Volkkari ja negatiiviset liikkeet

[Aki Kylämaa]

Olen suunnitellut eri moottori vaihtoehtoja oman koneen nokalle. Vaatimuksena moottorille on edullisuuden lisäksi se että se on nelitahtinen ja se, että se toimii kumminkin päin eli toimii myös selkälennossa. Yhtenä vaihtoehtona olisi Volkswagen. Sen verran olen tehnyt alustavia selvityksiä, että suhteellisen helposti ja edullisesti volkkarin öljynkierron saa toimimaan kuivasumppu-periaatteella. Kuitenkin minulle on edelleen epäselvää se, että tarviiko kuivasumpussa öljyn pyöriä eri suuntaan kun moottori on ylösalaisin? Samoin epäselvää on se, miten öljysäiliö toteutetaan molemmin päin toimivaksi? Normaali öljysäiliö kun "haukkaa tyhjää" koneen ollessa ylösalaisin. Onkohan missään kuvia tai selvityksiä miten taitolentokoneiden moottorin öljynkierto on toteutettu lähinnä juuri tuon öljysäiliön ja öljynkierron osalta?

Toinen asia on polttoaine-järjestelmä. Kaasuttimet olen olen aikeissa toteuttaa kalvokaasuttimin, mutta itse polttoaineen saanti on edelleen suunnittelu-asteella. Nykyiset polttoainetankit sijaitsevat yläsiivissä. Yksi idea oli se, että teen alasiipiin tai runkoon toisen tankin, joka on jollain tapaa yhdistettynä polttoaine järjestelmään. Ongelmana on se, että polttoaine valuu noista ylä-tankeista ala-säiliöön ja päin vastoin lennettäessä ylösalaisin. Saako/voiko polttoaine-järjestelmässä olla virtaus-ohjaus-/takaisiinisku-venttiileitä, jotka sallivat polttoaineen kulkemisen vain yhteen suuntaan? Miten polttoaine-järjestelmä on toteutettu taitolentokoneissa?

Onko moottorin öljynkierron ja polttoaine-järjestelmän lisäksi muita asioita, jotka vaativat muutoksia toimiakseen molemmin päin?

[Jouni Laukkanen]

Esko Lähteenmäen kirjassa Lentokonemoottorit I tai II on esitetty Christen Eaglen öljyjärjestelmä, liekö periaate sinulle tuttu? Mahtaisiko olla sovellettavissa volkkariin. Peusperiaate on se, että siinä vaihtuu pohja katoksi ja päinvastoin ja öljyn virtaus ohjataan yksinkertaisilla kuulaventtiileillä.

[Ansis]

Omaa mielipidettä:

Negatiivinen liike on laittaa volkkarin boxeri ilmakulkuneuvoon, jos tarvitaan tehoa taitolentoon.
Jounin mainitsemat opukset kannattaa tosiaan lukea ja ymmärtää ennen kuin alkaa suunnitella omia selkä- tai taitolentojärjestelmiä. Sen löytää jopa kirjastosta.

Suosittelen kevyeen taitolentoon 2-tahti moottoria kalvokaasareineen, sopiva jatkuvaan kovaan ajoon ja revittelyyn sopiva saattaa löytyä vaikka vesijetistä. Raskaampiin laitteisiin tarvitaan jo paljon volkkaria tehokkaampaa moottoria.

Raahen suunnnalla ehkä on jotain tietoa Hirthin boxerista mutkille lentämiseen?

[Matti Rissanen]

http://mysite.wanadoo-members.co.uk/acro/acro/index.htm

Tuossa olisi firma joka on asiaan perehtynyt.

