Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Experimental => Elektroniikka ja sähkötyöt => Aiheen aloitti: Martti Mattila - syyskuu 30, 2025, 09:25:05
Edellisen lentosesonkini mikä päättyi pian tulppien vaihdon jälkeen ylösalaisin Rapsipeltoon tein Slick magneetolla ja autotulpilla. Radiohäiriöt sitä luokkaa että lensin kuunteluoppilaana. Nyt on vaihdettu koko moottori Alanteen Moottori Blanikista missä on juuri huollossa käynyt Slick suojatuilla sinisillä syt.kaapeleilla ja lekotulpilla. Moottorin käyntinopeuden mukaan taajuuttaan vaihtuva napina kuulokkeissa jatkuu. Magneeton maadoitus eli sammutusjohto (P-lead) on tehty suojamanttelillisesta johdosta ja suojamantteli on maadoitettu magneeton päästä. Myös kierroslukumittarille menevä johto on suojattua. Tilanpuutteen takia vein sytytyskytkimen ja kierroslukumittarin kabiinin raamiin josta niillä on "näköyhteys" antenniin. Voin vielä kokeilla kuuntelua Intercomin ja kalliimpien kuulokkeiden kautta. Sen jälkeen ei ole muuta kuin kokeilla Syt. kytkimen viemistä lähemmäs moottoria ja yrittää saada järkeviä kierroslukuja Tiny Tach tyyppiseen kierroslukumittariin että pääsee magneeton ensiöpiirin sykettä seuraavasta kierroslukumittarista eroon. Mikä pahimmillaan saattaa aiheuttaa oikosulullaan moottorihäiriön. Radio omilla pattereilla Icon A 6 ja koneessa ei ole laturia. Radion vajaakäyttö on turvallisuusriski mistä pitää päästä eroon. Magneettossa on kipinäväli jakajaosassa kuten vanhanaikaisissa virranjakajallisissa autonmoottoreissa. Nykyisin sytytyspuola on yhdistetty omaan tulppaansa yleensä Waste Spark systeemillä jolloin turha kipinä hypähtää myös poistotahdin lopussa samassa kampivaiheessa olevassa sylinterissä. Eli suoranelosessa 1 ja 4 sylinteri jakavat saman kaksoispuolan samoin 2 ja 3 sylinterit. Eikä toista kipinäväliä tarvita jakolaitteessa. Ferriittejä on myös käytössä P- leadissa mutta en ole kokeillut kuulokejohdossa. Hyllyssä olisi myös neljällä HAL anturilla ohjattu joka sylinterille erikseen muista riippumaton syt. järjestelmä mutta se johtovyyhti ei ole minun mieleeni. Radiorätinä on harmillinen ongelma eikä kauhiasti kiinnosta luovaa ihmistä.
No nyt Radioamatööri E.Viitanen kehoitti hankkimaan antennijohtoon häiriövaimentimen. Hyvä vihje löysin netistä Airband Attennuator AOR ABF 128 tyyppisen vehkeen missä BNC liittimet. Huomenna kuullaan onko Tampereella RXTX liikkeessä vai Ebayssa.
Kiireesti menin ostamaan Euroopan tyhjäksi nuista antennivaimentimista sen jälkeen vasta ajattelin mahtaneeko tuo vähentää lähetystehoa. No selvä vastaanotto on ensiksi tärkeää ja kyllä ATC llä. on hyvät vahvistimet. Ihmettelen suuresti sytyskipinälennätintä vaikka virallinen lekomagneetto ja lekotulpat. Opiskelen vielä maadoituksia.
Voihan ratijoamatöötrit! Luonnollisesti kaikki passiiviset käikäleet vaikuttavat molempiin suuntiin, tuon vaimennusalueita tietämättä enempää ei voi toki olettaa mitään tarkempaa.
Lähtökohtana on kuitenkin se, että käsikapulan suunnittelussa tärkein asia on sen valmistushinnan minimointi ja harvemmalla jalankulkijalla on mitään kipinäsytytteistä kehossaan, eli ensimmäisenä karsitaan suodatusta ja häiriösuojausta. Ajoneuvokäyttöön menevissä myös koko ja paino saavat olla hinnan lisäksi hieman suurempia, joten kaikki panostus menee niiden laadun parantamiseen.
Laita nyt varttiaallon antenni kunnollisen koaksiaalin jatkoksi takarunkoon pystysuoraan ja maadoita sen jalka kunnolla. Ja sitten kannattaa panostaa kunnolliseen moottorilentokoneeseen tarkoitettuun radioon ja luureihin, jos sellaista tarvitsee. Se on kuitenkin halvempi investointi, kuin kötestelyn vuoksi hajonnut lentokone.
Ja ne kötöstyksetkin maksaa rahaa ja syö koneen kuormattavuutta sekä suorituskykyä, ajankäytön kalleudesta puhumattakaan.
Antenni on tuollaisen järjestelyn takana ja iso alumiininen maataso. Vanhanajan laatu Dittel nököttää hyllyssä mutta Transponderi vei viimeisetkin tilat. Lerche on turhan ahdas kun vanhan miehen on saatava tilaa istuimelta ylösnousuun.
Onkohan koneessa 12V pistorasia johon on tökätty USB sovitin?
En ole pistorasiaa saanut aikaiseksi mitään hakkurivirtalähteitä ei koneessa ole kokeilen jättää luurin pois kyydistä. Seitkytluvulla kävin elokuvissa en silloin ymmärtänyt kuinka syvällistä filosifiaa oli M.A.S.H.in tunnussävelessä.
Vielä vois kokeilla toista radioa ja/tai hedsettiä.
Romanialainen Aerostar ja taitaa olla saksalainen Senheiser kokeiltu. Radioita en vielä ole vaihdellut, tornin lähetysvoimakkuus on niin hyvä että se jo alkaa riittää. Katsotaan mitä se suodatin kondensaattori saa aikaiseksi. Myös Faradayn häkin varmistaminen alumiiniteipillä, vaara, teipin irtoaminen ei saa aiheutaa oikosulkua sammutus sohtoon. Myös tulpanjohtosarjan vaihto on mahdollista, huusin Ebaysta siistin vähän pyörineen Slickin. Autopuolella oskiloskoopilla löytyisi viallinen tulpanjohto, lekojohto välikappaleita en ole nähnyt. En ole vielä taistellut tarpeeksi asian parissa.
Onpas yllätys nuo radiohäiriöt sinulla. Meillä ei ko. moottori aiheuttanut minkäänlaista häiriötä Blanikissa. Radio tosin oli eri eli Dittel.
Aivan niin,tosi yllätys. häiriötä oli jo edellisen moottorin Slickin kanssa mikä huudettu saksasta Kiebits kaksitasosta. Siinä autotulpat ja tulppa soketeissa metkat laajennukset. Joku veikkasi niiden olevan ns. jännitteen nostajia. Rallimiesten touhuja kuuskytluvulta. Teoria, puolan jännite nousee kun kipinän hyppäämistä tahallaan vaikeutetaan ilmavälillä. Ehkä kannattaa kunnostautua kokeilemalla sitä vanhaa Ditteliä minkä ostin satasella saksasta. Kuinkahan lienee, lupakirjan voimassaoloon tarvitaan tarkastuslento jos on ollut lentämättä pidempään mutta jos sattuukin lentää klivauttamaan Lerchellä yht äkkiä kymmenen tuntia, tarvitaanko tarkastuslentoja vielä sen jälkeen.