Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Experimental => Aiheen aloitti: Hanu - lokakuu 17, 2006, 16:45:32
http://www.alexisparkinn.com/photogallery/Videos/2006-10-13-smallesttwinintheworld.wmv
Avaa linkki, niin otsikon kysymys aukeaa... Pitäisi kai olla monimoottorikelpparikin?
Lainaus käyttäjältä: Hanu - lokakuu 17, 2006, 16:45:32
Avaa linkki, niin otsikon kysymys aukeaa... Pitäisi kai olla monimoottorikelpparikin?
Ja tähän sen lisäksi vielä turbiini-kelppari
http://www.coolorwhat.net/blog/archive/2005/05/13/758.aspx
Ja täällä enempi videoineen:
http://flight.cz/cricri/english/
Eikös tällainen joskus ollut suomessa ? - ainakin muistan jämin Fly innissä sellaisen joskus nähneeni vuosia sitten.
Lainaus käyttäjältä: Jukka Mäkelä - lokakuu 17, 2006, 19:03:57
Eikös tällainen joskus ollut suomessa ? - ainakin muistan jämin Fly innissä sellaisen joskus nähneeni vuosia sitten.
OH-XER, ex C-GZOW, merkitty väliaikaisrekisteriin 1988, poistettu rekisteristä 1991 tuhoutuneena.
Ranskassa taitaa olla varsin suosittu kapistus.
Kuinka ollakaan, moottoreina mainitaan netissä myös Valmetin tuotteita. En ole kuitenkaan saanut selville minkälainen malli tämä olisi - jokin 9-20 hv kaksitahtinen ?
http://www.pilotfriend.com/experimental/acft2/41.htm
Näissä alkuaikojen trikeissähän käytettiin Suomessa ainakin Valmetin 10heppasta ykspyttyistä 2-tahtikonetta.
Ja myöskin riippuliitimiä moottoroitiin samalla motilla,Soarmaster nimisenä tunnettiin.Taisi olla 70-lukua,ja pyöri niitä vielä 80-luvullakin.Liekkö kyseessä sama motti tai sen evoversio.
Mulla on tuollainen valmet SM 160 kymmenen heppanen kakstahtari moottori.
Siihen myy varaosia sammutinlaitehuolto veljekset kulmala (Helsinki) niinkauan kun tavaraa riittää, moottori on käytössä mm palomiesten vesipumpuissa.
Painoa mokomalle laitteelle on kertynyt 9kg ja alennusvaihteena on käytetty Fiat henkilöauton nokkahihnaa ja pyöriä joista isompi oli pakeliittia ainakin mun versiossa :) ja eikun lentään Prrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr köh prrrrrrrrrrrrrrrrrr ;)
Valmet on tuohon moottoriin ostaneet valmistus luvat husqvarnalta
-Toni Mäkelä
Täytyy sanoa että valmetti teki hyviä lentomoottoreita...ei ollut koskaan mitään ongelmia ennen kuin paino nousi...ja sitten ei trike enää noussut:)Tenho lensi kellukkeillakin tuolla 10hp sella!
nyt kun ultria ei voi keksiä uudestaan on alettu puhua microlaiteista niin
tässä voisi olla kelpomoottori sellaiseen:)
http://www.icare-rc.com/plettenberg_predator.htm :D
[/quote]
OH-XER, ex C-GZOW, merkitty väliaikaisrekisteriin 1988, poistettu rekisteristä 1991 tuhoutuneena.
Ranskassa taitaa olla varsin suosittu kapistus.
Kuinka ollakaan, moottoreina mainitaan netissä myös Valmetin tuotteita. En ole kuitenkaan saanut selville minkälainen malli tämä olisi - jokin 9-20 hv kaksitahtinen ?
http://www.pilotfriend.com/experimental/acft2/41.htm
[/quote]
Onkohan OH-XER koneesta tilpehöörejä jossain vielä tallella ?
Lainaus käyttäjältä: Hanu - lokakuu 17, 2006, 16:45:32
http://www.alexisparkinn.com/photogallery/Videos/2006-10-13-smallesttwinintheworld.wmv
Avaa linkki, niin otsikon kysymys aukeaa... Pitäisi kai olla monimoottorikelpparikin?
Tuskin tarvii monimoottorikelpparia.. tai noh suomesta en tiedä.. kunnollinen rento meininki, sitä vaan taivaalle tekemään silmukoita.
