Onko halukkailla (siis tietävillä ja halukkailla antamaan kokemuksensa muillekin) kokemusta tuosta vapaalaminoinnista, siis vaahdon päälle laminointi. Kun aihe on tällä foorumilla, niin useampi ymmärtää että kyseessä on LENTOKONEEN siipirakenne, eikä esimerkiksi lennokki. Siis kertoisi ihan kokemuksen syvällä rintaäänellä. Kyllä minäkin olen lukenut mutta en oikeasti tiedä. Olishan se kehittävää opetella ja kokeilla mutta kun kalenteriaikaa on jo kulunut ja ei tiedä koska sakkaa (huom. MaM, näinkin voinee tuota ilmailun pyhää sanaa käyttää?). Minimissään riittää, jos voinee antaa HYVIÄ Youtube vinkkejä. Olishan se innostavaa jos tämä foorumi saataisiin eläväksi keskustelu- ja tiedonjakamisvälineeksi vai oliko se media. En ihan vielä kerro, mitä ihmettä ajattelen tai ajan takaa. Pappani sanoi yli puoli vuosisataa sitten minulle, että ei ole kielletty suuria ajattelemasta. Tunsin sen silloin tarkoittavan, että köyhän kodin kasvatin kannata luulla suuria itsestään. Toisaalta, Ilkka Lounamaan suuhun on laitettu lause: Köyhyys ei rajoita ihmistä, ellei ole kyse järjestä. Nyt minä aavistan, että kyseessä on tuo pahempi tapaus. Siksi tarvitsisin tukea.
Lisäys: Missä ihmeessä on asiantuntijat kun juttua on lukenut 42 persoonaa ja kukaan ei ole kommentoinut.
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 22, 2013, 17:38:35
Onko halukkailla (siis tietävillä ja halukkailla antamaan kokemuksensa muillekin) kokemusta tuosta vapaalaminoinnista, siis vaahdon päälle laminointi....
En ihan vielä kerro, mitä ihmettä ajattelen tai ajan takaa....
Lisäys: Missä ihmeessä on asiantuntijat kun juttua on lukenut 42 persoonaa ja kukaan ei ole kommentoinut.
Kysymyksessäsi on liian vähän tietoa siitä mitä, mistä materiaaleista ja millä menetelmällä aioit tehdä, jotta siihen voisi vastata. Sen voisin kuitenkin sanoa kokemusperusteisesti että vapaalaminointi ilma-alusten rakenteissa käytettävien vaahtojen päälle tuottaa heikkoa laatua ja painavaa laminaattia.
Kyseessä on yksittäiskappaleeseen käytetyn työajan minimointi siivessä, kuten koko laitteessakin. Kuhmossa käydessäni näin taas kolmen vuosikymmenen takaisen Iimun, Jaakko Kyllösen nuoruudentyön. Lentoaikaa ehkä vähän ja ehkä massaakin minimiä enemmän. Vielä lentää.
Minun tapauksessani on kyseessä on kuumalankaleikatun ja viimeistellyn suulakepuristetun polystyreenin päällystys lasikuitukankaalla. Hartsina epoxi, vai olisiko se toisinpäin. Siis laminaatin kerrosmäärät ja kankaan paksuus jonkinlaisten laskelmien tulosta. Kun tuon pintalevyn jäykkyys on paksuus kolmanteen potenssiin, niin tarkoitus ei ole imeä/poistaa kaikkea ylimääräistä hartsia pois, vaan jättää se käsilaminoinnin sallimaan tilaan. Tarkoitus ei ole saada purjekonemaista pintaa ja kerroslevyn jäykkyyttä. Noiden ultrien siiven "pintalevyt" = rätit ovat aika kevyttä maateriaalia. Niilläkin mennään aika haipakkaa. Toki siiven vääntöjäykkyys pitää olla riittävä mutta koko siiven laminointi ympäriinsä, takasalkoon saakka antaa diagonaalisella laminoinnilla tarpeellisen jäykkyyden. Laskemallahan, eli analyysilla se selviää.
Tarkoitin kokemusta tuollaiseen laminointityöhön. Siis työn järkevää hallintaa ja riittävän hyvän pinnan saamista.
