- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#41
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Virin jatkokehitelmä?
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Suokas - helmikuu 19, 2026, 13:59:28Hei!
Kuvasin tiistaikerhon rakentaman Virin 17.10.2015 Jyväskylässä Seppälänkankaan Citymarketissa. Siellä se saattaa olla vieläkin, koska sopivampaa sijoituspaikkaa ei välttämättä ole löytynyt. Pahoittelen suttuista kuvanlaatua, silloisella kännykkäkamerallani ei parempaa saanut.
Mikko
Kuvasin tiistaikerhon rakentaman Virin 17.10.2015 Jyväskylässä Seppälänkankaan Citymarketissa. Siellä se saattaa olla vieläkin, koska sopivampaa sijoituspaikkaa ei välttämättä ole löytynyt. Pahoittelen suttuista kuvanlaatua, silloisella kännykkäkamerallani ei parempaa saanut.
Mikko
#42
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Virin jatkokehitelmä?
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 19, 2026, 10:07:02Netti löysi Aamulehden artikkelin Viristä, kertoi rahoituksen tulleen pääasiassa lahjoituksina. Suurimmat Tampereen Pellavatehdas ja voitteko uskoa KULKULAITOSMINISTERIÖ minkä seuraaja on tämä Trafi. Siellä on ääni kellossa vaihtunut, nykyisin siellä mietitään pää höyryssä uusia maksuja ja tariffeja harrasteilmailun tappamiseksi ainakin vähätuloisemmilta. Viimeisin taitaa olla korpikenttien 1500 Euron vuosimaksu minkä Ilmaluliitto sai hetkeksi hiljennettyä.
#43
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Virin jatkokehitelmä?
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 19, 2026, 05:34:42Tuo Aaretti Niemisen paluulento Turusta Tampereelle oli alun alkaen tuomittu epäonnistumaan jos lentoonlähtöaika klo.14.00 pitää paikkansa. 14.20 vielä Turun kaupungin päällä ja aurinko laskee Eteläsuomessa Uudenvuodenpäivänä silloin ilman Talviaika veekoilua ennen klo 17.00. ja matkanopeus kylmän ilman avustamana oletus 120 kmh. Pakkolasku Aurajoen jäälle oli mahdotonta jäällä ulkoilevien ihmisten takia.
Virin aikalainen Nicholas Comperin suunnittelema Comper Swift sai nauttia huomattavasti laadukkaammasta moottorista Pobjoy Niagara oli hienostunut mylly alennusvaihteineen, on Swiftejä rivimoottirillakin. Nuorena kun olin innostunut ilmailusta ostin Airoplane Monthly julkaisuja R kioskista, oli ne työläitä luettavia silloisella kielitaidolla. Monet artikkelit vielä vuosikymmenten takaa uudelleen kierrätettyjä yliopistotason ihmisten stilisoimina. Sport Aviation lehti käyttää noin kolmasosaa siitä sanastosta. Siellä oli usein kuvia Swifteistä ja harkitsin jopa näköisversion rakentamista vaivaamatta viranomaisia. Herrat Pobjoy ja Nicholas Comper kokivat ennenaikaisen kuolemansa erikoisella tavalla tahoillaan. En mene siihen nyt jokainen voi opiskella netissä. Molemmat Swift ja Viri vaikeita tapauksia Exp. koneeksi mutta Eric Cluttonin Fred olisi rakentajaystävällinen halpoine VW moottoreineen ja kunnollisella näkyvyydellä varustettu. Valitettavasti lupakirjaksi vaatii jonkun kalliin. Ainakin yksi henkilö Tampereen seudulla on hankkinut Fredin piirustukset rakentamisajatuksella. Valitsin tuon saman Göttingen 535 siipiprofiilin TRabandoned koneeseeni mikä Clutton Fredissä. Szekely moottorin kampikoneisto on hento kiertokankien alapäät vain talloja joita pidetään kurissa päälipuolella olevilla renkailla.
Virin aikalainen Nicholas Comperin suunnittelema Comper Swift sai nauttia huomattavasti laadukkaammasta moottorista Pobjoy Niagara oli hienostunut mylly alennusvaihteineen, on Swiftejä rivimoottirillakin. Nuorena kun olin innostunut ilmailusta ostin Airoplane Monthly julkaisuja R kioskista, oli ne työläitä luettavia silloisella kielitaidolla. Monet artikkelit vielä vuosikymmenten takaa uudelleen kierrätettyjä yliopistotason ihmisten stilisoimina. Sport Aviation lehti käyttää noin kolmasosaa siitä sanastosta. Siellä oli usein kuvia Swifteistä ja harkitsin jopa näköisversion rakentamista vaivaamatta viranomaisia. Herrat Pobjoy ja Nicholas Comper kokivat ennenaikaisen kuolemansa erikoisella tavalla tahoillaan. En mene siihen nyt jokainen voi opiskella netissä. Molemmat Swift ja Viri vaikeita tapauksia Exp. koneeksi mutta Eric Cluttonin Fred olisi rakentajaystävällinen halpoine VW moottoreineen ja kunnollisella näkyvyydellä varustettu. Valitettavasti lupakirjaksi vaatii jonkun kalliin. Ainakin yksi henkilö Tampereen seudulla on hankkinut Fredin piirustukset rakentamisajatuksella. Valitsin tuon saman Göttingen 535 siipiprofiilin TRabandoned koneeseeni mikä Clutton Fredissä. Szekely moottorin kampikoneisto on hento kiertokankien alapäät vain talloja joita pidetään kurissa päälipuolella olevilla renkailla.
#44
Lentolaitesuunnittelu / Vs: Virin jatkokehitelmä?
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 18, 2026, 21:09:57Olen nähnyt tuon feikkikoneen keskeneräisenä tiistaikehon käsittelyssä noin viisitoista vuotta sitten. Koneen rakenteita oli nähtävissä jonkin verran. Siivet eivät olleet paikallaan. Siitä johtui näkemykseni, että on kuin "kökkötraktori", kuten Ruben Stilleri määritteli muinoin poliitikkoa. Se taakse taittuvien (ulko)siipien vaatima tolppa/pyloni keskellä koneen yläeturunkoa antoi e.m. vaikutelman. Kovin vanhanaikaisen näköistä oli ulkomuoto, siipien ja peräsimien muotoilu ja rakenteet ja moottorivalinnan ohjaama pitkä nokka. Silloin päättelin professori Ylisen olevan ainoastaan keskinkertainen konstruktööri. Toki arvio kohdistui Yliseen, kun hänet oli nostettu korkealle jo Viiman suunnittelijana. Viimakin oli vain uudelleenpiirretty kopio muista samantyyppisistä. Toki se opetti ison määrän tärkeiksi osoittautuneita konstruktöörejä sodan aikana.
Vielä yksi kökkö ratkaisu Ylisen käsistä on Myrskyn peräsimen/vakaajan rakenne. Näytti ihan kökkötraktorilta kun katselin tiistaikerhon kunnostamaa konetta. En tiedä olisinko osannut konstruoida vähemmän monimutkaista rakennetta. Mielipide muodostui pikaisen vilkaisun jälkeen ja jos olisi vielä tilaisuus katsella perusteellisemmin, voisin ymmärtää miksi noin on tehty. Näytti vaan väkinäiseltä.
Sitten vielä tuo Ylisen tunnetuin työ. Ylisen Kimmo- ja Lujuusoppi I ja II. Minulla on vanhat ja uudet painokset.
Ylinen ja muu insinöörikunta olivat suuntautuneet Saksan tieteeseen ja tekniikkaan pitkään ennen toista sotaa. Ylinen oli kyllä hyvin valinnut ja kääntänyt saksalaista oppikirjamateriaalia ja onhan siinä käytetty englanninkielistä lähdekirjallisuutta. Kuitenkin mestariteos ja jäämässä historian hämärään. Suomenkielellä julkaistut teokset ovat jo lähes kaikki perustuneet angloamerikkalaiseen perintöön.
Ja sitten olen niitä pakkomyynyt ainakin tusinan tuleville insinööreille, jotka ovat olleet työpaikkani "kesäuunoja" ja uusia insinöörejä. Sanoohan kirjan kansilehden takakannessa lause, "Kirja ei saisi puuttua ainoankaan insinöörin käsikirjastosta." Taisin käyttää vielä parannettua muotoa . . . . itseään kunnioittavan insinöörin . .
