Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Experimental => Lentolaitesuunnittelu => Aiheen aloitti: Ansis - huhtikuu 26, 2025, 09:31:34
Tuo on nimittäin vallan tuttu tunne, kun katselee venäläisiä rainoja.
Esimerkiksi talvella ajatelin yksinkertaistaa jänisansaa laittamalla siivet toimimaan lennokkityyliin myös siivekkeinä ja mikserin avulla korvaamaan myös korkeusperäsimen. Tässä rainassa on sama toteutus, mutta korkeusperäsimen kanssa.
Keksijä todella on aikaisempi, tuo on Spratt Controlwing sakkaamaton siipikonstruktio missä kohtauskulma säätyy automaattisesti. Siiven kiinnityspiste 25% kohdalla profiili 23012. Siipiä voidaan keskenään hieman eriyttää sauvalla kaartamisen nopeuttamiseksi mutta sakkaukseen sitä ei voi vetää koska siipi säätää itse kohtauskulmansa.
George Sprattejä oli kolmessa sukupolvessa, ensimmäinen touhusi Wrightin veljesten kanssa ja kolmas sukupolvi oli lapseton.
Kuva on Lentoveneestä missä ei ole liikkuvaa korkeusperäsintä vaan lentokorkeutta säädetään kierrosluvulla. Olin tietysti jossain vaiheessa innostunut rakentamaan moisen lentoveneen, jokea pitkin ajettaessa siiven voisi kääntää pitkittän.
Siis Spratt Controlwing haulla tulee tuon lentoveneen piirustukset siitä on ranskalainen tehnyt myös tuollaisen Ultra version. Itse asiassa ehkä siirrynkin tuohon lentoveneharrastukseen vanhuuden harrastuksena.
Ultraversio Ranskaksi Vee pyrstöllä.
Kyllä sinulla Martti on kummallisia mielenkiinnon kohteita. Minä tuommoisesta luin luultavasti Tervamäen syöttämästä jutusta TM-lehteen. Tai sitten se oli Ossi Lindfors, Finnairin Ilmailuopiston rehtori, joka järjesti minulle sen pommisuojarakennuspaikan. Joka tapauksessa, kun minulle alkoi tulla Sport Aviation lehti vuodesta 1974, niin tiesin heti mistä on kyse, kun näin ensimmäisen jutun siitä. Lehden digitaalisesta arkistosta, myöhemmin, sain lisätietoa (vanhempaa). Vähän sukua, kaukaista, on ehkä Taivaankirpulle. Siitäkin on piirustukset tai rakennusopaskirjasta kopiot, neljä vuosikymmentä sitten otettu. Sittemmin erän ilmailua harrastanut DI varasti sen Otaniemen kirjastosta. Isänsä kertoi jotain tällaista. Rakennettiin silloin KR-konetta. Molemmilta jäi kesken. Minä jouduin Finnairin väestösuojasta pois kun siitä tehtiin ATK-konesali. Tuo toinen vanheni ja sairasteli itsensä kuoliaaksi.
Heti tökki tuo Sprattin toiminta, siis nousunopeus on kytketty vaakanopeuteen tai oikeastaan ilmanopeuteen. Miten sen ominaisuuden nyt saisi "normalisoitua.
Pistäppä Martti tiedot tuosta ultrasta.
Olin vain lukenut tuosta joskus ja kärsin hyvästä muistista. Kuulin että muistin hyvyys on käänteinen romanssien määrään, johtuu ehkä siitä. Minulla on hyvä muisti ja joudun muistelemaan tyhmiä sanomisiani tai tekojani joka yö. On myös turhauttavaa älytä vuosi myöhemmin että se nainen näytti vihreää valoa. Tuossa klippi kuinka tuota lennetään, työntövoimaa tarvitaan melkoisesti, myös alhainen tyhjäpaino soittaa hälykelloa istuuko jossain märässä kovan lasku eli lätsähdyksen jälkeen.
Tollaisen controlwingin tapaisen rakensin kumimoottorilla tikuista joskus ysärillä havaittuani kuinka paljon jänisansoja rikotaan ohjaamalla, koska "trimmi on kielletty ilmailumääräyksellä"...
Prototyyppi osasi kuitenkin uida termiikissä v-kulmasta johtuen ja katosi kiikarillakin näkyvistä yläviistoon vartti sen jälkeen kun ropeli pysähty.
Toista en viitsinyt tehdä ja kuvakin jäi ottamatta.