Tulosta sivu - Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!

Otsikko: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55

Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Kertokaas siis viisaammat, vieläkö uskaltaa 98E-autobensaa tankata 912-Rotaxiin?

JLa

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - maaliskuu 14, 2006, 12:48:12

Kysäisepä suoraan Nesteeltä, niin saadaan kenties varmuus kaikille. ja pistä vielä saamasi vastaus tälle palstalle tiedoksi.

Ainakin Nesteen verkkosivustolla olevassa FUTURA BE98, Rikitön - bensiinin tuoteselosteessa lukee vielä tänään edelleen seuraavaa: "Tuotteen valmistuksessa ei käytetä alkoholeja (MeOh maks 0,2 til-%), eikä fosforipitoisia komponentteja."

Tuoteselosteen päiväys on tosin 1.4.2005, mutta käsittääkseni se olisi pitänyt päivittää myös Nesteen verkkosivuilla uudempaan, mikäli tuon noudattamisesta olisi luovuttu ko. päivämäärän jälkeen.

T. Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Ari Simonen - maaliskuu 14, 2006, 15:18:05

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55
Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Kertokaas siis viisaammat, vieläkö uskaltaa 98E-autobensaa tankata 912-Rotaxiin?

JLa

Asiasta neljänteen...jos tuo huhu pitäis paikkansa ei varmaan tarviis käyttää jäänestoa bensan seassa?

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Nuutti - maaliskuu 15, 2006, 17:57:15

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55
Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Miksihän ne noin tekisivät, kun etanolin on julkisuudessa kerrottu olevan kalliimpaa kuin sillä korvattavien raaka-aineiden? Etanolin lisäämistähän kokeiltiin joitakin vuosia sitten, mutta eikö nämä kokeilut ole jo päättyneet?

Tulevaisuudessa (2008 alkaen) tilanne saattaa muuttua, mikäli ehdotukset bioaineiden käyttöpakosta etenevät laiksi.

Saako tyyppihyväksytyissä Rotaxeissa käyttää alkoholia sisältävää polttoainetta tai onko se muuttumassa tulevaisuudessa mahdolliseksi?

-Tero-

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jari Lanteri - maaliskuu 15, 2006, 22:25:35

Kysyin asiaa sähköpostitse Nesteeltä, tässä vastaus:

Kiitos viestistäsi
Tieto pitää paikkansa. Vuosien 2002 -2004 aikana valmistamamme (myös muille yhtiöille) ja myymämme 98 oktaaninen bensiini oli laadultaan biobensiiniä, lähinnä Etelä-Suomen alueella, mikä sisälsi etanolia max. 5%. Veroteknisistä syistä juuri tällä hetkellä etanolia ei lisätä, mutta jatkossa ilmeisesti biobensiini tulee taas markkinoille.
Tuote täyttää eurooppalaisen EN228 standardin ja autonvalmistajien vaatimukset.
Lentokonemoottoreiden valmistajat saattavat asettaa polttoaineelle muita, esim. saksalaisten normien mukaisia vaatimuksia, jotka poikkeavat edellämainituista standardeista.

Nyt olisi syytä saada niiden moottorinvalmistajien lausunnot asiaan, jotka suosittelevat autobensiinin käyttämistä moottoreissa, ainakin Aerotecno Oy Rotaxin maahantuojana. Onko etanoli haitallista moottorijärjestelmän tiivisteille ja onko autobensiinin käyttö turvallista? Onko korvaavaa polttonestettä, kun 100LL:kin taitaa olla heikko vaihtoehto sisältämänsä rikin vuoksi?

JLa

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Nils Rostedt - maaliskuu 15, 2006, 23:05:04

Rotax 912:n Operators Manualin mukaan polttoaineeksi kelpaa EN228 Regular, Premium ja Premium Plus sekä AVGAS 100. (100 hv S-malleissa Regular ei käy). Manuaali pätee kaikille 912-versioille, UL sekä tyyppihyväksytyt.

Nesteen Futura 98 tuoteselosteessa, johon Ristokin viittaa, lukee: "Tuote täyttää SFS-EN 228 vaatimukset. Spesifikaation tulkinnassa käytetään ISO 4259:n mukaista menettelyä."
Maahantuojan kommentti tähän asiaan olisi kyllä mukava nähdä. Rotaxeissa varmasti käytetään maassamme muutakin autobensiiniä kuin Nesteen.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jari Lanteri - maaliskuu 15, 2006, 23:59:55

Niin, ymmärsin, että Neste jalostaa myös monen muun yhtiön bensiinin, joten sikäli asia koskee nyt myös muita kuin Nesteen huoltoasemia ja Futura-merkkistä bensaa.

Toisekseen, Nesteen vastineessa puhuttiin vuosista 2002-2004, joten tuoteseloste kai siten vastaa nykytilannetta (eli bensiini ei sisällä etanolia). Sellaista tilannetta, että tuoteseloste ei vastaisi todellisuutta, ei kai ole ollut? Silti, en ainakaan itse muista koskaan kuulleeni mistään ns. biobensiinistä.

Kolmanneksi, vastineessa puhutaan 98-oktaanisesta bensiinistä etanoliasiassa. Laitoin lisäkysymyksen Nesteelle koskien 95-oktaanista. Josko 95 kävisikin Rotaxiin paremmin - tietääkseni 98:a on käytetty lähinnä sen sisältämien suoja-aineiden vuoksi?

JLa

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: P.Lehtinen - maaliskuu 16, 2006, 00:24:37

Laitoin tehtaalle kyselyn tuosta etanoli asiasta. Suoraan sanoen on aika vastuutonta Nesteeltä olla ilmoittamatta noinkin suurista muutoksista polttoaineissa. Olemme jo pitkään ounastellet tälläisiä muutoksia polttoaineissa( ehkä ULS-moottoreiden käynnistysongelmat, tämä on vain mutua). Suomeen tulee ainoastaan GreenEnergyn ja statoilin bensaa joillekin harvoille asemille, joten valitettavasti kaikki muu on Nesteen sekoittamaa tavaraa. Öljy-yhtiöt laittavat sitten omat lisäaineet jotta siitä Futurasta tulee Terraa...Toisaalta Brasiliassa lennetään Rotaxilla etanolilla mutta siitä ei ole tietoa ovatko tiivisteet samoja kuin eurooppaan myydyissä moottoreissa. 100LL on sikäli "turvallinen" polttoaine, että se on kaikkialla saman standardin mukaisesti valmistettua. Heikkoutena siinä on lyijy joka kerääntyy pikkuhiljaa moottorin sisälle, mäntiin, kansiin, venttiileihin, vaihteistoon ym. aiheuttaen korroosiota osissa. Toinen heikkous on sen huono syttyminen kylmässä. Ei tahdo ULs lähteä tulille heikolla akulla, 100LL bensalla ja -15 pakkasella...
UL- moottorissa (80hv) voidaan käyttää 95E:tä mutta manuaalin mukaan(kuten aiemmin mainittiin) ULS(100hv) tarvitsee 98E:n. Tämä 98E:n vaatimus johtuu suuremmasta puristussuhteesta, ei suoja-aineista.
Palaan aiheeseen heti kun saan asiaan faktaa Rotaxilta.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - maaliskuu 16, 2006, 10:27:37

Heippa

Keskustelu aiheesta pyörähti ihan jalostavaan suuntaan. Jari jo kerkisi saamaan Nesteen vastauksen ja Pertti lähti ansiokkaasti selvittämään yhden moottorin valmistajan kantaa. Hyvä näin.

Minäkin kerkisin jo lähettämään Nesteelle kyselyn johon en vielä ole saanut vastausta. Panen kysymykseni lainauksena tähän alle tiedoksenne ja palaan asiaan, kunhan saan vastauksen.

Kiinnittäisin kuitenkin jo nyt huomiotanne myös siihen, että alkoholit polttoaineessa voivat aiheuttaa harmia myös muuhun kuin moottorin tiivisteille, käynnistysominaisuuksille jne., kuten kysymyksessänikin esitän.

Mm. polttoainejärjestelmän muissa osissa kuin moottorissa voi olla komponentteja, jotka eivät siedä hyvin alkoholeja, esimerkiksi tiivisteet, pa-säiliön pinnoitteaineet jne. Niin ikään alkoholit kuten myös kaikki muutkin helposti höyrystyvät aineet saattavat lisätä höyrylukon muodostumismahdollisuutta varsinkin polttoainejärjestelmän imupuolella, jossa paine on alhainen, erityisesti tietenkin korkealla lennettäessä.

Lainaus Nesteelle internetissä esittämästäni kysymyksestä:

"Sisältävätkö Nesteen toimittamat bensiinit 98E JA 95E alkoholeja, ja jos sisältävät, niin kuinka paljon enintään?

Olen aktiivinen lentoharrastaja ja kysymykseni johtuu erään ilmailun harrastajan epäilystä, että polttoaineeseenne olisi alettu viime vuoden kuluessa sekoittaa etanolia.
Varsinkin ultrakeveissä lentokoneissa, mutta myös joissain yleisilmailulentokoneissa käytetään 98E moottoribensiiniä. Kuitenkin käytettävien moottorien ja koneiden polttoainejärjestelmien tiivisteet eivät yleensä kestä hyvin alkoholien vaikutusta ja korkeammalle lennettäessä alkoholit voivat herkästi aiheuttaa alhaisessa ulkoisessa ilmanpaineessa myös höyrylukon polttoaineen syöttöön.

Kuitenkin ainakin Nesteen verkkosivustolla olevassa FUTURA BE98, Rikitön - bensiinin tuoteselosteessa lukee vielä tänään edelleen seuraavaa: "Tuotteen valmistuksessa ei käytetä alkoholeja (MeOh maks 0,2 til-%), eikä fosforipitoisia komponentteja."
Tuoteselosteen päiväys on tosin 1.4.2005, mutta käsittääkseni se olisi pitänyt päivittää myös Nesteen verkkosivuilla uudempaan, mikäli tuon noudattamisesta olisi luovuttu ko. päivämäärän jälkeen.

Olen luottanut tuohon verkkosivuillanne olevaan tuoteselosteen tekstiin ja pyydän nyt teidän varmistustanne asiaan, jotta voin saattaa asiasta oikeata varmennettua tietoa myös kanssailmailijoille.

Parhain ilmailuterveisin
Risto Niemi
Suomen Ilmailuliitto ry:n
Moottorilentotoimikunnan puheenjohtaja"

Terveisin
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Nuutti - maaliskuu 17, 2006, 11:59:54

Minä tiedustelin Pettersen Aviationilta (http://www.autofuelstc.com/autofuelstc/pa/PetersenAviation.html) (on hankkinut ison kasan STC:itä eri rungoille ja moottoreille) heidän suunnitelmiaan hankkia hyväksyntä etanolia sisältävän bensan käytölle heidän STC:llä varustetuissa koneissa ja he eivät tällaista suunnittele tekevänsä, koska se edellyttäisi heidän mukaansa koko sertifiointiprosessin viemistä läpi uudelleen.

-Tero-

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Teppo Miettinen - maaliskuu 17, 2006, 17:30:27

FLYER lehden helmikuun numerossa oli useamman sivun artikkeli autobensan käyttämisestä lentokoneissa.

Artikkelissa annettiin vinkki miten voi kohtuu simppelisti tarkastaa sisältääkö polttoaine alkoholia:

Tarvitset pitkän ohuen säiliön (koeputki) jossa on merkintä noin puolenvälin paikkeilla ja toinen kymmenen prosenttia tästä.
Täytä koeputki vedellä tarkastikymmenen prosentin merkkiin asti. Lisää polttoainetta puolenvälin merkkiin asti.
Tulppaa putki ja ravista kunnolla. Aanna tasaantua pari minuuttia.
Jos näkyvä vesimäärä on vähääkään noussut, sisältää polttoaineesi alkoholia.