Mitä tulee tuon Virin nostamiseen esikuvaksi, näen siinä liikaa nostalgiaa. Kyllä sen jälkeen on paljonkin parempi vaihtoehto, esimerkiksi PIK 11 Tumppu. Ja vielä, kun saataisiin valmiiksi sen uusittu painos, jota kehittää ryhmä, Hyvä Tapa Harrastaa
Vielä yksi kökkö ratkaisu Ylisen käsistä on Myrskyn peräsimen/vakaajan rakenne. Näytti ihan kökkötraktorilta kun katselin tiistaikerhon kunnostamaa konetta. En tiedä olisinko osannut konstruoida vähemmän monimutkaista rakennetta. Mielipide muodostui pikaisen vilkaisun jälkeen ja jos olisi vielä tilaisuus katsella perusteellisemmin, voisin ymmärtää miksi noin on tehty. Näytti vaan väkinäiseltä.
Sitten vielä tuo Ylisen tunnetuin työ. Ylisen Kimmo- ja Lujuusoppi I ja II. Minulla on vanhat ja uudet painokset.
Ylinen ja muu insinöörikunta olivat suuntautuneet Saksan tieteeseen ja tekniikkaan pitkään ennen toista sotaa. Ylinen oli kyllä hyvin valinnut ja kääntänyt saksalaista oppikirjamateriaalia ja onhan siinä käytetty englanninkielistä lähdekirjallisuutta. Kuitenkin mestariteos ja jäämässä historian hämärään. Suomenkielellä julkaistut teokset ovat jo lähes kaikki perustuneet angloamerikkalaiseen perintöön.
Ja sitten olen niitä pakkomyynyt ainakin tusinan tuleville insinööreille, jotka ovat olleet työpaikkani "kesäuunoja" ja uusia insinöörejä. Sanoohan kirjan kansilehden takakannessa lause, "Kirja ei saisi puuttua ainoankaan insinöörin käsikirjastosta." Taisin käyttää vielä parannettua muotoa . . . . itseään kunnioittavan insinöörin . .
Mitä tulee tuon Virin nostamiseen esikuvaksi, näen siinä liikaa nostalgiaa. Kyllä sen jälkeen on paljonkin parempi vaihtoehto, esimerkiksi PIK 11 Tumppu. Ja vielä, kun saataisiin valmiiksi sen uusittu painos, jota kehittää ryhmä, Hyvä Tapa Harrastaa
#45
Lentolaitesuunnittelu / Virin jatkokehitelmä?
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - helmikuu 18, 2026, 18:40:56Koska 90 vuotta sitten tehty vekotin taitaa edelleen olla parhaiten maamme olosuhteisiin suunniteltu yksipaikkainen, niin kysäsempä onko kenelläkään vehkeen piirrustuksia kopsattuna.
"... Nieminen piti Viriä mainiona taito�lentokoneena, vaikka moottori oli matala�tehoinen. Silmukan pystyi hänen mukaansa suorittamaan suurella aloitusnopeudella. Immelman ei kuitenkaan ollut Virille mah�dollinen liike. Nieminen oli kuitenkin harjoi�tellut Pirkkalan avarien metsäalueiden yllä suorittamaan Immelman-liikkeen nurin�perin. Hän oli noussut 300–400 metrin kor�keuteen ja työntänyt siitä koneen syöksyyn aivan pystyyn kohti maata, mistä oikaissut työntämällä selkälentoon, josta sitten suo�rittanut oikaisun puolivaakakierteellä...
... Nieminen oli lentoonlähdön jälkeen lentänyt taitolentoa ja ylittänyt kentän hallintorakennuksen sel�kälennossa alhaisella korkeudella..."
https://ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/virin-taival-jai-lyhyeksi/
Parikymmentä vuotta sitten tuntui saatavuus olevan nihkeää, mutta jäärät lienee ainakin vaihtuneet?
" Mikko Suokas flighforumilla: Mitä mieltä olette, voisiko Virin modifioida Ultrakevyt-luokkaan sopivaksi "joka miehen koneeksi". Olisi siinä mukavaa puhdetyötä useammaksi illaksi...
Virin alkuperäinen piirustussarja lienee replica-projektin tekijöiden hallussa. Piirustusten kopiointimahdollisuus kiinnostaa, kuinka lienee?
