- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#21
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 14, 2026, 14:36:39Kummitteli jonkin aikaa Teknillisessä Aikakauslegdessä ollut piirustus miten Edwald Wegelius on asiaa lähestynyt Wiiman siivissä. Siipisalot ovat paarteilla ja kotelouumalevyillä vanerista. Ongelma on sama mutta ratkaisu voidaan tehdä hienoimmin. Tässäkin on se voima kohdistettu siipisalon keskiviivalle sijoitettuun, asianmukaisesti muotoiltuun pylkkään/ruuviin.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
#22
Ostetaan / Vs: AN 816 6-6
Viimeisin viesti käyttäjältä Pekka - tammikuu 14, 2026, 11:06:33Ihan vaan tiedoksi, näitä nippeleitä ja muitakin löytyy firmasta RTE Group oy.
En ole osakas, mutta olihan se mukavaa että löytyy Suomesta.
Pekka
En ole osakas, mutta olihan se mukavaa että löytyy Suomesta.
Pekka
#23
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 13, 2026, 21:54:29Siiven kärjessä ei ole mitään kuormitusta. "Salon neutraaliakselilla jossa voima voima on nolla" tarkoittaa ilmeisesti, salon neutraaliakselilla veto- tai puristusjännitys on nolla. Voimien määritys neutraaliakselilla kaipaa tarkennusta.
Siipituen kohdalla, siipisalossa on taivutusjännitys ja tietysti leikkausvoima, joka muuttaa merkkiään, joka sinänsä kertoo maksimimomentin kohdan. Nythän tuossa on kaksi ruuvia, jotka vastaanottavat tuon leikkausvoiman ja vinossa oleva siipituki aiheuttaa myös aksiaalivoimaa siipisalkoon.
Minä tulkitsin noista siipisalon "painumajäljistä, että tuo lähempänä reunaa oleva reikä/holkki on siipisalon alareunassa ja siinä on vetojännitys, kun on positiivinen kuormituskerroin.
Kun tuo holkki on epoxiliimalla liimattu umpisalkoon, niin puristuskestävyys ei huonone sen vuoksi.
Tämä oli hätäinen ulostulo. Yön yli nukuttuani voin olla oikeassa, jos joku selittää oikeilla argumenteilla.
Siipituen kohdalla, siipisalossa on taivutusjännitys ja tietysti leikkausvoima, joka muuttaa merkkiään, joka sinänsä kertoo maksimimomentin kohdan. Nythän tuossa on kaksi ruuvia, jotka vastaanottavat tuon leikkausvoiman ja vinossa oleva siipituki aiheuttaa myös aksiaalivoimaa siipisalkoon.
Minä tulkitsin noista siipisalon "painumajäljistä, että tuo lähempänä reunaa oleva reikä/holkki on siipisalon alareunassa ja siinä on vetojännitys, kun on positiivinen kuormituskerroin.
Kun tuo holkki on epoxiliimalla liimattu umpisalkoon, niin puristuskestävyys ei huonone sen vuoksi.
Tämä oli hätäinen ulostulo. Yön yli nukuttuani voin olla oikeassa, jos joku selittää oikeilla argumenteilla.
#24
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Nikunen - tammikuu 13, 2026, 21:25:50Siiven kärjessä on taivutus ja streevan/rungon puolella puristus. Ylempi pultti on laitettuna salon neutraaliakselille jossa voima on nolla. Toinen reikä on vedon puolella neutraaliakselia jossa puun lujuus on suurempi kuin puristavalla puolella. Olisiko tuossa jotain itua?
No Wittmannin Tailwindissä reijät on kuvan mukaisesti. Ylimpää reikään on laitettu holkki, olisikohan sen tarkoitus estää ylikiristäminen?
Tuossa tyhjentävä artikkeli.
https://www.kitplanes.com/stressing-structure-7/
No Wittmannin Tailwindissä reijät on kuvan mukaisesti. Ylimpää reikään on laitettu holkki, olisikohan sen tarkoitus estää ylikiristäminen?
Tuossa tyhjentävä artikkeli.
https://www.kitplanes.com/stressing-structure-7/
#25
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 13, 2026, 13:19:41Kyllä taitaa olla niin että nielen ylpeyteni tehdä mitä lystää, HKSsn. sylinterinhalkaisija on 85 mm. ja modaussylkkyjeni halkaisija on vain 80 mm. Raejuustopurkki demonstraationi kertoo että etenkin imuventtiili alkaa jäämään sylinterin ulkopuolelle. Eli pitäisi sylinterinhalkaisijaa kasvattaa mikä tekee kiireen sylinterin kanpikammiopuoleisessa päässä. Kaksitulppaisuus olisi ollut paras anti HKS kansissa mutta saa sen tuplatulpan (saksaksi Doppelzyndung) Citikkaankin. Ranskalainen on keksinyt laittaa kolme pinnapulttia tyypillisen neljän sijaan, minkä kulkureitti toisen tulpan kohdalla. Mutta ei hätää sylinterin tyveen voi laittaa paksun Alumiini tai Titaanilevyn mihin vie sivuille viedyt pinnapultit. Sylkkyjen alla tarvitaan joka tapauksessa korotus Porschen sylkyt kun ovat lyhyempiä. Mäntien puristuskorkeudella voi välilevyn paksuutta säätää. Männän puristuskorkeutta taas voi säätää vaihtamalla toiset männät. Neljää erillaista olisi nyt hyllyssä tarjolla 80mm. halkaisijalla. Mutta ei hätää Kein Sorge sanoisi saksalainen pakkasten loputtua homma taas vaihtuu ja jatkuu ehkä seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Semmoinen havainto mulla tuliterä kampiakseli mutta uutta runkolaakerisarjaa en netistä löytänut. En Sitroselta, Autodocista, Burttonilta tai Ebaysta. Kyllä sellaiset vielä vastaan tulee. Olen nähnyt joskus ULF2 kuvassa jopa alaspäin käännetyt kannet, se on jo rohkea veto lähteä poraamaan uusia työntötankojen linjauksia kansiin, en ala ei riitä varaosia. Hakkautunut HKS kansi tuli ulkomailta en tiedä tapauksen taustoja.
#26
Moottorit / Vs: Kootut moottorilinkit
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - tammikuu 13, 2026, 11:26:07Knobgearin Birotary-moottori on 3-sylinterinen tähtimoottori, jossa sylinterilohko pyörii vastakkaiseen suuntaan kuin kampiakseli. Sylinterikansi pysyy paikallaan. Päämarkkina olisi sähköautojen range extender, mutta jonkinlainen hyppy on lentokoneellakin tehty.
https://knobgear.com/birotary-engine/knob-birotary-engine-concept/
https://knobgear.com/range-extender/applications-studies/range-extender-aircraft-integration/
https://knobgear.com/birotary-engine/knob-birotary-engine-concept/
https://knobgear.com/range-extender/applications-studies/range-extender-aircraft-integration/
#27
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 13, 2026, 09:15:39Suuri heikennys tulee siitä, että nuo siipituen (streeva?) kiinnitysreijät ovat noin epäsymmetrisiä siipisalon keskilinjan suhteen. Havaittava epäsymmetria kuitenkin on tehtävä, koska puusalon puristuslujuus on noin puolet vetolujuudesta. Määritellessä puusalon lujuutta, mitoitetaan se rajatilamenetelmällä, jota kehittivät suomalaiset DI K.J. Temmes ja tekn. Yliopp. M. Kurki-Suonio ja menetelmä esiteltiin Teknillisessä Aikakauslehdessä lokakuu 1948 s. 325
Periaate on se, että puristuslujuuden ylittyessä puu tyssäytyy ja kantaa se puristuspuoli enemmän. Neutraaliakselikin siirtyy. Tämän jälkeen siipi ei kestäkään enää vetoa kuten vaurioitumaton puu. En nyt osaa sanoa miten kestää toiden "mällin" ensimäisellä kone ja ihminen selviytyy ilman mainittavia vaurioita.