-Teppo

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: JuhaV - maaliskuu 18, 2006, 10:46:05

Autobesasta vähän lisää, eli Neste ja muut vastaavat yhtiöt sanovat polttoaineen täyttävän EN228 "standardin" ja puhuvat vain ethanolista, mutta EN 228 sallii paljon muitakin aineita ja pitoisuuksia. EN 228 normi sallii maximissaan 2.7%:n happipitoisuuden ja millä se taas saavutetaan on esim. Ethanol. Tossa lista sallituista "hapetin" aineista ja max. määristä:
- Methanol 3%
- Ethanol 5%
- Iso-Propyyli alkoholi 10%
- Iso- Butyyli alkoholi 10%
- Tetra-Butyyli alkoholi 7%
- Ethereitä jossa hiiliatomeita on 5 tai enemmän 15%
- Muut hapettimet esim.( Methoxybentsene )
Kyseisiä aineita voidaan käyttää sallituissa rajoissa siitä asiakkaalle kertomatta. Ainakaan U.S.A.:ssa ei tällä hetkellä saa laillisesti ja turvallisesti käyttää polttoaineita jotka sisältävät alkoholia STC, mutta taas pottoaineet jotka on sekoitettu ASTM D-439 & D-4814 mukaan ja eivät sisällä alkoholia sekä " hapettimena" käytetty Methyl Tertiary Butyl Ether ( MTBE ) tai Ethyl Tertiary Butyl Ether ( ETBE ) ovat hyväksyttävissä ja laillista käyttää STC.
Alkoholin lisäämisessä on omat hyvät ja huonot puolet minä en ainakaan enää lisäisi "jäänestoa" tankkiin taitaa sitä olla jo riittävästi valmiina, lisäksi alkoholi sitoo enemmän lämpöä höyrystyäkseen, mikä taas voi edesauttaa kaasuttajan jäätymisessä, lisäksi näytteen otto tankista ja polttoaine järjestelmästä ei kerro mielestäni totuutta jos näytteessä näkyy vesipisaroita bensassa on todella vettä, koska alkoholi ja vesi sekoittuu ja jos polttoainessa on jo esim. 5% ethanolia paljonko täytyy olla vettä että se erottuu?
Nelitahti moottoreille alkoholi ei ole niin suuri ongelma, mutta kaksitahtiset ei siitä oikein pidä, alkoholi kun on aika hyvä liuottamaan öljyä.
Se tuli jo aikaisemmin selväksi, että tiivisteet ja kaikki kumiosat, jotka ovat kosketuksissa polttoaineen kanssa ovat kovilla.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että voihan niiltä Nesteenkin hepuilta asioita kysellä, mutta ei oikein tahdo henkevää keskustelua aiheesta syntyä.
Kun joku aine kielletään pitää keksiä joku "vähemmän" vaarallinen aine ja kyllä ne kemistit keksii, niin ja taitaa siinä olla jotain tekemistä voiton maksimoinnillakin. Minusta tuntuu siltä, että taitaa ne päästä kohta muillakin moottoreilla varustetut lentolaitteet maistamaan tätä kakkua.

Juha

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - maaliskuu 19, 2006, 17:24:08

Jatkan aiheeseen vielä hieman täydennystä. KOMISSION PÄÄTÖS 18.02.2002, polttoaineen laatua koskevien kansallisten tietojen tiivistelmien toimittamisessa sovellettavista ohjeista (2002/159/EY) kertoo JuhaV:n kertomien EN 228 normin lukujen yärajojen lisäksi tuohon kohtaan Muut hapeteut hiilen johdannaiset 10 % max.
Mm. Nesteen noudattama normi EN 228 sallii yhteensä varsin paljon alkoholeja käytettäväksi, jos niin halutaan, eikä sitä ole pakko asiakkaille edes ilmoittaa, kunhan pysytään ko. normin rajoissa.

Toinen asia on sitten se, että kun valmistaja itse vapaaehtoisesti ilmoittaa omassa tuoteselosteessaan ilmoittamansa normin noudattamisen lisäksi omia, ohi normin meneviä, sitä ahtaampia rajoja tuottensa sisällölle, on mielestäni niin, ettei ole pelkästään kohtuullista, että se niitä noudattaa, vaan käsittääkseni se ei voi olla niitä noudattamatta. Muutoinhan kyse olisi selvästä valehtelusta, josta saattaisi olla todella vakavia seurauksia.
Kaikki tiedämme, että sekä USA:ssa että keski-Euroopassa on saatavilla moottoribensiiniä, joka on valmistettu sellaisen normin mukaisesti, ettei se sisällä alkoholeja sellaisia määriä, etteikö sitä olisi voitu hyväksyä STC:llä käytettäväksi myös tyyppihyväksytyissä lentokoneissa ja lentomoottoreissa. Nesteen käyttämä normi EN 228 ei riittävästi rajoita mm. alkoholien käyttöä seososana tätä tarkoitusta varten. Sen sijaan, jos Neste kuitenkin edelleen pitäytyy tuoteselosteensa lupauksessa olla käyttämättä bensiininsä valmistuksessa alkoholeja, soveltuu ko. polttoaine käsittääkseni moneen koneeseen ja moottoriin (varsinkin experimentaliin ja ultraan) käytettäväksi, tyyppihyväksyttyihin ei (ainakaan ilman STC:tä, jota tuskin on tai saa, ellei polttoaineen valmistusnormi tyydytä STC:n myöntäjän ehtoja).
Omaan Nesteelle esittämääni kysymykseen (joka on aiempana tällä palstalla) en vielä ole saanut vastausta, mutta palaan asiaan kun sen saan.

Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: P.Lehtinen - maaliskuu 20, 2006, 13:47:15

Rotaxin kommentti viinabensan käyttöön tulee tässä:

"The European Norm EN 228 allow 5% alcohol in the fuel.We never tested this fuels with higher rate of alcohol, but we know that the rubber parts we are using in the fuel system should get no problem to an alcohol rate of 10%.
So I think the Finish fuel should be no problem for our engines"

Eli voitte huoletta lentää Rotaxin moottoreilla suomen BE95/98:lla.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - maaliskuu 21, 2006, 10:59:27

Hei taas liitän alle kopion viimeisistä käymistäni viestinvaihdoista Nesteen kanssa alkoholeista Nesteen moottoribensiinissä. Eiköhän noista tilanne selväksi tullut!
"From: "Risto Niemi" <[email protected]>
To: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
Sent: Tuesday, March 21, 2006 10:31 AM
Subject: Re: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus

Hyvä Kalevi Lehtonen

Kiitos antamistasi tiedoista. Levitän kyllä mielelläni tietoutta asian tiimoilta Suomen Ilmailuliitto ry:ssä ilmailijoiden käyttöön.
Tuo alkoholien määrätieto polttonesteessä on meille eräs merkittävä tieto. Toki sen haittavaikutuksen merkitys on suhteellinen, mutta on tärkeää tiedostaa se ja ottaa sitten huomioon tarkoituksenemukaisella tavalla. Aivan pienet määrät eivät ainakaan nopeasti vauriota tiivisteitä, letkuja ja pinnoitteita moottorissa eikä polttoainejärjestelmissä, mutta vähän isompi määrä saattaa jo vaatia niiden materiaalin vaihtoa, jotta ne kestäisivät. Runsas määrä alkoholeja saattaa aiheuttaa höyrylukon syntymisen polttoainejärjestelmässä, ainakin hyvin korkealle lennettäessä. Mahdollisen veden erottaminen ja havaitseminen polttoaineesta saattaa vaikeutua ja siten sen pois laskeminen järjestelmästä ennen lentoa jne.
Kyllä me ilmailijat suhteellisen pienen alkoholimäärän kanssa saatamme tietyin varotoimin tulla toimeen, mutta toiveemme toki on, ettette sitä polttoaineeseen panisi, eikä ainakaan paljoa. Olisiko eräs vaihtoehto, että se lisättäisi tai annettaisi lisätä vasta jakeluasemilla, jos se ylipäätään katsotaan tarpeelliseksi.

Ystävällisin ja parhain yhteistyöterveisin
Risto Niemi [email protected]

----- Original Message -----
From: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
To: "Risto Niemi" <[email protected]>
Sent: Tuesday, March 21, 2006 9:20 AM
Subject: RE: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus

Hyvä Risto Niemi
Saamani tiedon mukaan verkkosivuillamme oleva tuotetiedote vastaa vallitsevaa tilannetta. Tuotekortti vaihdetaan heti uuden laadun markkinoille tullessa. Asiasta tiedotetaan lehdistöä ja muita sidosryhmiä lähitulevaisuudessa. Olemme lisänneet nyt Sinut tiedotelistalle ja toivomme että tieto leviää siten kauttasi ilmailuharrastajille.
Lisätietoja kaupallisista asioista antaa mielellään kehtityspäällikkömme Markku Honkanen 010-4584827

Yst. terv.

Kalevi Lehtonen
Neste Oil Oyj
Kehittäminen ja Laboratoriot
GSM: 050-4583752
[email protected]

Kiitos, jään odottamaan.

Yst.Terv.
Risto Niemi [email protected]

----- Original Message -----
From: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
To: "Risto Niemi" <[email protected]>
Sent: Monday, March 20, 2006 1:53 PM
Subject: RE: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus

Kiitos palautteesta. Pyydän vastauksen asiasta vastuullisilta henkilöiltä.

Yst. terv.

Kalevi Lehtonen
Neste Oil Oyj
Kehittäminen ja Laboratoriot
GSM: 050-4583752
[email protected]"

Pertin toimittama Rotaxin lausunto heidän moottorinsa osalta on hyvä, mutta muistakaa kuitenkin, että muitakin moottoreita on ja polttoainejärjestelmä taas on yleensä koneen rungon toimittajan tekemä, sielläkin voi olla ja onkin noita alkoholeille arkoja komponentteja. Lisäksi tuota höyrylukkomahdollisuutta, veden liukenemista alkoholiin jne. on varottava
.
Terveisin
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: JuhaV - maaliskuu 21, 2006, 13:05:04

Hyvä Risto

Pidä meidät ajan tasalla, niin tiedetään mitä tankataan. Saksassa DAeC sopinut autobensaa kentille toimittavan TotalFinaElf yhtiön ( yhtiöiden ) kanssa jonkinlaisesta "turvallisuuspaketista" missä ilmoitetaan esim. Bensiinin alkoholipitoisuus ym.
Tietysti Suomessa meidän käyttäjien määrä on vähän pienempi ja emme varmaankaan voi saavuttaa samoja etuja, mutta olisi varmaan hyvä, jos voit keskustella näistä meidän ilmailijoiden tarpeista ja huolista sinne Nesteen suuntaan.

Vielä kerran, ei ole hyvä käyttää "vanhaa" bensaa, koska erilaista Bensiiniä toimitetaan eri vuodenaikoina, niin kuin Dieseliäkin, eli tankkaa koneeseen talvilaadun bensiiniä kesällä on höyrylukon syntymisen riski huomattavasti suurempi ja vanha Bensiini voi suuremmalla todennäköisyydellä sisältää vettä ( koska alkoholi on perso vedelle ) ym. epäpuhtauksia. Itse ainakin pyrin ostamaan "menoveden" semmoisilta huoltamoilta missä polttoaineen myynti on kohdallaan.

Juha

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Nuutti - maaliskuu 21, 2006, 18:39:51

Erään suomalaisen koneen autobensiinilupa (http://www.multi.fi/kik/grumman/autopensalupa.htm) näyttää löytyvän netistä. Tuon mukaan alkoholia tulee olla korkeintaan 1% ja huomautetaan erikseen, että speksit sallivat isomman alkoholimäärän autobensassa. Eli ilmeisesti speksin mukaista autobensiiniä saa käyttää vain, mikäli ei ole liikaa alkoholia.

-Tero-

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Nuutti - huhtikuu 03, 2006, 13:33:47

Nyt sitä (eli alkoholillista bensaa) sitten saa:

Lainaa
Neste Oil tuo 98-oktaanisen biobensiinin Suomen markkinoille

3.4.2006

Neste Oil tuo ensimmäisenä Suomessa vähittäismyyntimarkkinoille biokomponenttia sisältävän bensiinin. Uuden Futura 98 -biobensiinin bio-osuus on 2–5 prosenttia. Bensiiniin lisättävä biokomponentti on joko EU:n alueelta hankittua etanolia tai etanolipohjaista ETBE:tä.

Biobensiinin jakelu alkaa Hanko-Tampere-Jyväskylä-Joensuu-linjan eteläpuolelta 10. huhtikuuta. Tuotetta on saatavana tämän alueen Neste-asemilta ja A24-automaattiasemilta sitä mukaa, kun asemat täydentävät varastojaan.

Futura 98 -biobensiiniä voi käyttää kaikissa bensiinimoottoreissa, sillä se täyttää voimassa olevat vaatimukset. Lisäksi polttoaineen kulutus, moottorin teho ja muut käyttöominaisuudet säilyvät ennallaan. Biokomponentti ei myöskään muuta bensiinin väriä eikä hajua. Biokomponentin käyttö polttoaineessa vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Futura 98 -biobensiinin lanseeraus Suomen markkinoilla tukee Neste Oilin strategiaa, jonka mukaan se keskittyy korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen öljytuotteisiin. Yhtiö toteuttaa tätä strategiaa määrätietoisesti monella tapaa muun muassa biopolttoaineiden kehittämisessä.

Neste-asemilla myytiin biobensiiniä kokeiluluonteisesti vuosina 2002-2004. Kokeilulla varmistettiin biobensiinin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.

Futura 98 -biobensiini on litrahinnaltaan muutamia senttejä kalliimpaa kuin tavallinen Futura 98 -bensiini. Syynä on tavallista bensiiniä kalliimmat raaka-aineet ja se, että valtio ei tue biobensiinin myyntiä verohelpotuksilla.

-Tero-

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 14:39:45

Hei Tero

Kuten itsekin totesit on tuon alkoholeja sisältävän Futura 98:n jakelu tarkoitus alkaa 10.04.2006 alkaen, ei siis ole jakelussa vielä.
Nähtäväksi jää jätetäänkö ilman merkittävää alkoholien sisätöä omaava 98E saataville tuon edellä mainitun rinnalle ja jos niin mille asemille.
Neste minulle aiemmin lupasi toimittaa infoa asian suhteen, muttei ainakaan vielä ole toimittanut.
Nesteen verkkosivujen tuoteselosteessa on edelleen Futura 98:n tuotetiedote, jossa kerrotaan, ettei sen valmistukseen ole käytetty alkoholeja.
Sivuilla on jo myös tuotetiedote Futura 98B (olisiko mahdollisesti tuon alkoholillisen, siitä kun vielä toistaiseksi puuttuu sisältö kokonaan, eli on vain pelkkä otsikko).
Kuullostellaan ja ihmetellään. Luulisi ainakin joidenkin jakeluasemien kiinnostuvan hallvemmasta polttoaineesta, eli tuosta Futura 98:sta, jonka valmistukseen ei ole käytetty alkoholeja:

Terv.
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Antsu - huhtikuu 03, 2006, 20:06:59

Eli kannattaako enää hankkia Cessnaan certifikaattia autobensaa varten jos, kuten olen ymmärtänyt, 2008 siirrytään autobensoissa kokonaan biobensaan kaikissa lajeissa. Silloinhan niitä suuren alkoholimäärän takia ei voi käyttää lentsikoissa.
Mitenkäs muuten auton tiivisteet kestää etanolin jos lentsikan tiivisteet ei kestä? Osaako joku selittää. Toinen ongelmahan taitaa olla mahdollinen ilmalukko, mutta mihin korkeuteen esim. 10% alkoholia bensan seassa ei vielä aiheuttaisi vaaraa? Tietääkö joku?

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - huhtikuu 03, 2006, 20:36:03

Tuo ilmalukko-ongelmahan kaiketi ei sinänsä liity alkoholiin, vaan se on olemassa autobensaa käytettäessä vaikkei alkoholia olisikaan polttoaineen ainesosana?

//T

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 21:36:43

Antsulle ja Tuomas Kuosmaselle hieman joitain kommentteja tiivisteistä ja höyrylukosta.

Kyllä samat tiivisteet kestävät alkoholeja sekä autoissa että lentokoneissa. Autoissa vaan niiden kesto ei ole aivan yhtä kriittinen asia kuin lentokoneissa, koska käyntivarmuus on lentotoimissa varsin tärkeä asia, paljon tärkeämpi kuin maantiellä.
Lentokoneisiinkin voi toki asentaa elastomeeriosat (tiivisteet, letkut, kalvot jne.) polttoainejärjestelmään, jotka kestävät hyvin myös alkoholeja, samoin poltoainesäiliöiden sisäpuolen pinnoitusaineet. Ne eivät vaan välttämättä alunperin sellaisia ole ja tarvittava työ voi olla aika iso (varsinkin pa-säiliöiden sisäpinnoitteiden osalta, ja ainakin typpihyväksyttyjen koneiden osalta ko. töitä ei edes saa itse tehdä, eikä ilman ao. viranomaishyväksyntää eli muutoslupaa).

Höyrylukkoasia on edellistäkin kinkkisempi juttu. Muuten on tuossa autobensiinissä alkoholejakin helpommin höyrystyviä ja höyrylukkoa muodostamaan pyrkiviä komponentteja. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin kyse helposti hörystyvien komponenttien yhteismääräosuudesta. Esimerkiksi rajoja olosuhteille (mm. mihin korkeuteen saakka), joilla koneen polttoainejärjestelmä alkoholeja tuon mainitun 2 - 5 % sietää ilman merkittävää höyrylukkovaaraa on varsin vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat varsin monet asiat, mm. pa-järjestelmän pyörteisyys sen eri kohdissa (esimerkiksi liittimissä, hanoissa, jne.), josta pyörteisyydestä johtuen (varsinkin imupuolella, jossa paine on alhainen) aiheuttaa helposti höyrystymistä. Toinen merkittävä seikka, joka aiheuttaa helposti höyrylukkovaaraa on korkea lämpötila, joka voi aiheutua muun muassa siitä, että pa-järjestelmän osiin kohdistuu lämpökuormaa, esimerkiksi säteilemällä tai johtumalla lähellä olevista kuumista osista kuten pakosarja jne. Konetyyppikohtaiset pa-järjestelmän ratkaisut poikkeavat toisistaan niin paljon, että käsittääksen ainoa luotettava ja myös todennettu lähde asiaan on ko. konetyypille ilmailuviranomaisen myöntämä STC eli lisätyyppihyväksyntä moottoribensiinin (autobensiinin) käytölle ko. konetyypissä. STC :ssä on sitten kerrottu kaikki asiaan liittyvät ehdot.
Muissa tapauksissa on vain käytettävä tervettä järkeä ja otettava asioista selvää, muissa kuin tyyppihyväksytyissä konetyypeissä kun ei kaikissa saman konetyypin yksilöissä edes aina ole täysin samanlaiset polttoainejärjestelmät, eikä moottoritkaan.

Terv.
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Ari Simonen - huhtikuu 03, 2006, 22:00:17

Lieköhän tuo höyrylukkovaara miten todennäköinen edes teoreettisesti? Näillä nykyultrilla lennetään autobensalla ja ainakaan Ikaruksen käyttöohjekirja ei varoita höyrylukosta mitenkään. Ja ainakin meidän kerhon ultra on käynyt lentopinnalla 110....

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - huhtikuu 03, 2006, 22:45:26

Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - huhtikuu 03, 2006, 22:00:17
Lieköhän tuo höyrylukkovaara miten todennäköinen edes teoreettisesti? Näillä nykyultrilla lennetään autobensalla ja ainakaan Ikaruksen käyttöohjekirja ei varoita höyrylukosta mitenkään. Ja ainakin meidän kerhon ultra on käynyt lentopinnalla 110....

Lentokäsikirja ja ultrissa lento-ohjekirja antavat ne polttoainevaihtoehdot (ja rajoitukset), jotka ovat polttoainejärjestelmään ja moottoriin hyväksytyt. Jos näistä poiketaan niin käytetään polttoainetta, jonka sopivuutta lentokäyttöön valmistaja/viranomainen ei ole tutkinut/hyväksynyt ja sen toimivuus järjestelmässä tai moottorissa on erikseen tositettava/hyväksytettävä.
Käytännössä höyrylukkovaaraa on vähäinen autopolttoaineilla, kun koneessa on kaasutinmoottori, pa-järjestelmä on putouspaineeseen perustuva (ylätaso ja tankit siivissä) ja toimitaan alle 3000 metrin korkeudessa sekä lämpötilat ovat tavanomaiset (alle 25).
On sitten toinen juttu jos koneessa on ruiskumoottori, alataso, tankit siivissä ja imupummpuihin perustuva polttoaineen siirto, lennetään korkealla pinnoilla tai korkealla olevilta kentiltä lämpimässä ilmassa. En edes lähtisi miettimään muun kuin lentobensiinin käyttöä näissä olosuhteissa.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 22:47:43

Hei Ari

Höyrylukon todennäköisyydestä en tiedä tarkemmin, kun en ole etsinyt tilastoja. Sen kuitenkin tiedän, ettei vaara ole teoreettinen, vaan todellisia tapauksia on esiintynyt, myös lekobensalla, ja niistä on raportoitu. Mm. lekobensan valmistusnormit ovat aikanaan tehdyt sellaisiksi kuin ne nyt ovat juuri kokemuksien innoittamana. On esiintynyt tapauksia vielä lekobensanormien laatimisen jälkeenkin.

Kun EAA aikanaan ryhtyi ajamaan tuota STC :tä autobensan käytölle se suoritti runsaasti koelentoja eri koneilla ennen kuin se saatiin. Koneilla lennettiin runsaasti kokeita myös niiden palvelulakikorkeudella, esimerkiksi C182 :lla 6 415 m korkeudella. Yleensä noita STC :itä on saatu vain koneille, joilla ei kovin korkealle pääse. On tietenkin suhteellinen käsite paljonko on "korkealla", mutta niin on moni muukin asia.

Ultrilla eräs asiaa helpottava seikka lienee se, ettei niillä yleensä pääse kovin korkealle, mutta saattaa niissä olla monia muitakin ratkaisuja, jotka ovat eduksi, kun käytetään autobensaa.

Terv.
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - huhtikuu 04, 2006, 10:29:14

Kerkisi Markku Hiedanpää lähettää tuon edellisen viestinsä sillä välin, kun tuota omaa edellistäni rustasin. Omaani ei edes olisi ollut tarpeen näin ollen lähettää.

Noin se juuri menee kuten Markku viestissään kertoo. Kannatta kaikkien aina muistaa.

Käyttäjä kun ottaa nuo näkökohdat huomioon, niin hyvin menee.

Koneen rakentajan kannattaa sitten miettiä enemmänkin ja ottaa asioista selvää huomioiden noita rakenteellisia seikkoja aina sen mukaan millaista polttoainetta aikoo koneessaan käyttää (muidenkin polttoaineen jakeiden laadut ja määrät merkitsevät, kuin alkoholit), muutoin ei tuo järjestelmän toimivuuden tosittaminenkaan oikein onnistu, eikä lentokäsikirjan kirjoittaminen tältä osin.

Terv.
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Karoliina - huhtikuu 04, 2006, 14:11:14

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 22:47:43
Kun EAA aikanaan ryhtyi ajamaan tuota STC :tä autobensan käytölle se suoritti runsaasti koelentoja eri koneilla ennen kuin se saatiin. Koneilla lennettiin runsaasti kokeita myös niiden palvelulakikorkeudella, esimerkiksi C182 :lla 6 415 m korkeudella. Yleensä noita STC :itä on saatu vain koneille, joilla ei kovin korkealle pääse. On tietenkin suhteellinen käsite paljonko on "korkealla", mutta niin on moni muukin asia.

Mielenkiintoista: Mitenkähän tuo testattaisiin Rutan-derived canardeilla kun lakikorkeus on väittämän mukaan ylempänä kuin VFR-lentojen maksimikorkeus?
Saakos sinne yli FL200:lle luvan mennä tekemään koelentoa? Muutenkin tuo korkeusraja FL200 on kiintoisa siksi että kiinnostaa että voiko sen
ylittää tehdäkseen koelennon lakikorkeuden määrittämiseksi jollakin erikoisluvalla tms.?

Lainaa
Ultrilla eräs asiaa helpottava seikka lienee se, ettei niillä yleensä pääse kovin korkealle, mutta saattaa niissä olla monia muitakin ratkaisuja, jotka ovat eduksi, kun käytetään autobensaa.

Ultrissa käytetään usein Rotax 912-moottoreita, jotka kärsivät maahantuojan tietojen mukaan lentobensan käytöstä, maahantuoja suosittaa vain
tilapäistä käyttöä lentobensalla. Matkalennoilla 100LL:ää tosin on tilanteen pakosta pakko käyttää kun ei ole muuta kentillä tarjolla.
Siinä mielessä ei ole tuo korkeus mikään suuri ongelma, ainakaan meidän ultra ei juuri FL95:sta korkeammalle nouse
ja sinnekin nousee hyvin nihkeästi, valitettavasti. Toki jossakin kovassa nostossa voisi nousta, mutta moottorin voimin eipä juuri korkeammalle
kannata yrittää.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - huhtikuu 04, 2006, 17:29:09

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - huhtikuu 03, 2006, 22:45:26
On sitten toinen juttu jos koneessa on ruiskumoottori, alataso, tankit siivissä ja imupummpuihin perustuva polttoaineen siirto, lennetään korkealla pinnoilla tai korkealla olevilta kentiltä lämpimässä ilmassa. En edes lähtisi miettimään muun kuin lentobensiinin käyttöä näissä olosuhteissa.

Puhumattakaan siitä että siipitankkeihin porottaa CAVOK-päivänä keskikesällä aurinko muutaman tunnin kun kone on parkkeerattuna kentän laidalla.. lämpötila saattaa olla yhtäkkiä jotain muuta kuin 25 astetta.

//T

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jouni Laukkanen - huhtikuu 04, 2006, 22:08:52

Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - huhtikuu 04, 2006, 14:11:14

Mielenkiintoista: Mitenkähän tuo testattaisiin Rutan-derived canardeilla kun lakikorkeus on väittämän mukaan ylempänä kuin VFR-lentojen maksimikorkeus?
Saakos sinne yli FL200:lle luvan mennä tekemään koelentoa? Muutenkin tuo korkeusraja FL200 on kiintoisa siksi että kiinnostaa että voiko sen
ylittää tehdäkseen koelennon lakikorkeuden määrittämiseksi jollakin erikoisluvalla tms.?

Eiköhän se onnistu, kun aluelennonjohdon kanssa sopii. Transponderi olisi hyvä olla olemassa ja jos ei ole, niin sitten lyhytaikainen ilmatilavaraus.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - toukokuu 08, 2006, 15:58:23

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 14:39:45
Hei Tero

Kuten itsekin totesit on tuon alkoholeja sisältävän Futura 98:n jakelu tarkoitus alkaa 10.04.2006 alkaen, ei siis ole jakelussa vielä.
Nähtäväksi jää jätetäänkö ilman merkittävää alkoholien sisätöä omaava 98E saataville tuon edellä mainitun rinnalle ja jos niin mille asemille.
Neste minulle aiemmin lupasi toimittaa infoa asian suhteen, muttei ainakaan vielä ole toimittanut.
Nesteen verkkosivujen tuoteselosteessa on edelleen Futura 98:n tuotetiedote, jossa kerrotaan, ettei sen valmistukseen ole käytetty alkoholeja.
Sivuilla on jo myös tuotetiedote Futura 98B (olisiko mahdollisesti tuon alkoholillisen, siitä kun vielä toistaiseksi puuttuu sisältö kokonaan, eli on vain pelkkä otsikko).
Kuullostellaan ja ihmetellään. Luulisi ainakin joidenkin jakeluasemien kiinnostuvan hallvemmasta polttoaineesta, eli tuosta Futura 98:sta, jonka valmistukseen ei ole käytetty alkoholeja:

Terv.
Risto Niemi

Tässäpä tuota yllä olevassa viestissäni Nesteeltä kaipaamaani luvattua infoa nyt sitten on.

Sain sähköpostitse seuraavan viestin, jossa oli kolme PDF-liitettä:
Lähettäjä. Honkanen Markku
Lähetysaika: 5. toukokuuta 2006 klo 15:48
Vastaanottaja: Risto Niemi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hei
Viitaten aikaisempiin yhteydenottoihin bensiinien tuotetiedotteista haluan päivittää tilanteen osaltamme.
Tällä hetkellä etanolia ei käytetä 98 oktaanisessa bensiinissä muualla Suomessa kuin oheisella listalla mainuituissa kunnissa. Emme kuitenkaan enää takaa etteikö etanolipitoista bensiiniä voisi muissakin kunnissa olla.
Oheiset tiedot koskevat Neste ja A24 asemia. Muiden yhtiöiden tuotteiden osalta ajantasaisen tiedon saa kyseisiltä yhtiöiltä.
Tässä viimeisimät tuotetiedotteet.
<<Futura98bio.pdf>> <<Futura98.pdf>>
Niiden voimassa olevat versiot ovat myös luettavissa internetosoitteesta.
http://www.neste.fi/tuotteet_tuotelistaus.aspx?path=2589;2655;2698;2707;2708;4079&trnro=130#
Tällähetkellä Futura 98 -biobensiinin jakelualue on oheisen kuntalistauksen mukainen:
<<BIOASEMAT.pdf>>

ystävällisin terveisin
Markku Honkanen
Kehityspäällikkö
Polttonesteprosessi
Neste Markinointi Oy

Nyt on kyllä ilmailijoiden itse olla tarkkana ja huomioida huolellisesti kaikki nuo näkökohdat, joita tässä keskustelujuonteessa on esille tuotu. Alkoholeja nyt sitten on 98: iin sekoitettu, eikä määristä ole edes ihan tarkkoja tietoja. Sen verran kuitenkin, että mahtuvat EN228 - normin puitteisiin.

Seuratkaa tuoteselosteita Nesteen verkkosivuilta ja muiden jakeluyhtiöiden verkkosivuilta.

Ainakin Neste ilmoittaa verkkosivujensa kysymyksiä biopolttoaineesta kohdassa, ettei se merkitytä jakeluasemilla alkoholitonta 98: ia ja alkoholillista Bio 98: ia millään tavoin toisistaan erittyvästi. Asemilta voi vain kysellä tuoteselosteiden perään.

Tässä vaiheessa en tiedä voimmeko tehdä asian hyväksi vielä jotain, että alkoholiton pysyisi saatavilla jossain.

Terveisin
Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Hanu - toukokuu 09, 2006, 11:39:37

Tietääkseni Suomessa on ollut ainakin pari tyyppihyväksyttyä lentokonetta, joiden Lycomingeissa on
kokeiltu 98E:n käyttöä polttoaineena. Onko tästä asiasta olemassa virallista tutkimustietoa,
miten lyijytön E-autobensiini käyttäytyy perinteisen lentokonemoottorin kanssa?

Vieläkö nämä kokeilukoneet (toinen oli ainakin P28A) lentävät autobensalla?

Kotikentälläni lekobensa maksaa tällä hetkellä 1,76 e/l , joten kaikkia vaihtoehtoja tässä
pitää miettiä, niin kauan kuin Lycomingissa on vielä tiimaa jäljellä.

T:HaNu

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: kate - toukokuu 09, 2006, 14:38:37

Lainaus käyttäjältä: Hanu - toukokuu 09, 2006, 11:39:37

Kotikentälläni lekobensa maksaa tällä hetkellä 1,76 e/l , joten kaikkia vaihtoehtoja tässä
pitää miettiä, niin kauan kuin Lycomingissa on vielä tiimaa jäljellä.

Mielenkiintoista noista hinnoista että juuri viime lauantaina tankattiin Räyskälässä
ja ainakin Nesteen automaatissa oli "vain" hieman yli 1.50 €/l . Sensijaan vapunpäivänä
EFTU shellissä oli kanssa yli 1.70€/l . Tarkistin vielä Nesteen hinnaston päivämäärän ja se
näytti olevan vastikään päivitetty.

Tosin, ilo on joka tapauksessa väliaikainen kun ensi vuoden alussa tuon kaiken päälle
tulee 40c+ALV ( n. 50 c) polttoaineveroa.

Kun vielä samalla tulee se systeemi että myös harrastekäytössä olevilla moottorikoneilla
pitää olla ne mitä ne nyt olikaan G- ja M organisaatiot eli sitten kaikesta täytyy
maksaa Konekorhoselle itsensä kipeäksi. Jos olen oikein ymmärtänyt niin
SIL:n suunnitelmiin ei kuulu ottaa harrastekäytössä olevien moottorikoneiden ottaminen
organisaationsa alle.

Kate

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Hanu - toukokuu 09, 2006, 16:48:09

Mielenkiintoista noista hinnoista että juuri viime lauantaina tankattiin Räyskälässä
ja ainakin Nesteen automaatissa oli "vain" hieman yli 1.50 €/l .

Tuohon Katen ylläolevaan kommenttiin; Oli säiliö sitten Nesteen tai Shellin, niin
saman tehtaan lekobensaa on tankissa. Samalla Shellin laivalla Suomeen tuotu.
Hinnoittelu on sitten kummankin vapaassa harkinnassa.

HaNu

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - toukokuu 09, 2006, 17:27:21

Lainaus käyttäjältä: Hanu - toukokuu 09, 2006, 11:39:37

Onko tästä asiasta olemassa virallista tutkimustietoa,
miten lyijytön E-autobensiini käyttäytyy perinteisen lentokonemoottorin kanssa?

T:HaNu

Kysymääsi tietoa on olemassa varsin runsaastikin. Eräs parhaista tietolähteistä tähän ovat Experimental Aircraft Association' in (EAA) verkkosivusto:

www.eaa.org/
>> SHORTCUTS
>> Choose a Shortcut
>> valitse STC for Auto Fuel
>> paina GO

Sieltä löytyy sivu: automobile fuel program, jonka alla kolme alaotsikkoa; Alternate Fuel Program, Research & Development ja Educational

Näiden alla on sitten tietoa aiheesta todella runsaasti, niillä kyllä pitäisi pärjätä varsin pitkälle.

Risto Niemi

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: P.Lehtinen - toukokuu 09, 2006, 17:56:34

Limbachilta tullut tuore tieto "viinabensan" käytöstä Limbachin valmistamissa moottoreissa:

"Unsererseits bestehen gegen die Verwendung von Futura98B keine Bedenken. Der
Alkoholgehalt ist genau so gross wie er bei der EN 228 spezifiziert ist. Die
Alkoholgehalte an beiden Kraftstoffen sind gleich."

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Juho - toukokuu 09, 2006, 19:38:35

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 08, 2006, 15:58:23

Lainaa

Etanolia ei käytetä muualla, mutta emme takaa, etteikö muualla myös käytettäsi.....Mitä tässä on oikein yritetty sanoa??

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jari Kaija - toukokuu 09, 2006, 22:21:43

Lainaus käyttäjältä: P.Lehtinen - toukokuu 09, 2006, 17:56:34
Limbachilta tullut tuore tieto "viinabensan" käytöstä Limbachin valmistamissa moottoreissa:

Jotain hajua tuosta saa, mutta olisitko kiltti ja suomentaisit tuon skinheadien ihannoiman kielen ;)

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - toukokuu 10, 2006, 09:41:25

Lainaus käyttäjältä: Juho - toukokuu 09, 2006, 19:38:35
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 08, 2006, 15:58:23

Tässäpä tuota yllä olevassa viestissäni Nesteeltä kaipaamaani luvattua infoa nyt sitten on.

Sain sähköpostitse seuraavan viestin, jossa oli kolme PDF-liitettä:
Lähettäjä. Honkanen Markku
Lähetysaika: 5. toukokuuta 2006 klo 15:48
Vastaanottaja: Risto Niemi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tällä hetkellä etanolia ei käytetä 98 oktaanisessa bensiinissä muualla Suomessa kuin oheisella listalla mainuituissa kunnissa. Emme kuitenkaan enää takaa etteikö etanolipitoista bensiiniä voisi muissakin kunnissa olla.

Lainaa

Etanolia ei käytetä muualla, mutta emme takaa, etteikö muualla myös käytettäsi.....Mitä tässä on oikein yritetty sanoa??

Varmaan tuota Nesteen tarkoittamaa sanomaa tai sen tarkennusta on syytä kysyä suoraan Markku Honkaselta, joka sen on kirjoittanut.

Minä ymärtäisin sanoman niin, ettei Neste täysin kattavasti seuraa mihin sieltä haettava polttoaine loppupelissä kulkeutuu. Luonnollisesti Neste tietää omien jakelukanaviensa asiat paremmin kuin muut heiltä polttoainetta ostavat jakelukanavat. Mutta jos tarkempaa tietoa haluat, niin suosittelen kysymistä em. henkilöltä.

Risto Niemi

Otsikko: Höyrylukkoasiaa
Kirjoitti: Kari Aspiola - toukokuu 10, 2006, 13:00:42

Tuossa muutamassa aiemmassa kommentissa asiaa on jo jossainmäärin sivuttukin. Koitan tiivistää tähän joitain käytännössä havaitsemiani seikkoja.

Höyrylukon syntyyn vaikuttaa pääasiassa kolme eri tekijää yhdessä.

1. polttoaineen laatu

- tästä onkin jo edellisissä puheenvuoroissa runsaasti faktaa tietoa
- eräs asia on vielä vailla huomiota, autobensaa on kesä- ja talvilaatua, talvilaatu höyrystyy huomattavasti herkemmin kuin kesälaatu

2. vallitseva paine

- paineen laskiessa saavutetaan vääjäämättä tilanne jolloin bensa alkaa höyrystymään järjestelmässä
- paine alenee aina pumpun imupuolella ja rakenteellisilla ratkaisuilla asiaan voidaan vaikuttaa (+/-)
- monissa tehtaan tekemissäkin koneissa on ylitetty pumpunvalmistajan maksimi imukorkeus asennuksissa (Pierburg 0,5 m)
- esim 4G:n tilanteessa "todellinen" imukorkeus voi ollakin nelinkertainen
- jos siirtopumppu sijaitsee tankin nestepinnan alapuolella, niin tilanne on huomattavasti parempi

3. polttoaineen lämpötila

- myös tehtaan tekemissä moottoriasennuksissa olen havinnut monissa koneissa, että imupuolen bensaletku on vedetty nippusiteellä suoraan kuumaan jäähdytysnesteletkuun kiinni
- onneksi joissain konetyypeissä on rakennettu polttoainejärjestelmän korkeimmalle kohtaa paluulinja takaisin tankkiin, siinä "jakopalikassa" on sellainen puolen millin reikä (suutin) josta kaikenaikaa paineellisesta järjestelmästä palautuu bensaa tankkiin vaikka moottori ei olisikaan käynnissä

Asiaa vielä sähköisistä bensapumpuista.

Pumppuja on ainakin kahta perustyyppiä (käyttötarkoituksen mukaan) rakenteellisesti on tietysti enemmänkin tyyppejä. Ns imupumppu (suction pump) sallii että pumppu sijoitetaan nestepinnan yläpuolelle. Valmistaja yleensä on ilmoittanut asennusohjeissaan maksimi imukorkeuden.

Ns painepumppu tai paineenkorotuspumppu (pressure pump) on tarkoitettu nimensä mukaan korottamaan lopullista painetta, se ei salli ollenkaan imukorkeutta vaan asennetaan joko olemassaolevan pumpun perään tai sitten nestepinnan alapuolelle.

Pumpun valintaa ei helpota yhtään se tosiasia, että aika harva varaosamyyjä on perehtynyt myymiensä pumppujen toimintaan.

Pumpun tuotto (litraa/minuutissa) on tietysti myös huomioitava, että se on riittävä. Jos on epäilyksiä niin ainahan asian voi mitata vaikka jälkeenpäin.

Tässä muutama kantapäänkautta opittu huomio.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Lauri - toukokuu 18, 2006, 23:19:59

Olen lentänyt muutaman vuoden tyyppihyväksytyllä lentokoneella autopensalla, eikä mitään ihmeelistä siinä ole ollut. Ehkä noin 200h tullut lennettyä. Kone Grumman American AA5 Lycomin 320 E2G moottorilla. Ensinmäinen lupa Suomessa, kerhon Cessnaan otin toisena.
Tässä täytyykin sitten myös viranomaisia kiittää. Olivat sitten mukana kun aikani vänkäsin ja päästiin asiasta vähän pidemmälle, kun hain tuttujen malliksi miten euroopassa toimitaan. Kun toimitin oikean nivaskan papereita, leima tulikin nopeesti. Näin se homma etenee...

Hyviä puolia:
Ei tulpat lyijyynny
Ei ole vaidettu pariin vuoteen tulppia
Öljy säilyy pitkään puhtaan värisenä
Ei tarvi laihentaa, jos ei halua säästää
Ei korroosiota, ei rikkiä
Halvempaa
Helppo tankata, kun käy kentällä jaarittelemassa kaataa kanisterin samalla tankkiin ja ei tarvi ajaa tankkaukseen erikseen.

Jenkit testanneet sen 23 000 jalkaan saakka.

Reissullani eurooppaan, jo ruotsin puolella ensinmäisen kerran moottori pätki kun rupes olemaan lekopensan puolella, s**t

Ei ole kuin hyvää sanottavaa. Petersenin luvat ei käy euroopassa, kun kukaan ei ole aloittanut hyväksymisprosessia. Mulla on kaikkiaan neljät eri luvat, jotka sitten yhdet on hyväksytty euroopassa ja täällä.

Hyväksytyt koneet euroopassa:
http://www.daec.de/te/kraftstoff_emzs.htm

Oma lupani:
http://www.multi.fi/kik/grumman/autopensalupa.htm

Kerhon koneen lupa:
http://www.multi.fi/kik/autopensa.htm

Tilaa täältä:
http://autofuelstc.com/autofuelstc/sm/ia.html

Lauri

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: rami - toukokuu 20, 2006, 21:16:47

Miten on kuka tarvii autobensa luvat experimenttaali koneista osa kulkee luontojaan autobensalla mutta entäs ne uudelleen rakennetut / muuten muutetut esim vanhat koneet, joissa on Lycoming tai kontti, ja joihin on joku saanut autobensa luvankin onko näihinkin haettava lupa vai saako käyttää omaa harkintaa.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - toukokuu 21, 2006, 19:58:46

Lainaus käyttäjältä: rami - toukokuu 20, 2006, 21:16:47
Miten on kuka tarvii autobensa luvat experimenttaali koneista osa kulkee luontojaan autobensalla mutta entäs ne uudelleen rakennetut / muuten muutetut esim vanhat koneet, joissa on Lycoming tai kontti, ja joihin on joku saanut autobensa luvankin onko näihinkin haettava lupa vai saako käyttää omaa harkintaa.

Jos autobensan soveltuvuus näytetään toteen (esim. löytyy STC tai tositetaan koelentojen yhteydessä), voidaan hyväksyä rakennusluvan alla tehtynä muutostyönä.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jari Lanteri - kesäkuu 12, 2006, 16:05:56

Laitan tähän taas mielenkiintoisen huolestuttavan meilin, jonka sain Veli Anttilalta koskien autobensa-asiaa ilmailukäytössä. En itse ehdi muiden kiireiden takia asiaan paremmin perehtymään, mutta jospa tässä olisi taas keskustelun pohjaksi materiaalia (erityisesti Ristolle). Tästä eteenpäin kursiivilla siis Velin (ja jäljempänä Niskasen Ilkan) tekstiä:

Moron,
Jälleen voi ihmetellä mitähän bensaa sieltä huoltoasemalta mahtaa saadakaan.
Talvi vai kesälaatuista bioo ja ei-bioo.
Tässä on liitteenä pari mielenkiintoista asiakirjaa ajalta tammikuu 2003. Tämä
pompsahti tuossa pintaan kun katselin vanhoja Moputyöryhman papereita ja
kirjeenvaihtoa.

Shellin pumaskassa puhutaan normista SFS-EN-228 ja Limbachin bulletinissa DIN
EN 228. Kysymys on alun alkaen sama euronormi, mutta kun tarkemmin selvitimme
mitä tuo kansallinen etuliite sitten meinaa niin...

Yllätys.. vai ei, niin tuo ero onkin ilmastovyöhykkeen mukaan kausilaatujen
erossa. Täällä peräpohjolassa kun saa talvilaatuun sotkea enemmän kevyitä ja
siten herkemmin kaasuuntuvia polttoainejakeita kuin tuolla saksanmaalla.

Kun luet tuota Shellin pumaskasta niin huomannet:

Höyrynpaine Reid EN 13016-1
kesä, kPa 45 - 70 tyypillisesti 68
talvi, kPa 70 - 90 tyypillisesti 88

Oletetaan että kentän pinnan paine on vaikkapa 98 kPa ja esim polttoainepumpun
imupaine 5 kPa niin päästään polttoaine pumpulle tultaessa noin 93 kPa
paineeseen, joka on hyvin lähellä normin mukaista ylärajaa 90 kPa
(talvilaadulla tyypillisesti 88 kPA). Kun lisätään polttoainejärjestelmän
pyörteisyys, lämpötilat yms tekijät päästään kyllä lahelle ongelmatilannetta
siis kaasuuntumisvaaraa jo kentän pinnan tasalla. Noin puolen kilsan
korkeudessa ollaan jo alle 90 kPa:n paineissa. Jopa ultralla ja mopullakin
pääsee noille lentopinnoille. Ongelmallisimpia koneita
polttoainejärjestelmiltään ovat varmasti mm. Grobit ja EutoStarit ja nimen
omaan täysillä nousutehoilla nokka pystyssä (=imukorkeus maksimissaan).

Huoltoasemalta tankatessa näin kesän korvalla ei voi olla varma saako sieltä
talvi vai kesälaatua. Kyllä ainakin näin kesähelteillä (+25 C tätä
kirjoitettaessa) saapi olla huolissaan jos on tankannut talvilaatua.

Sitten katsopas tuota Shellin laatupumaskassa tuolloin ollutta merkintää
sallitusta pirtumäärästä
Etanoli, til.-% EN 1601 < 5

Elikkä se siitä alkoholittomuudesta. Myös Limbachin Bulletinissa kielletään
alkoholin lisääminen polttoaineen sekaan esim veden sekoittamiseen polttoaineen
sekaan ( kuten eräs maahantuoja on aina suositellut).

Nyt on Shelli lanseeraamassa uutta bensalaatua markkinoille, joku rohkea voisi
tietysti tutkia sen soveltuvuutta ilmailukäyttään jossain olosuhteissa....

Linkeissä lisätietoa uudesta bensasta:

http://www.shell.com/home/Framework?siteId=fi-fi&FC2=/fi-fi/html/iwgen/news_and_library/press_releases/2006/zzz_lhn.html&FC3=/fi-fi/html/iwgen/news_and_library/press_releases/2006/v_power_lanseeraus_070606.html

http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf

t. Veli

--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä: "Niskanen Ilkka"
Päiväys: 2003/01/01 ke PM 08:22:00 EET

Aihe: Shellin 98E-bensiini ja Limbach

--------------------------------------------------------------------------------
Eipä sovellu enää Shellinkään 98E-bensiini Limbach-moottoriin. MON-oktaaniluku
ei täytä Límbachin Technical Bulletin 53.1 28.5.1998 vaatimuksia.

Liitteenä Shellin 98E-bensiinin tuotetiedot ja Limbachin Service Bulletin 53.1

t.Ilkka

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: P.Lehtinen - kesäkuu 12, 2006, 22:22:51

Nyt on pakko puuttua peliin ettei mopo karkaa kokonaan käsistä. Limbachilta on tullut edellisen viestin tietojen jälkeen jo 2 uutta bulletiinia autobensasta. Toivottavasti seuraava linkki toimii: http://www.limflug.de/downloads/905/905.700.071.000.pdf.

Kommentti "kun katselin vanhoja Moputyöryhman papereita " on vuodelta 2003 joten siltä osin tieto on vanhaa.
Limbachilta tulleen tiedon mukaan kaikkia polttoaineita jotka täyttävät EN228- normin voidaan käyttää.

Grobilta on bulletiini joka koskee B-mallia polttoainejärjestelmän paluupuolen lisäyksestä.
Senverran kommenntia myös EV97:kan pa-järjestelmään, että siinä on paluu tankille joten höyrylukkovaara on olematon.

Itse koneen järjestelmiin, niinkuin Risto jo aiemmin mainitsi en ota moottoriedustajana kantaa, ne asiat täytyy kysyä ko. koneen valmistajalta.

Pertti

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Lauri - kesäkuu 12, 2006, 22:45:00

Käynyt autopensalla 7500 jalassa, eikä mitään ongelmia.
Ikaruksellakin tuttu kävi muistaakseni 4 kilometrissä testaamassa.
Pitääpä testata mihin asti tehot koneessa riittää ja autopensa käytössä, taitaa tehot loppua ennen kuin polttoaine tökkii.
Onhan ne Jenkeissäkin käynyt testaamassa 23 000 jalassa.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - kesäkuu 13, 2006, 08:36:29

Lainaus käyttäjältä: Lauri - kesäkuu 12, 2006, 22:45:00
Käynyt autopensalla 7500 jalassa, eikä mitään ongelmia. Ikaruksellakin tuttu kävi muistaakseni 4 kilometrissä testaamassa.
Pitääpä testata mihin asti tehot koneessa riittää ja autopensa käytössä, taitaa tehot loppua ennen kuin polttoaine tökkii.
Onhan ne Jenkeissäkin käynyt testaamassa 23 000 jalassa.

Autopolttoaineen käytössä on niin monta muuttujaa ettei "testisi" ja "muistikuvasi" oikein vakuuta vanhaa skeptikkoa kokeiden todistusarvosta.
Pitäisi tietää enemmän olosuhteista, lämpötiloista, polttoaineesta, lentokoneen käytöstä, pa-järjestelmästä jne. jotta korkealla käväisyä voitaisiin kutsua "testiksi". ;-)

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Sami Myllymäki - kesäkuu 13, 2006, 11:04:01

jokaisessa meissä asuu pieni koelentäjä, eikai.... :-X

--
Sami

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: anttive - kesäkuu 13, 2006, 12:00:09

Ei liene moottorin käymisen kannalta mikään ongelma mitä polttoainetta sinne tankkiin laittaa jos ja kun moottorin valmistajakin ilmoittaa että autobensaa saa käyttää. Tuossa muistelossa vuodelta 2003 tarkoitin kiinnittää huomiota siihen , että DIN EN 228 normi on hieman erilainen kuin SFS EN 228 normi. Shellin laatupumaskassa mainittiin jo tuolloin että etanolin määrä voi olla jopa 5%. Milloin etanolia on ollut autobensassa ja kuinka paljon sitä en tiedä. Mutta nythän sitä etanolia tämän biopolttoaineen myötä laitetaan ihan tietoisesti.
Pahin ongelma lienee nyttemmin epätietoisuus siitä mitä polttoainetta sieltä huoltoaseman pumpusta satut saamaan. Onko se talvi- vai kesälaatua (on mielestäni melkoinen ero omainaisuuksissa). Entä onko omassa välivarastossasi tai koneesi tankissa pitkän käyttötauon jäljiltä mitä (laatu)tavaraa.
Ongelmana voi tosiaankin olla lentokoneen tankin tai polttoainejärjestelmän soveltumattomuus ko. polttoaineelle.
Sittenhän on se logistiikkapuoli. Kannattaa todellakin kiinnittää huomioo niihin lekkereihin ja tankkausvälineiseen millä se autobensa siirretään sieltä huoltoasemalta lentsikan tankkiin. Niin tankkausvälineiden kuten myös tilapäisten polttoainevarastojen tulee kestää noita bio- ynnä muita lisäaineita.

Veli

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: kate - kesäkuu 13, 2006, 13:00:44

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - kesäkuu 12, 2006, 16:05:56
Noin puolen kilsan
korkeudessa ollaan jo alle 90 kPa:n paineissa. Jopa ultralla ja mopullakin
pääsee noille lentopinnoille. Ongelmallisimpia koneita
polttoainejärjestelmiltään ovat varmasti mm. Grobit ja EutoStarit ja nimen
omaan täysillä nousutehoilla nokka pystyssä (=imukorkeus maksimissaan).

Huoltoasemalta tankatessa näin kesän korvalla ei voi olla varma saako sieltä
talvi vai kesälaatua. Kyllä ainakin näin kesähelteillä (+25 C tätä
kirjoitettaessa) saapi olla huolissaan jos on tankannut talvilaatua.

Jos autobensan kanssa on potentiaalisia ongelmia höyrynpaineen kanssa
niin eikö silti järkevämpi ratkaisu olisi että on kuitenkin
helpompi muuttaa polttoainejärjestelmää kuin koko
mailmaa ympärillänsä. Eli esimerkiksi siirtää sähköinen pumppu
alemmas jolloin tuo imukorkeus ei ole ongelma. Tästähän
täällä on ollut jo aikaisemminkin juttus mutta taisi johtaa
flame sotaan "ei niihin koneisiin omia räpellyksiä saa tehdä".

En siis tarkoita että jotain virityksiä vaan eikö nyt yleisen konetyypin
kohdalla kannattaisi tehdä ihan kunnon suunnitelmat ja laskelmat
ja sen mukaansitten muutosohje. Menisiköhän ilmailuhallinnollakin
helpomin läpi kun muutosohje olisi kerran hyväksytty ?

Eiköhän kuitenkin kannata elää sen mukaan että autobensa on se mitä
jatkossa joutuu käyttämään jollei halua maksaa itseään kipeäksi ja
valmistaja ei varmasti muuta bensan koostumusta pienen marginaalisen
vähemmistön vaatimusten takia.

Kate

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Karoliina - kesäkuu 14, 2006, 12:51:30

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - kesäkuu 13, 2006, 08:36:29
Autopolttoaineen käytössä on niin monta muuttujaa ettei "testisi" ja "muistikuvasi" oikein vakuuta vanhaa skeptikkoa kokeiden todistusarvosta.
Pitäisi tietää enemmän olosuhteista, lämpötiloista, polttoaineesta, lentokoneen käytöstä, pa-järjestelmästä jne. jotta korkealla käväisyä voitaisiin kutsua "testiksi". ;-)

Meillä on kuva lämpömittarista koneessa korkeudella 9300 jalkaa. Mittari näytti ulkolämpötilaksi -10.1 Celciusta.
Maan tasalla lämpötila oli loppukeväinen hellepäivä, luokkaa 18...+20 astetta.
Ajankohta oli 2005 toukokuu muistikuvan mukaan. Polttoainelaatu SEO 95E tankattu Malmin automaatilta.
Moottori Rotax 912UL. Ei ongelmia silloin eikä ole ollut kertaakaan sen jälkeenkään kun ollaan korkealla käyty
tai pinnoilla matkaa ajettu.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - kesäkuu 14, 2006, 14:47:02

Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - kesäkuu 14, 2006, 12:51:30
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - kesäkuu 13, 2006, 08:36:29
Autopolttoaineen käytössä on niin monta muuttujaa ettei "testisi" ja "muistikuvasi" oikein vakuuta vanhaa skeptikkoa kokeiden todistusarvosta.
Pitäisi tietää enemmän olosuhteista, lämpötiloista, polttoaineesta, lentokoneen käytöstä, pa-järjestelmästä jne. jotta korkealla käväisyä voitaisiin kutsua "testiksi". ;-)

Meillä on kuva lämpömittarista koneessa korkeudella 9300 jalkaa. Mittari näytti ulkolämpötilaksi -10.1 Celciusta. Maan tasalla lämpötila oli loppukeväinen hellepäivä, luokkaa 18...+20 astetta.
Ajankohta oli 2005 toukokuu muistikuvan mukaan. Polttoainelaatu SEO 95E tankattu Malmin automaatilta. Moottori Rotax 912UL. Ei ongelmia silloin eikä ole ollut kertaakaan sen jälkeenkään kun ollaan korkealla käyty tai pinnoilla matkaa ajettu.

On ihan tavallista että ultrakäyttöön (ja polttoainejärjestelmään) sopii se polttoaine joka on siihen tarkoitettu ja hyväksytty, varsinkin jos toimitaan muutenkin lento-ohjekirjan mukaisesti ;-)
Katso Starin käsikirja sivu 13 kohta 1.8.1 Polttoaine; 95E autobensiini (EN 228).

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Karoliina - kesäkuu 14, 2006, 18:12:49

Tehdas myös sanoo:
"In our conditions we recommend using the petrol Natural 95."

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: PK - kesäkuu 17, 2006, 01:13:56

Kannattaa suhtautua vakavasti höyrylukkoon. On nimittäin sellainen toimintahäiriö jota on kohtalaisen vaikea paikallistaa jälkikäteen. Ne olosuhteet kun ovat niin muuttuvia... Tuli menneenä kevättalvena testattua suksiultraa FL180 ja hyvin pyöri. Silti saatiin höyrylukko aikaiseksi jo 1000 ft:n paikkeilla ja vielä kahteen kertaan. Saattaa olla merkitystystä mistä tankkaa...taisi olla nestettä silloin. Varmuuden vuoksi uusittiin mekaaninenpumppu vaikka vanhasta ei sitä vikaa löytynytkään. Todellinen hyöty kuitenkin siitä että paranneltiin pumpun ja lohkon välistä eristystä sekä lisättiin pumpulle menevää raitista ilmaa ja näin ollen pumpun lämpötila laski merkittävästi.(mittailtiin turhan korkeita lukemia pumpun kannesta. rotaxissa ei ilmeisesti näitäkään vaivoja ole kun pumppu on niin kylmässä paikassa jos letkutukset on vaan tehty asiallisesti.)Seurauksena oli että harmillista vaivaa ei ole sittemmin esiintynyt. Toivoa sopii että vaiva ei uusiudu ensi talvena kun pyttyihin saadaan sitä hyvin syttyvää laatua.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Juha Karjalainen - kesäkuu 19, 2006, 17:18:39

Taitaa olla niin että tuo höyrylukkovaara on lähinnä polttoainejärjestelmän ominaisuus. Kaasutinmoottoreissa joissa on putouspainetyyppinen polttoaineen siirto säiliöltä moottorille ja/tai moottorikäyttöinen imevä kalvopumppu, on riski olemassa. Ruiskutusmoottoreissa joissa on sähkökäyttöinen siirtopumppu tankissa ja polttoaine on paineistettu koko syöttöputkiston pituudelta, ei riskiä käytännössä ole. Höyrystyminen ja sen myötä höyrylukon syntyminen kun on voimakkaasti riippuvainen vallitsevasta paineesta. Imevissä järjestelmissä paine putkistossa laskee alle vallitsevan ilmanpaineen, jolloin höyrylukon vaara kasvaa, paineistavissa järjestelmissä puolestaan paine putkistossa on huomattavastikin suurempi kuin vallitseva ilmanpaine. Mitä suurempi paine, sitä vähemmän polttoaine höyrystyy.

Asiaa voinee valaista vertaamalla autolla ajamiseen vuoristossa. Nykyaikainen ruiskutusmoottorilla varustettu auto ei hyydy korkeallakaan vuoristotiellä ainakaan höyrylukkoon vaikka kaasutinmoottorilla se voisikin tuottaa ongelmia. Ja autothan käyttävät luonnollisesti autobensaa. Olen itsekin ajanut autolla yli 2500 m merenpinnasta ilman ongelmia, mutta alla olikin ruiskupeli. Ongelma on siis lähtöisin enemmän polttoainejärjestelmän toteutuksesta kuin itse polttoaineen ominaisuuksista. Mutta on toki syytä muistaa, että niin Rotaxit kuin valtaosta perinteisistäkin ilmailumoottoreista ovat kaasutinmoottoreita ja valtasosassa kaikissa ylätasoisissa koneissa polttoaineen siirtämisestä siipitankista kaasuttimelle huolehtii vain painovoima. Toki koneen polttoainejärjestelmän tuntee parhaiten koneen valmistaja, joten autobensan sopivuudesta parhaan näkemyksen saa tiedustelemalla sitä koneen valmistajalta. Höyrylukkoasian lisäksi kun asiaan vaikuttaa lisäksi myös mm. tiivisteiden ja muoviosien kemiallinen kestävyys polttoaineen lisäaineille (MTBE, ETBE jne.) joita autobensoissa on käytännössä aina.

Juha

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: PK - kesäkuu 19, 2006, 22:50:19

Sitä vaan meinasin sanoa että pumppu "kurlaa tyhjää" vaikka maan pinnalla jos "onnistut" saamaan pa-systeemin riittävän lämpimäksi. Ei kannata ajatella asiaa pelkästään korkeuksina. Polttoaineen laatu, järjestelmän paine ja lämpötila jos ovat toisilleen sopivia jokaisessa mahdollisessa tilanteessa riittävällä marginaalilla, ei asiaa tarvitse sittemmin miettiä. Onkos se asia näinkin yksinkertainen?
Ruiskut ja varsinkin kumin kestäminen onkin sitten toinen juttu...

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Aki Suokas - kesäkuu 26, 2006, 21:08:49

Lainaus käyttäjältä: Nuutti - maaliskuu 21, 2006, 18:39:51
Tuon mukaan alkoholia tulee olla korkeintaan 1% ja huomautetaan erikseen, että speksit sallivat isomman alkoholimäärän autobensassa.

Shell V-power bensan esitteessä (http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf) on etanolin maksimimääräksi annettu 0,5%.

Otsikko: Re: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - heinäkuu 12, 2006, 11:41:50

Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - kesäkuu 26, 2006, 21:08:49
Lainaus käyttäjältä: Nuutti - maaliskuu 21, 2006, 18:39:51
Tuon mukaan alkoholia tulee olla korkeintaan 1% ja huomautetaan erikseen, että speksit sallivat isomman alkoholimäärän autobensassa.

Shell V-power bensan esitteessä (http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf) on etanolin maksimimääräksi annettu 0,5%.

Heippa taas kaikille

Hyvä havainto Akilta.

Nyt tiedämme, että ainakin Shell V-Power täyttää vaatimukset , ainakin tuon alkoholin ylärjan osalta myös STC: omaavien tyyppihyväksyttyjen lentokone-moottoriyhdistelmien osalta. Niissähän tuo alkoholin yläraja on tavallisesti 1 %.

Muistakaa kuitenkin käydä läpi koko kyseisen polttoaineen tuoteseloste, siinä saattaa olla muitakin kriittisiä ainesosamääriä yms. kuin alkoholi. Samoin muistakaa varmistaa polttoaineen jakelupaikalta, josta sen hankitte, että tuote on juuri tuota ao. tuoteselosteen määrittämää polttoainetta.

Nesteeltä en valitettavasti ole saanut mitään uutta kerrottavaa tietoa toistaiseksi.

Tulipa mieleeni, että tunteeko kukaan ilmailijoista Jorma Ollilaa, joka nykyisin on mm. Shell: n hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hän saattaisi asianmukaisesti informoituna ja lobattuna olla avainhenkilö, joka saattaisi pystyä vaikuttamaan uskottavalla tavalla Euroopan ja myös Suomen korkeisiin poliittisiin päättäjiin tiedostamaan, hyväksymään ja ottamaan päätöksiä tehdessään huomioon nämä mäntämoottoristen ilma-alusten, ainakin vielä toistaiseksi asettamat tekniset vaatimukset niissä käytettäville polttoaineille.

Ts. lainlaatijoiden ei tulisi säätää lakeja lentobensiineille, jotka eivät mahdollista niiden käyttöä ilma-aluksissa turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja toisaalta polttoaineyhtiöt voisivat jatkaa tarkoituksenmukaisella tavalla ilma-aluksille sopivien bensiinien valmistusta ja jakelua koko Euroopassa (tässä tapauksessa Shell voitaisi kenties saada vihkiytymään asiaan).

Ainakin niin pitkään asian tulisi olla näin kunnes Ollilan kovasti EU: lta peräämä teknologiainnovointipanostus tuottaisi uudenlaisia käyttökelpoisia toivotunlaisilla polttoaineilla toimivia moottoreita ilma-aluksiin, jonka jälkeen vanhoista voitaisi riittävän pitkän siirtymäajan jälkeen luopua ja siirtyä käyttämään ympäristöystävällisempiä pollttoaineita.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkien Euroopan, tai edes koko maailman, mäntämoottorikäyttöisten ilma-alusten vuosittain käyttämä yhteenlaskettu polttoainemäärä on niin pieni, ettei maailman pelastumista ympäristövahinkokatastrofilta voi missään tapauksessa laskea sen varaan, joten siirtymäajan pituuskaan tuskin lienee mikään ongelma, kunhan vaan poliitikot saadaan hahmottamaan asian faktat ja merkityksen suuruusluokka toisaalta ilmailun ja toisaalta ympäristön kannalta. Kokonaivaikutus ilmailulle on ratkaisevan suuri, mutta vaikutus ympäristön kuormitukseen lähes häviävän pieni.

Terveisin
Risto Niemi

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - elokuu 22, 2006, 14:28:53

Heippa

Pistänpä oheen EAA: n verkkosivuilta lainaamaani tekstiä, jossa kerrotaan halvasta, yksinkertaisesta testilaitteesta, jolla voi todeta autobensassa olevan alkoholin ja sen määrän (anteeksi, etten viitsinyt kääntää sitä suomeksi).

lainaus alkaa...
ASSURE THE SAFETY OF AUTO FUEL USED IN YOUR AIRPLANE WITH EAA'S ALCOHOL TEST KIT

EAA AVIATION CENTER, OSHKOSH, Wis. - (June 30, 2006) - With more states welcoming and even mandating ethanol in motor fuels for automobiles, the Experimental Aircraft Association (EAA) is helping pilots who use auto fuel in their airplanes stay safe, with a new alcohol test kit available through EAA. For more than 30 years, EAA's auto fuel Supplemental Type Certificates (STCs) for a variety of manufactured aircraft have saved aircraft owners money by allowing them to use unleaded auto fuel. Such fuel without ethanol is safe and effective for aircraft use, based on more than 30 years of thorough testing.The addition of ethanol, however, creates chemical properties that are harmful to aircraft engines and fueling systems. It is critical for aircraft owners using auto fuel to know if the gasoline being used in their aircraft is pure. Some states do not require the marking of gas pumps indicating ethanol is present in the fuel, so EAA recommends that all auto fuel be tested before fueling an aircraft.EAA's auto fuel Alcohol Test Kit allows a pilot or aircraft maintenance technician to make preventative tests on auto fuel, even before fuel is purchased for an aircraft. Simply pour water, then auto fuel, in the included test tube and shake it to mix the contents. When the mixture has settled within five to 10 minutes, a gauge on the test tube indicates whether the water level has risen. An increase in the amount of water on the gauge indicates that alcohol is present in the fuel. The gauge will also indicate the percentage of alcohol. EAA's test method is simpler than the previous remedies, as much less fuel is used to make a determination.EAA's auto fuel test kit is a necessary tool for every auto fuel STC holder, and is just $15, including shipping via US Postal Service Priority Mail. The kit includes padded insulation for the test tube, so you can keep it in your aircraft without worrying about breakage. The test kit is easy to use and will last as long as the glass does.The test kit can be ordered from EAA by calling 920-426-4843 or emailing [email protected]. Orders will also be taken at Member Village during EAA AirVenture Oshkosh 2006 on July 24-30 at Wittman Regional Airport in Oshkosh, Wis. In addition, more information on auto fuel and STCs will be available on during an EAA AirVenture forum on Monday, July 24, at 11:45 a.m., at Forum Pavilion #2.EAA, The Leader in Recreational Aviation, is an international association with 170,000 members and 1,000 local Chapters. To join EAA or for more information on EAA and its programs, call 1-800-JOIN-EAA (1-800-564-6322) or go to www.eaa.org.
... lainaus päättyy.

Testeri olisi varmaan järkevä hankinta Suomessakin niille, jotka lentävät autobensa-STC: eillä varustetuilla lentomoottoreilla, nyt kun meilläkin on niin kovasti poliittista painetta tuohon biopolttoaineeseen päin (=käytännössä alkoholin lisäämiseen bensaan).

Ei tuo hankinta hullumpi ehkä olisi Rotax-moottoreilla operoivillekaan, jos innostuvat vielä oikein paljon tuota alkoholia bensaan lisäämään.

Lienee ainakin hyvä varmistaa ja tietää missä mennään, jottei tulisi yllätyksiä tuon alkoholin määrän suhteen.

Risto Niemi

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jani Hintikka - elokuu 22, 2006, 15:13:45

Kertokaapas tietäjät tietämättömälle, että miksi ylipäätään etanolin osuutta polttoaineessa on rajoitettu ilmailukäytössä? Maallikkona tulee mieleen vain oikeastaan tiivisteiden ja letkujen kestävyys...

Mitä etua etanolin lisäämisellä saadaan (muuta kuin halvennettua tuotantokustannuksia)?

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - elokuu 22, 2006, 15:24:03

Lainaus käyttäjältä: Jani Hintikka - elokuu 22, 2006, 15:13:45
Kertokaapas tietäjät tietämättömälle, että miksi ylipäätään etanolin osuutta polttoaineessa on rajoitettu ilmailukäytössä? Maallikkona tulee mieleen vain oikeastaan tiivisteiden ja letkujen kestävyys...

Mitä etua etanolin lisäämisellä saadaan (muuta kuin halvennettua tuotantokustannuksia)?

Et nyt viitsisi ensin vaikkapa lukea tämän keskustelujuonteen päästä päähän ennen kuin kysyt. Siinä mielestäni on jo melko tyjentävästi kerrottu nuo olleellisimmat siitä mitä kysyt. Kysy sitten vähän yksityiskohtaisemmin lisää, jos et jotain niissä esitetystä ymmärtänyt.

Risto Niemi

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Jani Hintikka - elokuu 22, 2006, 15:30:34

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - elokuu 22, 2006, 15:24:03

Et nyt viitsisi ensin vaikkapa lukea tämän keskustelujuonteen päästä päähän ennen kuin kysyt.

Jeps, löytyhän ne haitat tuolta aikaisemmasta tekstistäsi kun tarkkaan selasin...

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - elokuu 22, 2006, 15:41:37

Lainaus käyttäjältä: Jani Hintikka - elokuu 22, 2006, 15:13:45
Kertokaapas tietäjät tietämättömälle, että miksi ylipäätään etanolin osuutta polttoaineessa on rajoitettu ilmailukäytössä? Maallikkona tulee mieleen vain oikeastaan tiivisteiden ja letkujen kestävyys...

Mitä etua etanolin lisäämisellä saadaan (muuta kuin halvennettua tuotantokustannuksia)?

Tuli vielä mieleeni edellisen viestini jälkeen tuo polttoaineen tuotantokustannus. Siitähän tässä juonteessa ei aiempana ole puhuttu.

Totean vaan, että bensiinin tuotantokustannus on suurempi silloin kun siihen lisätään alkoholia verrattuna öljystä krakattuun tai tislattuun bensiiniin.

Ts. tuotantokustannusten halvennusetua ei alkoholin lisäämisellä saada, päin vastoin se korottaa niitä.

Poliittinen intohimo alkoholin lisäämiseen liittyy bionäkökulmaan ns. uusiutuvien luonnonvarojen suosimisen suuntaan ja riippuvuuden vähentämispyrkimyksiin hupenevista öljyvarannoista, jotka luettanee uusiutumattomiin luonnonvaroihin tässä mielessä.

On sitten kokonaan toinen juttu, että alkoholia, ei ainakaan runsaasti sitä sisältävä polttoaine ei sovellu täysin, eikä lainkaan kaikille lentomottoreille. Ne eivät käy sillä luotettavasti, eivätkä niiden polttoainejärjestelmät kestä sitä, ainakaan hyvin.

Risto Niemi

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: pimattil - elokuu 23, 2006, 08:34:07

Rönsyillään hieman lisää, mutta tähtäimenä on kuitenkin oikea asia. Eli pystyisikö polttoaineen joukosta sitten poistamaan "helposti" etanolin? Eli ostaisi normaalia biopolttoainetta ja poistaisi siitä joukosta etanolin. Jatkossa kun ei ole mitään takuita siitä, etteikö vaikka kaikki autopolttoaineet tulisi sisältämään etanolia ja määrätkin voivat nousta.

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - elokuu 23, 2006, 09:00:22

Lainaus käyttäjältä: pimattil - elokuu 23, 2006, 08:34:07
Rönsyillään hieman lisää, mutta tähtäimenä on kuitenkin oikea asia. Eli pystyisikö polttoaineen joukosta sitten poistamaan "helposti" etanolin? Eli ostaisi normaalia biopolttoainetta ja poistaisi siitä joukosta etanolin. Jatkossa kun ei ole mitään takuita siitä, etteikö vaikka kaikki autopolttoaineet tulisi sisältämään etanolia ja määrätkin voivat nousta.

;-) Eli sekoitetaan polttoaineeseen vettä, annetaan alkoholin sitoutua veteen ja lasketaan sitten vesi pois, vai !!?? ;-)

Siinä on vain se vika että jäljelle jäävän polttoaineen ominaisuuksia ei tiedä kukaan, koska alkoholilla mm. nostetaan myös polttoaineen oktaanilukua.

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: pimattil - elokuu 23, 2006, 12:26:42

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - elokuu 23, 2006, 09:00:22
Lainaus käyttäjältä: pimattil - elokuu 23, 2006, 08:34:07
Eli pystyisikö polttoaineen joukosta sitten poistamaan "helposti" etanolin?
Siinä on vain se vika että jäljelle jäävän polttoaineen ominaisuuksia ei tiedä kukaan, koska alkoholilla mm. nostetaan myös polttoaineen oktaanilukua.

Noh, siinähän sekin idea sitten meni myttyyn... ja mitä veden käyttöön etanolin poistajana tuli, niin jos se oikeasti onnistuisi niin helposti, niin uskoisin "vesietanolin" ottamiselle olevan muitankin hyödyllisiä käyttökohteita.

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Arto - elokuu 23, 2006, 15:51:22

Kuten tarkkaavaiset Ilmailun lukijat muistavat, ovat Brasilialaiset saaneet tyyppihyväksynnän etanolilla käyvälle lannoituskoneelle. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää minkälaisia poikkeavia ratkaisuja pa-järjestelmässä ym. on perinteisellä lekobensalla käyviin moottoreihin nähden. Tietäisikö kukaan?
Arto

Otsikko: Vs: Etanolin sopivuus ilmailumoottoreihin
Kirjoitti: Toma - elokuu 23, 2006, 16:30:59

Lainaus käyttäjältä: Arto - elokuu 23, 2006, 15:51:22
Kuten tarkkaavaiset Ilmailun lukijat muistavat, ovat Brasilialaiset saaneet tyyppihyväksynnän etanolilla käyvälle lannoituskoneelle. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää minkälaisia poikkeavia ratkaisuja pa-järjestelmässä ym. on perinteisellä lekobensalla käyviin moottoreihin nähden. Tietäisikö kukaan?
Arto

Jos kolmas kotimainen sujuu niin tässä on hieman juttua lycoming ja etanolin käytöstä...

Lainaus käyttäjältä: NEW PERSPECTIVES FOR BIOFUELS IN AVIATION Zbigniew T. Pągowski
3. The first ethanol fuelled transatlantic flight

The first transatlantic flight on ethanol fuel was prepared on very well known Lycoming 360. According fuel characteristics (see table below) i.e. high octane, high oxygen ethanol burns more completely end clean without detonation, low RVP have less tendency to vapor lock. Ethanol replaces in gasoline those chemicals, which are listed as carcinogenic hydrocarbons (mainly benzene and ETBE). Emissions of hydrocarbons are less then 50%. Emission of carbon monoxide decreases 40%; increase emission NOx up to 19%. On the margin emission of aircraft engine in USA and Europe (apart from Sweden and Swiss) is non-regulated. Simple modification of fuel system to allow more fuel flow was needed. The drawback was slight reduction in range to max 20% depending from compression ratio.

Parameter AVGAS Ethanol
Specific gravity .69 -.79 .789
Lower Caloric Value MJ/kg 44.2 27.2
Motor Octane 100 112
Stoich. A/F 14.7 9.0
Reid Vapor Pressure Kpa 38-48 16
Latent heat, MJ/kg 34-.35 .92
% oxygen m/m 0.0 34.7

In Lycoming HIO-360 compression ratio was raised from 7.5 to 10.5 by reducing of the deck height and installing new high compression pistons. The cylinders walls were chrome plated.
In fuel system according reaction of ethanol on certain Al alloys short fuels lines were modified. There was only a short fuel line, which was allodized. The rest of the fuel lines from buna-N rubber as inner core were compatible with ethanol like wing fuel tanks made from fiberglass. Compatibility with ethanol of all material were tested. New digital fuel meter was installed. Preliminary tests were conducted with good results. The flight across Atlantic is very precisely described and no problem related to fuel is confirmed. Considering price of fuel in USA for ethanol transatlantic flight cost is 160 USD- if avgas would have been used it increase up to 230 USD!

Koko juttu löytyy oheisessa word dokkarissa

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Risto Niemi - elokuu 24, 2006, 13:00:06

Lainaus käyttäjältä: NEW PERSPECTIVES FOR BIOFUELS IN AVIATION Zbigniew T. Pągowski
3. The first ethanol fuelled transatlantic flight

The first transatlantic flight on ethanol fuel was prepared on very well known Lycoming 360. According fuel characteristics (see table below) i.e. high octane, high oxygen ethanol burns more completely end clean without detonation, low RVP have less tendency to vapor lock. Ethanol replaces in gasoline those chemicals, which are listed as carcinogenic hydrocarbons (mainly benzene and ETBE). Emissions of hydrocarbons are less then 50%. Emission of carbon monoxide decreases 40%; increase emission NOx up to 19%. On the margin emission of aircraft engine in USA and Europe (apart from Sweden and Swiss) is non-regulated. Simple modification of fuel system to allow more fuel flow was needed. The drawback was slight reduction in range to max 20% depending from compression ratio.

Parameter AVGAS Ethanol
Specific gravity .69 -.79 .789
Lower Caloric Value MJ/kg 44.2 27.2
Motor Octane 100 112
Stoich. A/F 14.7 9.0
Reid Vapor Pressure Kpa 38-48 16
Latent heat, MJ/kg 34-.35 .92
% oxygen m/m 0.0 34.7

In Lycoming HIO-360 compression ratio was raised from 7.5 to 10.5 by reducing of the deck height and installing new high compression pistons. The cylinders walls were chrome plated.
In fuel system according reaction of ethanol on certain Al alloys short fuels lines were modified. There was only a short fuel line, which was allodized. The rest of the fuel lines from buna-N rubber as inner core were compatible with ethanol like wing fuel tanks made from fiberglass. Compatibility with ethanol of all material were tested. New digital fuel meter was installed. Preliminary tests were conducted with good results. The flight across Atlantic is very precisely described and no problem related to fuel is confirmed. Considering price of fuel in USA for ethanol transatlantic flight cost is 160 USD- if avgas would have been used it increase up to 230 USD!

Moikka

Ennen kuin nyt kukaan kerkiää ihmettelemään edelläolevan perusteella joitain aiemmissa viesteissäni tässä juonteessa esittämiäni tekstejä, totean seuraavassa pari asiaa lisää.

Reid Vapour Pressure (Reid Höyrynpaine), joka kuvaa aikalailla polttoaineen höyrylukkotaipumusta (höyrylukkoindeksi kyllä vielä paremmin täällä Euroopassa) on sekä tavallisella lentobensiinillä että autobensiinillä korkeampi kuin etanolilla ja vielä eri suuruinen autobensiineissä kesällä ja talvella.

On kuitenkin syytä huomata, että kun tehdään bensiinin ja etanolin seos, tilanne onkin kinkkisempi. Seoksella löytyykin höyrynpaineen huippukohta tietyllä seossuhteella ja sitten sen molemmin puolin se alenee. Tuo huippukohta on kohdalla, jossa etanolin osuus on noin 6...10 %. Ts. kun etanolia lisätään suhteellisen vähän, kuten EU-maissa nyt suunnitellaan, nousee seoksen höyrynpaine korkeammaksi kuin bensiinillä ilman etanolia ja tietenkin samalla myös höyrylukon riski.
Tuolla Brasiliassa etanolia käytetään joko pelkästään tai ainakin erittäin paljon, jolloin höyrynpaine on alhaisempi (paljonkin) kuin bensiinin höyrynpaine ja samalla höyrylukkoriski alhainen. No tämäkin on vielä yksinkertaistus erittäin monimutkaisesta asiasta; on siinä polttoaineessa muitakin seosaineita lähes aina jne. Voi kun kaikki asiat olisivatkin yhtä yksinkertaisia ja varmatoimisia kuin vanhan ajan junan vessa, mutta kun eivät ole. Sitten pitää vaan ottaa selvää asioista ja toimia niiden mukaisesti.

Toinen asia on tuossa Toman esille tuomassa dokumentissa esitetty etanolin ja bensiinin käytön hintavertailu USA-hinnoin. Noinhan se on tuolla ameriikan maalla, etelä-Amerikassa on halpaa ruokoa etanolin valmistukseen ja pohjois-Amerikassa maissia. Euroopassa ei ole, ja ameriikan maille on pikä matka.
Kuten olette voineet lukea niin Neste on ilmoittanut biobensiinin olevan kalliimpaa kuin tavallinen bensiini, ellei valtio sitten tue sitä verohelpotuksin.
Hallitus ja erityisesti Keskusta ovat innostuneet biopolttoaineeseen pakottamisen suuntaan, mutta varsinkin MTK on vahvasti vaatinut, ettei halpaa tuontietanolia maahan missään tapauksessa saa tuoda. Kaikki me tiedämme kuinka kallista viljely ylipäätään Suomen oloissa on, ei onnistu lainkaan ilman LFA-yms. tukia, joten halpaa sen tuottama etanoli ei varmaankaan tule olemaan.

Risto Niemi

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Gerhard Barkhorn - syyskuu 13, 2006, 10:06:16

Rotax on kommentoinut jollain tapaa alkoholi-bensa seoksien käyttöä rotaxin moottoreissa antamalla Service Information SI-912-016

Otsikko: Veroetu taitaa kaatua...
Kirjoitti: Lauri - joulukuu 11, 2006, 22:27:31

Enkut ainakin on hävinnyt sodan veneiden polttoaineen vero etuudesta.

http://www.rya.org.uk/NewsAndEvents/newsroom/news/red.htm

Tuskin EU antaa periksi niin pienille, kuin harrastelentäjät kun isommillakin tökkii..

Lauri

Otsikko: Vs: Veroetu taitaa kaatua...
Kirjoitti: Nuutti - joulukuu 11, 2006, 22:48:55

Lainaus käyttäjältä: Lauri - joulukuu 11, 2006, 22:27:31
Tuskin EU antaa periksi niin pienille, kuin harrastelentäjät kun isommillakin tökkii..

Ranskan, Portugalin, Maltan, Iso-Britannian ja Ruotsin hakemukset on jo komission toimesta tutkittu ja tulos oli sama kuin veneilijöillä (lähde (http://eur-lex.europa.eu/Notice.do?val=436697:cs&lang=fi&list=436697:cs,&pos=1&page=1&nbl=1&pgs=10&hwords)). Suomen hakemus on vielä käsittelyssä, joten lopullista ratkaisua asiaan saanemme odottaa vielä hetken.

-Tero-

Otsikko: Vs: Veroetu taitaa kaatua...
Kirjoitti: Armin Züger - joulukuu 12, 2006, 04:26:46

Lainaus käyttäjältä: Nuutti - joulukuu 11, 2006, 22:48:55
Lainaus käyttäjältä: Lauri - joulukuu 11, 2006, 22:27:31
Tuskin EU antaa periksi niin pienille, kuin harrastelentäjät kun isommillakin tökkii..

Ranskan, Portugalin, Maltan, Iso-Britannian ja Ruotsin hakemukset on jo komission toimesta tutkittu ja tulos oli sama kuin veneilijöillä (lähde (http://eur-lex.europa.eu/Notice.do?val=436697:cs&lang=fi&list=436697:cs,&pos=1&page=1&nbl=1&pgs=10&hwords)). Suomen hakemus on vielä käsittelyssä, joten lopullista ratkaisua asiaan saanemme odottaa vielä hetken.

-Tero-

Se joka pistää ekaksi silmiin dokumentissa on että käytetään termit kuin 'private pleasure flights' eikä 'General aviation', 'non-commercial aviation' tai vastaava....

Otsikko: Vs: Veroetu taitaa kaatua...
Kirjoitti: Nuutti - joulukuu 12, 2006, 07:16:15

Lainaus käyttäjältä: Armin Züger - joulukuu 12, 2006, 04:26:46
'private pleasure flights'

Mielestäni tuo termi on dokumentissa hieman harhaanjohtava, sillä se on kuitenkin määritelty hyvin laajaksi:

Lainaa
Private pleasure-flying is defined as "the use of an aircraft by its owner or the natural or legal person who enjoys its use either through hire or through any other means, for other than commercial purposes and in particular other than for the carriage of passengers or goods or for the supply of services for consideration or for the purposes of public authorities.

Ja vapaa käännös tuosta:

YKsityinen huvilentäminen on määritelty seuraavasti "lentokoneen käyttö sen omistajan, luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön toimesta, joka on saanut koneen vuokraamalla tai millä tahansa muulla tavalla käyttöönsä muuhun kuin kaupallisiin tarkoituksiin ja erityisesti muihin tarkoituksiin kuin matkustajien tai rahdin kuljetukseen tai viranomaispalveluiden tuottamiseen.

-Tero-

Otsikko: Vs: Veroetu taitaa kaatua...
Kirjoitti: kate - joulukuu 12, 2006, 20:22:26

Lainaus käyttäjältä: Nuutti - joulukuu 11, 2006, 22:48:55
Lainaus käyttäjältä: Lauri - joulukuu 11, 2006, 22:27:31
Tuskin EU antaa periksi niin pienille, kuin harrastelentäjät kun isommillakin tökkii..

Ranskan, Portugalin, Maltan, Iso-Britannian ja Ruotsin hakemukset on jo komission toimesta tutkittu ja tulos oli sama kuin veneilijöillä (lähde (http://eur-lex.europa.eu/Notice.do?val=436697:cs&lang=fi&list=436697:cs,&pos=1&page=1&nbl=1&pgs=10&hwords)). Suomen hakemus on vielä käsittelyssä, joten lopullista ratkaisua asiaan saanemme odottaa vielä hetken.

-Tero-

Valitettavasti tätä osasin jo ennustellakkin, olisi ollut pientä isompikin ihme jos olisi mennyt läpi. Eli nyt
sitten kysymys että mitä tämän jälkeen.

vähintään 60 senttiä litrahintaan tuo päälle 30l/h kuluttavalle koneelle 20 euroa lisää tuntihintaan ja
ultrallekkin kympin. Tietysti varmaan jokainen joka vain pystyy alkaa viimeistään nyt kantamaan
kanisterissa bensat omalle koneelle. Ultrien lentäjille tämä ei ole kovinkaan suuri ongelma. Tietenkin
kerhoille kanisterirallin järjestäminen voi olla onelma varsinkin jos ei ole hyvää säilytyspaikkaa
omalle säiliölle.

Moottorikoneille sensijaan tarvittavien papereiden hankkiminen on työtä mutta alkaa tuntua
siltä että se kannattaa jos vain mahdollista. Tietenkin ylätaso-Cessnan tankkaaminen
kanistereilla alkaa olla aikamoinen urakka.

Toki jää muutama kysymys, miten käy kenttien polttoainehuollolle, kun jokainen joka vain kykynee
alkaa kantaa kanistereissa autobensaa. Jos 100LL:n myynti romahtaa ja jää vain matkalentäjien
ja niiden jotka eivät autobensaa voi käyttää vaaan. Kannataako homma edes ollenkaan ?

Vai kävisikö niin että saisimme yhteistuumn järjestetuksi kentille 98/95E:n myynnin ?
Jos näin tehtäisiin niin se kaiketi tulisi 100L tilalle. Miten sitten kävisi niille,jotka
eivät voitai tai halua autobensaa käyttää ?

Valitettavasti ei homma vain näin helpolla ratkea. Varmaankin suurin osa meistä
moottorikonneella lentävistä ei ole valmis maksamaan yli 20 Euroa tunnilta lisää
toisaalta kaikille autobensa ei sovi syystä tai toisesta. Yhteisymmärräystä ei
ehkä löydy.

Itse toivoisin että nyt saataisiin ilmailunharrastajien ja polttoaineen jakelijoiden
kanssa yhteistyössä hanke 100L:n korvaamiseksi 95/98 ja JetA-1 jakelulla.

JetA-1 sillä voihan tulos olla kova ruuhka Cessnojen ja Pipereiden dieselöintiin :)

Kate

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Lauri - joulukuu 14, 2006, 18:53:39

Moottorikoneille sensijaan tarvittavien papereiden hankkiminen on työtä mutta alkaa tuntua
siltä että se kannattaa jos vain mahdollista. Tietenkin ylätaso-Cessnan tankkaaminen
kanistereilla alkaa olla aikamoinen urakka.
Meillä (Kokkolan Ilmailukerho) on 400L tankki peräkärryllä ja sähkösellä pumpulla pensat C172 tankkiin.
Ei mitään kanistereiden kanssa saikkaamista.
Eli Cessna 172 ja omani on autopensalle sallittuja, eli on viralliset luvat.

Lauri

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Antsu - huhtikuu 11, 2007, 13:02:40

Sain Teboililta alla olevan vastauksen alkoholista bensan seassa:

-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: Teboil asiakaspalvelu [mailto:[email protected]]
Lähetetty: 20. maaliskuuta 2007 9:49
Vastaanottaja: Timo Flink
Aihe: Bensan alkoholimäärä

Teboil TERRA-moottoribensiineissä ei ole etanolia.

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Lauri - huhtikuu 23, 2007, 23:03:10

Ja Nesteen vastaus:

Hei,

Se, mitä vastasin 2004 edelleen pitää tuotteidemme osalta paikkansa paitsi
että Porvoon 98-oktaanisen bensiinin (Bio 98) etanolipitoisuus on aina
vähintään 2 til-% (tyypillisesti hiukan yli 2 til-%) ja että mittarissa on
merkintä, jos tuote on Bio 98:a.

Ja toinen vastaus:

Hei !

Pietarsaaren Neste asemien tuotteet tulevat Kokkolan terminaalista ja
varaterminaalina on Vaasa, joten Bio 98 bensiiniä ei ole Pietarsaaressa
jakelussa.

Bio 98 bensiiniä myyvät oheisen ylläolevan tiedoston mukaiset asemat ja
toimitukset niihin tulevat Porvoon terminaalista.
Sama lista löytyy myös allaovasta linkistä sivun oikeasta laidasta:

http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589%3b2655%3b2698%3b5645

Tai jos linkki ei aukea voi mennä allaolevaa polkua pitkin:

www.neste.fi -> Polttonesteet -> Futura bensiinit -> Futura Biobensiini ->
Biobensiiniä myyvät Neste Asemat.

JA TEXTI BIO 98 jos on alkoholia.
Nythän ne taas tuntu lyövän jäihin koko alkoholinvalmistuksen, kun kustannukset on nousseet 30%:lla.
Taitaa olla ainoa joka voi kannattaa tehdä BIO dieseliä... jota voi myös laittaa lämmitysöljyihin...

Lauri

Otsikko: Vs: Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!
Kirjoitti: Toma - toukokuu 11, 2008, 23:10:21

Täältä voi suhteellisen halpaan hintaan ostaa testi-kitin millä voi selvittää etanolin määrän polttoaineessa

http://www.fuel-testers.com/product_gas_alcohol.html

Ilmailufoorumi

Ilmailufoorumi => Experimental => Moottorit => Aiheen aloitti: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55

Parameter	AVGAS	Ethanol
Specific gravity	.69 -.79	.789
Lower Caloric Value MJ/kg	44.2	27.2
Motor Octane	100	112
Stoich. A/F	14.7	9.0
Reid Vapor Pressure Kpa	38-48	16
Latent heat, MJ/kg	34-.35	.92
% oxygen m/m	0.0	34.7