Olen käynyt pari kolme kertaa museolla katsomassa noita piirustuksia ja tiedustelemassa mahdollisuutta teettää itselleni kopiosarja niistä, mutta tulos on tähän mennessä ollut pyöreä nolla. Minulle on luennoitu siitä, miksi Viriä ei kannata alkaa rakentaa ja sen tilalle tarjotaan jotakin vaihtoehtoista projektia, joka olisi helpompi jne. Toisaalta ymmärrän asian oikein hyvin. Ensinnäkin piirustukset ovat nyt Ilmailumuseon omaisuutta, eikä niitä haluta lainata ventovieraalle, toiseksi replikakoneen tekijät ovat keski-iältään yli 70-vuotiaita, ja minä vasta 41, siis poikanen, "joka eilen on saanut päähänsä ajatuksen lentokoneen rakentamisesta eikä tiedä, miten vaativasta projektista on kysymys." Siispä pojalta on otettava luulot pois. En tuossa tilanteessa oikein sitten viitsi vanhoille miehille sanoa, että juuri siksi minä niitä kuvia tarvitsisinkin, voidakseni ihan itse päätellä, onko kone yleensäkään rakentamisen arvoinen, mitä siitä pitäisi modifioida ja miten. Viesti kun on ollut selvä: painu lennättämään leijaasi, poju. Olet vielä liian pieni.
Kerran, keskustellessani projektin järkevyydestä ja eri vaihtoehdoista mainitsin erään kaverini, joka jo vuosikausien ajan on pikku hiljaa entisöinyt Morris Minoria, ja että esim. käytetyn exp. koneen oston ehdottaminen Viri-projektin tilalle on sama, kuin sanoisi kaverilleni, että mitä sä sitä Minoria raplaat, kun vaihtoautotarhat on pullollaan käytettyjä autoja. Niinpä onkin, mutta kun siellä on vähemmän enää nykyisin noita Minoreita. Silloin luulen, että ajatuksiani hieman ymmärrettiinkin, joskaan en ole asiasta aivan varma
"
"... Nieminen piti Viriä mainiona taito�lentokoneena, vaikka moottori oli matala�tehoinen. Silmukan pystyi hänen mukaansa suorittamaan suurella aloitusnopeudella. Immelman ei kuitenkaan ollut Virille mah�dollinen liike. Nieminen oli kuitenkin harjoi�tellut Pirkkalan avarien metsäalueiden yllä suorittamaan Immelman-liikkeen nurin�perin. Hän oli noussut 300–400 metrin kor�keuteen ja työntänyt siitä koneen syöksyyn aivan pystyyn kohti maata, mistä oikaissut työntämällä selkälentoon, josta sitten suo�rittanut oikaisun puolivaakakierteellä...
... Nieminen oli lentoonlähdön jälkeen lentänyt taitolentoa ja ylittänyt kentän hallintorakennuksen sel�kälennossa alhaisella korkeudella..."
https://ilmailuliitto.fi/ilmailu-lehti/virin-taival-jai-lyhyeksi/
Parikymmentä vuotta sitten tuntui saatavuus olevan nihkeää, mutta jäärät lienee ainakin vaihtuneet?
" Mikko Suokas flighforumilla: Mitä mieltä olette, voisiko Virin modifioida Ultrakevyt-luokkaan sopivaksi "joka miehen koneeksi". Olisi siinä mukavaa puhdetyötä useammaksi illaksi...
Virin alkuperäinen piirustussarja lienee replica-projektin tekijöiden hallussa. Piirustusten kopiointimahdollisuus kiinnostaa, kuinka lienee?
Olen käynyt pari kolme kertaa museolla katsomassa noita piirustuksia ja tiedustelemassa mahdollisuutta teettää itselleni kopiosarja niistä, mutta tulos on tähän mennessä ollut pyöreä nolla. Minulle on luennoitu siitä, miksi Viriä ei kannata alkaa rakentaa ja sen tilalle tarjotaan jotakin vaihtoehtoista projektia, joka olisi helpompi jne. Toisaalta ymmärrän asian oikein hyvin. Ensinnäkin piirustukset ovat nyt Ilmailumuseon omaisuutta, eikä niitä haluta lainata ventovieraalle, toiseksi replikakoneen tekijät ovat keski-iältään yli 70-vuotiaita, ja minä vasta 41, siis poikanen, "joka eilen on saanut päähänsä ajatuksen lentokoneen rakentamisesta eikä tiedä, miten vaativasta projektista on kysymys." Siispä pojalta on otettava luulot pois. En tuossa tilanteessa oikein sitten viitsi vanhoille miehille sanoa, että juuri siksi minä niitä kuvia tarvitsisinkin, voidakseni ihan itse päätellä, onko kone yleensäkään rakentamisen arvoinen, mitä siitä pitäisi modifioida ja miten. Viesti kun on ollut selvä: painu lennättämään leijaasi, poju. Olet vielä liian pieni.
Kerran, keskustellessani projektin järkevyydestä ja eri vaihtoehdoista mainitsin erään kaverini, joka jo vuosikausien ajan on pikku hiljaa entisöinyt Morris Minoria, ja että esim. käytetyn exp. koneen oston ehdottaminen Viri-projektin tilalle on sama, kuin sanoisi kaverilleni, että mitä sä sitä Minoria raplaat, kun vaihtoautotarhat on pullollaan käytettyjä autoja. Niinpä onkin, mutta kun siellä on vähemmän enää nykyisin noita Minoreita. Silloin luulen, että ajatuksiani hieman ymmärrettiinkin, joskaan en ole asiasta aivan varma
" #46
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Nikunen - helmikuu 18, 2026, 07:35:03Kettu on mielestäni jäljillä. Toinen juttu on materiaalien saatavuus, komposiitit tulevat pahvilaatikossa kotiovelle. Harrastelijalle hiilikuitupaarteen tekeminen onnistuu parhaiten yhdensuuntaisesta hiilikuitumatosta.
Alla olevasta videosta saa käsityksen siitä, kuinka salon voisi tehdä ja millainen rakenne voisi olla. Tosin yhtenäinen siipi olisi tähän tarkoitukseen edullisempi. Salko noin 6min kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=8Fted-Khly0
Alla olevasta videosta saa käsityksen siitä, kuinka salon voisi tehdä ja millainen rakenne voisi olla. Tosin yhtenäinen siipi olisi tähän tarkoitukseen edullisempi. Salko noin 6min kohdalla.
https://www.youtube.com/watch?v=8Fted-Khly0
#47
Myydään / Riippuliidin Aeros Discus 15C ...
Viimeisin viesti käyttäjältä Jukkis82 - helmikuu 17, 2026, 12:12:10- Riippuliidin on todella hyväkuntoinen.
- Moottorivaljaiden kunto on hyvä.
- Kaksi taittuva lapaista potkuria.
- Sähköstartti.
- Moottoriin vaihdettu uusia osia vuoden aikana:
- uusi startti ja starttikehä
- kaasarin kalvot
- puola ja tulpanjohto
- bensan suodatin ja tulppa
- Moottori pelaa hyvin. Lennetty viime keväänä 5 tuntia.
- Moottorilla yhteensä ajettu noin 50 tuntia.
Yhteydenotot p. 044 528 3782 / Jukka
- Moottorivaljaiden kunto on hyvä.
- Kaksi taittuva lapaista potkuria.
- Sähköstartti.
- Moottoriin vaihdettu uusia osia vuoden aikana:
- uusi startti ja starttikehä
- kaasarin kalvot
- puola ja tulpanjohto
- bensan suodatin ja tulppa
- Moottori pelaa hyvin. Lennetty viime keväänä 5 tuntia.
- Moottorilla yhteensä ajettu noin 50 tuntia.
Yhteydenotot p. 044 528 3782 / Jukka
#48
Myydään / Myydään OH-SDN Rallye
Viimeisin viesti käyttäjältä Hayrija1 - helmikuu 17, 2026, 10:05:00Varkauden Lentokerho myy OH-SDN Rallye Sonata
Koneessa hinausvarustus
Tunnit.
Runko 3171 h
Moottori 1532 h
Potkuri 19 h
Laskut 8417 kpl
Kone siisti kuntoinen hp. 32 t€
Tiedustelut.
jari.hayrinen@varkaudenlentokerho.fi
045 1703020
Koneessa hinausvarustus
Tunnit.