Mitä tulee heikkolaatuiseen laminaattiin, nähdäkseni tarkoitettiin pitkäaikaislujuutta laminaatin kiinnittymisessä tuon vaahdon pintaan ja vaahdon kiinnittymistä taasen taivutusmomentin vastaanottavaan salkorakenteeseen. Oleellistahan lienee muodonmuutokset/taipumat taivutusmomentin alaisessa siipisalossa. Tarkoitus on pitää taipumat pienenä tuetulla siipisalolla ja sen jäykkyydellä (E*I). Miten lie kestäviä nuo Rutanin tekeleet ja monet senkaltaiset. Jopa minisytkyn vaahtokaarien kestävyys kokeillaan käytössä. Mitä tulee viimeaikaisten ultrien vahinkotapauksiin, ei ole aihetta epäillä/vaatia pitkäaikaiskestävyyttä.
Tuossa kone ja tarina samalla tavalla laminoidusta laitteesta. Hienoimpia experimentaleja mitä maailmassa on koskaan tehty. Cory Birdin Symmetry: http://www.sportsmanpilot.com/AL/articles/spr2003/Spring2003.htm (http://www.sportsmanpilot.com/AL/articles/spr2003/Spring2003.htm)
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 22, 2013, 23:36:42
Mitä tulee heikkolaatuiseen laminaattiin, nähdäkseni tarkoitettiin pitkäaikaislujuutta laminaatin kiinnittymisessä tuon vaahdon pintaan ja vaahdon kiinnittymistä taasen taivutusmomentin vastaanottavaan salkorakenteeseen.
Laminaatin heikolla laadulla tarkoitetaan vapaalaminoinnissa siihen tulevia virheitä kuten: ilmakuplia, pölyä ja muuta likaa, lujitteen suuntavirheitä, liikaa hartsia jne. On sitten eri asia miten laminaatti saadaan kiinnittymään ydinaineeseen, siinäkin on vastassa paino-ongelmat ja liimausominaisuudet ja ydinaineen lujuusominaisuudet.
Mutta jos haluaa tehdä lentokoneen tällä menetelmällä niin se on valintakysymys; vähemmän työtä -> painava kone, enemmän työtä -> kevyempi kone ;-).
Alla linkki laminointiin. Pintakaan ei jätä toivomisen varaa. Värillisillä epokseilla saa mitä hienoimpia pintoja.
http://www.youtube.com/watch?v=JsIC-E_Db3Y# (http://www.youtube.com/watch?v=JsIC-E_Db3Y#)
Terveisin Pekka K
Lainaus käyttäjältä: Asteroid - heinäkuu 23, 2013, 18:28:19
Alla linkki laminointiin. Pintakaan ei jätä toivomisen varaa. Värillisillä epokseilla saa mitä hienoimpia pintoja.
Mikäli oikein käsitin, taho:n kysymys koski lentokoneen rakentamista, ei purjelaudan laminointia, purjelautaa voi laittaa mitä tavaraa tahansa ja kuinka paljon vaan että saa ostajaa kiinnostavan kiiltävän pinnan.
Tämä lähestymistapa ei ole lentokoneen rakentamisessa realistista, koska koko ajan on oltava mielessä materiaaleja ja työtapoja valittaessa, mitä kone tulee painamaan ja onko rakenne/materiaalit sellaiset mitä suunnittelija on tarkoittanut.
Onko tosiaan niin,että vapaalaminointi/käsinlaminointi ei anna riittävän hyvää laatua experimental- tai ultrakevytkoneeseen, lähinnä tuetun yksitukisen siiven pintalevyksi? Miten vakavia virheitä on ilmakuplat ja pöly pintalaminaatissa? Entä kuitujen suuntavirheet, jos kuitenkin kangas asetetaan vaikkapa mallineella vaahdon päälle? Muutaman asteen poikkeama (nollakulmasta) trigonometrisissä funktioissa ei anna vielä suurtakaan virhettä, ymmärtääkseni. Rupeaako lujite elämään ja liikkumaan kun kun viimeisiä hartsimääriä kuljetellaan pois. Luulen kuitenkin, että kaikki muut tekijät antavat suuremman hajonnan.