Soarmasterilla tein ainakin yhden pakkolaskun kun moottori sammui nousun jälkeen metsän päällä.
Pääsin juuri ja juuri liukumalla sieltä pois ja myötätuuleen pellolle. Nokilleen mentiin mutta siitä selvittiin
vain särkyneellä tulpanhatulla. Muulloin kyllä pelasi kiitettävästi kun vain käyntiin sai.
Terve!
Tähän viestiketjuun ei ole kirjoiteltu pitkään aikaan, mutta aihe on edelleen ajankohtainen.
Nils Rostedt kirjoitti 17.10.2006 päivätyssä kommentissaan:
LainaaOH-XER, ex C-GZOW, merkitty väliaikaisrekisteriin 1988, poistettu rekisteristä 1991 tuhoutuneena.
Tuolla sisarfoorumissa Flightforum.fi on viime talven ja kevään aikana ollut vilkasta keskustelua otsikolla Cri-Cri - Meniskös läpi tarkastuksista täällä kotomaassa? Lisäksi Ilmailu-lehden numerossa 4/2008 oli kattava neljän sivun historiikki tästä Eino Rantasen aikoinaan hankkimasta CriCristä OH-XER otsikolla Kaksi moottoria ja kaksi kaputtia: Pieni ja pippurinen CriCri.
Useimmat tämän palstan lukijoista ovat varmaankin jo lukeneet tuon Ilmailu-lehden artikkelin ja seuranneet myös noita Flightforumin viestejä ja tietävät ko. koneyksilön tämänhetkisen tilanteen. On totta, että kahden kaputin seurauksena koneeseen on tullut vaurioita. Totaalisesta tuhoutumisesta ei kuitenkaan ole kysymys, vaan kone on edelleenkin jokseenkin yhtenä kappaleena ja on nykyisin allekirjoittaneen hallussa. Suurimmat vauriot ovat laskutelineiden pettäminen, sekä siipien takareunoihin ja ohjainpintoihin syntyneet painaumat. Myös kabiinin kuomuun on tullut muutamia säröjä.
Tarkoitukseni on kunnostaa kone lentokelpoiseksi. Rakennuslupahakemusta en ole vielä jättänyt, mutta tulen tekemään sen lähiaikoina.
Pekka Soukka
p. 0400 586 982
pekka.soukka(at)kotinet.com
ruotsissa on nykyään yks cricri.
http://www.cricri.se/
/jonny majava
Mielenkiintoista havaita, että Suomi-Ruotsi-Norja-maaottelussa on puntit tasan, sillä Norjassakin on YKSI CriCRI:
www.cricri-club.com
t. Pekka Soukka
Onko tämä Cri-Cri edistynyt..missä se majailee nykyään...voisin tulla vilasemaan ensikuun puolella jos sopii ?
Luin ILMAILUsta sen jutun...hieno juttu.
Kaikille Cri-Cri faneille niin täältä löyty aika hieno video ladattavaksi
http://www.rc-tech.ch/videos/Aviation/070106_Cricri_web_SD_2M.wmv
Mainittakoon, että uusiseelantilainen Wayne Butt on pikkuhiljaa saamassa projektinsa lentokuntoon.
http://www.cricri.zoomshare.com/
Sivuilla mainittu lystin hinta on aika lähellä, mitä itse BoM:n perusteella laskeskelin.
t. Kvide
Lainaus käyttäjältä: kvide - lokakuu 23, 2008, 23:39:56
Mainittakoon, että uusiseelantilainen Wayne Butt on pikkuhiljaa saamassa projektinsa lentokuntoon.
http://www.cricri.zoomshare.com/
Sivuilla mainittu lystin hinta on aika lähellä, mitä itse BoM:n perusteella laskeskelin.
t. Kvide
Mikä on BoM ?
Lear Jettiä mainostettiin aikanaan koneena jonka saa alle 1 ooo ooo usd. Nykyään uuden minimihinta on 5 miljoonaa dollaria.
http://helpglobe.com/answers.aspx?qid=438
Siihen nähden Cri Crin rakentaminen on kallistunut nopeammin.
Voisko olla että Sanginjoen lentäjän koneet ei maksa edes 1 000 usd ?