Muuten, tämän laskumenetelmän esitti M. Koivurova minulle yli neljä vuosikymmentä sitten. Hänelle sen kertoneen arvailen mutta joku lentotekniikan DI se on ollut kuitenkin. Siis vanha elossa tai muistoissamme iäti elävä.
Jos joku tuntee hillitöntä mielenkiintoa tähän artikkeliin ja ei löydä, niin minä kopioin omistani. YV
Nykyisin se on puurakennusten arkea ja säästä rutkasti puutavaraa siihen nähden, että sallitaisiin teknillisen taivutusopin määrittelemä vetomurtolujuuden arvo ulommassa syykerroksessa.
Ihan lonkalta esitän, että ihan hanurista on tuo porausten sijoittelu. Olikohan tullut liian lyhyt siipituki.
Ihmetyttää nuo suuret/paksut liimasaumat, onko optinen harha. Kun on tavara jo housuissa ja on kestänyt, niin kannattaako analysoida tuota.
Periaate on se, että puristuslujuuden ylittyessä puu tyssäytyy ja kantaa se puristuspuoli enemmän. Neutraaliakselikin siirtyy. Tämän jälkeen siipi ei kestäkään enää vetoa kuten vaurioitumaton puu. En nyt osaa sanoa miten kestää toiden "mällin" ensimäisellä kone ja ihminen selviytyy ilman mainittavia vaurioita.
Muuten, tämän laskumenetelmän esitti M. Koivurova minulle yli neljä vuosikymmentä sitten. Hänelle sen kertoneen arvailen mutta joku lentotekniikan DI se on ollut kuitenkin. Siis vanha elossa tai muistoissamme iäti elävä.
Jos joku tuntee hillitöntä mielenkiintoa tähän artikkeliin ja ei löydä, niin minä kopioin omistani. YV
Nykyisin se on puurakennusten arkea ja säästä rutkasti puutavaraa siihen nähden, että sallitaisiin teknillisen taivutusopin määrittelemä vetomurtolujuuden arvo ulommassa syykerroksessa.
Ihan lonkalta esitän, että ihan hanurista on tuo porausten sijoittelu. Olikohan tullut liian lyhyt siipituki.
Ihmetyttää nuo suuret/paksut liimasaumat, onko optinen harha. Kun on tavara jo housuissa ja on kestänyt, niin kannattaako analysoida tuota.
#28
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 13, 2026, 06:42:08Hienoa tiedettä Tapanilta erityisesti tuo Alumiinin ja Teräksen liimattavuuserot hiilikuituun tai paremminkin epoksiin. Alumiini/Alumiiniin liimaus on ollut käytössä lekorakennuksessa jo puoli vuosisataa. Tietysti syötän tähän omaa ongelmaani mikä on mielestäni kun tuolla Alumiiniholkilla on pienennetty pultin aiheuttamaa leikkauskuormaa niin saman aikaisesti apusalon puuaines on ohentunut ja MIELESTÄNI salon lujuus on kompromoitunut.
Saatan olla väärässä mutta mielenrauhani edellyttää asiantilan korjaamista mahdollisuuksien mukaan. Tarkoittaa vahvistuspylkän liimaamista salon alapintaan. Kysymys: Onko parempi käyttää hyvälaatuista Mäntypuuta, pala on niin pieni että laatu löytyy helposti, vai käyttää sitä neljännestuuman paksuista Hiilikuitu laatta pultruusiota mistä olen tehnyt kannuspyörään jousen.Tosivahvan Hiilikuitulaatan käytössä ei taida olla paljon mieltä jos sen kiinnittyminen tuohon Douglas Fir perusaineeseen ei ole siinä määrin hallussa kuin puu/puu liitos, liimasauman suuri pintaala on tässä kyllä pelastava tekijä. Mitta salon yläreunasta alaspäin, haamuna näkyy Treevan kiinnityslaatan painuma. Myös vanerilevyt korvakkeen kohdalta puuttuvat.
Saatan olla väärässä mutta mielenrauhani edellyttää asiantilan korjaamista mahdollisuuksien mukaan. Tarkoittaa vahvistuspylkän liimaamista salon alapintaan. Kysymys: Onko parempi käyttää hyvälaatuista Mäntypuuta, pala on niin pieni että laatu löytyy helposti, vai käyttää sitä neljännestuuman paksuista Hiilikuitu laatta pultruusiota mistä olen tehnyt kannuspyörään jousen.Tosivahvan Hiilikuitulaatan käytössä ei taida olla paljon mieltä jos sen kiinnittyminen tuohon Douglas Fir perusaineeseen ei ole siinä määrin hallussa kuin puu/puu liitos, liimasauman suuri pintaala on tässä kyllä pelastava tekijä. Mitta salon yläreunasta alaspäin, haamuna näkyy Treevan kiinnityslaatan painuma. Myös vanerilevyt korvakkeen kohdalta puuttuvat.
#29
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 12, 2026, 18:15:50Tuohon hiilikuidun ja metallin väliseen liimaamiseen soveltuu liima Loctite EA9466 erinomaisesti. Soveltuu hyvin alumiiniseoksen ja hiilikuidun väliseen liitokseen mutta vaatiin joitakin käsittelyjä mutta vielä paremmin teräksen ja hiilikuidun väliseen liitokseen. Teräksellä kymmeniä prosentteja lujempi liitos (teräs/teräs) RST-teräksillä alumiinin luokkaa.
En kuitenkaan ole löytänyt liiman lukuarvoja hiilikuitukomposiittiin.
En myöskään löytänyt vauriomekanismia jostakin kandidaattityöstä. Siis mistä liitos petti, liima/alumiini vai liima/hiilikuitu (pultruusiohiilikuituputki). Liitos vaan petti jollakin voimalla kun leikkausjännitys oli luokkaa 25 MPa. Lähetin sähköpostiakin mutta vastaus oli epämääräistä. Vahingossa tuli ilmi käyttökohde. Kyllä kilpa-auto on sitten turvallinen.
Pienellä googletuksella minitekoälykäsittelyllä sain tämän tuloksen. Palasia tekstistä olin kyllä saanut haaviin aiemmin. Riippuu syötteestä.
Syöte How does Loctite EA9466 adhere to carbon fiber?
Loctite EA 9466 adheres to carbon fiber primarily through chemical bonding with the epoxy matrix (since carbon fiber components are already in an epoxy resin) and mechanical interlocking, enhanced by surface prep like light sanding and cleaning, creating strong shear and peel strength bonds that leverage the inherent compatibility between epoxy adhesives and carbon fiber composites. The adhesive's high toughness and ability to fill gaps effectively contribute to strong, durable joints.
Key Mechanisms for Adhesion
Chemical Compatibility: Carbon fiber parts are typically made with an epoxy matrix, making another epoxy like Loctite EA 9466 an ideal bonding partner, as they share similar chemistries.
Mechanical Interlocking: Light sanding (e.g., with 240-400 grit) creates micro-scratches, providing increased surface area and texture for the epoxy to physically grip onto.
Strong Bond Formation: EA 9466 cures into a tough, solid line with excellent shear and peel strength, creating durable structural bonds.
Best Practices for Bonding
Surface Preparation: Lightly sand both surfaces, then thoroughly clean and degrease them with isopropyl alcohol or acetone, allowing them to dry completely.
Controlled Application: Mix the two parts thoroughly and apply to both surfaces; use methods like glass beads to control bond gap (around 0.2mm is optimal) for consistent strength.
Curing: Allow proper cure time at room temperature, or accelerate with heat for faster strength development, ensuring sufficient fixture time (around 3 hours for EA 9466).
By following these steps, Loctite EA 9466 creates high-strength bonds, crucial for applications in motorsport and other demanding composite structures.
Suomeksi
Loctite EA 9466 tarttuu hiilikuituun pääasiassa kemiallisen sidoksen kautta epoksimatriisiin (koska hiilikuitukomponentit ovat jo epoksihartsissa) ja mekaanisen lukituksen kautta, jota tehostetaan pinnan esikäsittelyllä, kuten kevyellä hionnalla ja puhdistuksella. Tämä luo vahvat leikkaus- ja kuorimislujuusliitokset, jotka hyödyntävät epoksiliimojen ja hiilikuitukomposiittien välistä luontaista yhteensopivuutta. Liiman korkea sitkeys ja kyky täyttää rakoja tehokkaasti edistävät vahvoja ja kestäviä liitoksia.
Tartuntamekanismit
Kemiallinen yhteensopivuus: Hiilikuituosat valmistetaan tyypillisesti epoksimatriisista, mikä tekee toisesta epoksista, kuten Loctite EA 9466:sta, ihanteellisen liimauskumppanin, koska niillä on samanlaiset kemiat.
Mekaaninen lukitus: Kevyt hionta (esim. karkeudella 240–400) luo mikronaarmuja, mikä lisää pinta-alaa ja rakennetta, johon epoksi voi fyysisesti tarttua.
Vahva sidoksen muodostuminen: EA 9466 kovettuu kovaksi, kiinteäksi linjaksi, jolla on erinomainen leikkaus- ja kuorimislujuus, mikä luo kestäviä rakenteellisia liitoksia.
Liimauksen parhaat käytännöt
Pinnan esikäsittely: Hio molemmat pinnat kevyesti, puhdista ne ja rasvanpoisto huolellisesti isopropyylialkoholilla tai asetonilla ja anna niiden kuivua kokonaan.
Kohdistellut levitysmenetelmät: Sekoita kaksi osaa huolellisesti ja levitä molemmille pinnoille. Käytä menetelmiä, kuten lasihelmiä, sidosraon hallintaan (optimaalinen arvo on noin 0,2 mm) tasaisen lujuuden saavuttamiseksi.
Kovetus: Anna kovettumisajan olla huoneenlämmössä tai kiihdytä lämmöllä nopeamman lujuuden saavuttamiseksi varmistaen riittävän kiinnittymisajan (noin 3 tuntia EA 9466:lle).
Näitä vaiheita noudattamalla Loctite EA 9466 luo erittäin lujia liitoksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä moottoriurheilussa ja muissa vaativissa komposiittirakenteissa.
Siis, mitä tästä nyt pitää ajatella? Kannattaako kokeilla, valmistaa koevetokappaleet. Ja kun kokeilukapoaleita pitäisi tehdä hyvin monta.
En kuitenkaan ole löytänyt liiman lukuarvoja hiilikuitukomposiittiin.
En myöskään löytänyt vauriomekanismia jostakin kandidaattityöstä. Siis mistä liitos petti, liima/alumiini vai liima/hiilikuitu (pultruusiohiilikuituputki). Liitos vaan petti jollakin voimalla kun leikkausjännitys oli luokkaa 25 MPa. Lähetin sähköpostiakin mutta vastaus oli epämääräistä. Vahingossa tuli ilmi käyttökohde. Kyllä kilpa-auto on sitten turvallinen.
Pienellä googletuksella minitekoälykäsittelyllä sain tämän tuloksen. Palasia tekstistä olin kyllä saanut haaviin aiemmin. Riippuu syötteestä.
Syöte How does Loctite EA9466 adhere to carbon fiber?
Loctite EA 9466 adheres to carbon fiber primarily through chemical bonding with the epoxy matrix (since carbon fiber components are already in an epoxy resin) and mechanical interlocking, enhanced by surface prep like light sanding and cleaning, creating strong shear and peel strength bonds that leverage the inherent compatibility between epoxy adhesives and carbon fiber composites. The adhesive's high toughness and ability to fill gaps effectively contribute to strong, durable joints.