Entäpä hartsin kiinnittyminen polystyreeniin. Asettaako riittävä "liimautuminen" joitakin erityisvaatimuksia hartsin viskositeetille tai muille ominaisuuksille. Entäpä vaahdon pinnan karheus ja muut ominaisuudet, jotta laminaatin ja vaahdon välinen leikkausjännitys jäisi turvalliselle tasolle. Miten käyttäytyy plyuretaanivaahto. Tietysti lentokoneenrakennuksen asiantuntijat eivät hyväksy muita vaahtomateriaalia kuin PVC-vaahdon. Miten turvautuminen ennenaikaisiin käytäntöihin, kuten tehtyjen koneiden pitäminen jonkinlaisena mallina. Tietenkin koekuormitukset varmentavat sen, ettei rakenne romahda heti. Ja tietysti jonkintasoiset kalkyylit varmistavat sen, ettei kaikki työ ole turhaa. Tavoite on ultrakevytluokkaan sopivan yksinlentäjän laitteen aikaansaaminen. Siis massan kohtuuton ahnehtiminen ei ole sallittu. Pitämällä siiven koko pienenä ja siis tehokkuus hyvänä, voitaneen tuhlata vaikkapa muutama hehtogramma neliömetriä kohden hartsiin.
Minkälaisia inhon tunteita herättää ajatus, että salkona käyttäisi sopivaa alumiiniprofiilia. Miten sopii nuo kolme, ah niin erilaista ainesta yhteen. Toki minulla on mahdollisuus tehdä salko pultruusiolla aikaansaaduilla hiilikuitulatoilla, joiden dimensiot ovat melko sopivat. Silloin voisi käyttää tehokkaasti tuon hiilikuidun lujuutta kun maksimimomentti tulee salon keskivaiheille, siipituen kohdalle, mihin ei tarvitse tehdä liitoksia (hiilikuituun).
Jos yksilö omaa tietoa ja ymmärrystä, niin voisi kertoa julkisestikin, niin että tietämättömätkin foorumia seuraavat oppisivat. Foorumin tulevaisuuden kannalta olisi hyväksi että asiantuntevat kertoisivat, toki pätevillä argumenteilla, mikä on hyvää ta huonoa ja miksi. Voisi muutkin uskoa ja ymmärtää ja oppia. Kuten tuon laminaatin heikko laatu. Kuinka suuri uhka on esimerkiksi pöly, suuntavirheet, ilmakuplat, liika hartsi ja niin edelleen. Painotettuna niiden suhteellisella merkitsevyydellä. Tai voisi antaa viitteen mistä voisi saada tietoa.
Tämä tällä kertaa. Nyt on tiedossa nelivuotiaan kanssa syventyä meren ihmeellisyyksiin.
Suosittelen asiasta kiinnostuneille foorumikeskustelun sijaan SUIO:n lujitemuovikurssia, siellä voi esittää kysymyksiä alan asiantuntijoille. Lujitemuovirakenteissa, materiaaleissa ja työmenetelmissä on niin monta muuttujaa että niiden läpikäymiseen foorumilla minä en aio ryhtyä.
