- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#21
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 15, 2026, 22:12:00Sain pientä korvausta vastaan Sytkyn piirustukset Tampereelta, niissä ei ole koko kone koska Lounamaan sairastuminen keskeytti työn. Tamperelaiset veivät projektin loppuun ilman Lounamaata, etsin nuo kääröt, en ole selannut niitä aikoihin. Niitä Flying and Glider Manualeja oli viisi, kyllä niitä ovat ostelleet jopa venäläiset.
Siellä on rakennettu niistä löytyneistä piirustuksista Pietenpol Aircamper, Heat Parasol, Dortmoy Bathtub. AO. vainaa piirsi kauan sitten putkirungon ja ajattelin silloin että hieno se pitäisi saada toteutettua.
Nyt myöhemmin katsoin tuota piirrosta, siinä ei ollut mitään uutta noihin Manualeissa olleisiin piirroksiin verraten, no ehkä istuinsyvennyksen yläreunan pienputki tikutus se on ehkä turvallisuustekijä. Enemmän anan pisteitä itselleni TRabandonetin teräsputkirungon suunnittelusta, takarunko kolmio. Ohjaamoalueen neliöstä kolmioksi voi vain tehdä yhdellä tavalla minkä minäkin luulin itse keksineeni. Ohjaamoalue siipien kiinnityksineen 20 tai 19 mm. siitä taaksepäin ohentuen perään 13mm. Kolmion kärki yhtä kokoa halkaisijaltaan suurempaa kuin kannan putket, niin yksinkertaista. Joku virkamies voi suuressa viisaudessaan keksiä lauseen "Mikä takaa että tuo rakenne kestää" Mitä tuohon jättää sanomatta. En saanut Harrastemekaanikon lupaa voimanlaitteisiin en näköjään ymmärrä mitään polttomoottoreista.
BTW. Sytkyä on kaupattu minulle ostetavaksi, siihen on Österin aikana minulta tilattu potkuri.
Siellä on rakennettu niistä löytyneistä piirustuksista Pietenpol Aircamper, Heat Parasol, Dortmoy Bathtub. AO. vainaa piirsi kauan sitten putkirungon ja ajattelin silloin että hieno se pitäisi saada toteutettua.
Nyt myöhemmin katsoin tuota piirrosta, siinä ei ollut mitään uutta noihin Manualeissa olleisiin piirroksiin verraten, no ehkä istuinsyvennyksen yläreunan pienputki tikutus se on ehkä turvallisuustekijä. Enemmän anan pisteitä itselleni TRabandonetin teräsputkirungon suunnittelusta, takarunko kolmio. Ohjaamoalueen neliöstä kolmioksi voi vain tehdä yhdellä tavalla minkä minäkin luulin itse keksineeni. Ohjaamoalue siipien kiinnityksineen 20 tai 19 mm. siitä taaksepäin ohentuen perään 13mm. Kolmion kärki yhtä kokoa halkaisijaltaan suurempaa kuin kannan putket, niin yksinkertaista. Joku virkamies voi suuressa viisaudessaan keksiä lauseen "Mikä takaa että tuo rakenne kestää" Mitä tuohon jättää sanomatta. En saanut Harrastemekaanikon lupaa voimanlaitteisiin en näköjään ymmärrä mitään polttomoottoreista.
BTW. Sytkyä on kaupattu minulle ostetavaksi, siihen on Österin aikana minulta tilattu potkuri.
#22
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 15, 2026, 20:15:42Chrysler Hemi tuo amerikkalaisten ihanuus, jos totta Hemisperal puolipallonmuotoinen palotila oli ensimmäiseksi käytössä V 16 lentomoottorissa, kokeiltiin P-47 Trundenboltissa joskus neljäkymmenluvun puolivälissä. Ammattikouluaikaisten mopokavereiden ihannepalotilamuoto käytössä tuossa Citikassa. Palotilan suuren tilavuuden takia mäntiin pitää usein tehdä jotain kiihoitusnystyröitä kuten tuossa Visan männässäkin, tasapää antaisi liian pienen puristussuhteen. Nyt kun iskutilavuus kasvaa 50 cc. melkein tasapää riittää. Jään kaipaamaan Quish band aluetta männäpään ja kannen välistä mistä kaasut joutuvat poistumaan kiireesti mikä aiheuttaa poltettavan seoksen voimakasta pyörteilyä ja nopeuttaa palamista. No tähän nyt tulee tuplatulpat mikä saattaa parentaa tilannetta.
Hieman näissä omissa moottorisekoituksissa vaivaa aiheuttaa männäntapin halkaisijoiden kirjo ja myös tapin lukitus tai sen puuttuminen männästä. Lycosauruksissa käytetty plugi tapin pään ja sylinterin välissä on helpoin oikotie. Toimii helpoiten kokoympyrä männissä, vaikeampi käyttää tapin kohdalta kavennetuissa. Erikoista että Alfasud 1300 moottoriin sai molempia versioita, tuota moottoria käytti myös Honda Goldwingissään. Nyt taitaa käyttöön tulla Fiat 125 männät. Maailma on täynnä edesmenneiden autojen käyttämättä hyllyyn jäätyjä varaosa ja ylikokomäntiä.
Tuo HKS Penhaus palotila oli kuulemma jo 1913 Renault lentomoottorissa. Sylinterin ja kampikammion väliin tulevat 15mm. paksuihin alumiinilevyaihioihin sorvataan Porsche sylinterien tyvien vaatimat kevätjuhlaliikkeet. Työntötankojen uudet suojaputket on edessä häämöttävä vaikeus. En raaskinnut tuhota alkuperäisiä Nikasil sylintereitä putkittamalla ne valurauta linereillä, valurauta Porschet menee nyt. Ilman Ebayta ei tulisi mitään tällaisesta.
Hieman näissä omissa moottorisekoituksissa vaivaa aiheuttaa männäntapin halkaisijoiden kirjo ja myös tapin lukitus tai sen puuttuminen männästä. Lycosauruksissa käytetty plugi tapin pään ja sylinterin välissä on helpoin oikotie. Toimii helpoiten kokoympyrä männissä, vaikeampi käyttää tapin kohdalta kavennetuissa. Erikoista että Alfasud 1300 moottoriin sai molempia versioita, tuota moottoria käytti myös Honda Goldwingissään. Nyt taitaa käyttöön tulla Fiat 125 männät. Maailma on täynnä edesmenneiden autojen käyttämättä hyllyyn jäätyjä varaosa ja ylikokomäntiä.
Tuo HKS Penhaus palotila oli kuulemma jo 1913 Renault lentomoottorissa. Sylinterin ja kampikammion väliin tulevat 15mm. paksuihin alumiinilevyaihioihin sorvataan Porsche sylinterien tyvien vaatimat kevätjuhlaliikkeet. Työntötankojen uudet suojaputket on edessä häämöttävä vaikeus. En raaskinnut tuhota alkuperäisiä Nikasil sylintereitä putkittamalla ne valurauta linereillä, valurauta Porschet menee nyt. Ilman Ebayta ei tulisi mitään tällaisesta.
#23
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 15, 2026, 18:07:46Minulta ihan ajan haaskausta nuo sivupolut, kun tavoitteeni on kehittää CRI CRI esikuvana hieman erilainen lentolaite ja päätavoite suoerultrakevyt. Kun olisi natsoja, siirtäisin kaikki muut asiaa sivuamattomat kirjoitukset muihin asioihin. Vaikka kehittäviä olisikin.
Ihmeellistä mutta niin inhimillistä on käyttää niitä käsiin jääneitä korkean teknologian tuotteita, joista luulin olevan hyötyä. Nyt näyttää, että niistä ei voi tehdä muuta kuin kannuspyörän jousia. Ne ovat nuo pultruusiomenetelmällä valmistetut hiilikuitulatat 1/4in x 1.5in x 2.6 m MONTA
Kaikki kehitystoimet tuntuvat hukkuvan testausmahdollisuuksien saamattomuuteen. Siis palataan toisten maksimiseen.
Ehkä kuitenkin helpoin on tehdä noin 2.6 m pitkät siipisalot, joiden paarteet ohennetaan pitkänauhahiomakoneessa noin 6 mm x 30 mm ja niistä I-salko. Uumalevy kaksi U-salkoa vastakkain
Salot pituussuunnassa 30 mm limittäin koneen rungossa. Yleinen nykyään monissa koneissa.
Siipi suulakepuristettua polystyreeniä (XPS kuumalankaleikattuna. Leikkausleveys 0.5 m, joita 4 kpl peräkkäin llimattuna tuleekin siiven puolikas. Aihion paksuus 120 mm. Etuosa johtoreunasta salkoon, yhdellä kevennysaukolla. Muotosulkeinen liitos siipisalkoon. Siipisalosta taaksepäin yksiosainen takaosa kahdella kevennysaukolla. Etuosan kevennysaukko vuorataan ohuella lujitteella ja epoksilla. Päällystys epoksi+lujitekankaalla -45°+45°. Jos tavoitellaan painossa alumiinisiiven pintalevyn painoa 1.35 kg/m2. Pääsee tuolla komposiittirakenteella aika lähelle. Tuota XPS-levyä saa jopa laatua 700 mutta se ei kuitenkaan ole tiheys, vaan puristuslujuus. Kuitenkin sen paino keventämättömänä on moin 5 kg ja kevennettynä 3.5 kg. Työn helppous on sekin melkein itseisarvo. Tuon siiven pinnan tasoitushionta on lastenleikkiä nykyisillä välineillä.
Runko puu/vanerirakennetta.
Näihin tuulentupiin kaipaan kommentteja.
Ihmeellistä mutta niin inhimillistä on käyttää niitä käsiin jääneitä korkean teknologian tuotteita, joista luulin olevan hyötyä. Nyt näyttää, että niistä ei voi tehdä muuta kuin kannuspyörän jousia. Ne ovat nuo pultruusiomenetelmällä valmistetut hiilikuitulatat 1/4in x 1.5in x 2.6 m MONTA
Kaikki kehitystoimet tuntuvat hukkuvan testausmahdollisuuksien saamattomuuteen. Siis palataan toisten maksimiseen.
Ehkä kuitenkin helpoin on tehdä noin 2.6 m pitkät siipisalot, joiden paarteet ohennetaan pitkänauhahiomakoneessa noin 6 mm x 30 mm ja niistä I-salko. Uumalevy kaksi U-salkoa vastakkain
Salot pituussuunnassa 30 mm limittäin koneen rungossa. Yleinen nykyään monissa koneissa.
Siipi suulakepuristettua polystyreeniä (XPS kuumalankaleikattuna. Leikkausleveys 0.5 m, joita 4 kpl peräkkäin llimattuna tuleekin siiven puolikas. Aihion paksuus 120 mm. Etuosa johtoreunasta salkoon, yhdellä kevennysaukolla. Muotosulkeinen liitos siipisalkoon. Siipisalosta taaksepäin yksiosainen takaosa kahdella kevennysaukolla. Etuosan kevennysaukko vuorataan ohuella lujitteella ja epoksilla. Päällystys epoksi+lujitekankaalla -45°+45°. Jos tavoitellaan painossa alumiinisiiven pintalevyn painoa 1.35 kg/m2. Pääsee tuolla komposiittirakenteella aika lähelle. Tuota XPS-levyä saa jopa laatua 700 mutta se ei kuitenkaan ole tiheys, vaan puristuslujuus. Kuitenkin sen paino keventämättömänä on moin 5 kg ja kevennettynä 3.5 kg. Työn helppous on sekin melkein itseisarvo. Tuon siiven pinnan tasoitushionta on lastenleikkiä nykyisillä välineillä.
Runko puu/vanerirakennetta.
Näihin tuulentupiin kaipaan kommentteja.
#24
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 15, 2026, 17:47:25Saikohan tämä Martin ystävä lohtua näistä piirustuksista. Ainakin hulluutta oli jättää aarteet ymmärtämättömille. Minäkin noita olisin katsellut. Kuinka monta lehtistä noita oli. Kaksi löysin abe.books.com sivuilta. Noin kympin per kirjanen.
Olihan minulla muutaman putkikoneen piirustukset. Tämä Nikusen löytö siipituen kiinnittämisestä siipisalkoon taisi olla Whittman/Tailwind koneesta. Sen piirustukset minulla on. Samoin Gougar koneen ja Wag Aeron joku ylätaso. Voi olla vielä joku muukin mutta en kyllä löytänyt kovin suurta konstrutöörilahjakkuutta yhdestäkään. Millainen onkaan tämän Lounamaan suunnittelemassa Sytky koneessa oleva korvake.
Joku mielikuva minullakin on niistä vaatimuksista, joita pitäisi ratkaista tuollaisen tuetun yläsiipi koneen siipituen korvakkeesta.
Yleensä nuo kaikki ovat umpipuuta. Joskus joissakin joku kevennys jyrsitty/veistelty salon keskellä. En vielä nähnyt muita kuin ViimaII siipisalko, missä on kotelosalko jossa vaneriuuma ja paarteet.