Mikä tosta Cri Cristä tekee Toyota Priusta ( 18 000 usd USA:ssa ) kalliimman ( avioniikka, certifiointi, maalaus, teetätetty työ vai mikä ) ?
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - lokakuu 24, 2008, 10:10:59
Mikä on BoM ?
BOM = Bill Of Materials, eli osaluettelo. Joskus käytetään myös nimitystä Part List, mutta käytännössä monet PDM (Product Data Management)ja ERP (Enterprice Resource Planning) järjestelmät käyttävät osaluettelosta nimitystä BOM.
Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - lokakuu 24, 2008, 10:26:23
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - lokakuu 24, 2008, 10:10:59
Mikä on BoM ?
BOM = Bill Of Materials, eli osaluettelo. Joskus käytetään myös nimitystä Part List, mutta käytännössä monet PDM (Product Data Management)ja ERP (Enterprice Resource Planning) järjestelmät käyttävät osaluettelosta nimitystä BOM.
Käsittämätöntä että jo pelkät materiaalit noin pienessä koneessa on USD 24 000 . Noi tilatut moottorit oli yli usd 4 000 per kpl ( Briggs & Stratton leikkuri on 240 euroa kaupassa josta moottori ehkä ½ ). Olisko nuo moottorit ns. lentokonelaatuna hieman kalliit + alternaattori + pakari ?
Varmaankaan originaali 63 kiloinen Cri Cri ei täytä nykyvaatimuksia lentokoneelle...eli se oli puhdas prototyyppi. Siksi se oli tullut maksamaan vain 1 000 dollaria.
Löytyipä kiva video Toman linkistä! Filmissä mukava fiilis.
Arto
Lainaus käyttäjältä: kvide - lokakuu 23, 2008, 23:39:56
Sivuilla mainittu lystin hinta on aika lähellä, mitä itse BoM:n perusteella laskeskelin.
t. Kvide
Voitko laittaa tuon BoM:in tänne tirkisteltäväksi. Kiitos etukäteen.
t. Jukka
Tässä isomman koneen hinta 2008; http://www.thatchercx4.com/specifications.htm
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - lokakuu 24, 2008, 18:56:21
Voitko laittaa tuon BoM:in tänne tirkisteltäväksi. Kiitos etukäteen.
Osaluettelo on osa Cri-Cri:n piirustuksia, jota en ala julkisesti jakamaan. Piirustukset ja rakennusohjeet voi ostaa suoraan Michel Colombainilta. Hinta muistaakseni noin 460 euroa.
Pakettiin kuuluu noin 40 kpl. 1:1 piirustuksia A0-koossa ja päälle 200 sivua Remingtonilla kirjoitettuja ohjeita käsin piirrettyine kuvineen kaikkineen. Niitä on kuvattu sekä ylisuunnitelluiksi, että taideteoksi... Hienoja ovat. Esim. Marseillen saippualle löytyy käyttöä.
Joitain epämääräisiä osaluetteloita voi saada käsiinsä rekisteröitymällä Yahoon CriCri keskusteluryhmään. Tiedosto-osiossa kuvia, skannattuja dokumentteja jne.
t. Kvide
Vaikuttaa siltä, että koko Cri Crin idea on menetetty jos pelkät materiaalit maksaa 24 000 usd.
Tosin koko kone on aivan eri spekseillä nykyään 9 hv sijasta on 21,5 hv moottorit ja isona plussana tuo pleksiosia pystyssä pitävä kaari on huomattavasti tukevampi kuin aiemmin. Eipä olis uskonut , että muutamassa kymmenessä vuodessa pelkät piirustukset kotiin toimitettuna maksaa enemmän kuin kone muutama vuosikymmen sitten.
Pikku nettietsintä ja voila Cri Cri piirustukset $5.50
http://cgi.ebay.com/ebaymotors/BUILD-CRI-CRI-AIRCRAFT-TWIN-JET-ENGINE-AIRPLANE-PLANS_W0QQcmdZViewItemQQhashZitem230302141128QQitemZ230302141128
Lentovideo; http://www.switched.com/2007/10/01/worlds-tiniest-airplane/
Balsa"miehet" tekee lennokeita. Teepä takamaa balsasta lentokone, CRI-CRI malliin, mikä on halpa ja rikkoo kaikki lujuusopin ja aerodynamiikan lait edukseen. Teepä halpakin vielä. Koelennä sitten vielä itse. Toisaalta, kyllä aidot alkuperäiset CRI-CRI: piirustukset ovat opettavaiset, kuten minullakin on. Ei puhuisi niin paljon asiattomia.