kts: http://www.urheiluilmailuopisto.fi/lujitemuovikurssi2013_korhonen.htm (http://www.urheiluilmailuopisto.fi/lujitemuovikurssi2013_korhonen.htm)
Tästä samankaltaisesta aiheesta käytiin runsasta polemiikkia joku aika sitten tilanteessa missä lappeenrannan aerodynamiikan ihmelapsi kertoi laminoivansa vanerisiiven pintaan kuitukerroksen alipainetekniikalla. Spekuloinnissa paras neuvo oli käyttää penispumppua tarvittavan alipaineen saamiseksi; mielestäni sellainen on syytä laittaa lutkuttamaan jotain muuta kuin lentokoneen siipeä. Koko silloinen keskustelu paljasti hyvin autuaan tietämättömyyden. Siksi Comppaan Hiedanpäätä : menkää SUIO:n kuitukursseille joita keskitetysti ja tarpeen mukaan järjestetään myös ympäri suomen. Minä olen ne jo käynyt - net ovat hyviä ja kouluttajiksi napataan alan parhaimmistoa. Ei tartte muuta kuin ottaa yhteyttä SUIO ja kertoa että olisin kiinnostunut jolloin alkavat kartoittaa tarvetta. Taholle toteaisin että et sitten sottasempaa menetelmää ajatellut kuin tuo pultruusio -kuitujen vetäminen omin pikku kätösin- siipisalon valmistamisessa. Tapauksessasi tekisin yksinkertaisesti suorakaiteen muotoisen siipisalon profiilin styroksista vaikka 50 x 100 x 5000 jonka päällystäisin ihan käsimenetelmällä käyttäen hiili/kevlar kuitukangasta. Kopottumisen jälkeen poistaisin sisältä sen styroksin. Mitä taas tulee noihin ilmakupliin niin niitä ei nyt merkittävästi huolellisesti työskenneltäessä synny mutta mikrokuplan kohdalla tuote on poikki. Sileän pinnan saamiseksi käytän muoteissani 2-komp. DURATEK-maalia, sopii myös lopulliseen pintaan. Lopuksi viikon vinkki:
Vaahto-PVC
Vikupor on kova, vaahdotettu PVC -levy. Sillä on useita tärkeitä ominaisuuksia, joista yksi merkittävimmistä on n. 50% pienempi ominaispaino verrattuna tavallisiin PVC- levyihin. Tämä keveys johtuu levyn sisältämistä ilma- ja kaasukuplista, jotka eivät juurikaan vähennä levyn kestävyyttä
Laitanpa lisää kauhisteltavaa. Tutki Taho edelleen netistä haulla, moldless composite aircraft, videoita sekä kuvia, sieltä tämän muotittoman kuitutekniikan salat paljastuvat. Tämän linkin kun lukee... http://www.sportair.org/articles/Building%20A%20Composite%20Aircraft.html (http://www.sportair.org/articles/Building%20A%20Composite%20Aircraft.html)
ajatuksella ja siihen syventyen niin ollaan paljon lähempänä lentävää foam/kuitukonetta. Ei tällä tekniikalla ole yhtään sen enempää pelkoa roskista, ilmakuplista, keveydestä, kestävyydestä sekä ulospäin näkyvästä pinnanlaadusta kuin muillakaan kuitutekniikoilla. Ei tämä vaikeaa ole! Tämä tekniikka onkin oiva mahdollisuus juuri Experimental rakentajille.
Tietenkin vielä varoitus:
I Tämä on tyyppihyväksymätön harrastevalmisteinen Experimental Foorumi I
Mutta kyllä täällä saa kysyä sekä jakaa sitä tietoa mitä itse kullakin on. Kun löydän sen videon jossa Rutan (siis Burt Rutan) testasi aikoinaan alurakenteisen vs. foam kuituosan niin linkitän vielä tänne.
Löysinkin videon, joka on yli 30 vuoden takaa: http://www.youtube.com/watch?v=7eUt0YnNF3o (http://www.youtube.com/watch?v=7eUt0YnNF3o)
Kaikki tietänevät, mitä Rutan nykyään puuhailee: lentää pahus avaruuteen komposiittiensä kanssa !
Ja Rutanhan ei tätä muotitonta tekniikkaa keksinyt, on kyllä ollut rohkea edelläkävijä, vaan se on kotoisin jo vuodelta 1949 ja tämä onkin YLLÄTYS = surffilaudankehittäjältä, joka ensimmäisenä valmisti foam täytteisen lasikuitulaudan.
Taidankin olla yksi niistä harvoista joka on tehtaalla saanut opin tähän tekniikkaan, jo ensimmäinen harjoitustyö tuotti hienoa kevyttä ja todella lujaa sekä pinnaltaan lasinkirkasta laatua.
Minunkaan DNA:han ei näitä oppeja ollut alun pitäen kirjoitettu, mutta joku DNA ketju sieltä puuttui enkä näin ollen osannut pelätä uusia tekniikoita, lentämistä saatikka Experimental rakentamista. Joten toivotan Taholle sekä muillekin uskoa ja rohkeutta sekä jaksamista projekteissaan.
Terveisin Pekka K
Yksi Foorumilaisen projekti on oiva esimerkki kun uskoo itseensä ja jaksaa etsiä tietoa sekä määrätietoisesti sen toteuttaa. " Hankin maailmalta tällaiset osat, tiedot, tarpeet ja työkalut ja valmistin niistä tämän lentokoneen "
http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4487.0
Lainaus käyttäjältä: Asteroid - heinäkuu 25, 2013, 18:23:32
Mutta kyllä täällä saa kysyä sekä jakaa sitä tietoa mitä itse kullakin on.
Näinhän sitä on tehty, sitä kokemusta ja tietoa olen jakanut jota olen ilma-alusten rakentamisessa hankkinut ;-)
Ja saahan siihen hankkia omaa kokemusta, jos on toista mieltä.
Ps. En tuomitse vapaalaminointia ilma-alusten rakentamisessa, mutta menetelmän tuoma lisämassa tekee siitä huonosti soveltuvan Taho:n miettimään ultrakevyeen lentokoneeseen. Protojen kehittelyssä se on toimiva valmistustapa (muotoja on helppo muokata rakennustyön aikana sekä koelentovaiheessa), mutta kevyeksi ja laadultaan tasaiseksi halutuille sarjakappaleille kannattaa tehdä muotit vaikka prototyypin päältä.
Onhan tuota kirjallista materiaalia kuitenkin tullut hankituksi. Ne paksunoloiset perusjärkäleet Myöskin tuo Korhosen kirjanen, Lujitemuovi ilma-alusten materiaalina ja sen korjausmenetelmät ja ikivanha Ilmailuhallituksen Lujitemuovi lentokoneen rakennusmateriaalina sekä sekalainen määrä kaikenlaista silppua. Noista vaahdon päälle tehdyistä tapauksista KR-koneiden piirustukset rakennusohjeineen sekä uusitun KR2 rakntamisesta nettijuttua. Myöskin Rutanin VariEze:n piirustukset ovat olleet hankittu vuosikymmeniä sitten. Myöskin jonkun purjelentsikan piirustukset umpivaahtosiivellä on ollut lainassa. Näytti aika kummalliselta kun uumalevyä ei ollut vaan sen virkaa toimitti jotkut tikut alapinnalta yläpintaan, siis jonkinlaisiin paarteen virkaa suorittaviin pintalevyn vahvennuksiin. Sen ratkaisun näkemisestä hyvin koulutettu LentokoneDiplomi-Insinööri halvaantuisi varmaan. Minäkin, heikosti koulutettu simpassi, sain kauhun väristyksiä. (On olemassa myös kouluttamattomia s..)
Tänään tilasin vielä Rutanin puljun tekemä: Moldless Composite Sandwich Aircraft Construction sekä toinen tavanomaisia tapauksia käsittelevä kirja: Composite Construction for Beginners: A Practical Application of Lessons Learned Studying and Working with High Performance Composites: Miller, Thomas. Näytti sisältö mielenkiintoiselta.
Hyväksi lopuksi yksi avulias tarjoutui tekemään koekappaleita ja testaamaankin niitä monella tavalla.
Vahinko vain kun tämän foorumin kautta ei tunnu syntyvän kehittävää keskustelua.
Huomautuksena kopterikuskille, nuo latat hiilikuitua ovat valmiina saatavaa tehdastekoista tavaraa mitoiltaan 6.5 mm x 37 mm, yhteensä noin viitisenkymmentä metriä. Ei semmoisia kotitarvetyönä kehtoo ruveta tekemään. Ovat vielä repäisykankaalla suojattuna. Ovat olleet ullakolla monta monta vuotta odottamassa inspiraatiota.
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 25, 2013, 19:49:26
Vahinko vain kun tämän foorumin kautta ei tunnu syntyvän kehittävää keskustelua.
Olet varmaan kuullut sananlaskun; Mitä useampi kokki sen huonompi soppa.
Jos viestisi ei ollut vain keskustelun herättämiseksi, ota yhteyttä jos tarvitset realistista asiantuntija-apua.
Sillä aikaa kun tähän säikeeseen tuli taas yksi kirjoitus, väsäsin omaani. Sain sen aikana myös juotua hyvät iltakahvit naapurin kanssa ja saatettua se ulos häiritsemästä.
