- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#21
Moottorit / Vs: Kootut moottorilinkit
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - maaliskuu 02, 2026, 17:22:46Hirth keskittyy kuulemma tällä hetkellä droonien mottoreihin. Näin ainakin kirjoitti netissä kaveri, joka oli käynyt Hirthin osastolla Oshkoshissa (tai Sun n Fun) juttelemassa.
#22
Moottorit / Vs: Kootut moottorilinkit
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - maaliskuu 02, 2026, 16:53:48Missä tämä on esitelty. Hirth ei tunne omilla sivuillaan. Tämän lähde https://homebuiltairplanes.com/threads/2-stroke-engines-in-100-hp-range.53028/?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=2026-03-01&utm_content=daily_newsletter#post-905273
#23
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - maaliskuu 02, 2026, 06:55:31Katselin sylinterinkansien imukanavistoa muistaen että moottori on vain pumppu minkä tehokkuus riippuu kaasujen virtauksesta. Järkytys, Citroenin sedät olivat avartaneet palotilan suunnasta jyrsimällä valtavan kulhon venttiiliistukan taakse. Itse asiassa alumiinissa oleva aukko on suurempi hakaisijaltaan kuin istukkarenkaan sisähälkaisija. Temppu mistä aiheutuu virtausta vastaan oleva olake, myöskin reilu laajennus imukanavassa ennen venttiiliä on pahasta koska virtausnopeus laskee. Nopeuden laskiessa paine nousee, nyt pitäisi saada hyödynnettyä tuo paineennousu imuputkiston pituutta säätämällä. Hyvä mahdollisuus tuhlata aikaa ja ensi Talven polttopuiden keruuaika painaa päälle. Tein sylinteri/kampikammio väliin korokkeeksi ja tiivisteeksi 1,5 mm. paksut alumiinipeltirenkaat, tallensin turvallisen paikkaan suojaan kolhuilta, nyt kun vielä muistaisi mihin. Mahdollisesti saman moottorigenren 602 cc.n kuutioisen kannet olisivat paremmat, opiskelen.
#24
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - maaliskuu 01, 2026, 05:28:37Koska männistä puuttui lukkorengasurat tein alumiininappulat männäntapin päihin kuten Lycomingissä. Kuvan VW Teflonnappulat mitoiltaan epäsopivia.
Sorviin saa männän tuurnan päälle tappilinjakeskeisesti, tarvitaan vai erikoinen sisäterä lukkorengasuran lastuamiseksi. Ehkä teen vielä senkin version. Autojen mäntäsarjoissa kun on neljä mäntää Rättärissä vain kaksi tarvitaan. Rättäri=rättisitikka 2CV, Kyykkäri=matalana ajettava moottoripyörä, Jokkis= jokamiehen kilpautoluokka, Kassu=kasarmi.
Sorviin saa männän tuurnan päälle tappilinjakeskeisesti, tarvitaan vai erikoinen sisäterä lukkorengasuran lastuamiseksi. Ehkä teen vielä senkin version. Autojen mäntäsarjoissa kun on neljä mäntää Rättärissä vain kaksi tarvitaan. Rättäri=rättisitikka 2CV, Kyykkäri=matalana ajettava moottoripyörä, Jokkis= jokamiehen kilpautoluokka, Kassu=kasarmi.
#25
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 28, 2026, 09:56:01Seuraava vaihe oli sylinterinkansien puhdistaminen salonkikepoiseksi, painepesurin kanssa ährääminen pakkasella ei houkutellut, ajatus Ultraäänipesurista heräsi. Vevor kolmekymmentälitrainen alle kaksisataa postitoimistoon toimitettuna. Mutta mikä pesuaineeksi Emäs vai Hapan. Tähän asti olen liuottanut osat Kodin Putkimies viemäriavaajan halpisversiolla ja pesu painepesurilla. Valitsin taas Emäksisen vaikka sen vaikutuksista alumiiniin varoitellaan.
Esiliuotin pehmensin rasvat Maaliohenteilla. Toinen kansi likosi Mineraalitärpätissä eli Lakkabensiinissä ja toinen Puuilon myymässä Polaric tinnerissä missä yli 50% Tolueenia. Se liuotti tosi tehokkaasti yhden tunnin aikana. Varjopuolena voisi sanoa että kun kaveri soitti ja kysyi mitä on tullut tänään puuhattua jouduin vastaamaan en muista mitään. Eli hyvä tuuletus olisi paikallaan. Olisi Soodapuhallusta ja painepesuria tarjolla mutta tämä ultraääni on hyvä lisä valikoimaan. Laitteen käyttörajoituksia kannattaa noudattaa, kaveri sai lahjaksi rikkinäisen missä ultraääni generaattori oli irronnut altaan pohjasta mahdollisen ylikuumenemisen takia.