Key Mechanisms for Adhesion
Chemical Compatibility: Carbon fiber parts are typically made with an epoxy matrix, making another epoxy like Loctite EA 9466 an ideal bonding partner, as they share similar chemistries.
Mechanical Interlocking: Light sanding (e.g., with 240-400 grit) creates micro-scratches, providing increased surface area and texture for the epoxy to physically grip onto.
Strong Bond Formation: EA 9466 cures into a tough, solid line with excellent shear and peel strength, creating durable structural bonds.
Best Practices for Bonding
Surface Preparation: Lightly sand both surfaces, then thoroughly clean and degrease them with isopropyl alcohol or acetone, allowing them to dry completely.
Controlled Application: Mix the two parts thoroughly and apply to both surfaces; use methods like glass beads to control bond gap (around 0.2mm is optimal) for consistent strength.
Curing: Allow proper cure time at room temperature, or accelerate with heat for faster strength development, ensuring sufficient fixture time (around 3 hours for EA 9466).
By following these steps, Loctite EA 9466 creates high-strength bonds, crucial for applications in motorsport and other demanding composite structures.
Suomeksi
Loctite EA 9466 tarttuu hiilikuituun pääasiassa kemiallisen sidoksen kautta epoksimatriisiin (koska hiilikuitukomponentit ovat jo epoksihartsissa) ja mekaanisen lukituksen kautta, jota tehostetaan pinnan esikäsittelyllä, kuten kevyellä hionnalla ja puhdistuksella. Tämä luo vahvat leikkaus- ja kuorimislujuusliitokset, jotka hyödyntävät epoksiliimojen ja hiilikuitukomposiittien välistä luontaista yhteensopivuutta. Liiman korkea sitkeys ja kyky täyttää rakoja tehokkaasti edistävät vahvoja ja kestäviä liitoksia.
Tartuntamekanismit
Kemiallinen yhteensopivuus: Hiilikuituosat valmistetaan tyypillisesti epoksimatriisista, mikä tekee toisesta epoksista, kuten Loctite EA 9466:sta, ihanteellisen liimauskumppanin, koska niillä on samanlaiset kemiat.
Mekaaninen lukitus: Kevyt hionta (esim. karkeudella 240–400) luo mikronaarmuja, mikä lisää pinta-alaa ja rakennetta, johon epoksi voi fyysisesti tarttua.
Vahva sidoksen muodostuminen: EA 9466 kovettuu kovaksi, kiinteäksi linjaksi, jolla on erinomainen leikkaus- ja kuorimislujuus, mikä luo kestäviä rakenteellisia liitoksia.
Liimauksen parhaat käytännöt
Pinnan esikäsittely: Hio molemmat pinnat kevyesti, puhdista ne ja rasvanpoisto huolellisesti isopropyylialkoholilla tai asetonilla ja anna niiden kuivua kokonaan.
Kohdistellut levitysmenetelmät: Sekoita kaksi osaa huolellisesti ja levitä molemmille pinnoille. Käytä menetelmiä, kuten lasihelmiä, sidosraon hallintaan (optimaalinen arvo on noin 0,2 mm) tasaisen lujuuden saavuttamiseksi.
Kovetus: Anna kovettumisajan olla huoneenlämmössä tai kiihdytä lämmöllä nopeamman lujuuden saavuttamiseksi varmistaen riittävän kiinnittymisajan (noin 3 tuntia EA 9466:lle).
Näitä vaiheita noudattamalla Loctite EA 9466 luo erittäin lujia liitoksia, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä moottoriurheilussa ja muissa vaativissa komposiittirakenteissa.
Siis, mitä tästä nyt pitää ajatella? Kannattaako kokeilla, valmistaa koevetokappaleet. Ja kun kokeilukapoaleita pitäisi tehdä hyvin monta.
#30
Moottorit / Vs: Tits&strapon
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - tammikuu 12, 2026, 16:06:26Powered by EzPortal