Runko 3171 h
Moottori 1532 h
Potkuri 19 h
Laskut 8417 kpl
Kone siisti kuntoinen hp. 32 t€
Tiedustelut.
jari.hayrinen@varkaudenlentokerho.fi
045 1703020
#49
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Aki Suokas - helmikuu 17, 2026, 07:49:14Lähes ajantasainen, mutta siltikin epätäydellinen luettelo mitä profiilia missäkin lentsikassa on käytössä löytyy osoitteesta
https://m-selig.ae.illinois.edu/ads/aircraft.html
Piper käyttää J3 ja sen perillisissä kuten PA18 Super Cubissa sitä USA38B profiilia. Citabriassa on NACA 4412 profiili. Temppu citabriassa on hieman suorempi versia samasta profiilista. En tiedä aikajanaa, mutta Taylocrafteissa on molempia profiileita, USA35B ja 23012.
https://m-selig.ae.illinois.edu/ads/aircraft.html
Piper käyttää J3 ja sen perillisissä kuten PA18 Super Cubissa sitä USA38B profiilia. Citabriassa on NACA 4412 profiili. Temppu citabriassa on hieman suorempi versia samasta profiilista. En tiedä aikajanaa, mutta Taylocrafteissa on molempia profiileita, USA35B ja 23012.
#50
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - helmikuu 17, 2026, 07:02:20"... Tuo turvallinen sakkauskäyttäytyminen luodaan etupäässä siiven negatiivisellä kierrolla, siiven trapetsisuuden ja Re-luvun huomioon ottamisella. Muistaakseni tuo profiili omaa suhteellisen korkean nostovoimakertoimen ja jyrkkä virtauksen irtoaminen sekä myös pienen vastuksen. Kyllä sillä voidaan helposti luoda ikävä kone, tiukka opettaja. Henki menee jos lennät huonosti."
- Kierto on yksi tapa hillitä useammasta virheestä johtuvaa kierteeseen menoa, vortex-generaattorit toinen joka myös parantaa kohtauskulman kestoa ja tekee hidaslennosta miellyttävämpää. Muuten olet asian ytimessä tuon profiilin suhteen.
Tässä vaiheessa haluan kertoa, että puhtaasti tehty sakkaus on onnistuneen laskun eräs edellytys ja se vaatii ohjainten yhteiskäyttöä. Jos se ei suju, lennä moposesnalla.
Sakkaus riippuu vain kohtauskulmasta, ei siis mitenkään nokan asennosta horisonttiin ja se voi tapahtua vaikkapa silmukan laella. Mihin suuntaan silloin kone "putoaa"?
" Vaikka yrittää paneutua tärkeäsi kokemiini asioihin, niin ei löydy kopin ottajaa. Esimerkiksi tuo puusalon lujittaminen esimerkiksi jollakin yhdensuuntaiskuidulla. Esimerkiksi lasikuitu ja hiilikuitu.
Eipä löydy kommentoijaa"
" Lennokkipuolella on konsensus että ei maksa vaivaa. Kuidun kimmokerroin on niin paljon parempi että kaikki kuorma menee sen kannettavaksi ja puu on mukana vain matkustajana. Tai jos puu alkaa oleellisessa määrin ottaa kuormaa, kuitu on jo rikki. Toki puun päälle on rakennusvaiheessa mukava laminoida kantava rakenne jos ylimääräinen paino ei haittaa."
- Tätä pohdin itsekkin, laiskana kerran tein koekuormituspalikan kahdesta purjelatasta ja "uretaanialaudasta" kietoen päälle ympäri ohuen kankaan sitomaan saaden todella jampakan ja lautaa kevuemmän käikäleen. Puut päätin jatkossa käyttää ladon seinään.
"... Beaver 550 koneeseen oli tehty tuo vaahtokaari 23012 tai käytännössä 23011 koska siiveke lisänä ohentamassa kokonaispaksuutta. Sitten toinen peltikaarilla ja kovalla siivellä toteutettu Beaver missä profiili kopioitu alkuperäisestä. 23011 nopeudet pysyivät samoina, alkuperäisellä sakkaus aleni 10kmh. ja huippu vaaka nousi 10kmh..."
- Eli profiili olikin jotain ihan muuta, samoin siivekkeen tiiviistämisellä on suuri merkitys kuten purjelentelyäkin tuntevat tietävät. Noissa Biivereillä tehdyissä tuloksissa on mukana paljon muitakin muuttujia, kuten massakeskiö. Eli ei tuo 2301x mikään maailman paras ole mutta helppo tehtävä ilman koveria alueita.
Aikoinaan mulla oli C22 Wolf, josta puuttui alalatat taskuista ja eipä niitä taskujakaan muutamassa samatyyppisessä ollut. Ostin sitten rautsikkakaupasta eloksoitua alumiiniputkea, tulpat päihin ja lattataskuihin piiloon. Vehe parantui jonkin verran.
