Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Ultrakevyet => Aiheen aloitti: tjh - tammikuu 08, 2025, 21:57:24
Mitenkähän on jäätymisherkkyys läppäkaasarin ja muuttuvakurkkuisen kaasarin suhteen?
Taitaa tuo läppäkaasari olla herkempi ilmanputsarin vastuksellekin, tai sen puuttumiselle.
Pieneen tilaan vaan ei kunnon stromperi mahdu, mikumi kyllä.
Jotenkin autokokemus perusteella tuntuu että bensan kulutuskin on maltillisempi muuttuva kurkkuisella. Mitenkähän jäätymisen suhteen on.
Molemmat jäätyvät ja imuilman esilämmitys on tarpeen. Jäätymiskokemus kahdella luisti Mikuni kaasarilla, moottori VW. Pääsiäisenä Säkylässä viime vuosikymmenellä. Parhaat mahdolliset pakkolaskupellot alla, esilämmityksen veto päälle auttoi heti. Zenit Stromberg alipaineohjattu luisti, kurkussa kiertoläppä, lentoonlähdössä Syksyllä kyntöpelto alkoi kutsua, vedin esilämmön päälle, heti autoi. Jossain venäjän videossa Vasililla oli VW tyyppi 4 moottori missä Ural moottoripyörissä käytetty giljotiini luisti, niitä on edullisesti kaupan saksan Ebayssa "Ural vergaser". Strombergissa mättää kuminen alipaineohjauksen kalvo, halpoja saa tarvikeliikkeistä. En huoli ostan mielummin Aeroteknolta Limbachiin kelpuutetun, sitten on yritetty parhaamme. Kalvon rikkoutuminen jättää tyhjäkäynnille, tarttis tehdä solenoidi mikä vetää luistin ylös jos kalvo puhkeaa. Moottoripyörä luistikaasareissa jousi läväyttää luistin alas jos vaijeri katkeaa, Strombergissa kalvorikko tekee saman. BMC Minin Su. kaasarissa metalli kalvon sijaan eli parempi. Volvo 144 autossa sama Su. isompana mutta se on tosi kookas.
Pitääpä ettiä Datsunin SU kaasarit varastosta. Jos oikein muistan siinä luisti oli rakennettu jotenkin ilman kalvoa. Alipaine nosti suoraan luistia, pitää juttu tarkistaa. Pienet ja sievät kaasarit nestelämmitteisessä 2/4 yhdysputkessa kiinni. Pieni sievä paketti ja helpot säätää.
Menoveden kulutus ainakin oli hyvin hillitty, railakkaassakin menossa. Sitähän se joskus pääasiassa oli.
Kuinkahan herkkiä nuo yksinkertaisemmat läppäkaasarit on tuolle ilman ottopuolen vastukselle, siis putsarin tai sen etulämmityksen tuomalle tai ei tuomalle vastukselle.
Tuntuu että välykset joita ei täysin saa imupuolelta tukkoon aiheuttaa ettei kompromissia
säädöille löydy. käy rikkaalla tai köhii kierroksia nostaessa.
Varmaan sama kaasari on toiminut hyvin maissipellolla aikoinaan, öljykylpy putsarin kanssa.
Silloin kun sovitimme Minin kaasutinta käymään OH-212X Lerchessä sorvasin neuloja itse, kiinnityspää 1/8 tuumaa siitä alkoi kavennus. HSS terällä kahdeksan millin pyörömessingistä. Ohuen sorvaus onnistuu kun aloittaa paksusta ja tekee kerralla valmista. Yritin myös valmiiksi 3.2 millin tavarasta, ei onnistu.
OH-252 lerhessä tupla Mikunit siten että patopainetta otettiin jäähdytysilman sisäänotosta, ei seosongelmia. Tein siihen itse vaikean imukomun etulämmön valinnalla. Imukomun tärkein ominaisuus on että siitä ei voi millään irrota osia esim. niittejä tai ruuveja jotka voivat kulkeutua moottoriin. Siisti imukoppa valintaläpällä syntyäkseen vie päivästä viikoon työajassa. Olen tehnyt alumiinipellistä ja nykyinen on hiilikuidusta melko ahtaassa tilassa. On monta hommaa mitä en osannut kolmekymppisenä mutta nyt syntyy. Toisaalta taas autoremontit silloin oli helppoja nyt ei viitsisi millään. Etulämmönvaihdin ei paljon lisää vastusta, ilman lämpötilamuutos vaikuttaa enemmän seossuhteisiin. Lämmin ilma=vähemmän happea, seos rikastuu. Ilmanpuhdistinta en volkkarissa käytä. Sen ensimmäisen lerhen seossuhdeongelmat johtui siitä että kaasari sai moottoria jäähdyttänyttä lämmintä ilmaa koko ajan mikä lämpimällä ilmalla rikasti seosta liikaa. Väärä rakenne luoden jopa illuusion että erillistä imuilman esilämmitystä ei tarvita. Kallis koe.
Mooses Pupin (u320) orkkismoottorissa parhaimmiksi kaasareiksi osoittautui venäläiset Pekar-merkiset yksi kummallekkin pytylle varustettuna K&N öljyttävillä vilttereillä. Eli tavalliset ruskipyörän pyöreäluistiset. Timpan Fisheriin rakennettiin nelipyttyiseen klonkswagenilta näyttävään moottoriin yksi Dell'orto DHLB ruokkimaan alkuperäisiä imuputkia kurkku per kaksi pyttyä. Sen sai toimimaan yllättävän hyvin, vaikka kaasari putsareineen oli cowlingin päällä tuiskussa. Kertaakaan en muista yrittäneen jäätää vaikka etulämmitys puuttuikin.
Sesnapiipereissä taisi kerran olla lievää jäätämisongelmaa matkalennolla räntäsateessa, jolloin tosin näkyvyyskin alkoi olla melkein I-luokkaa. Välittömästi etulämpö vetämällä alkoi tomimaan heti, josta saattoi päätellä ilmaviltterin tukkeentuneen rännästä kurkun sijaan.
2-tahti vehkeissä muutaman kerran leudolla talvisäällä suksilla rulliessa luisti jäätyi noin puoliväliin eikä mennyt tyhjäkäynnille ennen kun käytti luistin katossa.
Prätkissä oli Mikunin kalvokaasareita ja ne pelasivat aina hyvin muutamaan pakkasasteeseen saakka, kylmemmällä taas ajelin perinteisillä luistikaasareilla varustetuilla eikä nekään koskaan jäätäneet tasakaasusta ja etulämmön puutteesta huolimatta.
Samoin Dellut kesti vuosikausia ympärivuotista ajoa etulämmöttä, römppäset taas siitä tykkäsi.
SU:t taas toimi ilmankin, kuten vastaavat Hitaastit Datsuneissa.
Ei niitä etulämmityksiä ole kaikissa uusissakaan ultrissa.
Siriuksessakin vain pelkät powerfiltterit.
Tilaa olis kyllä kotelolle konehuoneessa.
Kapiinin lämmitys onneksi on.
Edit. On siinä kyllä vesilämmityslaipat kumikurkun ja imusarjan välissä.
Kyllä ne varmaan sulanapitämisessä auttaa, eikä tarvi erikseen laittaa päälle.
Luulisi kumminkin kotelon kautta ohjatun lämpimän ilman olevan tehokkaampi.
(https://www.ilmailuliitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/moottori.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Perttirin - tammikuu 10, 2025, 13:41:59Siriuksessakin vain pelkät powerfiltterit.
Ei kai nyt sentään voimanpoistajia?