- Welcome to Ilmailufoorumi.
Tuoreimmat viestit
#11
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä tjh - tammikuu 14, 2026, 21:36:58Alkuperäiseen ongelmaan jonka Martti esitti varmaan on sama materiaali keskenään liimattuna ottaen huomioon taivutus säteen muuttuminen määritellessä lisämateriaalin mitoitus se varmin lopputuloksen kestävyyden kannalta.
Paljon on hukattu hyvää puuta aluholkin kohdalla!
Onko puu/hiilikuitu liitos tarpeeksi varma mielenrauhan kannalta, riippuu ihmisestä.
Tuo Tapanin esiin tuoma panta kyllä ei heikennä paljonkaan salkoa mutta se ajatus miten käy vanerin ja ohutreunaisen metallipannan kohdatessa jos se pieni ruuvi löystyy.
Ei mielenrauha ajatuksesta ainakaan parane.
Paljon on hukattu hyvää puuta aluholkin kohdalla!
Onko puu/hiilikuitu liitos tarpeeksi varma mielenrauhan kannalta, riippuu ihmisestä.
Tuo Tapanin esiin tuoma panta kyllä ei heikennä paljonkaan salkoa mutta se ajatus miten käy vanerin ja ohutreunaisen metallipannan kohdatessa jos se pieni ruuvi löystyy.
Ei mielenrauha ajatuksesta ainakaan parane.
#12
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 14, 2026, 21:34:19Nyt se video taas sattui Ytuuppiin missä tämä Kevätruohonvihreä näppärällä laskutelineellä oleva Tsekki. Koneesta poistuminen saattaa olla helppoa pitkän lennon jäykistämänäkin.
#13
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 14, 2026, 18:33:51Jännää luettavaa tuo lyhyt juttu eri puulajeista puupotkurin materiaaleina. Juuri tänään esittelin potkureitani antaessani yhden teatteriesitykseen, kysyttiin mistä puusta voi potkurin tehdä. Luettelin; Mänty, Kuusi, Koivu, Mahonki, Kirsikka, Pähkinä. Noiden takana olen lentänyt. Sitten vielä Hemlok mitä ei ole edes pyöritetty.Saarnilankku odottaa orsilla jos siitä vielä jaksaa harrastaa.
Mutta asiasta Streevaan, ilmailuauktoriteettina pitämäni henkilö heitteli ulos kaikenlaisia ideoita ja minä herkkäuskoisena otin asian todesta. Asia oli tuetun streevatun pääsalon teko tyhtenä kappaleena missä reeva on intekroituna pääsalon uumalevyyn vanerilevyillä. Vielä helpommin tuo syntyisi Hiili tai Lasikuidusta mutta pysytään puussa. Eli tekele olisi todella hankala toteuttaa ja voisi kuvitella moiseen rakenteseen syntyviä vääntövoimia puun erillaisten kosteuvaihteluiden takia, vaikka puun kosteusvenymä on puun pituussuunnassa pienehkö.
Ylätason pääsalko puolentoistametrin korkeudella lattiasta ja streevan rungossa oleva alaosa lähellä kylmää lattiatasoa mihin puhaltaa oven alta kosteaa ilmaa.
Eli järkyttävä kaksoiskolmio missä välttyisi kaiken maailman korvakkeilta. Pienikärkivälisessä koneessa ehkä mahdollinen.
Mutta asiasta Streevaan, ilmailuauktoriteettina pitämäni henkilö heitteli ulos kaikenlaisia ideoita ja minä herkkäuskoisena otin asian todesta. Asia oli tuetun streevatun pääsalon teko tyhtenä kappaleena missä reeva on intekroituna pääsalon uumalevyyn vanerilevyillä. Vielä helpommin tuo syntyisi Hiili tai Lasikuidusta mutta pysytään puussa. Eli tekele olisi todella hankala toteuttaa ja voisi kuvitella moiseen rakenteseen syntyviä vääntövoimia puun erillaisten kosteuvaihteluiden takia, vaikka puun kosteusvenymä on puun pituussuunnassa pienehkö.
Ylätason pääsalko puolentoistametrin korkeudella lattiasta ja streevan rungossa oleva alaosa lähellä kylmää lattiatasoa mihin puhaltaa oven alta kosteaa ilmaa.
Eli järkyttävä kaksoiskolmio missä välttyisi kaiken maailman korvakkeilta. Pienikärkivälisessä koneessa ehkä mahdollinen.
#14
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 14, 2026, 14:36:39Kummitteli jonkin aikaa Teknillisessä Aikakauslegdessä ollut piirustus miten Edwald Wegelius on asiaa lähestynyt Wiiman siivissä. Siipisalot ovat paarteilla ja kotelouumalevyillä vanerista. Ongelma on sama mutta ratkaisu voidaan tehdä hienoimmin. Tässäkin on se voima kohdistettu siipisalon keskiviivalle sijoitettuun, asianmukaisesti muotoiltuun pylkkään/ruuviin.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
Pari ameriikan ihmettä tuli tuossa esille. Se tapaus, missä se "korvake" oli poikittain siipisalkoon ja siipituen nivelkohta salon alapuolella. Ymmärsin, että sen poikittain olevan "pantaraudan"lukitsee salon pintaan liimatut vaneripalat. Ei kovin tyylikäs ratkaisu. Analyysi kertoo miten tuossa ratkaisussa se kulmaraudan pitää kallistua melko paljon, että momenttitasapaino vallitsee. Tuo siipituen suuntainen voima on suurin komponentti tai siis summa X ja Y voimista. Se siiven suuntainen voima kun kohdistuu siihen pantaraudan alimpaan ruuviin, niin missä on momenttipiste. Surkea pieni ruuvi. Se höljistyy pian ja lyhyt vaneripalojem muodostava tukihahlo ei pysty vastaanottamaan suurta kieromomenttia, väljistyy.
Tämä viestissä #163 oleva piirustus on epämääräinen mutta se voisi esittää kokopuusalon molemmin puolin olevaa vanerivahviketta. Ruuvien koot ja asemat vähän epäilyttää.
Sitten on tämä Viiman ratkaisu, joka sopii kyllä umpisalkoonkin. Riittävän paksut vanerilevyt molemmin puolin ja mitoittamalla valittu holkki sijoitetaan suurin piirtein salon keskilinjalle, vanhan holkin tilalle
Holkin ulkohalkaisija tulee arpomalla kun mitoitusvoima jaetaan vanerissa olevien porausten ja mäntysalossa olevan porauksen leveyksien sekä kimmokertoimien suhteessa kun käytetään vanerin sallimaa pintapainetta ja männyn sallimaa pintapainetta vallitsevan syiden suunnassa.
Meinasi unohtua yksi oleellinen seikka. Kun siipituki on nivelkiinnitetty, niin sen nurjahduspituus on pidempi kun ja jos se siipituki on jäykästi kiinnitetty siipisalkoon ja koneen runkoon. Jotta sen edun voisi ulosmitata, pitää sen jäykän kiinnityksen oltava myös totta. Joku väljistynyt, toinen kiertymisen estävä ruuvi ei kelpaa.
Monimutkaista, minä kyllä pystyn laskemaan koiran ulos ja hätätilassa alleni. Kyllä tähän pitää olla oikea insinööri.
#15
Ostetaan / Vs: AN 816 6-6
Viimeisin viesti käyttäjältä Pekka - tammikuu 14, 2026, 11:06:33Ihan vaan tiedoksi, näitä nippeleitä ja muitakin löytyy firmasta RTE Group oy.
En ole osakas, mutta olihan se mukavaa että löytyy Suomesta.
Pekka
En ole osakas, mutta olihan se mukavaa että löytyy Suomesta.
Pekka
#16
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 13, 2026, 21:54:29Siiven kärjessä ei ole mitään kuormitusta. "Salon neutraaliakselilla jossa voima voima on nolla" tarkoittaa ilmeisesti, salon neutraaliakselilla veto- tai puristusjännitys on nolla. Voimien määritys neutraaliakselilla kaipaa tarkennusta.
Siipituen kohdalla, siipisalossa on taivutusjännitys ja tietysti leikkausvoima, joka muuttaa merkkiään, joka sinänsä kertoo maksimimomentin kohdan. Nythän tuossa on kaksi ruuvia, jotka vastaanottavat tuon leikkausvoiman ja vinossa oleva siipituki aiheuttaa myös aksiaalivoimaa siipisalkoon.
Minä tulkitsin noista siipisalon "painumajäljistä, että tuo lähempänä reunaa oleva reikä/holkki on siipisalon alareunassa ja siinä on vetojännitys, kun on positiivinen kuormituskerroin.