Lainaus käyttäjältä: taho - lokakuu 25, 2008, 17:02:09
Balsa"miehet" tekee lennokeita. Teepä takamaa balsasta lentokone, CRI-CRI malliin, mikä on halpa ja rikkoo kaikki lujuusopin ja aerodynamiikan lait edukseen. Teepä halpakin vielä. Koelennä sitten vielä itse. Toisaalta, kyllä aidot alkuperäiset CRI-CRI: piirustukset ovat opettavaiset, kuten minullakin on. Ei puhuisi niin paljon asiattomia.
Balsaa en ole ajatellut vaan lähinnä mantyä ja vaneria..mahdollisesti kangasta ja muutamia kuituosia sekä hieman metallia siellä missä sitä tarvitaan.
Cri Crin runko on 31 lbs. Suurin säästö olisi varmaan joku 2 x 5 hv moottorit.
Olen miettynyt miten olisi hiilikuitu jossa olisi tyhjää tilaa sisällä joka olisi paineistettu jolla sen saa jäykäksi..
kuten kokistölkki kun painetta on sen päällä voi seistä jos tyhjenee se painuu kasaan.. onkohan tuolainen rakenne mahdollinen?
DUNP täällä ei saa lausua mitään viisasta mitä muut ei ole tulleet ajatelleeksi. Kekkosen ajan Suomen ihmiset/lapset ei salli tuollaisia lausumia. Häpeä hetki ja vaihda saittia tai sinut tasapäistetään.
:)
Ilmatiiviyden saavuttaminen kaikissa olosuhteissa voi olla ongelma. Pumpattavat lentokoneet tosin on jo keksitty.
Lisäksi rakenteella voisi olla olla purkasus kohtia jotka peteettävät hallitusti esim kovassa törmäyksessä toimisivat turvatyynyn tapaan käänteisesti..
Ehtoota ilmailuväki.
Olen seurannut mielenkiinnolla molempien foorumien kirjoittelua takavuosina Utissakin olleesta OH-XER tunnuksella lentäneestä Cri-Cristä.
Itse tulin kuvioihin mukaan koneen Utin vuosien omistajan aloittaessa ostamassa projektin kanssa niiden liian painavien/isojen moottorien aikaan. Itse lensien sillä useampia koelentoja tuon ensimmäisen kaputin/ pakkolaskun jälkeen.
Minunkin lentoni sillä päättyivät omistajan ajamaan kaputtiin Utissa ja koneen hävittyä tuntemattomaan.
Koneesta: Kumpikaan kaputeista ei aiheutunut koneesta tai sen aerodynaamisista ominaisuuksista.
Ensimmäisessä niistä painopiste oli kaukana edessä liian painavien moottorien vuoksi. Ei pitäisi luottaa myyjän "punnariin".
Moottorihäiriön jälkeen vedon puolittuessa ja vauhdin vähentyessä se kuulemma vaatii jyrkässä liussa kiihdyttämisen 100 kts+ vauhtiin, ennen kuin peräsin mometti riitti juuri ja juuri oikaisuun Tyrrin pellolla Utissa...
Normaali lähestymis-/ kynnysnopeus on 55 kts
Toisessa kaputissa kone kiihdytettiin maakiidossa noin kaksi kertaa käsikirjan mukaiselle irtoamisnopeudelle työnnettynä. Sen jälkeen kun kiskaistaan sauva taakse, on loppu luettavissa tutkintaraportista. Hyppy 20-30 metriin, säikähdys ja työntö, uusi säikähdys ja veto G-sakkauksessa tonttiin asti.
Noudatettaessa alkuper. Valmet JPX-moottoreilla suunnittelijan laatiman käsikirjan nopeuksia lentoonlähdössä. lähestymisessä ja laskussa, on Cri-Cri ketterä, mutta ei kiikkerä, ja helposti hallittavissa. Se on hyvin Pikku-Tuuliamainen ohjainvaikutukseltaan ja -nopeudeltaan.
Mikään kansaneläkeikään ehtineen ensimmäinen lentokonekokemus se EI ole. Aloittelijalle se on liian vikkelä, mutta monenlaisilla koneilla lentäneille se on hauska peli.
Utin 2000m kiitotieltä nousu kiitotien päähän noin 1000 jalkaan. Max.jatkuvalla siedettävällä teholla matkanopeus 105 kts.
Nimkittäin ainoa oikea riesa pitemmän päälle on noiden 2-tahtisten resonanssiaallot eturauhasen ali vouvaten.
Kaasuvivuilla oli aika helppo "trimmata" resonanssia pienemmäksi, mutta heti nopeuden/ lentotilan muututta alkoi vibra jälleen!
Rakennekin vaikuttaa melko vahvalta tuon toisen kaputin pohjalta arvioituna.
Voimalaitteen vaihdolla ja resonanssin hallinnalla siitä tulee ihan soipa peli.
2-moottoripahvia sillä ei saanut aikaiseksi. Mitähän Miuku sanoo ekan 2-suihkumoottori Cri-Crin tullessa maahan...?
Hyvää alkavaa ilmailutalvea
Juha Silvennoinen
Lainaus käyttäjältä: JSi - marraskuu 02, 2008, 00:31:40
2-moottoripahvia sillä ei saanut aikaiseksi. Mitähän Miuku sanoo ekan 2-suihkumoottori Cri-Crin tullessa maahan...?
Foorumin twinien, betonisten lentokoneiden ja selkäreppuhelikopterien jälkeen mikään ei enään yllätä :thumbsup:
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 02, 2008, 11:17:35
Lainaus käyttäjältä: JSi - marraskuu 02, 2008, 00:31:40
2-moottoripahvia sillä ei saanut aikaiseksi. Mitähän Miuku sanoo ekan 2-suihkumoottori Cri-Crin tullessa maahan...?
Foorumin twinien, betonisten lentokoneiden ja selkäreppuhelikopterien jälkeen mikään ei enään yllätä :thumbsup:
Kiitos Silvennoiselle hyvästä Cri Cri jutusta. Yhtä ihmettelen; miksei sitä punnittu painopisteen suhteen ennen lentoja ?
Tarkoittaako Miuku, että supertaloudellinen twinini olisi samassa luokassa, kuin betoninen lentokone ?
No entäs jos teen ylätasokoneen etureunasolakoilla ja 28,5 hv F33 Hirth moottorilla ..paino 50 kiloa, huiput 200 km/t toimintasäde 500 km rakennusaine puu/vaneri/metalli/lasikuitu, airframen hinta 3 000 euroa ??
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 03, 2008, 10:05:17
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 02, 2008, 11:17:35
Lainaus käyttäjältä: JSi - marraskuu 02, 2008, 00:31:40
2-moottoripahvia sillä ei saanut aikaiseksi. Mitähän Miuku sanoo ekan 2-suihkumoottori Cri-Crin tullessa maahan...?
Foorumin twinien, betonisten lentokoneiden ja selkäreppuhelikopterien jälkeen mikään ei enään yllätä :thumbsup:
Tarkoittaako Miuku, että supertaloudellinen twinini olisi samassa luokassa, kuin betoninen lentokone ?
Minä pidän niitä ainakin samassa luokassa, jokainen voi arvata nimen tälle kategorialle ;D
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 03, 2008, 10:05:17
No entäs jos teen ylätasokoneen etureunasolakoilla ja 28,5 hv F33 Hirth moottorilla ..paino 50 kiloa, huiput 200 km/t toimintasäde 500 km rakennusaine puu/vaneri/metalli/lasikuitu, airframen hinta 3 000 euroa ??
Mitä kyselet?? Tee se!
Lainaus käyttäjältä: ari - marraskuu 03, 2008, 14:07:30
Mitä kyselet?? Tee se!
Olen jotenkin tykästynyt siihen Beden yhdenmiehen Cessna 152 projektiin ( Bede-6), mutta kun se modifioitiin LSA luokkaan tuntuu siltä, että siitä tuli liian ärjy ja kallis, kun sitä ei pääse puikottamaan enää ultran luvalla ja moottori pitäis olla 50-80 hp.
18-30 hv tuntui sellaiselta ekologisemmalta..vai kuinka ?
Jos olis edes prosentti Orma Jollilan tuloista niin voi vaikka tuon duunatakin..nyt meni puolivuotta twinin kanssa, josta kukaan ei ole kiinnostunut. Tarvii tehdä töitä elääkseen...ja niiden lomassa tehdä ilmailuhistoriaa. 10 vuotta ja kone on valmis joko ylätaso yksimoottorinen tai alataso twin.
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 03, 2008, 10:05:17
Tarkoittaako Miuku, että supertaloudellinen twinini olisi samassa luokassa, kuin betoninen lentokone ?
No entäs jos teen ylätasokoneen etureunasolakoilla ja 28,5 hv F33 Hirth moottorilla ..paino 50 kiloa, huiput 200 km/t toimintasäde 500 km rakennusaine puu/vaneri/metalli/lasikuitu, airframen hinta 3 000 euroa ??
Tässä toisen arkkitehdin, Petteri Patolinnan tutkielma samasta aiheesta: http://www.patolinna.fi/kuvat/galleria/pilapiirroksia_sarjakuvia/i-betoni-koelento.jpg
Toiseen kysymykseen vastaan, nostan hattua kun kone lentää :thumbsup:
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 03, 2008, 21:03:23
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 03, 2008, 10:05:17
Tarkoittaako Miuku, että supertaloudellinen twinini olisi samassa luokassa, kuin betoninen lentokone ?
No entäs jos teen ylätasokoneen etureunasolakoilla ja 28,5 hv F33 Hirth moottorilla ..paino 50 kiloa, huiput 200 km/t toimintasäde 500 km rakennusaine puu/vaneri/metalli/lasikuitu, airframen hinta 3 000 euroa ??
Tässä toisen arkkitehdin, Petteri Patolinnan tutkielma samasta aiheesta: http://www.patolinna.fi/kuvat/galleria/pilapiirroksia_sarjakuvia/i-betoni-koelento.jpg
Toiseen kysymykseen vastaan, nostan hattua kun kone lentää :thumbsup:
Ok toiseen lisäys...etureunasolakot pois..paino 60 kiloa cruise 190 km/t ( sakkaus 60 km/t ) ja toiminta säde 1 000 km. Hinta framelle 3 000 ekkua ja...ja eikö siinä jo sitä olekin..mahdollisesti koneella voi lentää hätätilanteessa myös termiikissä, jos nostoja riittävästi. Kärkiväki...apaut 12 m. Laskuteline kuten tweedyssä ja yksi moottori..avo-ohjaamo ( kaikesta tingitään, jotta painot saadaan varmasti 60 kg pintaan ). Tuunattuna koneella voisi lentää yhdellä tankkauksella Hangosta Marokkoon. Wing-aspect ratio 15-17 luokkaa.
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 04, 2008, 09:24:45
......Tuunattuna koneella voisi lentää yhdellä tankkauksella Hangosta Marokkoon.......
Golfbägin kanssa vai ilman :thumbsup:
Mikäli puolisetti mukaan. Kokosetin kanssa pääsee vaan Valderramaan asti. FAI ennätys olisi sekin.
Olisko sellanen ratkaisu mahdollinen että koneen nokassa pleksi-ikkuna josta näkeen eteenpäin, mutta laskussa avataan pieni kattoluukku ( + nostetaan selkänojaa ) ja lennetään kuten avo-ohjaamosta..tämä säästäisi rutosti ilmanvastusta.
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 03, 2008, 21:03:23
Tässä toisen arkkitehdin, Petteri Patolinnan tutkielma samasta aiheesta: http://www.patolinna.fi/kuvat/galleria/pilapiirroksia_sarjakuvia/i-betoni-koelento.jpg
Onkohan arkkitehdeillä jokin ihan ikioma lujuusopin oppikirja? Tuossakin näyttää siipitukien yläkiinnitys vähän arveluttavalta. ;D (Kaikella asiaankuuluvalla kunnioituksella PP:aa kohtaan.)
Lainaus käyttäjältä: jkettu - marraskuu 04, 2008, 15:55:22
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - marraskuu 03, 2008, 21:03:23
Tässä toisen arkkitehdin, Petteri Patolinnan tutkielma samasta aiheesta: http://www.patolinna.fi/kuvat/galleria/pilapiirroksia_sarjakuvia/i-betoni-koelento.jpg
Onkohan arkkitehdeillä jokin ihan ikioma lujuusopin oppikirja? Tuossakin näyttää siipitukien yläkiinnitys vähän arveluttavalta. ;D (Kaikella asiaankuuluvalla kunnioituksella PP:aa kohtaan.)