Olihan minulla muutaman putkikoneen piirustukset. Tämä Nikusen löytö siipituen kiinnittämisestä siipisalkoon taisi olla Whittman/Tailwind koneesta. Sen piirustukset minulla on. Samoin Gougar koneen ja Wag Aeron joku ylätaso. Voi olla vielä joku muukin mutta en kyllä löytänyt kovin suurta konstrutöörilahjakkuutta yhdestäkään. Millainen onkaan tämän Lounamaan suunnittelemassa Sytky koneessa oleva korvake.
Joku mielikuva minullakin on niistä vaatimuksista, joita pitäisi ratkaista tuollaisen tuetun yläsiipi koneen siipituen korvakkeesta.
Yleensä nuo kaikki ovat umpipuuta. Joskus joissakin joku kevennys jyrsitty/veistelty salon keskellä. En vielä nähnyt muita kuin ViimaII siipisalko, missä on kotelosalko jossa vaneriuuma ja paarteet.
#25
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - tammikuu 15, 2026, 16:00:28Kiitos vinkistä, löytyisikö tästä linkistä?
https://archive.org/details/FlyingAndGliderManuals19301932/mode/2up
https://archive.org/details/FlyingAndGliderManuals19301932/mode/2up
#26
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 15, 2026, 07:06:09Omistin aikanaan EAAn. kirjasarjan Flying and Glider Manual, vein ne kuolevalle lukemiseksi. Tulivat luultavasti heitetyiksi roskiin aikakausilehtinä Corona saastumisen pelossa. Siellä oli monta kuvausta raudanpalasta mikä kiinnittyy salkoon mutta myös monen teräsputkirungon rakennepiirustus. Ne olivat antoisaa tutkimusmateriaalia ja synteesiä voisi luonnehtia Empiiriseksi tiedoksi jota vastaan on turha jänkätä, en usko kuitenkaan. Materiaalina vielä kolmekymmentäluvulla yleinen SAE 1020.
Eli vastakkain, tietokoneohjelmamalla mitoitettut ja Cad piirretyt Laserleikatut putkenpätkät, mitkä joku hitsaa. Tai Empiirisen tiedon avulla valitut putkikoot, risteyskohdat Klusterit muotoiltu neljänkymmenenvuoden putkityökokemuksella putkien satulaistutuksista, mitkä joku hitsaa. Molemmissa tapauksissa putkien aksiaalikeskilinjat on saatettava yhteen pisteeseen. Valinta tässä tapauksessa se keino mikä on käytettävissäni. Esimerkkitapaus Käynnistinmoottorin kiinnitys VW kampikammion päälle. Kulmaraudasta, laatasta, hitsillä ja poraamalla, päivän työ. Toinen keino, Cad taitoinen piirtäjä, koneistaja joka tekee Cad kuvan mukaan CNC koneella osan. Molemmat tapaukset joutavat museoon esimerkkinä eri maailmoista. Tiedän että sepäntaidoilla suunnittelulla ja toteutuksella on rajansa, rajojen sisäpuoli riittää minulle.
Eli vastakkain, tietokoneohjelmamalla mitoitettut ja Cad piirretyt Laserleikatut putkenpätkät, mitkä joku hitsaa. Tai Empiirisen tiedon avulla valitut putkikoot, risteyskohdat Klusterit muotoiltu neljänkymmenenvuoden putkityökokemuksella putkien satulaistutuksista, mitkä joku hitsaa. Molemmissa tapauksissa putkien aksiaalikeskilinjat on saatettava yhteen pisteeseen. Valinta tässä tapauksessa se keino mikä on käytettävissäni. Esimerkkitapaus Käynnistinmoottorin kiinnitys VW kampikammion päälle. Kulmaraudasta, laatasta, hitsillä ja poraamalla, päivän työ. Toinen keino, Cad taitoinen piirtäjä, koneistaja joka tekee Cad kuvan mukaan CNC koneella osan. Molemmat tapaukset joutavat museoon esimerkkinä eri maailmoista. Tiedän että sepäntaidoilla suunnittelulla ja toteutuksella on rajansa, rajojen sisäpuoli riittää minulle.
#27
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä tjh - tammikuu 14, 2026, 21:36:58Alkuperäiseen ongelmaan jonka Martti esitti varmaan on sama materiaali keskenään liimattuna ottaen huomioon taivutus säteen muuttuminen määritellessä lisämateriaalin mitoitus se varmin lopputuloksen kestävyyden kannalta.
Paljon on hukattu hyvää puuta aluholkin kohdalla!
