Ilmailufoorumi

Ilmailufoorumi => Ultrakevyet => Aiheen aloitti: Jari Lindevall - marraskuu 26, 2012, 17:36:49

Otsikko: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: Jari Lindevall - marraskuu 26, 2012, 17:36:49
Trafi kertoo näin:

Bensiiniin lisätyn etanolin vaikutukset ilmailukäytössä
EASA on julkaissut tutkimusraportin bensiiniin lisätyn etanolin vaikutuksista ilma-alusten polttoainejärjestelmille. Raportti

Ilma-aluksissa käytettävän polttoaineen alkoholipitoisuus ei saa ylittää moottorin ja lentokoneen tyyppihyväksynnän haltijoiden, tai lisätyyppihyväksynnän haltijan, jos ilma-alukseen sellainen on asennettu, viimeisimpien ohjeiden sallimia määriä, tai tyyppihyväksymättömillä ilma-aluksilla vastaavasti valmistajan ja mahdollisen muutostyöluvan haltijan ohjeiden sallimia määriä. Useimmissa moottoribensiinin käytön mahdollistavissa lisätyyppihyväksynnöissä on rajattu suurin polttoaineen sallittu alkoholipitoisuus enintään yhteen tilavuusprosenttiin. Harrasterakenteisen ilma-aluksen tapauksessa hyväksyttyjen polttoainelaatujen lisääminen edellyttää muutostyölupaa.

Esimerkiksi nelitahtisille Rotax –moottoreille sallitaan tämän kirjoitushetkellä enintään 10% etanolia sisältävän bensiinin käyttö (viite: Rotax SI-912-16R3 ja SI-914-19R3) ja kaksitahtisille Rotaxeille enintään 5% etanolia sisältävän bensiinin käyttö (viite: Rotax SI 13 UL 94). Viitatut asiakirjat on julkaistu moottorin tyyppihyväksynnän haltijan/valmistajan internet-sivuilla.

Jotta alkoholia sisältävän polttoaineen käyttö näillä moottoreilla varustetuissa ilma-aluksissa olisi sallittua, täytyy myös ilma-aluksen tyyppihyväksynnän haltijalta/valmistajalta olla vastaava hyväksyntä, jotta voidaan varmistua myös ilma-aluksen polttoainejärjestelmän yhteensopivuudesta alkoholin kanssa. Etanoli vahingoittaa joitain kumilaatuja ja moottoribensiinin lentobensiiniä korkeampi höyrynpaine voi aiheuttaa höyrylukkoja polttoainejärjestelmän kohtiin, joissa on matala polttoaineen paine ja/tai korkea lämpötila.

Etanolia sisältävän bensiinin käyttäytyminen
Niissä ilma-aluksissa, joissa alkoholia sisältävän bensiinin käyttö on sallittu, on polttoaineen käytössä syytä kiinnittää huomiota alkoholin tuomiin eroihin polttoaineen käyttäytymisessä. Erityisesti veden suhteen alkoholia sisältävän polttoaineen käyttäytyminen poikkeaa merkittävästi alkoholittomasta bensiinistä. Alkoholi nimittäin liuottaa vettä, jolloin polttoaineen sekaan päässyt vesi ei erotu säiliön pohjalle. Vesipitoisuuden noustua riittävän suureksi, suuruusluokkaa muutama prosentti riippuen polttoaineen alkoholipitoisuudesta ja lämpötilasta, ei bensiini liukene enää alkoholiin, vaan vesipitoinen alkoholi erottuu säiliön pohjalle erilliseksi faasiksi. Tällöin säiliöstä voi tulla moottorille pelkkää vesipitoista alkoholia.

Koska etanolilla on oktaanilukua kasvattava vaikutus, laskee erkaantumisessa jäljelle jäävän bensiinin oktaaniluku. Siten kumpikaan erkaantuneista faaseista ei välttämättä enää täytä polttoaineen laatuvaatimuksia, eikä jäljelle jäänyttä bensiiniä voi käyttää, vaikka vesi-etanoli poistettaisiinkin vedenpoistoventtiileiden kautta. Alkoholin erkaantumisia on raportoitu ainakin venekäytössä varsinkin talviseisonnan jälkeen. Vesipitoisen alkoholin erkaantumisia lentokorkeudesta johtuvan viilentymisen vaikutuksesta havaittiin myös Ilmavoimissa 1940 –luvun alkupuolella tehdyissä alkoholillisen bensiinin käyttökokeiluissa.