On statiikan kurssi, mutta rakenneinsinööri laskee asiaan kuuluvat laskelmat aina.
Useilla arkkitehdeilla ei ole tuntumaa rakenteisiin eli monet on puhtaasti piirtäjiä.
Väittäisin kuitenkin, että PP:n tavoite kuvan sisällöstä oli muualla kuin rakenteiden oikeellisuudessa.
Huono puoli siinä että insinööri laskee rakenteet on usein se, että ne ylimitoitetaan, koska silloin vastuu on varmimmin siirretty muualle.
takamaa varmaankin on arkkitehtina sitten alimitoittanut "unelmansa". Sellaiset romahtaa. Määrätyssä mielessä (takamaa) kaikki insinöörin mitoittamat pettämättömät rakenteet on ylimitoitettu.
Lopeta jo helvetissä takamaa tuo esille tunkeminen sinulle väärällä foorumilla, että ihmiset viitsisivät tulla tälle foorumille rakentavaa keskustelua jatkamaan toivoo pieni insinööri.
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 04, 2008, 19:14:57
Huono puoli siinä että insinööri laskee rakenteet on usein se, että ne ylimitoitetaan, koska silloin vastuu on varmimmin siirretty muualle.
Kappas vaan. Tuonkohan tähden noita suurhallikattojakin on romahdellut viimevuosina niin usein, kuten on tässä viime vuosina on tapahtunut joihinkin aiempiin aikoihin verrattuna?
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - marraskuu 04, 2008, 21:02:02
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - marraskuu 04, 2008, 19:14:57
Huono puoli siinä että insinööri laskee rakenteet on usein se, että ne ylimitoitetaan, koska silloin vastuu on varmimmin siirretty muualle.
Kappas vaan. Tuonkohan tähden noita suurhallikattojakin on romahdellut viimevuosina niin usein, kuten on tässä viime vuosina on tapahtunut joihinkin aiempiin aikoihin verrattuna?
Siinä taas mestari/insinööri on unohtanut valvonnan ja 2/3 pulteista on unohtunut kiinnittää paikalleen.
Niin ja on hallikattojen suhteen tapahtunut laiminlyöntejä, kun katolle on annettu kasaantua yli metri vedensekaista sohjolunta..sen painollehan niitä ei yleensä suunnitella. Kaikki talothan häviää ennemmin tai myöhemmin. Suuri osa marketeista suunniteltiin 40 vuotta sitten kestämään 30 vuotta.
Saksassa olin mittailemassa erään maanmittarin kanssa työmaita ja huomattiin että seiniin oli laskettu niin valtavasti terästä, että pieninkään vibra ei mahtunut väliin..näinkin aikaansaadaan huonoja rakenteita kun betoni puuttuu teräsbetonista. : )
Lentokoneinsinöörille eritoten ylimitoittaminen on vaarallista, koska liian painava lentokone ei yksinkertaisesti lennä. Alimitoittaminen on tietty vaarallista sekin. Joku vois kerätä oman ketjun lentokoneille, jotka tuhoutuivat ensilennolla suunitteluvirheen takia...väitän että siitä tulee paksu kirja, jos joku vääntää sen kansiiin.
Kaikella kunnioituksella inssejä kohtaan, mutta ylempänä aloitettu arkkitehtien mollaaminen kostautuu välittömästi niin kauan kuin minä olen täällä.
Eihän me muita arkkitehtejä arvosteltu.
Lainaus käyttäjältä: taho - marraskuu 04, 2008, 20:55:36
takamaa varmaankin on arkkitehtina sitten alimitoittanut "unelmansa". Sellaiset romahtaa. Määrätyssä mielessä (takamaa) kaikki insinöörin mitoittamat pettämättömät rakenteet on ylimitoitettu.
Lopeta jo helvetissä takamaa tuo esille tunkeminen sinulle väärällä foorumilla, että ihmiset viitsisivät tulla tälle foorumille rakentavaa keskustelua jatkamaan toivoo pieni insinööri.
Miten niin väärä foorumi..minähän suunnittelen lentokonetta.
Tämä keskustelu taitaa mennä nyt niin sivuraiteille että puhalletaan homma poikki...
Vaikka väittely on paikka paikoin ihan kivaa niin palataanko asiaan sitten kun on joku LENTÄVÄ härveli mitä voi arvostella.