Kun tuo holkki on epoxiliimalla liimattu umpisalkoon, niin puristuskestävyys ei huonone sen vuoksi.
Tämä oli hätäinen ulostulo. Yön yli nukuttuani voin olla oikeassa, jos joku selittää oikeilla argumenteilla.
Siipituen kohdalla, siipisalossa on taivutusjännitys ja tietysti leikkausvoima, joka muuttaa merkkiään, joka sinänsä kertoo maksimimomentin kohdan. Nythän tuossa on kaksi ruuvia, jotka vastaanottavat tuon leikkausvoiman ja vinossa oleva siipituki aiheuttaa myös aksiaalivoimaa siipisalkoon.
Minä tulkitsin noista siipisalon "painumajäljistä, että tuo lähempänä reunaa oleva reikä/holkki on siipisalon alareunassa ja siinä on vetojännitys, kun on positiivinen kuormituskerroin.
Kun tuo holkki on epoxiliimalla liimattu umpisalkoon, niin puristuskestävyys ei huonone sen vuoksi.
Tämä oli hätäinen ulostulo. Yön yli nukuttuani voin olla oikeassa, jos joku selittää oikeilla argumenteilla.
#17
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Mikko Nikunen - tammikuu 13, 2026, 21:25:50Siiven kärjessä on taivutus ja streevan/rungon puolella puristus. Ylempi pultti on laitettuna salon neutraaliakselille jossa voima on nolla. Toinen reikä on vedon puolella neutraaliakselia jossa puun lujuus on suurempi kuin puristavalla puolella. Olisiko tuossa jotain itua?
No Wittmannin Tailwindissä reijät on kuvan mukaisesti. Ylimpää reikään on laitettu holkki, olisikohan sen tarkoitus estää ylikiristäminen?
Tuossa tyhjentävä artikkeli.
https://www.kitplanes.com/stressing-structure-7/
No Wittmannin Tailwindissä reijät on kuvan mukaisesti. Ylimpää reikään on laitettu holkki, olisikohan sen tarkoitus estää ylikiristäminen?
Tuossa tyhjentävä artikkeli.
https://www.kitplanes.com/stressing-structure-7/
#18
Moottorit / Vs: Köyhän miehen HKS.
Viimeisin viesti käyttäjältä Martti Mattila - tammikuu 13, 2026, 13:19:41Kyllä taitaa olla niin että nielen ylpeyteni tehdä mitä lystää, HKSsn. sylinterinhalkaisija on 85 mm. ja modaussylkkyjeni halkaisija on vain 80 mm. Raejuustopurkki demonstraationi kertoo että etenkin imuventtiili alkaa jäämään sylinterin ulkopuolelle. Eli pitäisi sylinterinhalkaisijaa kasvattaa mikä tekee kiireen sylinterin kanpikammiopuoleisessa päässä. Kaksitulppaisuus olisi ollut paras anti HKS kansissa mutta saa sen tuplatulpan (saksaksi Doppelzyndung) Citikkaankin. Ranskalainen on keksinyt laittaa kolme pinnapulttia tyypillisen neljän sijaan, minkä kulkureitti toisen tulpan kohdalla. Mutta ei hätää sylinterin tyveen voi laittaa paksun Alumiini tai Titaanilevyn mihin vie sivuille viedyt pinnapultit. Sylkkyjen alla tarvitaan joka tapauksessa korotus Porschen sylkyt kun ovat lyhyempiä. Mäntien puristuskorkeudella voi välilevyn paksuutta säätää. Männän puristuskorkeutta taas voi säätää vaihtamalla toiset männät. Neljää erillaista olisi nyt hyllyssä tarjolla 80mm. halkaisijalla. Mutta ei hätää Kein Sorge sanoisi saksalainen pakkasten loputtua homma taas vaihtuu ja jatkuu ehkä seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Semmoinen havainto mulla tuliterä kampiakseli mutta uutta runkolaakerisarjaa en netistä löytänut. En Sitroselta, Autodocista, Burttonilta tai Ebaysta. Kyllä sellaiset vielä vastaan tulee. Olen nähnyt joskus ULF2 kuvassa jopa alaspäin käännetyt kannet, se on jo rohkea veto lähteä poraamaan uusia työntötankojen linjauksia kansiin, en ala ei riitä varaosia. Hakkautunut HKS kansi tuli ulkomailta en tiedä tapauksen taustoja.
