Komposiittiultra koulutuskäyttöön

[Karoliina]

Hei,

Komposiittiultran omistajan olen kinannut ihmisten kanssa sen sopivuudesta koulutuskäyttöön ja vastakkaisia
mielipiteitä mm. sen korjattavuudesta löytyy. Nyt lujitemuovikurssin käyneenä tiedänkin hieman asiasta lisää:
- lujitemuovikone on kaikista parhaiten korjattavissa pahoistakin vaurioista ja vieläpä suhteellisen helposti (olettaen että korjaajalla on tietotaidon lisäksi
myös käytännön kädentaidot kunnossa) kun sen vaan
tekee oikein ja oikealla tekniikalla, runko saa olla vaikka parista kohtaa katki ja se on vielä korjattavissa uuden veroiseksi
niin että hyvin tehtyä korjausta ei lujuusmielessä eikä ulkonäöllisesti tai painonkaan puolesta (hyvin tehtynä) huomaa mistään ja korjauskaan
ei ole kovin kallis ainakaan materiaalien suhteen (tosin kallis on suhteellista, onhan epoksi raaka-aineeksi kohtuullisen hintavaa tavaraa, mutta kyllä se
hinnaltaan jää raaka-aineena selvästi valmiiden lentokoneiden osien hinnan alapuolelle, muihin koneisiin joutuu usein ostamaan valmiita osia
(esim. monimutkaiset metalliosat jotka kotikutoisesti on erittäin vaikea valmistaa vaaditulle laatutasolle) jotka sitten maksavat valmiiden osien hinnan).

Eli melkeimpä uskaltaisin väittää että kannattaa hankkia lujitemuoviultra nimenomaan alkeiskoulutuskäyttöön. Suomesta löytyy hyvinkin riittävää
osaamista kyseisenlaisen koneen ehjäämiseen vaikka tuho aluksi näyttäisikin pahalta. Esimerkkinä purjekone, eräässä
tapauksessa 2 viikkoa rungon katkeamisesta kone oli taas ehjä ja hyvin tehty lujitemuoviultra ei rakenteellisesti juuri
eroa purjekoneesta. Se että lujitemuoviultra olisi äärimmäisen vaikea tai mahdoton korjata on virheellinen myytti -
korjaushomma on tekniikkalaji ja jos tekniikka on hallussa, kone on korjattavissa. Ei kannata siloisen täydellisen pinnan
antaa hämätä, sen alla piilee hyvin korjattavissa oleva rakenne ja vielä pintaviimeistelykin on hyvin korjattavissa (paljon hiomista vaatii, mutta
on tehtävissä eikä ole ollenkaan mahdotonta tai edes kovin vaikeaa kun sen tekee oikealla tavalla).

Jo ennestään positiiviset käsitykset lujitemuovikoneesta muuttuivat kurssin myötä entistä positiivisemmiksi. Materiaali on hyvin harrastuslentokoneeseen
soveltuva materiaali joka on tarvittaessa hyvin korjattavissa. Ei muuta kuin lujitemuovikone kerhojen ostoslistoille ja huoltoihmiset seuraavalle
lujitemuovikurssille.

t: Karoliina

P.S. Komposiittiultra = lujitemuoviultra = WT9 Dynamic, TL-96 Star, TL-2000 Sting, CT2K, CTSW, Zephyr 2000 (vaikkakin on sekarakenne),
Jabiru, Seamax (tosin taisi olla sekarakenne), FK9 (lujitemuovisiivellä varustettuna), FK14, Dynaero MCR-01 ULC (tosin siipi on sekarakennetta koska
siinä on alumiinikuori ja se on siten vaikeampi ja kalliimpi korjata).

[Jari Kaija]

Komposiittiultran omistajan olen kinannut ihmisten kanssa sen sopivuudesta koulutuskäyttöön ja vastakkaisia
mielipiteitä mm. sen korjattavuudesta löytyy. Nyt lujitemuovikurssin käyneenä tiedänkin hieman asiasta lisää:
- lujitemuovikone on kaikista parhaiten korjattavissa pahoistakin vaurioista ja vieläpä suhteellisen helposti

pst! Kun sinä täräytät koneen runkoon reiän, niin montako tuntia arvelet
menevän sen korjaukseen (ilman maalausta)? Kun nyt taas mennään
sitä vauhtia, mihin ei edes luotijuna kerkeä, niin toppuuttelen hiukkasen.
Itse vaihdan arviolta koko rungon pellin 6-12 tunnissa. Riippuen siitä, onko
kyseessä ylä/ala vaiko sivupelti. Jos tyytyisin vain harsimaan kasaan, eli
tyylillä "toinen maailmansota+räjähtäväviä niittejä+alumiininpala+porakone",
niin aikaa menisi tunnista kahteen.