Kenttäkelpoisia menetelmiä alkoholia sisältävään polttoaineeseen liuenneen veden määrän selvittämiseksi ei tunneta. Alkoholia sisältävää polttoainetta käytettäessä onkin syytä estää veden pääsy polttoaineen joukkoon erityisen huolellisesti ja huomioida tämä seikka erityisesti pitkien seisonta-aikojen, ulkona pysäköinnin ja polttoaineen säilytyksen suhteen.

Alkanut vesietanolin erkaantuminen on havaittavissa polttoaineen sameutumisena. Jos polttoainenäytteessä havaitaan sameutumista, ei kyseinen polttoaine-erä ole enää kelvollinen käytettäväksi.

Alkoholipitoisuus vaikuttaa myös polttoaineen höyrynpaineeseen ja siten höyrylukkojen muodostumisriskiin polttoainejärjestelmään. Alkoholin höyrynpainetta nostava vaikutus on suurimmillaan noin 1-2 til-% alkoholipitoisuudella. Siten sekoitettaessa esimerkiksi 5 til-% alkoholia sisältävää bensiiniä alkoholittomaan bensiiniin, saattaa syntyvän seoksen höyrynpaine nousta suuremmaksi kuin kummallakaan polttoaineella erikseen olisi ollut.

Etanolin vaatima höyrystymislämpö on suurempi kuin bensiinillä. Etanolia sisältävällä polttoaineella onkin mitattu muutaman asteen verran suurempia lämpötilan pudotuksia kaasuttimen kurkussa, kuin puhtaalla bensiinillä. Tämä lisää vaaraa kaasuttimen jäätymisestä ja on syytä huomioida etenkin niillä moottoreilla, jotka tiedetään muutenkin herkiksi kaasuttimen jäätymiselle.

Lisäksi kaksitahtimoottoreissa on syytä huomioida, että kampikammiohuuhdelluissa moottoreissa alkoholipitoinen polttoaine saattaa huuhdella suojaavan öljykalvon pois laakeripinnoilta, mikä altistaa laakerit ruostumiselle seisonnan aikana.

Suunniteltaessa ilma-aluksen muuttamista alkoholia sisältävälle moottoribensiinille sopivaksi on myös syytä tarkastella polttoainejärjestelmän materiaalien yhteensopivuutta alkoholin kanssa. Lentobensiinissä ei sallita alkoholia lainkaan, josta syystä lentobensiinille tarkoitetuissa ilma-aluksissa on usein käytetty tiivisteissä ja vanhemmissa letkuissakin nitriilikumia, joka ei kestä alkoholia. Nämä tiivisteet ja letkut haurastuvat alkoholin vaikutuksesta, mistä voi seurata polttoainevuotoja ja tulipaloriski. Irtoavat kumimuruset voivat myös tukkia polttoainesuuttimia, mistä voi seurata moottorin käyntihäiriöitä.

Komposiittimateriaaleista valmistetuista polttoainesäiliöistä voi alkoholi liuottaa hartsia, joka voi saostua suodattimiin tai muihin polttoainejärjestelmän osiin häiriten siten järjestelmän toimintaa. Säiliöiden alkoholinkestävyys riippuu niiden valmistuksessa käytetystä hartsilaadusta.

Oikean polttoaine-ilmaseoksen saavuttaminen vaatii etanolia kaksinkertaisen määrän bensiiniin verrattuna. Siten alkoholia sisältävä polttoaine muuttaa seosta laihemmaksi, jos polttoaineen syöttöä ei muuteta rikkaammalle. Seoksen laiheneminen nostaa pakokaasun lämpötilaa ja saattaa vaurioittaa pakoventtiileitä tai mahdollista turboahdinta niissä moottoreissa, joissa laihentaminen ei ole sallittua suurilla tehoilla. Paras tieto siitä miten paljon mikäkin moottorityyppi seoksen laihenemista sietää on aina moottorin tyyppihyväksynnän haltijalla.



18.7.2012
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: Jari Lindevall - joulukuu 04, 2012, 15:52:02
JuuTupessa testiä:
http://www.eaavideo.org/video.aspx?v=82010108001 (http://www.eaavideo.org/video.aspx?v=82010108001)
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: Lauri - joulukuu 10, 2012, 22:22:36
Tuo on vähän epämääräinen mittaus, vaikee saada prosentin tarkkuudella...

Parempi on ottaa vähän yli metrin letku (8mm esim) ja tehdä eka merkintä 10cm päähän ja viimeinen merkintä 100cm kohdalle.
10cm jälkeen merkit sentin välein niin mitat prosentteina. Vettä 10cm asti ja loput pensaa ja sekoitus. Kun viiva 13cm kohdalla on 3% alkoholia...
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: hannuvir - joulukuu 10, 2012, 23:03:42
Jep, tuota Laurin mittaustapa on tarkempi, sitä minäkin käytän.
Pieni tarkennus, tuo toinen merkki pitää olla 110 cm kohdalla, silloin saadaan
oikea prosenttiosuus alkoholille suoraan sentteinä. Laurin tapauksessa prosentti on 3.3,
no tämä oli sitä "pilkun nussimista".
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: lamsah - joulukuu 12, 2012, 22:50:41
ei muuten ole 3,3. tuo tapa merkitä 10 cm ja 100 cm antaa oikean tuloksen...
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: hannuvir - joulukuu 13, 2012, 18:55:04
Aivan oikein, 10 cm vettä + 100 cm bensaa antaa oikean tuloksen.
Laurin mitat voi tulkita kukin tavallaan.
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: lamsah - joulukuu 13, 2012, 23:58:54
siis tarkoitin, että 100 cm totaali olisi oikein. Siis jos laittaisi 10 cm vettä ja benssa jossa ei olisi etanolia 90 cm , niin veden prosentti määräksi saataisiin 10 % kokonaistilavuudesta on vettä. eikö? No nyt jos laitetaan 10 cm vesi-etanolia, ja sekaan 90 cm vettä, hölskytetään, saadaan, sanotaan vaikka 13 cm vettä, on tällöin vesi-etanolin kokonaisosuus 13 osaa sadasta, eli 13 %. koska aluksi laitettiin 10 cm vettä ja se lisääntyi 3 cm:llä, niin tällöin etanoliprosentiksi jää 13 - 10, eli 3 % m.o.t
Otsikko: Vs: 98E bensa ja etanolin vaikutukset.
Kirjoitti: ari - joulukuu 14, 2012, 09:58:12
Lainaus käyttäjältä: lamsah - joulukuu 13, 2012, 23:58:54
siis tarkoitin, että 100 cm totaali olisi oikein. Siis jos laittaisi 10 cm vettä ja benssa jossa ei olisi etanolia 90 cm , niin veden prosentti määräksi saataisiin 10 % kokonaistilavuudesta on vettä. eikö?
Eikös me ollakin kiinnostuneempia siitä veden sekaan kaadettavan nesteen vesi-etanolipitoisuudesta [%], eikä mittaputken vesi-etanolipitoisuudesta [%].



Lainaa
No nyt jos laitetaan 10 cm vesi-etanolia, ja sekaan 90 cm vettä, hölskytetään, saadaan, sanotaan vaikka 13 cm vettä, on tällöin vesi-etanolin kokonaisosuus 13 osaa sadasta, eli 13 %. koska aluksi laitettiin 10 cm vettä ja se lisääntyi 3 cm:llä, niin tällöin etanoliprosentiksi jää 13 - 10, eli 3 % m.o.t
Tarkoitat kaiketi 10cm vettä ja 90cm vesi-etanolia. Sekoituksen jälkeen vettä löytyy 13cm, eli 90cm vesi-etanolista löytyi 3cm vettä. Eli 3cm/90cm*100%=3,33%

10cm+100cm=110cm mittaputkella saadaan (10+)1cm asteikolla suoraan vesi-etanolipitoisuus [%] kaadettavasta vesi-etanoliseoksesta.
(10+90=100 mittaputkella pitäisi %-asteikko pitäisi olisi (10+)1,1111111111111111111111111cm jakovälillä)

Reippaan metrin letkun "shaken not stirn" voi ollakin sitten se haastavampi osio, kunhan prosenttilaskut on ensin laskettu/merkitty.
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod