta kuin monimutkaisesta ilma-aluksesta, niin mikä on monimutkainen;

j) monimutkaisella moottorikäyttöisellä ilma-aluksella tarkoitetaan
i) lentokonetta,
   – jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 5 700 kg tai
   – jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 9 tai enemmän tai
   – joka on hyväksytty lentotoimintaan vähintään kahden lentäjän vähimmäismiehistöllä tai
   – joka on varustettu potkuriturbiinimoottorilla tai -moottoreilla, tai
ii) helikopteria,
   – jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on yli 3 175 kg tai
   – jonka suurin hyväksytty matkustajapaikkaluku on 5 tai enemmän tai
   – joka on hyväksytty lentotoimintaan vähintään kahden lentäjän vähimmäismiehistöllä, tai
(iii) kallistuvalla roottorilla varustettua ilma-alusta.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 24, 2006, 23:43:20 kirjoittanut Markku Hiedanpää »

Poissa pimattil

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 625
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #53 : Tammikuu 25, 2006, 09:19:31 »
Miten vastaisit kysymykseen ?
Onko harrasteilmailussa järkevää lentää ja kouluttaa laitteella jota ei ole tarkastettu tai hyväksytty ja jonka käyttökokemukset tulisivat vasta asiakas-/käyttäjäkunnan kasvun ja tapahtuneiden vaurioiden ja onnettomuuksien kautta.
Kyllä!
Seuraava kysymys onkin se että tukevatko muut ilmailun harrastajat (so. Suomen Ilmailuliitto) mielipidettäsi ja miten se aiotte ajaa asiaa eteenpäin?

Olin jo eilen kirjoittanut vastauksen puoliksi, mutta jätin sen odottelemaan vielä viimeistelyä -- onneksi. Sillä välin Ansis tuolla toisaalla laittoi SIL:n nelivuotis strategiaa vuoteen 2002 (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=772.msg5344#msg5344), jossa todettiin siis:

Moottorilento:
"Peruskoulutuksen laatu on pystyttävä takaamaan. Laadun on oltava entistä tasaisempaa eri kouluttajien kesken. Tähän pyritään esim. uudistetun CPC-järjestelmän avulla. Lisäksi koulutus experimental-koneilla pitää sallia."

Sanotaan niin, että minulla on siis ollut liiton tuki takanani ainakin viime vuosituhannella -- toivottavasti se olisi edelleenkin. Miten tätä asiaa on sitten edistetty noina vuosina, siitä minulla ei ole sen enempää tietoa. Joka tapauksessa uskon, että tuokin "raportti" on toimitettu aikoinaan laitoksen tietoon ja näin ollen siellä ko. suunnitelmista pitäisi (olisi pitänyt) olla tietoinen.

Barrikaadeille nousemisesta sen verran, että kiitokset Jounille "henk.koht." kutsusta, mutta taitaa työmatka sotkea Jyväskylään lähdön. :( Jämi-fly in:n olen kuitenkin kalenteriin jo merkannut.


    Pirkka
- Pirkka -

Poissa Jouni Laukkanen

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 654
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #54 : Tammikuu 25, 2006, 09:48:43 »

Moottorilento:
"Peruskoulutuksen laatu on pystyttävä takaamaan. Laadun on oltava entistä tasaisempaa eri kouluttajien kesken. Tähän pyritään esim. uudistetun CPC-järjestelmän avulla. Lisäksi koulutus experimental-koneilla pitää sallia."

Sanotaan niin, että minulla on siis ollut liiton tuki takanani ainakin viime vuosituhannella -- toivottavasti se olisi edelleenkin. Miten tätä asiaa on sitten edistetty noina vuosina, siitä minulla ei ole sen enempää tietoa. Joka tapauksessa uskon, että tuokin "raportti" on toimitettu aikoinaan laitoksen tietoon ja näin ollen siellä ko. suunnitelmista pitäisi (olisi pitänyt) olla tietoinen.