Vastaavasti siipivauriossa aikaa menisi siihen, että alle tunnissa napsautan
uuden siipikaaren jigissä kevennysreikineen. Porailen pintapellin tarpeelliselta
osalta auki/leikkaus. Vanha siipikaari pois, uuden niittaus, uuden pellin
leikkaus + poraus + niittaus. Jos tuo vaurio sattuisi koskemaan myös
pääsalkoa, niin silloin joudutaan tosin tekemään jo huomattavasti enemmän
työtä. Tarpeeksi pahoin vaurioitunut siipi kannattaa heivata suosiolla
suohon ja rakentaa uusi alle 2:ssa viikossa pelkästä raakamateriaalista.

[Karoliina]

Jos täräyttää koneen runkoon reiän, niin sen korjaamiseen menee pari kolme iltaa ilman
maalausta olettaen että koneen saa siirrettyä korjattavaksi tilaan jossa korjaus on mahdollista tehdä.
Se että miksi ei päivässä onnistu on siksi että välissä pitää odotella epoksin kuivumista. Työtunteja ei tule hirveän montaa ja korjaus on hyvin tehtynä yhtä hyvä kuin alkuperäinen rakenne ja korjausmenetelmät ovat
suoraviivaiset, kuidut pystyy repimään kerros kerralla auki niin että "saumaton" paikkaus onnistuu. Reikä siivessä -> sama juttu. Raakamateriaalit jota tarvitaan ovat vähäisiä määriä ja ei maksa paljon mitään suhteessa koko siipeen. Kannattaa käydä seuraavalla lujitemuovikurssilla katsomassa jos vaikka haluaisitkin tehdä
seuraavan STOL-koneen Divinycellistä, lasikuidusta ja L285:sta.

Heitämpä vastakysymyksen: ajat peltikoneesi mäkeen niin että se katkeaa. Kuinka kauan kestää
että runko on taas ehjä ja uuden veroinen? Saatko tehtyä alle kahdessa viikossa uudenveroiseen
kuntoon (= ei painonlisäystä, näyttää alkuperäiseltä, on yhtä kestävä kuin alkuperäinen)?
En väitä että _minä_ saisin komposiittikoneen korjattua tässä ajassa, mutta tässä ajassa niitä on
korjattu. Samaten siipi katki -> korjattavissa, ei tarvitse heittää suohon.
Useasta kohtaa katki -> yhä voi korjata, ei vieläkään tarvitse heittää suohon. Siivessä ei ole kaaria ->
ei korjattavia pikkuosia. Salko vahingoittunut -> yhä voi korjata, vaikeampaa, mutta yhä korjattavissa.
Siivessä ei ole yhtäkään komposiittiosaa jota ei voisi korjata. Kaputti on vasta täydellinen kun nimikilpikin on kaiken muun lisäksi tuhoutunut.

[Jukka Mäkelä]

Komposiittirakenteet ja tulipalo - miten on, kumpi rakenne kestävämpi ja helpommin korjattavissa, pelti/putkirakenne vai komposiitti.  Jossakin päin foorumia oli juttua x-koneesta jossa oli palo syttynyt moottoritilassa - tuommoinen tapaus lienee mahdollinen koneelle kuin koneelle.

[pimattil]

Koko threadi alkaa jo sillä asenteella, ettei tästä mitään "hyvää" ole luvassa, joten jatketaan toki samoilla linjoilla. 

Heitämpä vastakysymyksen: ajat peltikoneesi mäkeen niin että se katkeaa. Kuinka kauan kestää että runko on taas ehjä ja uuden veroinen?

Jos kone ajetaan mäkeen noin pahasti, niin mikä on todennäköisyys, että kuitulentäjä jää edes henkiin, koska kuitu menee kuitenkin kappaleiksi kuin kananmunankuori? Kun taas peltilentäjällä voisi olettaa olevan huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä, koska pelti ei petä samalla tavalla kuin kuitu vaan ottaa vastaan suuren osan törmäysenergiasta. Näin ollen se kuitulentäjä ei koskaan tule korjaamaan konetta, koska se ei ole ajasta kiinni.