Onko puu/hiilikuitu liitos tarpeeksi varma mielenrauhan kannalta, riippuu ihmisestä.
Tuo Tapanin esiin tuoma panta kyllä ei heikennä paljonkaan salkoa mutta se ajatus miten käy vanerin ja ohutreunaisen metallipannan kohdatessa jos se pieni ruuvi löystyy.
Ei mielenrauha ajatuksesta ainakaan parane.
Paljon on hukattu hyvää puuta aluholkin kohdalla!
Onko puu/hiilikuitu liitos tarpeeksi varma mielenrauhan kannalta, riippuu ihmisestä.
Tuo Tapanin esiin tuoma panta kyllä ei heikennä paljonkaan salkoa mutta se ajatus miten käy vanerin ja ohutreunaisen metallipannan kohdatessa jos se pieni ruuvi löystyy.
Ei mielenrauha ajatuksesta ainakaan parane.
#28
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 14, 2026, 21:34:19Nyt se video taas sattui Ytuuppiin missä tämä Kevätruohonvihreä näppärällä laskutelineellä oleva Tsekki. Koneesta poistuminen saattaa olla helppoa pitkän lennon jäykistämänäkin.
#29
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 14, 2026, 18:33:51Jännää luettavaa tuo lyhyt juttu eri puulajeista puupotkurin materiaaleina. Juuri tänään esittelin potkureitani antaessani yhden teatteriesitykseen, kysyttiin mistä puusta voi potkurin tehdä. Luettelin; Mänty, Kuusi, Koivu, Mahonki, Kirsikka, Pähkinä. Noiden takana olen lentänyt. Sitten vielä Hemlok mitä ei ole edes pyöritetty.Saarnilankku odottaa orsilla jos siitä vielä jaksaa harrastaa.
Mutta asiasta Streevaan, ilmailuauktoriteettina pitämäni henkilö heitteli ulos kaikenlaisia ideoita ja minä herkkäuskoisena otin asian todesta. Asia oli tuetun streevatun pääsalon teko tyhtenä kappaleena missä reeva on intekroituna pääsalon uumalevyyn vanerilevyillä. Vielä helpommin tuo syntyisi Hiili tai Lasikuidusta mutta pysytään puussa. Eli tekele olisi todella hankala toteuttaa ja voisi kuvitella moiseen rakenteseen syntyviä vääntövoimia puun erillaisten kosteuvaihteluiden takia, vaikka puun kosteusvenymä on puun pituussuunnassa pienehkö.
Ylätason pääsalko puolentoistametrin korkeudella lattiasta ja streevan rungossa oleva alaosa lähellä kylmää lattiatasoa mihin puhaltaa oven alta kosteaa ilmaa.
Eli järkyttävä kaksoiskolmio missä välttyisi kaiken maailman korvakkeilta. Pienikärkivälisessä koneessa ehkä mahdollinen.
Mutta asiasta Streevaan, ilmailuauktoriteettina pitämäni henkilö heitteli ulos kaikenlaisia ideoita ja minä herkkäuskoisena otin asian todesta. Asia oli tuetun streevatun pääsalon teko tyhtenä kappaleena missä reeva on intekroituna pääsalon uumalevyyn vanerilevyillä. Vielä helpommin tuo syntyisi Hiili tai Lasikuidusta mutta pysytään puussa. Eli tekele olisi todella hankala toteuttaa ja voisi kuvitella moiseen rakenteseen syntyviä vääntövoimia puun erillaisten kosteuvaihteluiden takia, vaikka puun kosteusvenymä on puun pituussuunnassa pienehkö.
Ylätason pääsalko puolentoistametrin korkeudella lattiasta ja streevan rungossa oleva alaosa lähellä kylmää lattiatasoa mihin puhaltaa oven alta kosteaa ilmaa.
Eli järkyttävä kaksoiskolmio missä välttyisi kaiken maailman korvakkeilta. Pienikärkivälisessä koneessa ehkä mahdollinen.
#30
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 14, 2026, 14:36:39Kummitteli jonkin aikaa Teknillisessä Aikakauslegdessä ollut piirustus miten Edwald Wegelius on asiaa lähestynyt Wiiman siivissä. Siipisalot ovat paarteilla ja kotelouumalevyillä vanerista. Ongelma on sama mutta ratkaisu voidaan tehdä hienoimmin. Tässäkin on se voima kohdistettu siipisalon keskiviivalle sijoitettuun, asianmukaisesti muotoiltuun pylkkään/ruuviin.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
Powered by EzPortal