0 jäsentä ja 2 Vierasta katselee tätä aihetta.
Eli onko tämmöinen menettely mahdollista.
voi olla että teurastutan itseni noin niinkuin verbaalisesti mutta eikös Varttimarkka aloittanut taipaleensa projektina ja on edelleen kesken???Paljon "primitiivisempi" kuin Stagger-EZ ja silti synnyttäminen on kestänyt +++4vuotta...
Lentokone itsesunnitellen, projektityönä, nopeasti ja vielä halvalla. Lisäksi se saisi vielä olla nopea, suht turvallinen ja mukava matkalentokone... Ei oikein mun korvaan tunnu kovin realistiselta. Jotain noita voi saada mutta ei varmaankaan kaikkea.
Jos tosissaan haluaa harrastaa koneen suunnittelua ja rakentamista niin ei se kyllä ole nopein tapa saada itselleen hyvää konetta eikä todennäköisesti edes halvin ja lopputuloskin on enempi vähempi arvailujen varassa ellei sitten tavoitteena ole tehdä kokonaista protosarjaa tuotekehityksineen päivineen.
Eli tämä on kyllä sitten raskaan sarjan experimental- rakennus/suunnittelu -harrastusta eikä sellaista ole juuri suomessa tavattu.
Jos taasen päätavoite olisi saada hyvä experimental- kone omaan tarpeeseen niin kyllä mun mielestä silloin kannattaa valita rakennettavaksi (ostettavaksi) joku "merkkituote" niin tietää mitä saa ja milloin. Johonkin RV,Laicair, Cozy -sarjaan pääsemiseksi omalla suunnittelulla on kyllä pitkä tie.
tekemistä en edes osaa kuvitella. Koneen ostaminen valmiina ja käytettynä on varmaankin nopein (ja usein myös halvin) tapa hommata itselleen sopiva lentolaite.
3. Kolmantena tuo itsesuunnittelu/projektimuotoinen työskentely yms. minkä päätavoite ei mun mielestä voi enää olla valmiilla koneella lentely vaan itse suunnittelu ja tuotekehitys... Voihan tätäkin toki harrastaa ja hauskaa sekin voisi olla.
Itsesuunnitellen, projektityönä, nopeasti, halvalla ja hyvä ei kyllä ole kovin realistista, mutta ei kai sen tarviikkaan olla näissä spekulatiivisissä keskusteluissa.
Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti
Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksenniillä niin pitkälle kuin mahdollista.
Tarkoitus on rakentaa yhteen experimental-luokan koneeseen PC-pohjainen, TFTtä näyttönä käyttävä mittaristo. Järjestelmä kooostuu tässä vaiheessa itsetekoisesta mittauskortista, 400Mhz SBC:stä, ja 10,4" TFT näytöstä. Homma on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja rauta alkaa olemaan jo kasassa; softa takkuaa.
Ai niin, unohtui kertoa se että tuo käyttämäni LCD PC perustuu tosiaan läppäriteknologiaan kaikilta muilta osin paitsi kovalevyn osalta. Kovalevy on kuitenkin se osa mitä ilman muuta kannattaa olla 2.5" eli sama mitä käytetään läppäreissä, jos ei käytä suoraan muistikorttia, tarpeeksi suurta kokoa rupeaa jo löytymään ja niihin löytyy IDE liitännät suoraan. Tällöin saataisiin "PC" jossa ei ole liikkuvia osia (ehkä tuuletinta lukuunottamatta mutta tarpeeksi pieni prossu niin lämpösiili riittää).
Tässä oliis vielä semmoinen, miten se sitten sopii koneesen on toinen juttu :tongue: :
Mittarit saisi helpoiten piireltyä OpenGL:llä. Xlibilläkin voi piirtää, mutta keinohorisontin tekeminen OpenGL:llä onmuutamaa kertaluokkaa helpompaa kuin käsin sen matematiikan vääntäminen. Vaatii vaan grafiikkakiihdytyksen että toimii.Pohjana pystyisi periaatteessa käyttää OpenGC:tä jos ei halua fillaria keksiä kokonaan uudestaan.
Noita kaikkia "loistavia" ideoita lukiessani herää (ainakin minulle) kysymys, että kuinka tuo kaikki tekninen sälä lisää lentoturvallisuutta ja ennen kaikkea sitä lentämisen nautintoa?? Jos turvallisuutta lisää se, että huonossa kelissä voi lentää mittareilla (jos osaa), niin kyllä lähtöasetelma on silloin väärä kun puhutaan nimenomaan ultra-lentämisestä.