Mitenkäs nämä tulevat säännökset sitten vaikuttivat: Saako ultraa korjata jatkossa omistaja ihan miten vain? Mm. purjekoneiden kohdallahan näin ei ilmeisesti enää tulevaisuudessa ollut. Muutenkin tuo asenne, että kuitukoneet korjataan tuosta noin vain, vaikuttaa mielestäni vähän hassulta. Näitä ihan tehdasvalmiita Dynamiceja kun on mennyt kappaleiksi ilmassa useita (pelkästään Saksassa), niin herää vain kysymys että kuinka hyviä koneet sen jälkeen ovat, jos omistajat korjaavat katkenneet siivet parissa päivässä. Eikös noissa epokseissa ole muutenkin helposti jopa viikkojen kovettumisaikoja, lopulliseen lujuuteensa eli se siitä nopeudesta...

[Tepsu]

Jos kone ajetaan mäkeen noin pahasti, niin mikä on todennäköisyys, että kuitulentäjä jää edes henkiin, koska kuitu menee kuitenkin kappaleiksi kuin kananmunankuori? Kun taas peltilentäjällä voisi olettaa olevan huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä, koska pelti ei petä samalla tavalla kuin kuitu vaan ottaa vastaan suuren osan törmäysenergiasta. Näin ollen se kuitulentäjä ei koskaan tule korjaamaan konetta, koska se ei ole ajasta kiinni.

hmm.. asiasta melkoisen tietämättömänä heitän kommentin ja sanon että kaipa se kuitu ottaa aika paljonkin törmäysenergiaa vastaan...??

[Jukka Mäkelä]

Ainakin F-1 auto joka on kuiturakenteinen ( hiilikuitu / hunajakenno) näkyy kestävän aivan järjettömiä mällejä. No, vormulat eivät ole kuitulentskareita.

[Markku Hiedanpää]

Kuttaperkka on hyvä materiaali joihinkin rakenteisiin, pelti toisiin ja puu kolmansiin, kaikilla materiaaleilla on omat heikkoutensa ja etunsa.
"Meitin äiti tekee parempaa ruokaa kuin teitin äiti" väittely ei kannata, koska ei ole olemassa sitä ainoata oikeata ultran valmistusmateriaalia ;-)

[Jukka Mäkelä]

jep, betonia unohtamatta 

[Markku Hiedanpää]

jep, betonia unohtamatta 

Se on suosikkini, bambu on listalla toisena ;-)

[Karoliina]

Jos kone ajetaan mäkeen noin pahasti, niin mikä on todennäköisyys, että kuitulentäjä jää edes henkiin, koska kuitu menee kuitenkin kappaleiksi kuin kananmunankuori? Kun taas peltilentäjällä voisi olettaa olevan huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä, koska pelti ei petä samalla tavalla kuin kuitu vaan ottaa vastaan suuren osan törmäysenergiasta. Näin ollen se kuitulentäjä ei koskaan tule korjaamaan konetta, koska se ei ole ajasta kiinni.

hmm.. asiasta melkoisen tietämättömänä heitän kommentin ja sanon että kaipa se kuitu ottaa aika paljonkin törmäysenergiaa vastaan...??

Niin se sandwitch-rakenne tekee. Puukone menee säpäleiksi, kuitukone pysyy paremmin kasassa.
Purjekoneet kuitukoneista malliesimerkkinä yleensä kestävät väittämän mukaan hyvin törmäyksiä.

Eri materiaaleilla on puolensa, mitä pienempiin yksittäisosiin mennään, sitä hitaampaa suhteessa kuituosien teko on verrattuna esim. metalliin. Siksi Cirrus on sekarakenne, EAA:n lehdessä oli juuri artikkeli että Cirruksen kaikki suuret osat ovat lujitemuovia ja pienet osat, kuten ohjainpinnat metallia.

Tässä kuitenkin tarkasteltiin korjattavuusominaisuuksia. Purjekoneissahan on hyvinkin näyttöä siitä mitä voidaan tehdä. Luvat ovat tietysti asia erikseen, jos esim. ultrasta runko katkeaa, ei sitä kuka tahansa saa lähteä ilman korjauslupaa ja valvojaa korjaamaan noin vain, mutta tästä ei ollutkaan yllä kysymys vaan siitä teknisestä puolesta.