#19
Moottorit / Vs: Kootut moottorilinkit
Viimeisin viesti käyttäjältä Seppo Koivisto - tammikuu 13, 2026, 11:26:07Knobgearin Birotary-moottori on 3-sylinterinen tähtimoottori, jossa sylinterilohko pyörii vastakkaiseen suuntaan kuin kampiakseli. Sylinterikansi pysyy paikallaan. Päämarkkina olisi sähköautojen range extender, mutta jonkinlainen hyppy on lentokoneellakin tehty.
https://knobgear.com/birotary-engine/knob-birotary-engine-concept/
https://knobgear.com/range-extender/applications-studies/range-extender-aircraft-integration/
https://knobgear.com/birotary-engine/knob-birotary-engine-concept/
https://knobgear.com/range-extender/applications-studies/range-extender-aircraft-integration/
#20
Lentolaitesuunnittelu / Vs: SUPERULTRAKEVYT
Viimeisin viesti käyttäjältä Tapani Honkanen - tammikuu 13, 2026, 09:15:39Suuri heikennys tulee siitä, että nuo siipituen (streeva?) kiinnitysreijät ovat noin epäsymmetrisiä siipisalon keskilinjan suhteen. Havaittava epäsymmetria kuitenkin on tehtävä, koska puusalon puristuslujuus on noin puolet vetolujuudesta. Määritellessä puusalon lujuutta, mitoitetaan se rajatilamenetelmällä, jota kehittivät suomalaiset DI K.J. Temmes ja tekn. Yliopp. M. Kurki-Suonio ja menetelmä esiteltiin Teknillisessä Aikakauslehdessä lokakuu 1948 s. 325
Periaate on se, että puristuslujuuden ylittyessä puu tyssäytyy ja kantaa se puristuspuoli enemmän. Neutraaliakselikin siirtyy. Tämän jälkeen siipi ei kestäkään enää vetoa kuten vaurioitumaton puu. En nyt osaa sanoa miten kestää toiden "mällin" ensimäisellä kone ja ihminen selviytyy ilman mainittavia vaurioita.
Muuten, tämän laskumenetelmän esitti M. Koivurova minulle yli neljä vuosikymmentä sitten. Hänelle sen kertoneen arvailen mutta joku lentotekniikan DI se on ollut kuitenkin. Siis vanha elossa tai muistoissamme iäti elävä.
Jos joku tuntee hillitöntä mielenkiintoa tähän artikkeliin ja ei löydä, niin minä kopioin omistani. YV
Nykyisin se on puurakennusten arkea ja säästä rutkasti puutavaraa siihen nähden, että sallitaisiin teknillisen taivutusopin määrittelemä vetomurtolujuuden arvo ulommassa syykerroksessa.
Ihan lonkalta esitän, että ihan hanurista on tuo porausten sijoittelu. Olikohan tullut liian lyhyt siipituki.
Ihmetyttää nuo suuret/paksut liimasaumat, onko optinen harha. Kun on tavara jo housuissa ja on kestänyt, niin kannattaako analysoida tuota.
Periaate on se, että puristuslujuuden ylittyessä puu tyssäytyy ja kantaa se puristuspuoli enemmän. Neutraaliakselikin siirtyy. Tämän jälkeen siipi ei kestäkään enää vetoa kuten vaurioitumaton puu. En nyt osaa sanoa miten kestää toiden "mällin" ensimäisellä kone ja ihminen selviytyy ilman mainittavia vaurioita.
Muuten, tämän laskumenetelmän esitti M. Koivurova minulle yli neljä vuosikymmentä sitten. Hänelle sen kertoneen arvailen mutta joku lentotekniikan DI se on ollut kuitenkin. Siis vanha elossa tai muistoissamme iäti elävä.
Jos joku tuntee hillitöntä mielenkiintoa tähän artikkeliin ja ei löydä, niin minä kopioin omistani. YV
Nykyisin se on puurakennusten arkea ja säästä rutkasti puutavaraa siihen nähden, että sallitaisiin teknillisen taivutusopin määrittelemä vetomurtolujuuden arvo ulommassa syykerroksessa.
Ihan lonkalta esitän, että ihan hanurista on tuo porausten sijoittelu. Olikohan tullut liian lyhyt siipituki.
Ihmetyttää nuo suuret/paksut liimasaumat, onko optinen harha. Kun on tavara jo housuissa ja on kestänyt, niin kannattaako analysoida tuota.
Powered by EzPortal