Ilmailufoorumi
Ilmailufoorumi => Yleisilmailu => Aiheen aloitti: Jari Kaija - maaliskuu 30, 2006, 13:21:21
Ja monelta myös unohtuu se, että VFR lento EI ole IFR lentoa, jota se jo GPS:llä pelkästään
suunnistaessa hyvinkin muistuttaa. Entäpä matkalennolla, kun garmini sanoo sopimuksensa
irti ja ollaan esim tuolla Oulun, Joensuun, Rovaniemen sisälle jäävässä kolmiossa. Sieltä
löytyy paljon aakeetalaakeeta/silmänkantamattomiin metikköä, että kusessahan sitä
ollaan, ellei paperikartalla olla viitsitty pysytellä >:(
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 30, 2006, 13:21:21
Ja monelta myös unohtuu se, että VFR lento EI ole IFR lentoa, jota se jo GPS:llä pelkästään
suunnistaessa hyvinkin muistuttaa. Entäpä matkalennolla, kun garmini sanoo sopimuksensa
irti ja ollaan esim tuolla Oulun, Joensuun, Rovaniemen sisälle jäävässä kolmiossa. Sieltä
löytyy paljon aakeetalaakeeta/silmänkantamattomiin metikköä, että kusessahan sitä
ollaan, ellei paperikartalla olla viitsitty pysytellä >:(
Eimen jari...
geppari on tosiaan vain apuväline jolla saa itsensä pidettyä sillä paperikartalla.
Tosin, kävipä minulle toisinkinpäin: lähdin lentämään kolmiota kompassin avulla ja huomasin vartin sisällä että kartta ja kompassisuunta ei täsmää...kun tuli kohta jossa piti olla metsälampi niin siinä oli ravirata...
kävi mielessä että käännyn takaisin mutta sitä ennen laitoin GPS:n päälle ja se kertoi minkä kylän päällä olin ja sain siirrettyä peukaloni oikeaan paikkaan karttalehdellä.
kun sitten palasin ristiretkeltäni ja soitin koneen omistajalle niin hän sanoi että se kompassi näytti 20 astetta väärin! Vaihtoi tilalle uuden seuraavana päivänä.
Ilman GPS:sä olisin joutunut palaamaan suoraan takaisin...
Oulu-Kruunupyy välikin on melkoisen tasaista ja autiota aluetta joten pitää kyllä tietää kokoajan missä menee... ;)
GPS kannattaisi olla valmiiksi (aina) päällä. GPS:ää ei kannata sammuttaa kuin koulutuksellisista syistä.
Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - maaliskuu 30, 2006, 14:32:11
GPS kannattaisi olla valmiiksi (aina) päällä. GPS:ää ei kannata sammuttaa kuin koulutuksellisista syistä.
Ei tähän voi muuta sanoa kuin: "välineurheilua sano...". Lähtökohta täytyy olla aina se,
että TIETÄÄ ja PYSTYY näyttämään HETI kartalta, missä on, kun sitä kysytään.
GPS:n tulee olla VAIN sitä varten, että siihen turvaudutaan, kun aivot ovat jo seis.
Näin siis VFR lennolla!
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 30, 2006, 14:50:00
Lähtökohta täytyy olla aina se,
että TIETÄÄ ja PYSTYY näyttämään HETI kartalta, missä on, kun sitä kysytään.
GPS:n tulee olla VAIN sitä varten, että siihen turvaudutaan, kun aivot ovat jo seis.
Näin siis VFR lennolla!
Joopastenjoo... uskallanpa tunnustaa, että lennän vain ja ainoastaan GPS:n kanssa. Kartta on mukana koneessa, mutta se on niskan takana varajärjestelmänä, jos vaikka totaalisähkökatko iskee.
Silloin kun vielä lensin moottorikoneilla, viritin lisäksi kaikki koneesta löytyneet VORrit ja ADF:t auttamaan, lähinnä huvin ja harjoituksen vuoksi.
Onhan se karttasuunnistuskin tavallaan hauskaa/vaikeaa... semmoinen masokistin harrastus.
GPS kannattaa olla aina päällä siksi että jos eksyy, niin silloin ei ole paras mahdollinen aika ryhtyä virittelemään
sitä päälle ja jos on kenties käyttöohjeet jäänyt lukematta kun sitä ei koskaan käytä, tuleekin vaikeuksia.
GPS:n luonteva käyttö käy maiseman ja kartan kanssa yhteispelinä niin että kumpaankaan ei tarvitse paneutua
liiaksi vaan voi syventyä lentämiseen. Tarkoituksena lienee tiputtaa pilotin kuormitusta.
Moottorikoneissa on sitten lisäksi radiosuunnistuslaitteet, joilla voi ajella radiaaleilla. Kun on radiosuunnistuslaitteet,
GPS ja kartta, ja osaa käyttää niitä luontevasti yhtäaikaa, niin ei varmasti eksy.
Meillä on aina GPS päällä vaikka osaammekin lennellä pääkaupunkiseudulla ilman karttaa, kompassia, GPS:ää
ja radiosuunnistuslaitteita ulkomuistista. Ei siitä koskaan haittaa ole ja samalla siitä näkee kivasti estimoidun
saapumisajan, maanopeuden yms. käytännöllistä ja mukavaa, mm. paikallisen maanopeuden tietäminen on hyödyllistä jos
pyrkii optimoimaan myötätuulen/vastatuulen määrää korkeutta muuttamalla. Lisäksi voi ajella turvallisin mielin että
ei aja lähialueelle ilman lupaa vahingossa kun seuraa reunaa GPS:stä. Esim. Malmilta Hyvinkäälle pääsee nopeammin
lähialueen reunaa pitkin GPS:n mukaan (olettaen että GPS-tietokanta on ajan tasalla) kuin kiertämällä varman päälle
lähialuetta loukkaamatonta maamerkkireittiä.
GPS on ihan kiva väline, ei sen käyttöä kannata aristella. Kurssilla se voi olla sammuksissa että osaa suunnistaa
kartalla ettei tule pelkkää GPS-lentäjää henkilöstä, mutta kaikenlainen muu pingottaminen on ihan turhaa, kun voi
vähän relata ja keskittyä itse aiheeseen, lentämiseen, sehän kun on mukavaa eikä sen tarvitse olla niin vakavamielistä
puuhastelua.
GPS:n morkkaaminen on vähän samaa puuhaa kuin että väittäisi että keinohorisontti yllyttää ajamaan pilveen tai
tai airbagi ja ABS yllyttää ajamaan kolareita tai että puukko yllyttää puukottamaan naapurin miehen. Asiat eivät ole ihan niin mustavalkoisia.
GPS muiden suunnistusapuvälineiden lomassa on ihan kiva väline ja lähinnä on kyse makuasiasta tykkääkö siitä vai ei.
Oikein käytettynä osaavissa käsissä se on hyödyllinen.
Anti olla. Perustaidot ovat näköjään katoamassa ennemmin tai myöhemmin
ultrien myötä, vaikka ne VFR lentäjän pakollisiin ominaisuuksiin kuuluvatkin.
Kuinkahan moni näistä "tulokkaista" osaa käyttää edes kakkaraa?
Miten "te" saatte ylipäätänsä edes tarkkarinne läpi?
Noh, en ole ilmailuviranomainen, joten sepä siittä. Ei tarvi vastata.
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 30, 2006, 20:58:17
Miten "te" saatte ylipäätänsä edes tarkkarinne läpi?
Tarkkarin? Miksei sitä saisi läpi? En ole mikään varsinainen tarkkariasiantuntija, mutta en ole vielä nähnyt tarkkaria, jolla ei olisi selvinnyt ihan paikallistuntemuksella. Eli suunnistustaitoa ei testata... kai? OFP:akaan en ole nähnyt teetettävän. Koneeseen vaan bensaa lipoille ja eikun menoks.
Mutta joo, Jari, minä vaan kiusaan. Jouduinhan minäkin lentämään ensimmäiset tuhat tuntiani ilman GPS:ää. Nykyään vaan suunnistan vain ja ainoastaan GPS:llä. Se on niin rentoa. Enkä näe siinä mitään riskiä. Paitsi sen totaalisähkökatkon.
Lainaus käyttäjältä: Sakke - maaliskuu 30, 2006, 21:40:29
Mutta joo, Jari, minä vaan kiusaan. Jouduinhan minäkin lentämään ensimmäiset tuhat tuntiani ilman GPS:ää. Nykyään vaan suunnistan vain ja ainoastaan GPS:llä. Se on niin rentoa. Enkä näe siinä mitään riskiä. Paitsi sen totaalisähkökatkon.