[Kari Aspiola]

Suunnittelu- ja rakennushomma helpottuu huomattavasti jos hyväksyt jonkun kohtuullisen aikarajoituksen yhtäjaksoiselle negatiiviselle olotilalle. Sanotaan nyt vaikkapa max 2 minuuttia.
Muistelen jostain ihmisen fysiologiaa koskevasta opuksesta tai mistä lie päähän jäänyt, että jo 10 minuutin yhtäjaksoinen -1 G sessio saattaa aiheuttaa terveellekin ihmiselle pysyvän aivovaurion. Ja kaikkihan me olemme tietysti terveitä kun on kerran "terveen paperitkin" lääkäri kirjoittanut.
Sotaväestä on jäänyt mieleen, että jo minuutin yhtäjaksoinen selkälentokin tuntuu iäisyydeltä.

  Nuo Jounin mainitsemat tietolähteet kannattaa ensin opiskella kunnolla. Tutustu myös muutamaan erilaiseen toimivaksi todettuun järjestelmään.

Polttoainejärjestelmä:

Koneessa huomioitavaa

- tankkausaukko/korkki
- tankin korvausilma/tuuletus
- tankin muoto, rakenne kiinnitykset
Tankin ei tarvitse välttämättä olla sellainen, että siirtopumppu saa kaiken aikaa ilmatonta bensaa. Voidaan käyttää myös ns "selkälentosäiliötä" jota siirtopumppu täyttää +G tilanteessa (esim kalvosäiliö) ja sen sisältö riittää ruokkimaan moottoria rajoituksen puitteissa. Jos mylly haukkaa vaikkapa 20 l/h niin  2/60 x 20 = 0,7 litraa, silloin 1 litran selkälentosäiliö olis ihan riittävä 2 minuutin selätykseen.

Moottorissa huomioitavaa

- kohokaasutin ei menesty tässä leikissä, tarvitaan kalvokaasutin, ja niitä (riittävän kookkaita) löytyy ainakin 2-tahtisista vesijeteistä
- tietysti ruisku olis ehkäpä vielä parempi
- myös höyrynpoisto/paluulinja tankkiin pitää huomioida kaikissa kiihtyvyyden suunnissa


Voitelujärjestelmän huomioita

2-tahtarissa ei välttämättä tarvii huomioida mitenkään (Kaiman huomio) vesikelkan (siis vesijetin) 2-tahtarikone kävis lähes sellaisenaan nokalle temppukoneeseen

4-tahtarissa on sitten vähän enemmän modifioitavaa

- kuivasumpussa tarvii hoitaa öljyn paluu säiliöön ja samalla pumpun imettäväksi kaikissa kiihtyvyyden suunnassa. Yksi tapa (Rotax 912 tapaan) olis käyttää kampikammion ylipainetta. Tarvitaan lukuisa määrä paluuöljyliitäntöjä eri puolilta moottoria jotka liitetään G-voimalla (Jounin kommentti)toimivaan ohjausventtiiliin, siitä paluuöljy jatkaa takaisin säliöön. G-venttili ( kun se on oikein rakennettu) avaa paluuöljylle reitin aina sen mukaan missä se valunut öljy moottorissa kulloinkin luuraa. Varsinainen huohotus maisemaan sijaitsee säiliössä
- paluuöljyn voi hoitaa myös erillisellä paluuöljypumpulla, sen pumpun kapasiteetti pitää olla huomattavasti suurempi kuin paineöljypumpun. Koska se imee samalla myös runsaasti ilmaa.

- pitää myös miettiä monta muuta asiaa voitelussa, silloin kun moottorin alkuperäistä käyttöasentoa muutetaan radikaalisesti. Painevoitelun lisäksi moottorista saattaa löytä roiskevoideltavia kohteita sekä valumavoitelukohteita.

En nyt oikein tiedä onko mikään isokaan tehdas onnistunut täydellisesti näissä  yrityksissään, mutta ainahan voi yrittää parannella jo olemassa olevia. Mutta ei ole välttämättä ihan helppo homma.

En ole mittaillut sen tarkemmin, että kuinka nopeasti öljy kiertää (l/min) painevoitelusysteemeissä. Mutta sen olen kokeillut, että mitenkä öljypumppu ottaa akselitehoa. 600 wattinen porakone hyytyi testissä, eli varmaankin yli 1000 wattia olis tarvittu(?)