Tämmöiset moottorijutut eivät ehkä ole niin paikallaan ilmailuihmisille vaan kuuluisivat johonkin Masinistit tai Ofroad sivuille mutta lentomoottoria kuitenkin koko ajan rakennetaan ja näyttää siltä että
moottorirakentelu ja niiden koekäyttö tuleekin tulevaisuudessa olemaan pääasiallinen ilmailuharrastusmuotoni.
Esiliuotin pehmensin rasvat Maaliohenteilla. Toinen kansi likosi Mineraalitärpätissä eli Lakkabensiinissä ja toinen Puuilon myymässä Polaric tinnerissä missä yli 50% Tolueenia. Se liuotti tosi tehokkaasti yhden tunnin aikana. Varjopuolena voisi sanoa että kun kaveri soitti ja kysyi mitä on tullut tänään puuhattua jouduin vastaamaan en muista mitään. Eli hyvä tuuletus olisi paikallaan. Olisi Soodapuhallusta ja painepesuria tarjolla mutta tämä ultraääni on hyvä lisä valikoimaan. Laitteen käyttörajoituksia kannattaa noudattaa, kaveri sai lahjaksi rikkinäisen missä ultraääni generaattori oli irronnut altaan pohjasta mahdollisen ylikuumenemisen takia.
Tämmöiset moottorijutut eivät ehkä ole niin paikallaan ilmailuihmisille vaan kuuluisivat johonkin Masinistit tai Ofroad sivuille mutta lentomoottoria kuitenkin koko ajan rakennetaan ja näyttää siltä että
#26
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä jkettu - helmikuu 28, 2026, 09:11:55Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - helmikuu 27, 2026, 21:26:59
https://www.seqair.com/TheGlider/TheGlider.pdf
Tuosta en ollutkaan aiemmin tietoinen, vaikuttaa mielenkiintoiselta. Kiitos!
#27
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Nikunen - helmikuu 27, 2026, 21:26:59Eikös Mellenin artikkelissa kerrota, että alkuperäinen lähde on ANC‑18? Elias Järvinen on piirtänyt käyrät suomalaiselle mäntypuulle, ja lisäksi Carl Stude oli suorittanut kokeita käyrästöjen varmistamiseksi.
Mielestäni Kitplanes-linkistä avautuu juuri tuo ANC‑18:
https://www.kitplanes.com/wp-content/uploads/2019/06/Design_of_Wood_Aircraft_Structures.pdf
Menestynyt lentokonesuunnittelija Stelio Frati on kirjoittanut The Glider -kirjan, jossa käydään läpi puisen purjelentokoneen suunnittelu, myös pulttikiinnitykset. Selitys on vieläpä varsin yksinkertainen.
https://www.seqair.com/TheGlider/TheGlider.pdf
Mielestäni Kitplanes-linkistä avautuu juuri tuo ANC‑18:
https://www.kitplanes.com/wp-content/uploads/2019/06/Design_of_Wood_Aircraft_Structures.pdf
Menestynyt lentokonesuunnittelija Stelio Frati on kirjoittanut The Glider -kirjan, jossa käydään läpi puisen purjelentokoneen suunnittelu, myös pulttikiinnitykset. Selitys on vieläpä varsin yksinkertainen.
https://www.seqair.com/TheGlider/TheGlider.pdf
#28
Moottorit / Lennokkitausta.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - helmikuu 27, 2026, 05:42:22Tein taas kerran ns.Männänrengasvyön teräksisestä pakkausnauhasta, niitä on tehty jokunen elämän aikana. Nyt tuhrin keltaisella maalilla jos vaikka löytyisi seuraavalla käyttökerralla. Tiedän millainen se "oikea" männänrengasvyö on, käytin sellaista ensikerran Ammattikoulussa Autonasentajalinjalla, millä kokemuksella en kuitenkaan saa kajota irrallaan koneesta olevaan lentomoottoriin, lukee harrastemekaanikon Luvassani. Nämä lyhyet soveltuvat paremmin yksittäisissä irtosylinteri asennuksissa, tietysti tämänkin työn voi tehdä monella tapaa.