Jepjep. Minulla ei ole mitään GPS:ää vastaan ja kykenen itsekkin moisen rakentamaan ja olen ensimmäisen
version jo vuosia sitten myös jo tehnyt, (Sivuillani on jostain raakileestakin muistaakseni kuva. Otan jossain
välissä kuvan myös tuosta tekemästäni värinäytöllisestä), mutta päätin tässä puuttua aivan perusasioihin,
joita VFR lentäjältä _vaaditaan_ ilmailulain puitteissa. Kun nuo perusasiat ovat kunnolla takataskussa, niin
viranomaisellakaan ei tule hillitöntä kiusausta vaikeuttaa lisää tarkastuslentotapahtumia, esim. juuri
karttasuunnistuksen muodossa. Nuo perusasiat eivät vain mielessä pysy, ellei niitä käytetä aina tilaisuuden
tullen ja näinollen GPS on yksi turha kampe siinä mielessä normaali VFR lennolla, kun ei olla vielä eksytty
(tai lähellä sitä).
Taidanpa lisätä vielä oman mielipiteenikin, kun satuin tänne foorumille eksymään (sopiikin juuri aiheeseen ;D ).
Isoisäni, joka oli kova tupakkimies, oli joskus sanonut kommenttina nykyajan ihmetyksiin, että sytkäri on mahdottoman kätevä peli, jos vaan sattuu tikutkin olemaan hollilla...
Arvioni gepsistä on kutakuinkin sama. Kyllähän se Ruutu helpottaa elämää ihan reilusti, etenkin silloin kun strategisissa tilanteissa tahtoo olla muutakin tekemistä. Mutta auta Armias, en todellakaan uskaltaisi lähteä jonnekin tuntemattomille seuduille suunnistamaan pelkästään sen varassa. Nämä paikallislennot vielä menee, kun tietää, että Ruudun kosahtaessa on vielä mukavasti kartalla ja selviää sovittua reittiä takaisin halkomatta valvottuja ilmatiloja ilman selvityksiä. Mutta silloin, kun en enää tiedä ulkomuistista olinpaikkaani, se polvipöydällä köllöttelevä OFP tuntuu ihan mukavalta matkakumppanilta. Ja, jotta siinä OFP:ssa on jotain relevanttia tietoa, on pitänyt pyöritellä kakkaraa monesti myös vastapäivään. Kun tällaiset perusasiat on kunnossa, niin sitten voi räplätä joutoajalla sitä Ruutua ihan niin paljon kuin vaan haluaa. Joskus se antaa hieman tarkempaa tietoa olinpaikasta ja suunnista, kuin mihin lennon tiimellyksessä päässälaskuilla pääsee, ja hyvä niin.
Eli tosi hyvä peli, kun vaan perinteisemmätkin vehkeet on jotenkin käsillä!
Olen tässä ihmetellyt että miksi joillakin on mielipide että jos suunnistaa GPS-avusteisesti, on hukassa kartalta ja heti kun sähköt sammuu,
katoaa myös taju siitä missä ollaan. Mitäköhän eroa siinä on että jos GPS-ruudulla näkyy kartta ja käsillä on toinen paperikartta,
kumpaa sitten katsoo, eli jos GPS-pimenee, niin miten se nyt saman tien katoaisi mielestä missä oli kartalla vaikka kartta vaihtuukin silloin
paperimuotoiseksi. Eli vaikkapa ajaa Hyvinkään päällä, GPS:ssä lukee Hyvinkää, näkyy hyvinkää, räks räks pam, sähköt hävis koneesta,
apua missä oon?? Ei vaan sattuisi olemaan edelleen Hyvinkään päällä jos vaivautuu katsomaan ikkunasta ulos, ellei kone satu olemaan
Viper-Jetti ja ole menossa 0.85 machilla haipakkaa. Lisäksi vaikka GPS dependoi sähköjärjestelmästä - ensimmäisenä koneen sähköistä
ja sekundäärisesti omasta akustaan, niin tuntuu kummalta että vuonna 2006 yhä sähkö tuntuu niin maagiselta että siihen ei oikein voi tippaakaan
luottaa, mutta kun on kyseessä ympyriäinen mittari joka näyttää mekaaniselta, luottamus onkin jo toista maata. Vaikka siitä ympyriäisestä
mittaristakin katoaisi oikea näyttämä kun sähköt häviää.
Sähkökatko koneessa on iso ongelma ja siinä on muitakin ongelmia tiedossa kuin
että GPS:stä hävisi kartan pikselimuotoinen esitys ja täytyy siirtyä kokonaan paperimuotoiseen karttaan. Ensimmäinen ongelma mikä tulee vastaan
on että kun sähköt häviää, häviää myös radiot. Kun radiot häviää, ei ole hauskaa.
Palatakseni itse asiaan, itse koen vieraaksi katsantokannan että GPS:ää käyttämällä ei tietäisi missä sijaitsee kartalla, miksi niiden pitää olla aina
toisensa pois sulkevia asioita. Tosin YMMV. Jotkut toki kokevat että tekstieditorissakin pitää olla erikseen kirjoitus ja kursorinliikutus -yms. -moodi, mutta ei molemmat yhtäaikaa.
Karoliina, jos aiot lennellä vain siellä hyvinkäällä/malmilla, jossa tunnet jo maaston hyvin, niin
kartasta, sen paremmin kuin GPS:stä ei ole sinulle mitään hyötyä, sillä lennät todellista
visuaalia maastoa seuraten. Tuleppas käymään täällä Oulussa, niin viemme sinut tuonne
suoaavikolle, annamme hetken käyttää GPS:ää ja kun sillä olet selvittänyt, missä olet,
niin nappaisemme sen sinulta pois ja annamme sen jälkeen paperikartan.
Mites luulet käyvän? Ei onnistu muuten aivan lennossa formaatin vaihtaminen toiseksi.
Yhtäaikaa käytettynä kylläkin luonnistuu.
Se mitä sanoit lentämisen mukavuudesta, kun "ei tarvitse karttaa katsella ja saa
keskittyä lentämiseen", meni kyllä sen verran pahasti yli lipan, että ei voi kuin
ihmetellä.
VFR lentämiseen nyt vain sattuu kuulumaan (matkalennot) kartan seuraaminen.
Se siis kuuluu LENTÄMISEEN ja ainakin minusta pirun kivaa tihruta karttaa ja arvailla
edessäpäin olevan lätäkön nimeä. Enemmän minua vituttaisi katsella TV-ruutua,
kuin maastoa, sen muotoa, sijaintia jne.
Yksi kysymys: Miksi lennät, siksikö että pääset leikkimään nokian romuilla?
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 31, 2006, 10:42:04
annamme hetken käyttää GPS:ää ja kun sillä olet selvittänyt, missä olet,
niin nappaisemme sen sinulta pois...
Älä helkkari ainakaan multa tuu ottaan GPS:ää pois!!
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 31, 2006, 10:42:04
Se mitä sanoit lentämisen mukavuudesta, kun "ei tarvitse karttaa katsella ja saa
keskittyä lentämiseen", meni kyllä sen verran pahasti yli lipan, että ei voi kuin
ihmetellä.
Sanoisin ihan samalla tavoin, voi ajella sillai rennon lötkösti kun ei tartte stressata paperikartan kanssa. Voihan sitä joutoaikaa käyttää vaikka ilmatilan tarkkailuun, sekin on kuulemma VFR:ssä suositeltavaa. Kun ei se paperikartan sylissäpito minkään lain mukaan ole pakollista, kai.
No joo, ei nää niin vakavia asioita ole, mutta kai sitä nyt kumminkin saa GPS:ää käyttää, jos siltä tuntuu.
Kyllähän lentäminen on mennyt aika lailla tarkemmaksi GPS:n kanssa. Se kun huutaa ilmatilarikkomuksesta tai D-alueelle menosta, niin paljon paremmin ne on väistelty viime aikoina kuin vanhaan hyvään aikaan rukkaskurssilla lennettäessä.
Lainaus käyttäjältä: Sakke - maaliskuu 31, 2006, 13:12:52
Älä helkkari ainakaan multa tuu ottaan GPS:ää pois!!
:wacko:
Juu, jätän tämän aiheen nyt omalta osaltani tähän. Eiköhän tuo oma mielipiteeni
kartanluvun tärkeästä osaamisesta tullut ilmi. GPS:n käytöstä vielä sen verta, että
pidin myös omaa GPS:ää vuosia sitten mukana omilla koulu-kolmiolennoillani. Koskaan
ei tarvinnut siihen virtoja päälle kytkeä, enkä kouluajan jälkeen ole koskaan omaa
enää mukaan ottanut. Kakkaran ja karttojen avulla nuokin kolmiolennot menivät
aivan nappiin +- 2 min ETA.
Itseänikin kyllä ihmetyttää millä intohimoisuudella jotkut vastustavat GPS:n käyttöä ilmailussa. Ja kummastuttaa väite että vain ultrapilotit ovat niiden pääasiallisia "väärin"käyttäjiä. Näkisin ainoan yhtäläisyyden siinä että halvat GPS:t ja nykyultrat nyt vain tulivat samaan aikaan markkinoille. GPS on myös tehokkuus/paino suhteeltaan hyvä(joka on ultrassa postiivista), joten en ymmärrä miksi tätä loistavaa keksintöä ei kannattaisi käyttää apuna. Kyllä ilmailuun on tullut avuksi paljon muitakin elektroniikkahärpäkkeitä sitten vuosisadan alun, vai?
Ja on mielestäni tyhmyyttä jättää se pois lennolta vieraissa maisemissa jos sellaisen omistaa( kuvastaa ainakin minulle ylimielisyydestä omiin taitoihin..). Eikös lentelyssä pyritä aina minimoimaan riskitekijät? Sitä että GPS:stä ei olisi apua joissain tilanteissa tuskin kukaan kehtaa väittää? Mutta eihän vanhat ja kokeneet pilotit ikinä ole eksyneet, eikä tule eksymään... Ja uskallampa väittää että jotkut kaputit olisi voitu välttää aikoinaan, jos käytössä olisi ollut GPS(vain MUTUa!).
Itse pidän kyllä aina GPS:ää päällä varuilta lentäessäni vaikka kartasta pääasiassa lentoreittiä seuraankin.
Tälläinen puolustuspuhe GPS:stä :o
-Kimmo
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 31, 2006, 10:42:04
Karoliina, jos aiot lennellä vain siellä hyvinkäällä/malmilla
Aion? Hmm. Hmm. Sinultapa fiksua kommenttia tulee.
Lainaa
visuaalia maastoa seuraten. Tuleppas käymään täällä Oulussa, niin viemme sinut tuonne
suoaavikolle,
Kävin viime kesänä pari kertaa Oulussa meidän koneella. Mitähän niistä soista oikein tarkoitat?
Pohjoisessa on monia soita, mm. kun ajelimme Sodankylästä Pokkaan, välillä oli melkeimpä pelkkää
suota. Kilpisjärvelle ajellessamme ylitimme kanssa melkoisia suoalueita, Lätäsenon nurkilla.
No ei me käyty ihan Kilpisjärvellä, kierrettiin vaan ropi kun tuli sade/ovc/rintama vastaan. Tänä
vuonna ei ole tullut vielä käytyä kertaakaan Oulussa. Mikähän kommenttisi perimmäinen tarkoitus ja syvällinen merkitys
mahtoi olla?
Lainaa
annamme hetken käyttää GPS:ää ja kun sillä olet selvittänyt, missä olet,
niin nappaisemme sen sinulta pois ja annamme sen jälkeen paperikartan.
Melkoista testiä sinä ehdotat ja mitähän semmoisella haluat todistaa. Eiköhän sinulle löydy
testeihisi kandidaatteja lähempääkin.
Lainaa
Se mitä sanoit lentämisen mukavuudesta, kun "ei tarvitse karttaa katsella ja saa
keskittyä lentämiseen", meni kyllä sen verran pahasti yli lipan, että ei voi kuin
ihmetellä.
Missä kohtaa sanoin ettei koskaan tarvitse katsoa karttaa?
Lainaa
VFR lentämiseen nyt vain sattuu kuulumaan (matkalennot) kartan seuraaminen.
Se siis kuuluu LENTÄMISEEN ja ainakin minusta pirun kivaa tihruta karttaa ja arvailla
edessäpäin olevan lätäkön nimeä. Enemmän minua vituttaisi katsella TV-ruutua,
kuin maastoa, sen muotoa, sijaintia jne.
Siinä lennellään rennosti vasemmalla kädellä ja vilkuaa karttaa ja maisemaa, eikö?
Kun olet noin mittarivastainen, miksiköhän itse sitten asennat keinohorisonttia koneeseesi.
Hyvä isä, lapset lapset, nyt rauhoitutaan itse kukin... ;D
Lainaus käyttäjältä: Petri Ahonen - maaliskuu 31, 2006, 17:52:52
Hyvä isä, lapset lapset, nyt rauhoitutaan itse kukin... ;D
Heh. nooh, jätän aiheen kokonaan, ettei Karoliina vallan räjähdä ;D
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 31, 2006, 18:15:20
Heh. nooh, jätän aiheen kokonaan, ettei Karoliina vallan räjähdä ;D
En minä ollut räjähtämässä mutta minusta vaikutti enemmänkin siltä että sinä olit.
Minä olen ollut ihan coolina ja viritellyt Guadec-esitysehdotuksia ja sivussa välillä käynyt kommentoimassa täällä :).
Lainaus käyttäjältä: Sakke - maaliskuu 30, 2006, 21:40:29
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - maaliskuu 30, 2006, 20:58:17
Miten "te" saatte ylipäätänsä edes tarkkarinne läpi?
Tarkkarin? Miksei sitä saisi läpi? En ole mikään varsinainen tarkkariasiantuntija, mutta en ole vielä nähnyt tarkkaria, jolla ei olisi selvinnyt ihan paikallistuntemuksella. Eli suunnistustaitoa ei testata... kai? OFP:akaan en ole nähnyt teetettävän. Koneeseen vaan bensaa lipoille ja eikun menoks.
Jaa, että mitä että?! ;-)
Kyllä minulta tarkkarilla on vaan suunnistustaito testattu. On annettu etukäteen reitti, joka lennetään osana lentoa (keskeytetään esim. puolessavälissä, kun on osoitettu, että homma on hanskassa, ihan siksi, että aika riittäisi koko tarkastuslentoon). Tästä on tehty OFP, jonka tarkastaja on ennen lentoa tarkastanut ja sitä käytetään lennolla, jossa suunnistustaidot osoitetaan. Kartallapysymisen varmistamiseksi tarkastuslentäjä kysyi satunnaisesti kesken matkaa (aina missä milloinkin), että kerropas HETI, mikä tuo pikku kylä tai pikku joki tuolla juuri meidän alapuolellamme on ja osoita sormella, missä kartalla mennään!
Tosin kokemukseni rajoittuvat tasan yhteen tarkastuslentoon, koska sen jälkeen olen aina uudistanut kelpuutuksen kertauskoululennolla, joka on riittänyt. (lisättäköön kuitenkin, että kohtuu suuren koulutusluvat omaavan kerhon puheenjohtajana tulin nähneeksi läheltä montakin tarkkaria ja niillä kaikilla suunnistus oli yksi oleellinen osa tarkastettavaa kokonaisuutta.)
Itse asiaan, gepsut ovat hienoja ja hyviä laitteita. Itsellänikin on koneessa GNS430 asennettuna. Se on aina päällä, mutta en toki suunnista pelkästään sen avulla. Karttasuunnistus VFR-lennolla on osattava, se kun on vaatimus. En silti halveksu yhtään GPS:n käyttöä sekä varmistuksena, että kuormituksen vähentäjänä siinä vaiheessa, kun lentokokemusta alkaa jo olla eikä perus-matkalento välttämättä ole enää ihan samanlainen oppimistilanne, kuin aiemmin.
t. tero
Lainaus käyttäjältä: auranen - huhtikuu 24, 2006, 14:55:48
Kyllä minulta tarkkarilla on vaan suunnistustaito testattu...
Jaa, no, ei minulta... paitsi johdetun tarkkarilla, mutta ei silloinkaan VFR-suunnistustaitoa. A2-tarkkari oli ehkä vaativin, oli oikein ilmailulaitoksen tarkastuslentäjä, mutta ei me käyty kuin Sipoonlahden harjoitusalueelle, ja sinne osasin kyllä. Takaisin lähdettäessä kysäisin, että tehdäänkö me pakkolaskuharjoitus tuolle tavalliselle pellolle, mihin yleensäkin. No se tarkastaja vähän murahti ja valitsi ihan onnettoman pienen pläntin, johon sitten tähdättiin.
Joo ja purjelentokurssin tarkkarilla ei tarvinnut kuin osata takaisin kentälle. Samaten ope-tarkkarilla.
Mopulla olen ajattanut oppilailla matkaa 500 jalassa. Kaverit on pääsääntöisesti ihan pihalla puolen tunnin jälkeen. No meillä nyt on kompassit mitä on, semmoinen pallokompassi näyttää ihan mitä sattuu kun kone vähän heiluu.
Niin että ei minulla mitään sitä vastaan ole, etteikö karttasuunnistusta chekattaisi tarkkarilla, se on aika vaikea taito äkkipojalle.
Kyllä meikäläistäkin tarkkarilla suunnistuskoeponnistettiin, vieraissa maisemissa sakkaus- ym. harjoitusten jälkeen nokka alas ja 500 jalkaan maanpinnasta, Starilla käskettiin pitää yllä mittarinopeutta 180 km/h IAS ja suunnistaa Nummelaan. Muistan vaan että löysin saman tien kartalta referenssipisteen ja seurailin joenuomaa perille, paremmin meni kuin olisin koskaan uskonut.
Kartta ja GPS toimivat todella hyvin toistensa varajärjesteminä, kummankin edut kannattaa hyödyntää toistaan väheksymättä. Esim. vaara-alueiden tms. kiertämisiin GPS:ää käyttää oikein mielellään referenssinä, mutta annas olla kun kuulee vaikka paikkailmoitukset lat-long-koordinaatteina...
JLa
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 24, 2006, 15:58:26
Lainaus käyttäjältä: auranen - huhtikuu 24, 2006, 14:55:48
Kyllä minulta tarkkarilla on vaan suunnistustaito testattu...
Jaa, no, ei minulta... paitsi johdetun tarkkarilla, mutta ei silloinkaan VFR-suunnistustaitoa. A2-tarkkari oli ehkä vaativin, oli oikein ilmailulaitoksen tarkastuslentäjä, mutta ei me käyty kuin Sipoonlahden harjoitusalueelle, ja sinne osasin kyllä. Takaisin lähdettäessä kysäisin, että tehdäänkö me pakkolaskuharjoitus tuolle tavalliselle pellolle, mihin yleensäkin. No se tarkastaja vähän murahti ja valitsi ihan onnettoman pienen pläntin, johon sitten tähdättiin.
Noh, tarkastuslentäjiä on varmasti monenlaisia ja tasoisia....sinulle lienee osunut joku hommaansa kyllästynyt versio ;-)
Jokatapauksessa itse en ole todistettavasti koskaan tavannut tuollaista tapausta, vaan kaikista tarkkareista, joista minulla on joko henkilökohtainen kokemus tai sitten koulutusorganisaation edustajan kokemus, huomiot ovat olleet positiivisia ja tarkastukset sekä huolellisia, että kattavia.
Mutta varmaan joukkoon mahtuu monenlaista...toisaalta, kun puhut vielä A2:sta, oletan että tämä kokemus on aika pitkän ajan takaa? Olisiko sittemmin homma muuttunut vähän tarkemmin kontrolloiduksi?
t. tero
Lainaus käyttäjältä: auranen - huhtikuu 25, 2006, 08:41:41
....sinulle lienee osunut joku hommaansa kyllästynyt versio ;-) ...
Mutta varmaan joukkoon mahtuu monenlaista...toisaalta, kun puhut vielä A2:sta, oletan että tämä kokemus on aika pitkän ajan takaa? Olisiko sittemmin homma muuttunut vähän tarkemmin kontrolloiduksi?
Ihan terhakka kaveri oli, oikein asiallinen tarkkari se A2.
Varmaan onkin muuttunut aina vaan kontrolloidummaksi.
Silloin ennen vanhaan Malmilta oli aika hankala testata suunnistusta. Pöllömpikin kaveri osasi kyllä ajaa moottoritien oikeaa reunaa Järvenpäähän tai Porvooseen, eikä pitemmälle oikein ehdi, jos haluaa pitää keston noin tunnissa.
Nyt kun lopultakin chekkasin nykyiset ohjeet... onhan lomakkeella ILL 3221 selvästi sanottu, että tarkkarin kesto on vähintään 90 minuuttia, ja siihen kuuluu vähintään tunnin mittainen suunnistusosuus. Valmistelutkin pitää tehdä. Niin se maailma muuttuu! Edellinen tarkkarini taisi tosiaan olla viime vuosituhannen puolella. Reilusti.
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 25, 2006, 10:07:40
Lainaus käyttäjältä: auranen - huhtikuu 25, 2006, 08:41:41
....sinulle lienee osunut joku hommaansa kyllästynyt versio ;-) ...
Mutta varmaan joukkoon mahtuu monenlaista...toisaalta, kun puhut vielä A2:sta, oletan että tämä kokemus on aika pitkän ajan takaa? Olisiko sittemmin homma muuttunut vähän tarkemmin kontrolloiduksi?
Ihan terhakka kaveri oli, oikein asiallinen tarkkari se A2.
Varmaan onkin muuttunut aina vaan kontrolloidummaksi.
Silloin ennen vanhaan Malmilta oli aika hankala testata suunnistusta. Pöllömpikin kaveri osasi kyllä ajaa moottoritien oikeaa reunaa Järvenpäähän tai Porvooseen, eikä pitemmälle oikein ehdi, jos haluaa pitää keston noin tunnissa.
Nyt kun lopultakin chekkasin nykyiset ohjeet... onhan lomakkeella ILL 3221 selvästi sanottu, että tarkkarin kesto on vähintään 90 minuuttia, ja siihen kuuluu vähintään tunnin mittainen suunnistusosuus. Valmistelutkin pitää tehdä. Niin se maailma muuttuu! Edellinen tarkkarini taisi tosiaan olla viime vuosituhannen puolella. Reilusti.
Juu, epäilemättä olikin ihan asiallinen tarkastuslentäjä ja varmaan hoiti asian kuten silloin vaadittiin. "Uskaltauduin" kirjoittamaan noin kuin kirjoitin, koska nimistä ei ollut puhetta ;-)
Nykyään kertauskoululento on minimissään tunnin ja tarkkari tosiaan puolitoista (ja siihen kuuluu se suunnistusosuus). Tuossa ajassa ehtii esim. Malmilta hyvin jo hieman pidemmälle ja ainakin itselleni reitiksi ja kohteeksi määrättiin mitättömän pieni kylä itä-suomessa, jolloin ei varmastikaan voinut ajaa jo ennestään tuttuja reittejä, vaan täytyi oikeasti suunnitella ja suunnistaa, jotta pystyi näyttämään, missä mennään ja tunnistamaan sitten sen kylän. (OFP, eli koko reitti toki suunniteltiin eräälle kauempana olevalle kentälle ko. kylän kautta, mutta tuo tarkastusosuus lopetettiin kun tuo ennalta sovittu kylä oli löytynyt ja tarkastaja tyytyväinen, OFP toki tarkistettiin ihan perille saakka ja sillä varmistettiin, että lennonsuunnittelupuoli on hanskassa.
Itselläni jäi omalta tarkkariltani aikoinaan erittäin hyvä muisto, tarkastustilanne oli vaativa, täsmällinen ja ohjelman mukainen kaikilta osin....mutta silti samalla erinomainen opetustilaisuus (siis sain hyviä extra-vinkkejä jatkoa ajatellen ja lisätietoa) ja kaikinpuolin miellyttävä kokemus. Tarkastuslentäjäni oli monille positiivisessa mielessä tuttu, sittemmin edesmennyt, ilmailun monitaituri.
t. tero
Tuohon tarkkarin pituuteen kommentti. Puolitoista viikkoa sitten kaveri lensi PPL lupakirjan jatkamiseksi tarkkarin Lappeenrannassa ja tarkkarin pituus oli 40 min! (hullu paljon töitä tekee,viisas pääsee vähemmällä) ;)
Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - huhtikuu 25, 2006, 19:09:22
Tuohon tarkkarin pituuteen kommentti. Puolitoista viikkoa sitten kaveri lensi PPL lupakirjan jatkamiseksi tarkkarin Lappeenrannassa ja tarkkarin pituus oli 40 min! (hullu paljon töitä tekee,viisas pääsee vähemmällä) ;)
Jos tuo esittämäsi aika 40 min oli ilma-aikaa starteista - laskuihin yhteensä, oli se toki määräysten mukainen, mikäli lentoaikaa pukilta - pukille kertyi vähintään 60 min yhteensä. Lentoaika on kuitenkin se, joka on ratkaisevaa vaatimuksessa.
Näinhän tuota lentoaikaa helposti kertyy, kun rullausmatkat ja odotusajat maassa ovat pitkät eri syistä. Mm. on voitu tehdä yksi keskeytetty lentoonlähtö jolloin on jouduttu rullaamaan takaisin kiitotien alkuun ja lentoaika on raksuttanut koko ajan.
Risto Niemi
Risto,olet varmaan oikeassa...pukkiaika ei vaan tullut mieleen
Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - huhtikuu 26, 2006, 16:21:29
Risto,olet varmaan oikeassa...pukkiaika ei vaan tullut mieleen
Niin ja onhan tuossa tullut suunnistusharjoituskin, ei se kiitotien pää niin helppo ole löytää, monet näköjään starttaa puolesta välistäkin.
Joopa joo.....muutama asiallinen vastaus esitettyyn kysymykseen ja sitten jotkut "kaappaavat" aiheen ihan omiin puppugeneraattorijuttuihin (GPS:stä pukkiaikaan ihan notkeesti ja nopeasti).
Tuollahan on tuo off topic-osasto, jossa sitä juttua voi suoltaa ihan rajattomasti.
Lainaus käyttäjältä: Juho - huhtikuu 26, 2006, 20:56:24
Joopa joo.....muutama asiallinen vastaus esitettyyn kysymykseen ja sitten jotkut "kaappaavat" aiheen ihan omiin puppugeneraattorijuttuihin (GPS:stä pukkiaikaan ihan notkeesti ja nopeasti).
Tuollahan on tuo off topic-osasto, jossa sitä juttua voi suoltaa ihan rajattomasti.
Laiskat moderaattorit...maan tapa...
Pannaanpas, kaikessa ystävyydessä, muutama asia kohdalleen.
Nykyisin ajetaan kurssin päätteeksi tarkkari, jonka nimi on : LENTOKOE. Sen pituus on 90 minuuttia ja sisältää tunnin matkalento-osuuden, esimerkiksi Malmilta Kiikalaan.
Välillä muka eksytään ja paikannetaan itsemme. Toisaalta ajelemme VOR:n avulla kohtilentoa.Yms.