Huomautettakoon tähän, että ko. experimental-koneilla on tarkoitettu joko harrasterakenteisia tai muutettuja tyyppihyväksyttyjä ilma-aluksia. Edelleen filosofinen raja kulkee siinä, että onko ko. experimental-kone rakennettu oppimistarkoituksessa vai onko se valmistettu tehtaassa, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa ilmailussa. Edellinen on sallittua, jälkimmäinen vaatii ainakin toistaiseksi yli 450 kg:n massaisilta ilma-aluksilta Brysselin mielestä luvan. Ja valvontaa. Ja paperitöitä.

Poissa pimattil

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 625
Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #55 : Tammikuu 25, 2006, 12:54:04 »
Huomautettakoon tähän, että ko. experimental-koneilla on tarkoitettu joko harrasterakenteisia tai muutettuja tyyppihyväksyttyjä ilma-aluksia.

Puhumme samasta asiasta, mutta alkuperäinen yhteys "Ultrien kehitysnäkymiä" alkaa unohtua. Haluaisin itse puhua harrasteilmailun kehitysnäkymistä, jossa ultrat näyttelevät isoa osaa. Toisaalta mikä tahansa harrasteilmailun kasvu tuskin vaikuttaa kovinkaan negatiivisesti toisien lajien kehitykseen. Selvennettäköön näitä termejäni vielä eli itse tarkoitan harrasteilmailulla kaikkea ilmailua, joista ei siis saa vuosiansiota (=vuoden palkkaa). Se, mihin luokkaan kone kuuluu, olkoon vaikka Boeing,  ei pitäisi mielestäni vaikuttaa asiaan. Erityisesti jos rahat lentämiseen saadaan muualta kuin ilmailusta, niin voiko kyse olla jostain muusta kuin harrastuksesta ja harrasteilmailusta?

   PIrkka
- Pirkka -

Poissa Ansis

  • Gigaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 611
  • Oikea nimi: Kari Ansamaa
Vs: Re: Ultrien kehitysnäkymiä
« Vastaus #56 : Syyskuu 18, 2020, 10:12:00 »
Optaritkin on kehittyneet, mutta luokkasääntöjä ei kuitenkaan ole muutettu.
Nyt niissä on alkanut näkyä kantosiipiä ja vauhtia on tullut lisää.

Ilmailussa taas on menty aina vain kalliimpiin ja painavampiin ratkaisuihin, tuoko se hommaan lisää hauskuutta harvoille, vai iloa useammalle?

Suomessa on rakennettu pari minitrikeä, enemmän porukkaa meteloi varjoliitorikeillä valtavilla moottoritehoilla.
Edullisemman pään harrastaminen on edelleen kerhopurjelentoa, mutta ultratouhu on taidettu haudata kokonaan, ainakin kansanlentokoneen kehityksessä.

Tässä vielä pätkä eräästä optarijollakehitelmästä:




Jos tätä keskustelua verraittaisiin vesiliikenteeseen, niin yleisin kysymys kuuluisi seuraavasti:

Mitä pitäisi tehdä, että voisin käydä optimistijollalla Eestissä tai Ruotsissa? Haluaisin laittaa siihen myös karttaplotterin, tutkan ja kaikuluotaimen, minkalaisen aggregaatin voi tehdä kevyesti koska jo kahden hengen kuormalla varalaita on aika matala? Jos haluan seilata sillä Saksaan, niin avomerikatsastusvarustukseen kuuluvan pelastuslautan sijoittaminen optariin estää miehistön sijoituksen veneen sisään.

 Optimistijollan luokkasääntöön pitäisikin tehdä muutos, joka sallisi veneen mittojen ja massojen muutoksen että myös pitempi matkailupurjehtiminen olisi mahdollista.
Olen myös huomannut muunkinlaisia veneitä vesillä, mutta sellaista en halua ksoka optimistijolla on niin helppo säilyttää rannalla/ autotallissa/ varastossa jne. Muiden veneiden omistaminen on paljon hankalampaa.

En ole kuitenkaan edellistä viestiä havainnut yleisimmillä vesiliikenne foorumeilla, vaikka niiden perusteella veneilijöidenkin mielenterveydestä voisi olla monenlaista (jako)mieltä.Taidankin mennä postaamaan sen optarifoorumille ;-) lienekö sellaista ollenkaan?
My mind is willing, but purse is weak.

 

Powered by EzPortal