Tuosta pakkausnauhasta tuli mieleen lapsuus, ostin Meritähti lennokkirakennussarjan siellä oli potkurin laakerointia varten pätkä tuollaista Hiiliteräksistä pakkausnauhaa mihin Ilmailuliitonsedät olettivat yksitoistavuotiaan kykeneväksi tekemään kaksi 90 asteen taivutusta ja kaksi reikää 1,5 mm. Teräslangalle, mikä myös tietysti piti taivutella oikeisiin muotoihin. Kuusikymmentäluvun maaseutuhuusholleissa ainoat työkalut oliva kirves, saha, vasara, ja houhtimet, mikäli sattuivat löytymään.
Sain aikaiseksi yhden reiän lyömällä naulalla samaan kohtaan noin 300 kertaa kääntäen välillä peltiä. Monta rakennussarjaa saattoi jäädä valmistumatta kun tuon pienen osan valmistaminen ei lapselta onnistunut. Parhaassa tapauksessa joku ihminen saattoi sillä välttyä ilmailukärpäsen puremalta ja sai elää normaalin ihmisen elämän. Eli oli siinä jotain hyvääkin ettei Ilmailuliiton Lennokkipakkaamo kyennyt tekemään tuota osaa eli Detaljia, kuten venäjänkieliset sanovat valmiinmassa muodossa. Itse sain tuon osan jotenkuten käyttökuntoon, tein siihen Styroksista trapetsisiivet alkuperäisten tuhouduttua. Tuo oli vuonna 64 Styroksit kaverin lahjoituksena sinne ostetun jääkaapin pakkausmateriaaleista.
Tuosta pakkausnauhasta tuli mieleen lapsuus, ostin Meritähti lennokkirakennussarjan siellä oli potkurin laakerointia varten pätkä tuollaista Hiiliteräksistä pakkausnauhaa mihin Ilmailuliitonsedät olettivat yksitoistavuotiaan kykeneväksi tekemään kaksi 90 asteen taivutusta ja kaksi reikää 1,5 mm. Teräslangalle, mikä myös tietysti piti taivutella oikeisiin muotoihin. Kuusikymmentäluvun maaseutuhuusholleissa ainoat työkalut oliva kirves, saha, vasara, ja houhtimet, mikäli sattuivat löytymään.
Sain aikaiseksi yhden reiän lyömällä naulalla samaan kohtaan noin 300 kertaa kääntäen välillä peltiä. Monta rakennussarjaa saattoi jäädä valmistumatta kun tuon pienen osan valmistaminen ei lapselta onnistunut. Parhaassa tapauksessa joku ihminen saattoi sillä välttyä ilmailukärpäsen puremalta ja sai elää normaalin ihmisen elämän. Eli oli siinä jotain hyvääkin ettei Ilmailuliiton Lennokkipakkaamo kyennyt tekemään tuota osaa eli Detaljia, kuten venäjänkieliset sanovat valmiinmassa muodossa. Itse sain tuon osan jotenkuten käyttökuntoon, tein siihen Styroksista trapetsisiivet alkuperäisten tuhouduttua. Tuo oli vuonna 64 Styroksit kaverin lahjoituksena sinne ostetun jääkaapin pakkausmateriaaleista.
#29
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - helmikuu 26, 2026, 13:40:17Unohtui vielä lisätä pohdintaani noiden korvakkeiden kiinnitysruuveista ja niiden koosta ja muista vaikuttavista asioista.
Ensinnäkin, pääasiallinen rajoittava asia on ruuvin pintapaine sen kohdistuessa ruuvin poraukseen. Porauksen pitää olla hieman ahdas ruuville, koska väljä poraus lisää huomattavasti maksimipintapainetta projektiopintapaineeseen nähden. Toisaalta, puun kimmokerroin on hyvin matala, noin viidesosa - kuudesosa alumiinin kimmokertoimesta, joten ruuvin painuma on alhaisenkin pintapaineen vaikuttaessa huomattavan suuri. Kun puristuksen murtojännitys on luokkaa 50 MPa ja kimmokerroin jotain 12 GPa, niin suhteellinen puristuma on 0.004. Sekin lienee ohjeellinen, koska puu on epähomogeenen ja anisotrooppinen. Seuraus on kuitenkin se, että pintapaine muodostuu cosini-jakauman mukaisesti puoliympyrän suuruiseksi mutta tähän vaadittava liike on suurehko. Pienet virheet porauksissa tasoittuvat ja jakautuvat tasaisiksi mutta liike on merkittävän suuri.
Niin, ruuvien pituus on määrätty paarteiden leveyden mukaan. Nyt sallittu pintapaine ja ja ruuvin projektiopinta-ala määrittää sallitun kuorman. Siis ruuvin halkaisija määrää sallitun kuorman mutta ruuvin massa nousee neliössä. Vertailu ø6 mm ja ø8 mm ruuveilla on se, että kuormankantokyky nousee 33 % mutta massa 78 % ja ø8 ja ø10 välillä kuorma 25 % ja massa 56 %
Siis pienet ruuvit ovat tehokkaampia mutta niissä rupeaa sen paarteen ulkopuolisen korvakkeen sisäpuolella tapahtuva kallistuma nostamaan pintapainetta ja upottamaan ruuvia paarteen sisään. Myöskin ruuvin taivutusjännitys nousee. Kun kuorma pienenee, ruuvi oikenee ja ruuvin taakse jää painuma. Seuraava kuormitus taivuttaa ruuvia, kunnes ruuvi "töksähtää" aiemmin muotoutuneeseen koloon. Tuo ruuvin taipuma ja sen aiheuttama pintapaine kasvaa myös, jos sen ruuvin ja korvakkeen välinen tuenta olisi niveltuenta mutta se on lähes sellainen, jos ei järjestä jäykempää tuentaa, jolloin voi valita pidemmän ruuvin tai aiheutuu pienempi pintapaineen kasvu siinä paarteen ulkoreunassa.
No miten sen saisi jäykemmäksi? Muutama ilta sitten jäi pohdinta kesken. Eikös vain aamuyöllä "sorvailin" laippoja ja muttereita mielessäni ja löytyi melko helppokin ratkaisu. Tällä ratkaisulla saa kymmenien prosenttien jäykkyyden kasvun siihen tuentaan. Sen voisi kohtuutyöllä jopa laskeakin mutta jo kymmenien vuosien kokemus kaikenlaisten kutistusliitosten suunnittelun ja taipumien määrittelyn parissa on tuonut "perstuntumaa" ja näkemystä.
Luulen, että hyvin harvaa kiinnostaa ja tuskin kukaan hyötyy näin rahvaanomaisesta sisällön tuottamisesta. Osaltani tämä on selvitystä ja pohdintaa, jota olisi voinut tehdä jo puoli vuosisataa sitten. Ja todeta, en minä tyhmä ole, ainoastaan hidasälyinen.
Ja tuosta Ilmailun artikkeli numerossa 1/77 voinee sanoa, että siitäkin voi päätellä yhtä ja toista. Lähteiden ilmoittaminen olisi ollut tarpeellista.
Ensinnäkin, pääasiallinen rajoittava asia on ruuvin pintapaine sen kohdistuessa ruuvin poraukseen. Porauksen pitää olla hieman ahdas ruuville, koska väljä poraus lisää huomattavasti maksimipintapainetta projektiopintapaineeseen nähden. Toisaalta, puun kimmokerroin on hyvin matala, noin viidesosa - kuudesosa alumiinin kimmokertoimesta, joten ruuvin painuma on alhaisenkin pintapaineen vaikuttaessa huomattavan suuri. Kun puristuksen murtojännitys on luokkaa 50 MPa ja kimmokerroin jotain 12 GPa, niin suhteellinen puristuma on 0.004. Sekin lienee ohjeellinen, koska puu on epähomogeenen ja anisotrooppinen. Seuraus on kuitenkin se, että pintapaine muodostuu cosini-jakauman mukaisesti puoliympyrän suuruiseksi mutta tähän vaadittava liike on suurehko. Pienet virheet porauksissa tasoittuvat ja jakautuvat tasaisiksi mutta liike on merkittävän suuri.
Niin, ruuvien pituus on määrätty paarteiden leveyden mukaan. Nyt sallittu pintapaine ja ja ruuvin projektiopinta-ala määrittää sallitun kuorman. Siis ruuvin halkaisija määrää sallitun kuorman mutta ruuvin massa nousee neliössä. Vertailu ø6 mm ja ø8 mm ruuveilla on se, että kuormankantokyky nousee 33 % mutta massa 78 % ja ø8 ja ø10 välillä kuorma 25 % ja massa 56 %
Siis pienet ruuvit ovat tehokkaampia mutta niissä rupeaa sen paarteen ulkopuolisen korvakkeen sisäpuolella tapahtuva kallistuma nostamaan pintapainetta ja upottamaan ruuvia paarteen sisään. Myöskin ruuvin taivutusjännitys nousee. Kun kuorma pienenee, ruuvi oikenee ja ruuvin taakse jää painuma. Seuraava kuormitus taivuttaa ruuvia, kunnes ruuvi "töksähtää" aiemmin muotoutuneeseen koloon. Tuo ruuvin taipuma ja sen aiheuttama pintapaine kasvaa myös, jos sen ruuvin ja korvakkeen välinen tuenta olisi niveltuenta mutta se on lähes sellainen, jos ei järjestä jäykempää tuentaa, jolloin voi valita pidemmän ruuvin tai aiheutuu pienempi pintapaineen kasvu siinä paarteen ulkoreunassa.