Operatiivinen lentosuunnitelma esitetään tästä lennosta tarkastuslentäjälle, joka ottaa tuon LENTOKOKEEN vastaan.
Lentokokeita pilotti suorittaa vain kerran, saadakseen uuden kelpuutuksen.
Tällä menettelyllä hankitaan ensimmäinen lupakirjan SE-Piston kelppari.
KERTAUSKOULULENTO kestää minimissään 60 minuuttia. Silloin voi kertauskouluttava opettaja jatkaa kelpuutuksen voimassoloaikaa kahdella vuodella, kirjoittamalla voimassaoloajan ainoastaan erilliseen SE-Piston liuskaan.
Jos kelpuutus ei ole enää voimassa, ei kertuskoululentoa voi suorittaa, vaan pitää mennä tarkastuslennolle
TARKASTUSLENTO, jolla jatketaan kelpparin voimassaoloaikaa, kestää minimissään myös 60 minuuttia, tarkastuslentäjä kirjoittaa jatkoajan suoraan lupakirjalehden kääntöpuolelle.
Jos kelppari on vanhentunut, anotaan tarkastuslentolausunnon avulla uutta lupakirjaa.
Lopuksi sanoisin. Tuo rakastettu ja oivallinen GPS-laite ei ole lentokokeessa sallittu varuste.
Lentokokeessa tulee näyttää osaamistaitonsa karttasuunnistuksen avulla, käyttäen apuna VOR- ja/tai NDB-majakoita.
Tuo Aurasen Teron mainitsema 90 minuuttia ei päde Tarkastuslentojen minimiksi.
Jari Kaijan ihmetys on ihan aiheellinen, koskien kakkaran käyttöä- Tuon sortin vammainen ei läpäse Lentokoetta.
Joku ihmetteli matkalento-osuuden vaikeutta ja puuttumista Malmilta tehdyissä lennoissa. Tuo ihmetys on aiheeton, koska jokaisessa Lentokokeessa ajetaan tunnin matkalento-osuus.
Lupakirja taskussa lennellessä voi käyttää mitä apuvälinettä tahansa, GPS:stä Eniron puhelinluettelon karttaan asti.
Kartta tulee silti olla aina mukana
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2006, 21:19:10
Pannaanpas, kaikessa ystävyydessä, muutama asia kohdalleen.
Nykyisin ajetaan kurssin päätteeksi tarkkari, jonka nimi on : LENTOKOE. Sen pituus on 90 minuuttia ja sisältää tunnin matkalento-osuuden, esimerkiksi Malmilta Kiikalaan.
Kiitos. Oppia ikä kaikki.
Huh, hyvä, Kiikalaan osaan. Eiks se oo Vihdin VORrin radiaalilla 267? Tiilitehtaan tornien ja Halkjärven välissä?
Miksi pitää osata käyttää kakkaraa? Ne Exceliin viritetyt OFP:t valmiine kaavoineen on kumminkin vähemmän alttiita virheille...
Miksi kartta pitää olla mukana VFR-lennolla? Onko siitä jokin määräys? Paikallislennollakin? Ei kai...
Kartta pitää olla aina mukana.
Ajattele tilannetta, että Malmi menee laskukieltoon, kuis löydät Hyvinkäälle, Vesiksekselle, Kymiin tms.
kakkaran käyttö/hallinta/pakko on perustana lentosuunnistukseen.
Muista, että PPL/A-kurssi tähtää ja antaa valmiudet itsenäiseen matkalennon suoritukseen. Sitä siellä opiskellaan, perus-lentotaidon ohella.
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 27, 2006, 21:19:10
Tuo Aurasen Teron mainitsema 90 minuuttia ei päde Tarkastuslentojen minimiksi.
Näin on. Kirjoitin siis "lentokokeen" kokemuksistani, eli ensimmäistä lupakirjaani haettaessa suorittamastani tarkastuslentäjän kanssa lennetystä lennosta.
Sama pätee niihin koulutusorganisaation aikaisiin kokemuksiini, jotka ovat siis uusien oppilaiden "lentokokeista".
Jaskan täsmällisen määrityksen mukaisella "tarkastuslennolla" en ole koskaan ollut, koska kelppari on jatkettu aina kertauskoululennolla. Luonnollisesti myöskään koulutusorganisaation puitteissa ei tällaisia näe niin paljon, kuin lentokokeita.
Ja sanomattakin selvää toki on, että GPS ei ole sallittu laite käytettäväksi lentokokeessa.
t. tero
PS. Lisättäköön vielä, että kyllä sitä lentokoettakin voi ihan luvan kanssa nimittää tarkastuslennoksi. PEL M1-4 8.1.2.c sanoo seuraavaa lupakirjan hakemiseen liittyvistä vaatimuksista: "Tarkastuslentäjän lausunto hyväksytysti suoritetusta lentokokeesta (tarkastuslennosta)." ;-)
Sitten kun asiat on pistetty kohdalleen, otetaan hiukan takapakkia... Kakkaran käytön osaaminen ei ole pakollista. Tässähän ruvettin selkeästi puhumaan vähintään PPL:stä, vaikka ultrista lähdettiin liikenteeseen. Viimemainituista en tiedä, mutta GPL/MGPL -lupakirjojen hankkimiseen ei kakkaran käyttöä tarvinnut isommin harkitakaan. Muutaman tunnin lentosuunnistuskoulutuksessa siihen ei ole aikaakaan. Kyllähän nuo laskut hoitaa monella muullakin tapaa, jos tarve vaatii, joten ympyriäisen laskutikun hallitemattomuus ei välttämättä tee ihmisestä "vammaista". Tätä ei pidä sinällään käsittää väärin, koska minusta jeppeseenkompuutteri on kauhean nokkela laitos ja käytän sitä ihan mieluusti. OFP:n laatiminen traditionaalisin menoin kartalla, plotterilla ja kakkaralla on huikean terapeuttista puuhaa - joskin hidasta mikäli laskettavaa on paljon.
Siinälkin mielessä olen vanhan koulukunnan kannattaja, että tykkään kovasti lentää härpättimillä, jossa ei ole munakompassia kummempaa suunnistuslaitteistoa, ja tehdä niitä plaaneja sekä pysytellä sillä kartalla ihan ilman teknisiä härpäkkeitä. Väitänpä jopa, ettei tuota hommaa tee koko lailla paljon, on myös paskanjauhantaa väittää kykenevänsä lentämään kartalla ja kompassilla vieraassa ja hankalassa maastossa sinä päivänä, kun ne kaikki lelut leviävät. Toisen kautta on myös oikein kivaa nakata se kartta takapenkille ja laittaa garmini käskyttämään HSI:tä suurta liikennelentäjää leikkien ;D
PS. Mikähän pykälä sen kartan vaatii? Tässä pätkä määräystä OPS M2-6 "LENTOKONEIDEN MINIMIVARUSTUS YKSITYISLENTOTOIMINNASSA":
2.6 Asiakirjat, käsikirjat ja muut vaadittavat
ohjeet
a) Rekisteröimistodistus (tai väliaikainen rekisteröimistodistus).
b) Lentokelpoisuustodistus tai lupa ilmailuun.
c) Ilma-aluksen matkapäiväkirja ja siirretyt viatluettelo
(Hold Item List).
d) Lentokäsikirja liitteineen:
- punnitustodistus
- mahdolliset muutostöistä ja varustelisäyksistä
johtuvat lentokäsikirjan liitteet (esim. kelluke-,
suksi- tai hinausvarustus).
e) Minimivarusteluettelo (MEL), mikäli luettelo
on laadittu.
f) Tarkistuslistat.
g) Radiolupa, -peruskatsastuspöytäkirja ja radiokatsastustodistus
(mikäli lentokoneessa on radiolaitteita).
h) Vakuutustodistukset (tai jäljennökset vakuutusasiakirjoista)
mahdollisista pakollisista vakuutuksista.
i) toimintaohjeet tunnistustoimenpiteiden kohteeksi
joutuneita ilma-aluksia varten ja tunnistustilanteessa
käytettävät näkömerkinannot
(esim. AIP:n sivut RAC 8 ).