No eihän tässä siitä ole kyse. Ultimaattisin harrasteilmailulaite mulle olisi varmaan Piper Cub. Eikä siinä olisi mitään kilkkeitä muuta kuin nopeus- ja korkeusmittari ja kompassi. Ja tietty öljynpaine- ja lämpömittari.. Tai sitten purjekone.
Lainaus Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksenniillä niin pitkälle kuin mahdollista. Discovery -kanavalta tuli tuossa alkukesästä dokumentti Rutanin tekemisistä. Siinä oli mm. pätkä missä he lennättivät avaruusaluksensa pienoismallia kehitysvaiheessa. Kotoinen esimerkki vois olla PIK sarjan viimeisimmän hinun RC-malli josta oli jotain kuvia Windcraftin linkin kautta. Lisäksi suuret ilmailualan yritykset näkyvät käyttävän pienoismalleja tuulitunnelitesteissään tuotekehityksen yhteydessä. Tuo RC-mallin teko näin "entisenä" lennokkimiehenä vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta. Toisaalta siitä saatavilla tuloksilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä 1:1 -maailmaan mutta jotain siitä vois selvitä. Kitplanesissa ja SportAviationissa on myös silloin tällöin ollut juttua pienoismallin apuna käyttämisestä. Osaisko joku kertoa mitä tuolla PIK:n hinun pienoismallilla tarkemmin haettiin vai oliko sillä mitään sen suurempaa "tieteellistä" tutkimuksellista pohjaa?PIK 27 malli
FlightForumilla talvella joku urputti ettei mitenkään pilotti voi mahtua koneeseen..yli 2 metrisellä voi olla tiukkaa, mutta sininen viiva on tasan 2 m pitkä..siitä voi miettiä kuka mahtuu koneeseen ja kuka ei. Anteeksi hilpeyteni..mutta kone oli aikamoisen epäreilun ryöpytyksen alla ja välillä jo itsekin epäilin mittauksiani.
Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma. Lisäksi tuolla epäluonnollisella istuma-asennolla ei toimi kuin varvaspolkimet, joille ei saa voimaa polvet koukussa, koneessahan oli kääntyvä pääteline joka on melko raskas käännellä maassa, polkimien liikeradalle ei liioin näytä olevan tilaa.Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.
Nämä eivät ole kommentteja varsinaisessa merkityksessä, vaan pyyntö, ettet aloittaisi taas sitä vanhaa jauhamista.
Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. Sitä vaan ihmettelen, että jos kone on kolmipaikkainen, miten sen lentomassa mahtaa kestää 180-200 kg haarukassa, vaikka olisikin ultimaattisen kevyt. Se kun on kuitenkin ulosmitattu jo kolmella 60-65 -kiloisella henkilöllä, joita tunnetusti ei lentäjäkaartista mitenkään voittopuolisesti ole löydettävissä.-A-
Canard toimii 3:n siiven koneessa trimminä ja tuottaa hitusen suuremman nostovoimakertoimen kuin mitä samalla siipipinta-alalla voisi saavuttaa perinteisellä ratkaisulla, koska teoriassa rakenteella voidaan saavuttaa pienin mahdollinen trimmivastus. Turbulentilla virtauksella ja kaikenlaisilla ulokkeilla voi tehokkaasti neutraloida pienestä poikkipinta-alasta saatavan hyödyn, niin että "kaikki män eikä piisannukkaan". Tuolla sinun muotoilulla ja layoutilla transitio laminaarista turbulentiksi virtaukseksi tapahtuu aivan nokassa riippumatta koneen pintakäsittelyn laadukkuudesta ja sillä on suuri vaikutus saavutettavaan vastuskertoimeen.
Mää tässä demonstroin hiukkasen tuota asentoa. Kun polvet ovat noin koukussa ja olkapäiden korkeudella selän ollessa tuohon malliin notkolla, asento on melkoisen epämiellyttävä. Muutamakin "polkimen" painallus jo ilman sanottavaa vastusta alkaa tuntua takareisissä aika ikävältä. Kokemuksesta tiedän, ettei sitä rasitusta kestä lentäessä kovinkaan pitkään, ennen kuin ketarat ovat kuin tulessa. Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. -A-
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen