Ilmailufoorumi

Ilmailufoorumi => Experimental => Lentolaitesuunnittelu => Aiheen aloitti: Martti Mattila - huhtikuu 18, 2015, 16:39:55

Otsikko: Streevallinen ylätaso
Kirjoitti: Martti Mattila - huhtikuu 18, 2015, 16:39:55
Kohtalotoverini ilmailussa,joka oli tehnyt ainakin pari puukonetta,oli sisäistänyt siiven pääsalkojen korvakepulttien
porauksen vaativuuden,hyvä niin.Mutta päästäkseen tästä tarkkuutta ja jigejä vaativasta hommasta,oli hän ideoinut
korvakkeettoman rakenteen,missä rungon pääkaari,siipisalot ja streevat on liimattu kaikki kasaan yhtenä levymäisenä
kappaleena.Sen enempää hän ei ideoinnistaan,puhunut,mutta jatkoin ite asian kehittelyä.En siitä enempää,mutta yksi
asia on pohtimisen arvoinen yleisesti,nimittäin puun eläminen kosteuden mukaan.Voidaan kuvitella että saisin tällaisen
koneen tehdyksi ja lentäisin sillä suksikoneena,lumen pöllytessä rungon pääkaaren ja streevojen alaosiin.Ne venyisivät
kosteuden lisääntymisen seurauksena ja sen seurauksena syntyisi koko primäärirakenne renkaaseen hurjat sisäiset
jännitykset,vai syntyisikö,olisiko puulla kykyä sopeutua näihin kuitenkin melko pieniin mitta muutoksiin.
Moottorilerchestäni voin päätellä että kostealla ilmalla(talven aikana)siiven etureunan torsiovaneri venyy,pääsalko toimii
tukipisteenä ja jättöreuna joutuu "rypyttäytymään" mutkille,sillä johonkin muodonmuutospaineet on purettava,samaan
aikaan jättöreunakin on kosteuden takia pisimmillään.Aionkin jättää jättöreunan siivekkeen päästä vapaasti uivaksi,
eli muutostyö,minkä eteen joudun tekemään hirveästi paperitöitä.Jos yllämainitun umpirengas rakenteen
tekee hiilikuidusta tai alumiinipellistä,streevat voi "rakentaa"pois.
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod