Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Experimental => Aiheen aloitti: Markku Kiiski - helmikuu 28, 2007, 10:36:04
Onkos kenelläkään kokemusta pienien teräsosien sähkösinkityksestä, lähinnä missä voisi teettää tai onnistuuko kotikonstein. Useassa kohteessa galvanointi vaikuttaisi paremmalta pinnoitusvaihtoehdolta tai pohjustukselta maalauksen sijaan (esim. vöiden kiinnikkeet yms. kolhiintuvat kohteet)
Lahden Sähkösinkitys Oy,
Voimakatu 6,
Postinumero 15170,
Lahti,
Puhelin, (03) 733 2111
Fax, (03) 733 2897
Ao. firma teki Eiriavionille PIK-20 sarjan sinkitykset.
Sinkitystä ei kannata kokeilla kotona, ainakaan muutaman osan takia.
Pulveriepoksointi on hyvä vaihtoehto sinkitykselle, sitä taas tekee muutamat teollisuusmaalaamot.
Terve Make,
Täältäkin voit kysellä - omistaja on ilmailumiehiä ja experimental-rakentaja:
http://www.reikko.com/yhteys.html
t.Esa
Terve vaan
Kiitoksia yhteystiedoista
Sähkösinkityksen suhteen tulee muistaa, että prosessissa kehittyy suurilujuuksisiin teräksiin vetyä / vetyhaurautta.
Ei siis sovellu ilma-alusten primäärirakenteisiin. Lämpökäsittelyllä haitta vähenee mutta ei poistu. Sama
koskee kromausta. Koristeosissahan tällä ei ole väliä.
Jullelle kiitoksia kommenteista, omista opiskeluajoista on sen verran kauan, ettei ko. asia ollut enää mielessä. Miten on muuten pulttien kanssa, onko valmistajan leimaamat lujuusarvot voimassa myös sähkösinkityssä pulteissa.
Tässä on juttua alumiiniosien anodisoinnista
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=49959
Lainaus käyttäjältä: julle - maaliskuu 02, 2007, 19:21:09
Sähkösinkityksen suhteen tulee muistaa, että prosessissa kehittyy suurilujuuksisiin teräksiin vetyä / vetyhaurautta.
Ei siis sovellu ilma-alusten primäärirakenteisiin. Lämpökäsittelyllä haitta vähenee mutta ei poistu. Sama
koskee kromausta. Koristeosissahan tällä ei ole väliä.
Suurlujuusteräs on sellainen termi, jonka määrittelyä en löytänyt (tarkoittanee näitä uusia autoteollisuuden rakenneteräksiä http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1_4.php) joten en tiedä määritelläänkö SAE 4130 sellaiseksi.
SAE 4130 (tai vastaavat 25CrMo4 jne vetomurtolujuudet n. 80 kp/mm) ovat vähän seostettuja nuorrutusteräksiä (rakenneteräksiä) joita on, niin kauan kuin muistan ilmailuteollisuudessa kadmioitu, sinkattu ja kromattu. Lämpökäsittely on tehty aina pinnoituksen jälkeen.
Ilmailuteollisuudessa suurlujuusteräksiksi kutsutaan mm. laskutelinevarsissa käytettyjä runsaasti seostettuja teräksiä (vetomurtolujuudet yli 120 kp/mm), jotka ovat erityisen herkkiä vetyhauraudelle ja niiden käsittely on siksi erityisen hankalaa, jopa käytössä olevien telinevarsien pesuaineet ovat määritellyt ja rajoitetut. Nämä teräkset eivät yleensä ole hitsattavia.
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - maaliskuu 11, 2007, 19:01:29
Lainaus käyttäjältä: julle - maaliskuu 02, 2007, 19:21:09
Sähkösinkityksen suhteen tulee muistaa, että prosessissa kehittyy suurilujuuksisiin teräksiin vetyä / vetyhaurautta.
Ei siis sovellu ilma-alusten primäärirakenteisiin. Lämpökäsittelyllä haitta vähenee mutta ei poistu. Sama
koskee kromausta. Koristeosissahan tällä ei ole väliä.
Suurlujuusteräs on sellainen termi, jonka määrittelyä en löytänyt (tarkoittanee näitä uusia autoteollisuuden rakenneteräksiä http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1_4.php) joten en tiedä määritelläänkö SAE 4130 sellaiseksi.
SAE 4130 (tai vastaavat 25CrMo4 jne vetomurtolujuudet n. 80 kp/mm) ovat vähän seostettuja nuorrutusteräksiä (rakenneteräksiä) joita on, niin kauan kuin muistan ilmailuteollisuudessa kadmioitu, sinkattu ja kromattu. Lämpökäsittely on tehty aina pinnoituksen jälkeen.
Ilmailuteollisuudessa suurlujuusteräksiksi kutsutaan mm. laskutelinevarsissa käytettyjä runsaasti seostettuja teräksiä (vetomurtolujuudet yli 120 kp/mm), jotka ovat erityisen herkkiä vetyhauraudelle ja niiden käsittely on siksi erityisen hankalaa, jopa käytössä olevien telinevarsien pesuaineet ovat määritellyt ja rajoitetut. Nämä teräkset eivät yleensä ole hitsattavia.
Tietämättä mitään virallisista nimikkeistä, autoharrastajat pitivät jo 80 luvun alussa sinkittyjä/kromattuja alustan osia, mm. jousia leipomon uunissa pari päivää sinnkkauksen jälkeen. Muuten ne katkesivat jopa tunkilta alas laskettaessa asennuksen jälkeen. Yöllä uuneissa oli luonnollisesti pullaa.
Ruuveissa vetyhauraus on ongelma, kun teräksen murtolujuus on yli 1000 N/mm2 (lujuusluokka 10.9). Ruuvivalmistajat eivät yleensä takaa vedynpoiston 100% onnistumista, joten esim. autoteollisuuden lujissa ruuveissa käytetään yleensä muita pinnoituksia.
Vetyhauras pultti tyypillisesti katkeaa muutaman tunnin kuluttua kiristämisestä ilman näkyvää syytä.
http://www.atsb.gov.au/publications/2004/tr200401052.aspx
http://www.atsb.gov.au/publications/investigation_reports/2004/aair/aair200401052.aspx (http://www.atsb.gov.au/publications/investigation_reports/2004/aair/aair200401052.aspx)
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - maaliskuu 11, 2007, 19:01:29
Suurlujuusteräs on sellainen termi, jonka määrittelyä en löytänyt (tarkoittanee näitä uusia autoteollisuuden rakenneteräksiä http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1_4.php) joten en tiedä määritelläänkö SAE 4130 sellaiseksi.
Markku! Syvässä ja nöyrässä polviasennossa minä sinua kiitän linkistä jonka laitoit esille.
Itse työskentelen rautavalimossa ja on mukava saada lisää aineistoa itsensä kehittämiseen! (Monesti olen pyytänyt päästä metallurgian kurssille mutta turhaan, täytyy sitten itseopiskella...)
Petri
Suomen standardisoimisliiton käsikirja Metallien pinnoitteet vuodelta 1981 sanoo sivulla 22: "Teräkset, joiden vetomurtolujuus on yli 1000 N/mm2
vaativat lämpökäsittelyn vähentämään vetyhaurautta. Elektrolyyttistä sinkitystä tavanomaisilla menetelmillä ei suositella teräksille, joiden vetomurtolujuus on yli 1500 N/mm2."
Lainaus käyttäjältä: julle - maaliskuu 25, 2007, 16:44:27
Suomen standardisoimisliiton käsikirja Metallien pinnoitteet vuodelta 1981 sanoo sivulla 22: "Teräkset, joiden vetomurtolujuus on yli 1000 N/mm2
vaativat lämpökäsittelyn vähentämään vetyhaurautta. Elektrolyyttistä sinkitystä tavanomaisilla menetelmillä ei suositella teräksille, joiden vetomurtolujuus on yli 1500 N/mm2."
SAE 4130:n vetomurtolujuus n. 850 N/mm2 (hitsattuna, pehmeässä tilassa, ilman nuorrutusta n 600 N/mm2).
Kiitos myös linkistä, 15v. metallialalla, tuli osaksi uutta juttua, joka tähän asti n ollut tähtitiedettä.Ihmetyttää kuitenkin vieläkin, miksi raudan kanssa pitää olla niin tarkka:)Aina 4130 terästä, vaikka kotimaastakin löytyy varmasti vastaavaa lujuusvaatimuksiltaan...Tehdäänhän puustakin lentsikoita, ja puuhan on vissiin pehmeämpää kuin teräs:)
Lainaus käyttäjältä: Lasimestari - maaliskuu 30, 2007, 19:29:40
Aina 4130 terästä, vaikka kotimaastakin löytyy varmasti vastaavaa lujuusvaatimuksiltaan...
Moc 210 on ihan tarkkaan sama aine ja on aivan yleinen teräs kotimaisessa konepajateollisuudessa.
Alkuperäiseen otsikkoon viitaten ko.työtä tehdään Lahden Sähkösinkitys Ky:ssä.
Hommat hoituu näppärästi => Jawan / Tunturin osista teollisuuden tarpeisiin.