Tarkennuksena kerron, etten ajattelekaan sarjatuotantoa, vaan idivisualistin egoistin ja epäsosiaalisen, mitätöntä eläkeläisen elämää viettävän yksilön epätoivoinen haave saada selvitettyä, voiko lentävän laitteen saada suunniteltua siten, että sen rakennusaika olisi noin parisataa tuntia, ilman mittari- ja moottoriasennusta. Kaikille epäilijöille voi sitten kyllä todeta, että rakentajan edellytetään olevan riittävän ammattitaitoinen ja aikaansaava henkilö. Tuumailutaukoja ei lasketa rakennusaikaan. Tietysti suunnittelutaito ja kokemus ratkaisee myös vähäsen.
Kyllä se taitaa olla silla lailla, että tämmöisiä ei kirjoitella julkisuuteen vaan tehdään kaikessa hiljaisuudessa, jos osataan.
Yksi pulma on siinä, miten helposti saatavaan ja halpaan alumiiniprofiilisalkoon kiinnittää sen vaahtorakennelman. Mikä liima ja pitääkö salon pinta käsitellä fosforihappoanodisoinnilla, jotta siinä liima pitäisi. Onko tuo vanhaa tietoa?
Tuommoisia ongelmia pakoon pääsisi käyttämällä noita hiilikuitupuolivalmisteita. Onneksi on.
Tervehdys Taho :)
Kun kerroit tavoitteesi olevan rakentaa yksipaikkainen ultrakevyt lentokone mahdollisimman vähillä työtunneilla, oletko harkinnut PIK-26 Minisytkyn rakentamista, se on mielestäni parhaita esimerkkejä hyvästä suunnittelusta, kevyestä ja nopeasta rakentamisesta.
Vai onko tavoitteesi toteuttaa itseäsi ja tehdä jotain muuta kuin toiset?
Vapaalaminoinnilla on Suomessa yritetty rakentaa useita ultravaatimukset täyttäviä lentokoneita, tähän mennessä kukaan ei ole onnistunut, kaikki ovat sortunut koneen tyhjämassaan ja sakkausnopeuteen.
Ennen rakentamispäätöstä kannattaisi käydä läpi ilma-alusrekisteriin merkityt vapaalaminoidut exp-koneet ja pyytää rakentajalta tiedot siitä miten työhön on mennyt todellisia työtunteja, mitkä ovat rakentamisen vaikeudet ja miten massojen kävi ja tuliko koneesta muuten tavoitteiden mukainen. Yleensä pelkkään vapaalaminoidun koneen pohjatöihin ja maalaukseen on mennyt se maksimiksi asettamasi 200 työtunnin rakennusaika.
Jos listataan rakennetapoja niiden keveysjärjestykseen, ne ovat kokemusperustaisesti seuraavat (vähän vaihtoehtoja yksinkertaistaen):
- Tuettu puusiipi ja putkirunko (kevein ja helppo rakentaa)
- Puukone (tai puusiipi ja hiilikuiturunko)
- Pelti- tai hiilikuitukone
- Lasikuitukone
- Vasta näiden jälkeen tulee vapaalaminoidut koneet (joiden rakenne on yli 10% raskaampi kuin tavanomaisessa hiili- tai lasikuitukoneessa)
Jos todella haluta rakentaa yksipaikkaisen ulrakevyen lentokoneen, niin mieti rakennetapa uudestaan tai vaihda tavoitteeksi pienen lentokoneen rakentaminen.
Ilmailurealistisin terveisin.
Miuku
Materiaalista viis, mutta työn laatu ratkaisee aika paljon rakenteen massan määrän.
Lasilujitteinen rakenne voi myös olla varsin kevyt, jos sen tekee pieteetillä. Katso vaikka FS-23 (http://en.wikipedia.org/wiki/Akaflieg_Stuttgart_FS-23) ja FS-25 (http://en.wikipedia.org/wiki/Akaflieg_Stuttgart_FS-25), joissa on siis lasikuitulujitteinen siipi! Myöskin SZD-55 on maininnan arvoinen pelkästään lasilujitteinen 15 m purjekone, jonka tyhjämassa on alle hiilikuitukoneiden.
SZD55 (lasisalot) 215 kg
LS7 (hiilestä) 234 kg
Muotittoman rakenteen voi tehdä monella tavalla, ja paino on suoraan sen seurausta. Mikäli vaahdon pinnan jättää huonoksi, niin ensimmäisen kudoksen ja vaahdon väliin tarvii se Miukun mainitsema 10% kittaus ja lopulliseen pinnan kittaukseen toiset 10%. Mutta mikäli vaahdon pinta on sileä, painonlisä on pienempi.
LainaaTästä samankaltaisesta aiheesta käytiin runsasta polemiikkia joku aika sitten tilanteessa missä lappeenrannan aerodynamiikan ihmelapsi kertoi laminoivansa vanerisiiven pintaan kuitukerroksen alipainetekniikalla. Spekuloinnissa paras neuvo oli käyttää penispumppua tarvittavan alipaineen saamiseksi; mielestäni sellainen on syytä laittaa lutkuttamaan jotain muuta kuin lentokoneen siipeä. Koko silloinen keskustelu paljasti hyvin autuaan tietämättömyyden.
No mutta veikko, taas lipsahti hieman asiavirheitä tekstiin. Asun kyllä Lahdessa, en Lappeenrannassa. Spekulointi aiheella ja sinulle nähtävästi tutuilla alipainemenetelmillä (penispumppu) oli täysin peräisin sinulta. Harmi että poistit suuren osan kirjoituksistasi tuossakin ketjussa, noita valistuneita mielipiteitäsi ja ennakkoluulottomia metodejasi kun on aina hauska lukea jälkeenpäin. Mitä siitä on jäljellä, voi käydä lukaisemassa täältä:
http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4247.0 (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=4247.0)
Okkonä tipoisas vai poltakko pilvee kun tommossii kirjoittelet? Pitää sitten korjata; Lahden lahja suomen experimental-ilmailulle istuu tietokoneen ääressä kopsaten vanhoja keskustelunparsia tähän topiciin mutta mikä on pointti??? Tuo pippelipumppu ei ollut minun tekstiä, moisen sammakon päästi suustaan ensimmäisen kerran nimim. Pimattil, en minä, eikä hänkään tosissaan. Kts. alla.
- (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=dlattach;attach=9727;type=avatar) (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=profile;u=1065)
- Viestejä: 68
- (http://www.ilmailu.org/forum/Themes/default/images/icons/profile_sm.gif) (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=profile;u=1065)
- (http://www.ilmailu.org/forum/Themes/default/images/im_on.gif) (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=pm;sa=send;u=1065)
[/li]
(http://www.ilmailu.org/forum/Themes/default/images/post/xx.gif)
Vs: Hiilikuitujen painot? (http://www.ilmailu.org/forum/index.php/topic,4247.msg20610.html#msg20610)
« Vastaus #14 : Marraskuu 03, 2011, 16:46:21 »
- Lainaus (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=post;quote=20610;topic=4247.0;last_msg=20743)
- Muokkaa (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=post;msg=20610;topic=4247.0)
- Poista (http://www.ilmailu.org/forum/index.php?action=deletemsg;topic=4247.0;msg=20610;ba741c52de3=9d7ae3394891944fecad495da3756f8f)
Lainaus käyttäjältä: pimattil - Marraskuu 02, 2011, 07:54:40 (http://www.ilmailu.org/forum/index.php/topic,4247.msg20588.html#msg20588)
[quote( author=(.*) link=(.*) date=[0-9]+)?]Lainaus käyttäjältä: kopterikuski - Marraskuu 02, 2011, 06:40:02 (http://www.ilmailu.org/forum/index.php/topic,4247.msg20587.html#msg20587)
[quote( author=(.*) link=(.*) date=[0-9]+)?]Noita alipainepumppuja on harvassa,[/quote]
Ei tässä nyt mistään keräilyharvinaisuudesta puhuta. Vacuum pump -hakusanoilla Google alkaa tehdä jo ihmeitä ja tarjota penispumpuista ihan tähänkin käyttöön sopivia alipainepumppuja.
[/quote]
Ehdoton joululahjavinkki jokaiselle experimentalrakentajalle. Eliminoi sauvaranteen jännetupentulehduksen. Minusta tämä idea pitäisi ehdottomasti juuri monikäyttöisyytensä vuoksi siirtää experimental rakentajien Niksi Pirkkaan.