Tässä äkkiseltään muutamia huomioita, toivottavasti et menetä yöunia tämän takia!

[Aki Kylämaa]

Kiitos vastauksista. Ei mennyt yöunet (vaikka jo eilen vastaukset luin)

Tuo ei siis olekaan niin yksinkertainen juttu kuin alkuun oletin. Vaatii tutkimista ja pohdintaa suhteellisen paljon. No onneksi asialla ei ole kauhea kiire. Jos vasta ensi syksynä aloittaisi moottori-projektin. Kesä kun pitää varata lentämiselle

Kovasti olen myös ihmetellyt sellaista huhua, että Rotaxin 912 moottoriin on olemassa joku valmis setti, jolla se saa toimimaan molemmini päin. Tätä huhua olen kuullut monelta eri henkilöltä eri lentokentillä. Myös netistä olen löytänyt monta kyselyä asiasta ulkomaita myöden. Kuitenkaan mistään en ole tällaisesta valmiista paketista löytänyt mitään faktaa. Onko kyseessä vain huhu vai onko tällaista valmista sarjaa oikeasti olemassa?

[Kari Aspiola]

Saattaa olla osittain tarua ja osittain tottakin.  Olen minäkin kuullut että 912:een olis olemassa jälkiasennusruiskusatsi. En vaan ole moista vielä itse nähnyt.  Ja se nykyinenkin öljyjärjestelmä sietää muutaman sekunnin -G:eetä. Siellä öljysäiliössä on öljypinnan alapuolella sellainen umpilevy, joka estää öljyn karkaamisen korkkia vasten ainakin hetken aikaa.   Näistä faktoistahan pikkuisen höystettynä saa jo kelpoainekset huhuille.

[Gerhard Barkhorn]

Olen minäkin kuullut että 912:een olis olemassa jälkiasennusruiskusatsi.

En tuota saksan kieltä osaa mutta eikös tässä kuitenkin myydä ruiskua 912:een. http://www.silent-hektik.com/UL_912_1.htm.

[Kari Aspiola]

Hyvä Olli!

Sieltähän se löytyikin, täytyypä alkaa perehtymään tuotteeseen paremmin.

Tuosta taitolentokelpoisesta polttoainejärjestelmästä tulikin mielleeni, että aiheesta kiinnostuneet voivat aluksi opiskella vaikkapa moottorisahan polttoainejärjestelmän rakenteen/toiminnan. Siinä on aika simppelisti toteutettu toimivaksi osoittautunut systeemi kokonaisuudessaan.

[Ansis]

Koska otit moottorisahat puheeksi, nostetaan vanha aihe esiin: www.dolmette.com

Eli kahdeksannen viestin kohdalla viimeistään menee ot.

[Kari Aspiola]

Tuohan on ilmiselvästi täysin taitolentokelpoinen äänipyörä, ehkä siitä kohtuullisesti saadaan savuakin!

[Matti Rissanen]

...ja kuten taitolennossa, myös puunkaadossa, tulee hiki.. Ja ketjun tylsyys on suoraan verrannollinen moottoritehoon taitolennossa.. Mitä vähemmän tehoa, sitä tarkemmin liikkeeseen lähtö  , plus jos tulee virheliike ja liike jumii (50cm+ tyvipaksuinen  koivu, odottamaton vastainen tuulen puuska, aikansa elänyt ketju), mietitään että mitäs nyt. Taitolennossa vain tämä tilanne on erittäin lyhytaikainen, ilman kiilaa liikkuvilla sankareilla taas n.tunnin mittainen....

[Gerhard Barkhorn]

Tietenkin ruiskun voi rakentaa myös itse. Tässä ohjeet http://www.finsquirt.net/.

[JPK1990]

Tietenkin ruiskun voi rakentaa myös itse. Tässä ohjeet http://www.finsquirt.net/.

Jumpe, kyllä mopo lähtee kohta kovaa.

Onglemana on vain se että pitäs saada riittävän pieni suutin ja ostaa vaik 75cc< pyttykin jotta tyhjäkäynnin sais toimimaan.