No miten sen saisi jäykemmäksi? Muutama ilta sitten jäi pohdinta kesken. Eikös vain aamuyöllä "sorvailin" laippoja ja muttereita mielessäni ja löytyi melko helppokin ratkaisu. Tällä ratkaisulla saa kymmenien prosenttien jäykkyyden kasvun siihen tuentaan. Sen voisi kohtuutyöllä jopa laskeakin mutta jo kymmenien vuosien kokemus kaikenlaisten kutistusliitosten suunnittelun ja taipumien määrittelyn parissa on tuonut "perstuntumaa" ja näkemystä.
Luulen, että hyvin harvaa kiinnostaa ja tuskin kukaan hyötyy näin rahvaanomaisesta sisällön tuottamisesta. Osaltani tämä on selvitystä ja pohdintaa, jota olisi voinut tehdä jo puoli vuosisataa sitten. Ja todeta, en minä tyhmä ole, ainoastaan hidasälyinen.
Ja tuosta Ilmailun artikkeli numerossa 1/77 voinee sanoa, että siitäkin voi päätellä yhtä ja toista. Lähteiden ilmoittaminen olisi ollut tarpeellista.
#30
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Ansis - helmikuu 26, 2026, 13:21:01Aikoinaan Tuulian myötä totesin yksiosaisen siiven olevan hiton hyvä ratkaisu, eikä kakkosTuulian kolmiosainenkaan huono ollut. Hiton paljon parempia, kuin Kotkan sataviiskymmenkiloiset jotka liitettiin toisiinsa kahdella toisiinsa pultattavilla jyrsityllä u-raudoilla, jotka yhdistivät siivet toisiinsa. Olikohan Vasamassakin sama systeemi, en muista mutta jostain suomalaisesta se oli kopioitu?
No kuitenkin superultraan palatakseni kerron nyt omassa päässäni pyörineestä kopioiden summasta:
Kaksitaso tyyliin lentävät tikapuut ja yläsiipi taaempana. Täysmittaset siivekkeet alasiivessä ja ne kopaltaan myös korkeusperästimeen muutamasta syystä. Profiilit molemmissa siivissä 230xx ja samalla asetuskulmalla. Moottori keulalla ja takatunko helposti irrotettavaksi heti yläsiiven takaa, jotta saadaan kuljetettavaksi ja säilytettäväksi kätevästi. Siipipinta-alaa yhteensä jotain 7+ neliötä pitämään ominaisuudet haluttuina.
Ja kannustelineet totta kai, polkupyöristä pöllityt etufillarit kiinni alasiivessä telineen keventämiseksi. Kaikki tämä on kehittynyt siitä, että laatikkoleijasta saadaan jäykkyyteensä nähden kevein rakenne.
Kenties ajatteluun on vaikuttanut osaltaan Sorrel Hiperbipe?
Kai tuosta voisi alkaan tekemään lautamakettia, kunhan sää vähän lämpenee.
Olisi sitten juhannuksena kokkotarpeita.
Toki lentävä vehe tulisi alumiiniprofiileista, vaahtokaarista ja oratexista...
No kuitenkin superultraan palatakseni kerron nyt omassa päässäni pyörineestä kopioiden summasta:
Kaksitaso tyyliin lentävät tikapuut ja yläsiipi taaempana. Täysmittaset siivekkeet alasiivessä ja ne kopaltaan myös korkeusperästimeen muutamasta syystä. Profiilit molemmissa siivissä 230xx ja samalla asetuskulmalla. Moottori keulalla ja takatunko helposti irrotettavaksi heti yläsiiven takaa, jotta saadaan kuljetettavaksi ja säilytettäväksi kätevästi. Siipipinta-alaa yhteensä jotain 7+ neliötä pitämään ominaisuudet haluttuina.
Ja kannustelineet totta kai, polkupyöristä pöllityt etufillarit kiinni alasiivessä telineen keventämiseksi. Kaikki tämä on kehittynyt siitä, että laatikkoleijasta saadaan jäykkyyteensä nähden kevein rakenne.
Kenties ajatteluun on vaikuttanut osaltaan Sorrel Hiperbipe?
Kai tuosta voisi alkaan tekemään lautamakettia, kunhan sää vähän lämpenee.
Olisi sitten juhannuksena kokkotarpeita.
Toki lentävä vehe tulisi alumiiniprofiileista, vaahtokaarista ja oratexista...
Powered by EzPortal