Lopettakaa nyt ...kele typerä nokittelu. Ette ainakaan aloittamassani säikeessä paskaa jauha. Tämä on kyllä etupäässä tarkoitettu kopterikuskille.
TH
Yritetäänpä pitää jutut asiallisena, ja tämä siis kaikille tasapuolisesti. :eiei:
Tässä (ja muissa vastaavissa) ketjuissa on tosi hyvää asiaa paljon, ei pilata tätä infoa liian värikkäällä kielenkäytöllä. Voi olla etten minä esimerkiksi koskaan joudu laminoimaan mitään, mutta olen suurella mielenkiinnolla seurannut keskustelua eri menetelmistä ja mielipiteistä, kiitos niistä kaikille tietoa jakaville. Muistakaa kuitenkin että vain erittäin harvoin on olemassa yksi ainut oikea totuus joten ns. "liian oikeassa" ei kannata olla. Sitten taas olisin valmis kyllä antamaan suuremman arvon niiden kirjoittelijoiden mielipiteille jotka ihan todistettavasti ovat jotain saaneet aikaiseksi, verrattuna meihin "google- ja kirjaviisaille" mihin itse lukeudun.
Me ilmailijat, ja varsinkin rakentajat, ollaan keskimääräistä "erikoisempia" tyyppejä (ainakin jos lähiomaisilta kysytään...), mutta silti pitäisi mahtua saman pöydän ääreen, ja kyllähän te livenä hyvin mahduttekin. Ollaan näin netissäkin yhtä asiallisesti, jookos?
Ja sitten uhkaus:
Toma on reissussa 3G-verkon tuolla puolen, ja antoi mulle moderaattorin oikeudet. Täällä on ollut perinteisesti aika korkea kynnys poistella viestejä, mutta jos vielä ilmaantuu henkilöön käyvää kettuilua niin jatkossa en epäröi poistaa viestejä taikka antaa tilapäistä bannia jos ei sivistystaso nouse. Jos tässä kohtaa tuntuu pistos sydämessä niin voi ihan vapaaehtoisesti käydä editoimassa viesteistänsä pahimmat pois.
Älkää nyt silti ruvetko poistelemaan mitään asiallisia viestejänne. Täällä on paljon sellaista tietoa ja pohdiskelua mitä ei välttämättä edes niillä SUIO:n kuitu-kursseilla (kyllä, olen käynyt kuuntelemassa Korhosta) löydä, eikä aina tietysti tarvitse hymistellä ja olla samaa mieltä joka asiasta.
Jatkakaa... :thumbsup:
Tuollainen alipainepumppu, joka tekee vakuumin n. 0,5 Torr.n määrälle on jo tosi tehokas.
Teimme muottivalua PU.lla edellisessä työssäni ja siellä meillä oli 5 kW koneella toimiva alipainepumppu (lamelliperiaatteella oleva) ja se teki todella rajun vakuumin. (ne pumput muuten kuumenee todella kuumaksi "vedon" aikana! Varoa pitää!)
Jotta saisi vapaalaminoinnissa keveän lopputuloksen, niin kyllä Hiedanpää on täysin oikeassa, eli se pohjatyö/hionnat pitää olla tosi hyvin tehtynä.
Minä en ole tehnyt yhtään Le-Ko rakennetta vapaalaminointina, mutta kisapurkkareita kylläkin :) Siellä on justiin samat "säännöt" olemassa, elikkä mahdollisimman keveä/luja rakenne suhteessa tehoon, eli tässä tapauksessa purjepinta-alaan, sekä minimi vastus!
Heitetään pois toisten nokittelu ketjuissa, sitä nokittelua varten kannattaa soittaa rinki paikalle ja tehdä kasvokkain se herjanheitto, niin saadaan nauraa siellä porukassa. Täällä foorumilla kun kukaan ei näe toistemme kasvoja tekstin tekemisen aikana, niin leikki ja huumori sekoutuu asialliseen asiaan ja sekottaa vain turhaa tällaista hyvää porukkaa ! :)
Kiitos.