Mutta tosiaan noihin hitaisiin tuo alapuolelta tasainen tai jopa kovera profiili sopii erinomaisesti, pinnan sileys ei missään haittaa ja muille on sitten tarjottava vauhtia. Katselkaapa vaikka liitimiä.
En muista Citabrian profiilia, mutta selälläänkin se toimii kohtuullisesti. Cub-johdannaisissa taas ei ole ollut selkälentojärjestelmiä niin on jäänyt kokeilematta.
Lentävä ruumisarkku (venäjäksi) eli Grob Twin Astir oli profiililtaan mielenkiintoinen, sen liitoluku parani selkälennossa yli 180 kmh nopeuksilla...
- Kierto on yksi tapa hillitä useammasta virheestä johtuvaa kierteeseen menoa, vortex-generaattorit toinen joka myös parantaa kohtauskulman kestoa ja tekee hidaslennosta miellyttävämpää. Muuten olet asian ytimessä tuon profiilin suhteen.
Tässä vaiheessa haluan kertoa, että puhtaasti tehty sakkaus on onnistuneen laskun eräs edellytys ja se vaatii ohjainten yhteiskäyttöä. Jos se ei suju, lennä moposesnalla.
Sakkaus riippuu vain kohtauskulmasta, ei siis mitenkään nokan asennosta horisonttiin ja se voi tapahtua vaikkapa silmukan laella. Mihin suuntaan silloin kone "putoaa"?
" Vaikka yrittää paneutua tärkeäsi kokemiini asioihin, niin ei löydy kopin ottajaa. Esimerkiksi tuo puusalon lujittaminen esimerkiksi jollakin yhdensuuntaiskuidulla. Esimerkiksi lasikuitu ja hiilikuitu.
Eipä löydy kommentoijaa"
" Lennokkipuolella on konsensus että ei maksa vaivaa. Kuidun kimmokerroin on niin paljon parempi että kaikki kuorma menee sen kannettavaksi ja puu on mukana vain matkustajana. Tai jos puu alkaa oleellisessa määrin ottaa kuormaa, kuitu on jo rikki. Toki puun päälle on rakennusvaiheessa mukava laminoida kantava rakenne jos ylimääräinen paino ei haittaa."
- Tätä pohdin itsekkin, laiskana kerran tein koekuormituspalikan kahdesta purjelatasta ja "uretaanialaudasta" kietoen päälle ympäri ohuen kankaan sitomaan saaden todella jampakan ja lautaa kevuemmän käikäleen. Puut päätin jatkossa käyttää ladon seinään.
"... Beaver 550 koneeseen oli tehty tuo vaahtokaari 23012 tai käytännössä 23011 koska siiveke lisänä ohentamassa kokonaispaksuutta. Sitten toinen peltikaarilla ja kovalla siivellä toteutettu Beaver missä profiili kopioitu alkuperäisestä. 23011 nopeudet pysyivät samoina, alkuperäisellä sakkaus aleni 10kmh. ja huippu vaaka nousi 10kmh..."
- Eli profiili olikin jotain ihan muuta, samoin siivekkeen tiiviistämisellä on suuri merkitys kuten purjelentelyäkin tuntevat tietävät. Noissa Biivereillä tehdyissä tuloksissa on mukana paljon muitakin muuttujia, kuten massakeskiö. Eli ei tuo 2301x mikään maailman paras ole mutta helppo tehtävä ilman koveria alueita.
Aikoinaan mulla oli C22 Wolf, josta puuttui alalatat taskuista ja eipä niitä taskujakaan muutamassa samatyyppisessä ollut. Ostin sitten rautsikkakaupasta eloksoitua alumiiniputkea, tulpat päihin ja lattataskuihin piiloon. Vehe parantui jonkin verran.
Mutta tosiaan noihin hitaisiin tuo alapuolelta tasainen tai jopa kovera profiili sopii erinomaisesti, pinnan sileys ei missään haittaa ja muille on sitten tarjottava vauhtia. Katselkaapa vaikka liitimiä.
En muista Citabrian profiilia, mutta selälläänkin se toimii kohtuullisesti. Cub-johdannaisissa taas ei ole ollut selkälentojärjestelmiä niin on jäänyt kokeilematta.
Lentävä ruumisarkku (venäjäksi) eli Grob Twin Astir oli profiililtaan mielenkiintoinen, sen liitoluku parani selkälennossa yli 180 kmh nopeuksilla...
Powered by EzPortal