OPS M1-21 ILMA-ALUKSEN ASIAKIRJAT
2 ILMA-ALUKSILTA VAADITTAVAT
ASIAKIRJAT
2.1 Ilma-aluksella tulee sitä ilmailuun käytettäessä
olla seuraavat asiakirjat:
a) voimassa oleva rekisteröimistodistus tai sitä
vastaava väliaikainen asiakirja tai mikäli ilmaalusta
ei ole rekisteröity, on sillä oltava ilmailulain
6 § 1. momentin nojalla annettu lupa ilmailuun;
b) voimassa oleva suomalainen tai Suomessa hyväksytty
ulkomainen lentokelpoisuustodistus tai
ilmailulain 17 §:n 2. momentin nojalla annettu
lupa ilmailuun.
c) ilmailuviranomaisen hyväksymä asianomaista
ilma-alusta koskeva lentokäsikirja liitteineen,
ellei Ilmailulaitos ole erikseen hyväksynyt sitä,
että lentokäsikirjaa ei vaadita, (Lentokäsikirjan
liitteet: punnitustodistus, minimivarusteluettelo
(MEL), tarkistuslistat, mahdollisten muutostöiden
yhteydessä laaditut tai eri versiovaihtoehtoja
koskevat liitteet);
d) ilma-aluksen hyväksytty matkapäiväkirja ja
siirrettyjen vikojen luettelo;
e) ilma-aluksen varustuksen mukainen voimassa
oleva radiolupa, mikäli ilma-aluksessa on radiolähetin;
ilma-alusta koskeva katsastuspöytäkirja
viimeksi suoritetusta katsastuksesta;
g) voimassa olevat ilma-alusta koskevat toimintamuodoittain
-vaadittavat vakuutustodistukset,
(lentovastuu-, ilmakuljetusvastuu-, istuinpaikkavakuutus).
h) melutodistus, silloin kun ilma-alukselta sitä
vaaditaan.
2.2 Ansiolentotoiminnassa lisäksi:
a) jäljennökset liikenne- ja ansiolentoluvista;
b) lentotoimintakäsikirja, mikäli sitä lentotoiminnassa
vaaditaan;
c) operatiivinen lentosuunnitelma (OFP tai CFP),
mikäli sitä lentotoiminnassa vaaditaan;
d) jäljennös esitetystä ATS-lentosuunnitelmasta
(FPL) tai tarvittavat tiedot siitä;
e) massa- ja massakeskiölaskelma;
d) matkustajaluettelo ja/tai rahtia koskeva lentorahtikirja
silloin kun, näitä kuljetettaessa niitä
vaaditaan;
g) ilmoitus erityiskuormasta ja/tai vaarallisista aineista,
mikäli näitä kuljetetaan;
h) lentoreittiä koskeva(t) reittikäsikirja(t) ja tarvittavat
kartat;
i) NOTAM/AIS- ja säätiedot (silloin kun ne on
saatu kirjallisessa muodossa).
Yksi henkilökohtainen kokemus GPS-matkailusta.
Kaverit soittivat eräänä sunnuntaina, että lähde mukaan Turusta Vesikselle. Käydään katsomassa
paikkoja ja hakemassa koneen omistajan/päällikön tavaroita.
Minäpä lähdin mukaan kolmanneksi porukkaan ja jostain syystä minut istutettiin kuskin viereen ja
laiskempi kaveri rötjötti hyvin juhlitun lauantain jälkeen takapenkillä.
Ohjaaja oli tehnyt lentosuunnitelman vanhasta muistista DCT, lentoaika se ja se sekä laskuilmoitus puhelimella.
Garminin kannettava GPS tiskiin ja ei kun menoksi. Itsekin kun olen lentäjä, kyselin, että onko sinulla kartta tai
oletko tehnyt OFP:n. "No, kartta saattaa olla laukussa (tavaratilassa C172R), mutta tuossa on GPS:ään laitettuna suunnat."
Oltiin lennetty Turusta hieman ohi EFOP:n kun GPS alkoi pätkiä. Porukassa sitä siinä muksittiin, että toimi nyt.
Mutta eihän se toiminut, kun patterit olivat loppuneet. Siinä sitten Pori-Helsinki tien jälkeen mietittiin, mihin päin
pitäisi lentää. Takapenkkiläinen lähti kaivamaan karttaa kuskin laukusta sieltä Cessnan tavaratilasta - ei löytynyt.
Kartta oli jäänytkin autoon.! Ehdottelin jo omistaja-lentäjälle, että eiköhän lähdetä takaisinpäin, kun vielä
saattaisi Turku löytyä suht tutun maaston vuoksi. Samassa takapenkkiläinen löysi yhdestä penkin taskusta
ikivanhan ilmailukartan rääppeen ja lykkäsi ne kuskille, joka puolestaan lykkäsi kartan minulle ja sanoi, että
ryhdypä suunnistamaan.
Onneksi sää oli hyvä ja reitti kulki sivuten lennonjohtoalueita. Jäipä tämä lento kyllä mieleen, enkä toivo
vastaava tapahtuvan kenellekään huonommissa keliolosuhteissa.
Kyllä GPS on hyvä apuväline, mutta aina pitää olla mukana ilmailukartta koko reitin osalle ja lisäksi
matkan varrelle osuvien lentokenttien VAC-kartat (VFR-lennot). Ja ei haittaa, vaikka osaisi kartalla suunnistaakin.
T:HaNu
Viisas ostaa Anttilasta astelevyn sekä viivaimen ja laskee tuulikolmioiden avulla matkalentojensa suoritusarvot.
Silloin ei tarvitse olla kakkara mukana laskuissa.
lentokoe on lentokoe, vaiikka sen ottaa vastaan valtuutettu tarkastuslentäjä.
Kuten jo aiemmin sanoinkin, ensimmäisen kelpparin saamiseksi ajetaan LENTOKOE.
LENTOKOKEEKSI nimetty tarkastuslento, ;D ;D ;D
Reitillä tarvittavat kartat yms materiaali tulee olla mukana.
Huhhuh ::) ::)
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 27, 2006, 22:06:34
Miksi pitää osata käyttää kakkaraa? Ne Exceliin viritetyt OFP:t valmiine kaavoineen on kumminkin vähemmän alttiita virheille...
Ehhehhehe... Ja sitten läppäristä loppuu akku. Teeppä siinä sitten sillä OFP:t.
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 27, 2006, 22:06:34
Miksi kartta pitää olla mukana VFR-lennolla? Onko siitä jokin määräys? Paikallislennollakin? Ei kai...
Siinäpä funtsittavaa.
nimim. olen järkyttynyt! Juu, menen nukkumaan...
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - huhtikuu 28, 2006, 09:56:05
Sitten kun asiat on pistetty kohdalleen, otetaan hiukan takapakkia...
PS. Mikähän pykälä sen kartan vaatii?
Luulen Antti, että pistit tuon kysymyksesi tuohon ihan vaan provosointimielessä. Eipä tuota karttavaatimusta nykyään missään määräyksessä tai ohjeessa suoraan näy, joten jatkan hieman filosofointia aiheesta.
Kokonaan toinen ja oleellinen kysymys on sitten se, että onko ajatteleminen ihan itse täysin kiellettyä, ellei jossain määräyksessä jotakin asiaa kuten kartan mukaan ottamista ole erikseen suoraan ja yksityiskohtaisesti käsketty.
Lienee talonpoikaisjärjelläkin ajatellen aika selvää, että kartta on se yleisin ja hyvin käyttökelpoinen väline lennolla käytettäväksi paikannukseen ja antamaan tietoja mm. ilmatiloista jne., vaikka on niitä muitakin välineitä tuohon tarkoitukseen kuten tietsikoita ja niiden ohjelmia ja tietenkin vielä sekin, jos jollakin on aivan epäinhimillisen hyvä ulkomuisti noiden kaikkien tarvittavien tietojen hallitsemiseen ilman mitään muisti-, yms.- välineitä.
Tarpeet asioista, joita lentäjän on pystyttävä lennolla hallitsemaan on selkeästi kerrottu määräyksissä ja ohjeissa, toisin kuin tuo kartan mukana olo näitä tarkoituksia varten.
Terveisin
Risto Niemi
Kevyt kenttäfilosofi
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 09:17:52
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - huhtikuu 28, 2006, 09:56:05
Sitten kun asiat on pistetty kohdalleen, otetaan hiukan takapakkia...
PS. Mikähän pykälä sen kartan vaatii?
Luulen Antti, että pistit tuon kysymyksesi ...
Jatkanpa vielä hieman tuota edellisen viestini filosofointia.
Tuli mieleeni mm. JAR PPL(A):n koulutusohjelmaa koskevasta AMC:stä, että siellä mainitaan sanat: Hyvä Ilmailutapa (Good Airmanship). Se pitää sisällyttää hyvin moneen, lähes kaikkiin koulutusohjelman lentokoulutuksen harjoitteisiin. Kuitenkaan, sen sisällöstä ei kerrota määräyksissä, eikä ohjeissa mitään yksityiskohtaisia tietoja, ohjelman alussa on vain yleisluontoinen luettelo siitä minkäluontoisia asioita nämä voivat olla.
Mielestäni mm. tuo kartan mukaan ottaminen lennolle matkalennoilla on juuri yksi noita Hyvän ilmailutavan asioita. Niitä on toki todella paljon muitakin. Itse asiassa ne ovat useimmille ilmailijoille jo niin itsestään selviä, ettei kukaan niitä määräyksiin kirjattaviksi halua, eikä voisi kuvitellakaan. Lennonopettajille ja tarkastuslentäjille nuo toki ovat vielä selkeämpiä asioita.
Olen lennonopettajana laatinut käyttämiini, lennolle polvikansiooni sijoitettaviin, lentokohtaisiin koulutusohjelma- ja valvontaliuskoihin myös kuhunkin lentoon liittyvät Hyvän ilmailutavan opetettettavat näkökohdat (ainakin tärkeimmät) varsinaisen opetusohjelman lisäksi. Listani eivät suinkaan ole vielä täydellisiä.
Näkisin oikein hyvänä ideana, että tällä keskustelupalstalla kimpoaisi vilkas keskustelu tärkeistä Hyvän Ilmailutavan edellyttämistä asioista, varsinkin niistä, joiden suhteen näyttää vallitsevan epätietoisuutta. Täydentyvistä listoista olisi etua kouluttajille ja sitä kautta kaikille.
Kaikkea tarpeelista hyvää ja käyttökelpoista ei missään tapauksessa ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa määräysten muotoon.
Risto Niemi
Tuossa jo Laukkasen Antti esitti otteen, ilma-aluksessa mukana oltavista asiakirjoista.
OPS M1-21 ILMA-ALUKSEN ASIAKIRJAT
2 ILMA-ALUKSILTA VAADITTAVAT
ASIAKIRJAT
2.1 Ilma-aluksella tulee sitä ilmailuun käytettäessä
olla seuraavat asiakirjat:
OPS M1-21 ILMA-ALUKSEN ASIAKIRJAT
h) lentoreittiä koskeva(t) reittikäsikirja(t) ja tarvittavat
kartat;
Tuossahan tuo on määräyksen muodossa. :thumbsup:
Lainaus käyttäjältä: Jaska - huhtikuu 29, 2006, 10:03:51
Tuossa jo Laukkasen Antti esitti otteen, ilma-aluksessa mukana oltavista asiakirjoista.
OPS M1-21 ILMA-ALUKSEN ASIAKIRJAT
2 ILMA-ALUKSILTA VAADITTAVAT
ASIAKIRJAT
2.1 Ilma-aluksella tulee sitä ilmailuun käytettäessä
olla seuraavat asiakirjat:
OPS M1-21 ILMA-ALUKSEN ASIAKIRJAT
h) lentoreittiä koskeva(t) reittikäsikirja(t) ja tarvittavat
kartat;
Tuossahan tuo on määräyksen muodossa. :thumbsup:
Terve Jaska
Noinhan Antti esitti. Tuossa OPS M1-21 :ssä vaan ei ole tuota karttavaatimusta kuin kohdassa 2.2 eli ansiolentotoiminnan lisävaatimuksena, ykstyislentotoiminnalle sitä ei siinä jostain syystä ole. Lieneekö unohtunut tai tullut pianovirhepaholainen ;)
Joka tapauksessa kartta pitää mukana olla, tottakai:
Risto Niemi
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 09:17:52
Lienee talonpoikaisjärjelläkin ajatellen aika selvää, että kartta on se yleisin ja hyvin käyttökelpoinen väline lennolla käytettäväksi paikannukseen ja antamaan tietoja mm. ilmatiloista jne., vaikka on niitä muitakin välineitä tuohon tarkoitukseen kuten tietsikoita ja niiden ohjelmia ja tietenkin vielä sekin, jos jollakin on aivan epäinhimillisen hyvä ulkomuisti noiden kaikkien tarvittavien tietojen hallitsemiseen ilman mitään muisti-, yms.- välineitä.
Ehdotus keskustelunaiheesta "Airmanship" on hyvä!
Alkjaisiksi väittäisin, että noudatan hyvää airmanshippiä, kun VFR-matkalennolla
* teen OFP:n Excelillä (jos OFP tarpeen)
* suunnistan pääsääntöisesti GPS:llä, jota tuen kiintopistehavainnoin ja VOR/ADF-tiedolla
* pidän varajärjestelmänä vaativilla matkalennoilla karttaa, siihen piirrettyine reittiviivoineen.
Mutta sitten tuo "yleisin"... noinkohan. Mahtaisiko GPS sittenkin olla nykyään yleisempi. Niin paljon sitä käytetään. Purjekoneissa 95%, mopuissa 80% (?)... Ja käyttökelpoinen... no onhan se, usein, GPS on vaan niin paljon käyttäkelpoisempi. Ihan vaan esimerkkinä, vaikkapa BALTIn löytäminen pelkällä kartalla on aika vaikeaa. (Vaikka eihän sillä ole suurta väliä, onko BALTIlla vai jossain muualla Suomenlahdella.)
Käyttäähän liikenne- ja liikelentäjätkin kaiken maailman apulaitteita, mutta hekin ovat hankkineet perustietonsa kivijalan perinteisillä suunnistusmenetelmillä.
Tuohon GPS-laitteeseen on hankala kääriytyä lämpösuojaan, kartta on huomattavasti isompi ja parempi. ::)
Tuo Exelillä tehtyyn OFP:hen en ota kantaa, mutta. Voihan sitä lentää vaikka Pikkuväen allakan karttalehdillä. Lentokokeessa en ,ainakaan minä, sellaista hyväksy ainoaksi logiksi.
Kävipäs kerran eräälle Suomalaiselle liikelennon gurulle ja uran uurtajalle aika metka tapaus taksilennolla ihan Venäjän itä-rajalla. Gamiini tilttas ja mukana ollut Mr Valtion Navigator sai idean että määräkenttä olisi muka 90 astetta oikealla.
Tuo meidän kapteenimme otti laukustaan 1:500 000 lentokarttansa esiin ja sanoi: " minä olen koneen päällikkö ja me lennämme nyt suoraan määräkentälle".
Eli siellä tilttas sekä Mr Garmin ja Mr Navigator.
Kurtsi osas hommansa. :thumbsup:
Lainaus käyttäjältä: Sakke - huhtikuu 29, 2006, 18:56:33
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 09:17:52
Lienee talonpoikaisjärjelläkin ajatellen aika selvää, että kartta on se yleisin ja hyvin käyttökelpoinen väline lennolla käytettäväksi paikannukseen ja antamaan tietoja mm. ilmatiloista jne., vaikka on niitä muitakin välineitä tuohon tarkoitukseen kuten tietsikoita ja niiden ohjelmia ja tietenkin vielä sekin, jos jollakin on aivan epäinhimillisen hyvä ulkomuisti noiden kaikkien tarvittavien tietojen hallitsemiseen ilman mitään muisti-, yms.- välineitä.
Ehdotus keskustelunaiheesta "Airmanship" on hyvä!
Alkjaisiksi väittäisin, että noudatan hyvää airmanshippiä, kun VFR-matkalennolla
* teen OFP:n Excelillä (jos OFP tarpeen)
* suunnistan pääsääntöisesti GPS:llä, jota tuen kiintopistehavainnoin ja VOR/ADF-tiedolla
* pidän varajärjestelmänä vaativilla matkalennoilla karttaa, siihen piirrettyine reittiviivoineen.
Mutta sitten tuo "yleisin"... noinkohan. Mahtaisiko GPS sittenkin olla nykyään yleisempi. Niin paljon sitä käytetään. Purjekoneissa 95%, mopuissa 80% (?)... Ja käyttökelpoinen... no onhan se, usein, GPS on vaan niin paljon käyttäkelpoisempi. Ihan vaan esimerkkinä, vaikkapa BALTIn löytäminen pelkällä kartalla on aika vaikeaa. (Vaikka eihän sillä ole suurta väliä, onko BALTIlla vai jossain muualla Suomenlahdella.)
Mahtaakohan nyt sentään Suomen purjelentokonekannasta ihan 95 % olla varustettu noilla GPS:illä, tuskinpa.
Kartoista vielä sen verran lisää, että VFR-lentäjälle mm. ENRC-kartta on ihan hyvä silloin kun käyttää esimerkiksi VOR- tietoja hyväksi, sitten on VAC-, LDG- ja ADC-karttoja tavanomaisen ANC-kartan lisäksi, jotka kaikki ovat tarpeen ja hyödyllisiä kulloisenkin käyttötarpeen mukaan, tai ainakin niiden sisältämät tiedot. IFR-lentäjille on sitten vielä aika joukko lisää erilaisia tarvittavia karttoja, vaikken niitä tässä nyt esittelemään käy.
Toisaalta on todettava, että tuossa ylistetyssä GPS:ssäkin on hyvin usein myös karttanäyttö tai ainakin sen tiedostot yleensä perustuvat digitaaliseen karttatiedostoon, että se siitä kartan tarpeettomuudesta tällä tavalla ajateltuna, on se siinä GPS:ssäkin sisäänsyötettynä.
En sano tätä siksi, etteivät nuo GPS:t mielestäni hyviä ja käyttökelpoisia laitteita olisi, kyllä ne ovat, mutta kyllä paperikarttoja edelleen tarvitaan myös, ne ovat vielä lisäksi suhteellisen halpoja elektroniikkaan ja ohjelmistoihin verrattuna ja tuosta elektroniikan back-up- näkökulmastahan muut ovatkin jo kommentoineet.
Oli kiva kuulla, että keskustelu Hyvästä ilmailutavasta saa kannatusta.