Pimattil: epoksin kuivumisajasta: on eri asia koska voidaan tehdä seuraava työvaihe ja koska sitä voidaan kuormittaa ja mitä ennen kuormittamista tulee tehdä. Yleensä tarvitaan vähintään 16 tuntia kestävä lämpökäsittely +50 asteessa. Lämpökäsittelyn jälkeen osa on valmis. Tuo viikkojen kuivumisaika tarkoittaa sitä että milloin epoksi saavuttaa lopettaa kovettumisen huoneenlämmössä ilman lämpökäsittelyä. Epoksi ei kuitenkaan saavuta lopullista lujuuttaan ja lämmönsietoaan lainkaan ilman lämpökäsittelyä ja siksi se kannattaa aina tehdä. Dynamicin hiilipaarteen katkeamisesta ei voida keskustella tässä yhteydessä koska jos kone jatkaa ilman siipiä matkaansa, jos kone on kämmenen kokoisina paloina järven pohjassa, ei sitä ihan parissa päivässä sitten enään korjatakaan. Suhteellisuudentajua kannattaa olla ripaus myös Ilmailufoorumikirjoittelussa.

t: Karoliina

[Aki Suokas]

Tämä on asia, jota toivoisin todella koneenhankkijoiden ajatteleva.

On kone sitten komposiittia, putkea tai peltiä, niin se voi olla helposti korjattavissa tai sitten ei.
Helppous ei ole pelkästään valmistusmateriaalista kiinni, niitattu peltirakenne on samalla lailla helppo korjata kuin yksinkertainen komposiitti. Kaikista materiaaleista saa koneen, jota en ota meille korjattavaksi edes uuden koneen hinnalla.
Lähinnä minusta (monta rikkoutunut konetta nähneenä ja arvioineena) kyse on valmistajan asenteesta korjaukseen.

Ajatteleeko valmistaja myös huolehtia koneenomistajasta myynnin jälkeen vain
Onko asenne että "me myydään mielluummin vain valmiita koneita, eikä varaosia".

[pimattil]

Ajatteleeko valmistaja myös huolehtia koneenomistajasta myynnin jälkeen vain
Onko asenne että "me myydään mielluummin vain valmiita koneita, eikä varaosia".

Ei kai tässä voi sitten kuin hymyillä. 

http://www.vansaircraft.com/public/parts.txt

[Jari Kaija]

Heitämpä vastakysymyksen: ajat peltikoneesi mäkeen niin että se katkeaa. Kuinka kauan kestää
että runko on taas ehjä ja uuden veroinen? Saatko tehtyä alle kahdessa viikossa uudenveroiseen
kuntoon (= ei painonlisäystä, näyttää alkuperäiseltä, on yhtä kestävä kuin alkuperäinen)?

Tähän auttaa hyvin "rakentelijan raamattu", josta selviää miten peltivauriot korjataan.
Sekä ennenkaikkea terve maalaisjärki. Onko se sitten alkuperäisen oloinen, jos niittejä on
lisää, vai vaaditaanko koko rakenteen uudelleen tekemistä niittimäärien pitämiseksi
ennallaan onkin sitten jo aika/turvallisuus/makuasia kysymys.

Samaten siipi katki -> korjattavissa, ei tarvitse heittää suohon.
Useasta kohtaa katki -> yhä voi korjata, ei vieläkään tarvitse heittää suohon.

Karoliina. Toppuutappas nyt aivan tosissaan! Ajatteleppa asiaa vaikka seuraavalta kantilta:

Alumiinirakenteet voidaan korjata yhtälailla, kuin muovilusikatkin, mutta se,
että kannattaako aikaa käyttää vanhan parsimiseen vaiko uuden tuliterän
tekemiseen, kannattaa harkita tarkoin. Materiaalihinnat ovat olemattomat
pelkässä alumiinipellissäkin.

[taotao]

Puukoneessa menee pidempään...kun joutuu hakee tarvikkeet omasta mettästä:)
ja pitää kuivattaa melkein puolivuotta...toisaalta materiaali ei maksa kuin vaivan:D
2-paikkaiseen clasikkiini tein yläsiiven puoliskot niin että salot ja 1/3 kaarista oli valmiit..
päälystettynä ja pohjamaalattuna (tukkomaali) 2-viikon talvilomalla eikä edes tullu kiire...
tosin puu oli jo kuivaa:)
Voisihan sitä tietysti kuivattaa varastoon:D

[Ari Simonen]

Karoliinan esimerkki purjekoneen rungon katkeamisen korjattavuudesta kahdessa viikossa huono vertaus. Jos ultrasta runko katkeaa menee paljon muutakin koska kone todennäköisesti kaatuu,siitä tulee rusina. Purjekone harvemmin kaatuu ja rungon katkeaminen on tyypillisiä maastolaskuvaurioita.

Koulukonetta valittaessa kannattaa kinnittää huomiota myös muihin seikkoihin kuin onko kone lujitemuovia. Esimerkiksi siihen että kone on helppo koulukone eikä liian vaativa ja vaikea.