Risto Niemi
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 10:14:58
Terve Jaska
Noinhan Antti esitti. Tuossa OPS M1-21 :ssä vaan ei ole tuota karttavaatimusta kuin kohdassa 2.2 eli ansiolentotoiminnan lisävaatimuksena, ykstyislentotoiminnalle sitä ei siinä jostain syystä ole. Lieneekö unohtunut tai tullut pianovirhepaholainen ;)
Joka tapauksessa kartta pitää mukana olla, tottakai:
Risto Niemi
Morjensta Risto.
Puhukoot muut mitä lystäävät, mutta kartta mulla on aina mukana, vaikka en sitä "tarvitsis" koko Suomen alueella.
Kummasti vain nopeuttaa matkaa ja varmistaa perille pääsyn.
Hauskaa Vappua Risto ja kaikki muutkin
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 21:32:22
Mahtaakohan nyt sentään Suomen purjelentokonekannasta ihan 95 % olla varustettu noilla GPS:illä, tuskinpa.
Matkalentoa lentävistä... kyllä. Eihän nykyään ole oikein edes mieltä lentää matkalentoa ilman gps-loggeria. Miten puukonekisoissa toimitaan? Onko 171:ssä GPS?
Se onkin muuten aika ristiriitaista. Kun lennät purjekoneella matkalennon (vaikkapa merkkisuorituksen tai kilpailulennon), riittää, että lennät niihin pisteisiin, joihin gps vie. Jos gps näyttäisi väärin (mitä se ei koskaan tee), voisit käydä reaalimaailmassa eriskummallisissa paikoissa.
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 29, 2006, 21:32:22
Toisaalta on todettava, että tuossa ylistetyssä GPS:ssäkin on hyvin usein myös karttanäyttö tai ainakin sen tiedostot yleensä perustuvat digitaaliseen karttatiedostoon...
Niin juu, onhan minullakin Winpilot käytössä.
http://www.hkavionics.com/winpilot.html
Tai sitten Zander SD1, jolla on ikävä tapa rääkyä aina kun yrittää mennä Tampere MIL CTA:lle.
Mutta! Onneksi Jaska keksi paperikartallekin käytön.
Yhdet jaksaa vääntää itsestään selvästä asiasta kättä ja toisaalta sellaiset asiat kuten kakun riittävyys ja massakeskiön paikka tuottavat tilastomerkintöjä vuodesta toiseen.
Lainaus käyttäjältä: Liisa - toukokuu 01, 2006, 17:49:25
Yhdet jaksaa vääntää itsestään selvästä asiasta kättä ja toisaalta sellaiset asiat kuten kakun riittävyys ja massakeskiön paikka tuottavat tilastomerkintöjä vuodesta toiseen.
Osuvasti sanottu.
Minuakin on hiukan ihmetyttänyt mistä tässä ketjussa oikein on kyse. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että kyllä se karttasuunnistus on hallittava gps-aikakaudellakin. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?
Tässä suunnistusväline-hyvä-ilmailutapa-karttahurskastelu-keskustelussa on jäänyt hieman vähälle se näkökulma, että myös modernien sähköisten suunnistusvälineiden tuntemus on nähdäkseni osa sitä mystistä "hyvää ilmailutapaa". Mikään ei kai ole turhempaa kuin se, että lentokoneessa on (suunnistus-)laite jota lentäjä ei osaa käyttää riittävän hyvin. Nykyisin monesta VFR-lenskaristakin löytyy varsin monipuolisia ja -mutkaisia suunnistusvälineitä joiden tehokas käyttö edellyttää perehtymistä aiheeseen.
/Harri
Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 01, 2006, 19:18:35
Osuvasti sanottu.
Minuakin on hiukan ihmetyttänyt mistä tässä ketjussa oikein on kyse. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että kyllä se karttasuunnistus on hallittava gps-aikakaudellakin. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?
Mitä ihmeellistä tässä on. VFR lennolla käytetään karttaa ja kompassia. IFR lennolla käytetäänkin sitten suunnistukseen sitä muutakin koneesta löytyvää arsenaalia. Kuinkahan monella gepseilijällä on suoritettu IFR paperit, sekä pyydetty lennonjohdolta IFR selvitys lennolle.
Minulle riitti. Tehkää mitä lystäätte :(
Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:
Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 01, 2006, 19:18:35
Lainaus käyttäjältä: Liisa - toukokuu 01, 2006, 17:49:25
Yhdet jaksaa vääntää itsestään selvästä asiasta kättä ja toisaalta sellaiset asiat kuten kakun riittävyys ja massakeskiön paikka tuottavat tilastomerkintöjä vuodesta toiseen.
Osuvasti sanottu.
Minuakin on hiukan ihmetyttänyt mistä tässä ketjussa oikein on kyse. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että kyllä se karttasuunnistus on hallittava gps-aikakaudellakin. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?
Tässä suunnistusväline-hyvä-ilmailutapa-karttahurskastelu-keskustelussa on jäänyt hieman vähälle se näkökulma, että myös modernien sähköisten suunnistusvälineiden tuntemus on nähdäkseni osa sitä mystistä "hyvää ilmailutapaa". Mikään ei kai ole turhempaa kuin se, että lentokoneessa on (suunnistus-)laite jota lentäjä ei osaa käyttää riittävän hyvin. Nykyisin monesta VFR-lenskaristakin löytyy varsin monipuolisia ja -mutkaisia suunnistusvälineitä joiden tehokas käyttö edellyttää perehtymistä aiheeseen.
/Harri
Ensin vähän kommenttia Liisan viestiin:
Kyllä noita suunnistusmokiakin vuodesta toiseen on tilastoitu, vaikken nyt äkkiä fataalia tapausta muistakaan.
Tuo polttoaineen riittävyys ja massakeskiöasema ovatkin sitten erityisen kinkkisiä tapauksia, ne nimittäin tuntuvat hipovan lähes tahallisuutta tai ainakin edesvastuutonta piittaamattomuuta.
Luulen, että ainoakaan lentokouluttaja ei koskaan ole laiminlyönyt noiden asioiden opettamista ja todennäköisesti näiden tietouden on uusilta piloteilta myös tentannut kouluttaja kokeissa ja ainakin moottorilentäjiltä myös ilmailuhallinto. Näitä asioita ei kuitenkaan voine koskaan liiaksi korostaa. Ne ovat suoranaisten määräyksin säestettyjen vaatimusten lisäksi tietysti myös Hyvän ilmailutavan asioista.
Mutta kerropa sinä mitä uutta noiden asioiden hyväksi vielä voitaisi tehdä!
Olen Harri kanssasi ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikkien, myös moderneimpien elektronisten, koneessa olevien suunnistuslaitteiden hallinta kuuluu Hyvään ilmailutapaan. Tässä tietenkin painopiste pitää olla niiden käyttämisen hallinnassa enemmän kuin itse laitteiden tuntemuksessa (tuppaavat olemaan teknisesti jo erittäin monimutkaisia ja osin toki käyttääkin; lentäjän ei välttämättä tarvitse olla elekronikka- ja tietoteknologiainsinööri). Ongelma tässä kouluttajien suhteen on vaan se, että laitekirjo on valtava, tuskin kukaan kouluttajistakaan on niitä kaikkia edes nähnyt, eli kaikkien hallintaa ei voi tietenkään vaatia, vaan ainoastaan ne, jotka käytettävässä koneessa ovat. Tuppaavat käsikirjatkin olemaan aika mittavia.
Muutamia vuosia sitten suomentelin yhden Garminin käsikirjan kotikerhoni jäsenten ja lento-oppilaitteni käyttöön, taisi tulla jotain noin 80 sivua A4: sia tekstiä. Viime kuussa sain valmiiksi suomennokseni WinPilot :n ohjekirjasta, tuli 99 sivua A4 :ia tekstiä ja kuvia. No jää siinä vielä tietysti vielä tehtävää lennnonopettajana vähän neuvoa ja harjoituttaa käyttöä, ei se ihan sillä mene, että lyö käsikirjan käteen. Noita laitteita pitää näpelöidä aika paljon niin maassa kuin ilmassakin, jotta homma sujuu.
PS. Ei kai tuo kaikki edellä käyty keskustelu nyt sentään ihan pelkkää hurskastelua sentään ollut, vai oletko todella sitä mieltä?
Hyvin Vapun ilmailuterveisin
Risto Niemi
Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - toukokuu 01, 2006, 21:54:36
Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:
Ei sitä kiinni kannata/tarvitse pitää. Käyttää sitä siinä vaiheessa sitten, kun on todennut, ettei
ole kykenevä kartanlukuun.
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 01, 2006, 22:02:26
Olen Harri kanssasi ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikkien, myös moderneimpien elektronisten, koneessa olevien suunnistuslaitteiden hallinta kuuluu Hyvään ilmailutapaan. Tässä tietenkin painopiste pitää olla niiden käyttämisen hallinnassa enemmän kuin itse laitteiden tuntemuksessa (tuppaavat olemaan teknisesti jo erittäin monimutkaisia ja osin toki käyttääkin; lentäjän ei välttämättä tarvitse olla elekronikka- ja tietoteknologiainsinööri). Ongelma tässä kouluttajien suhteen on vaan se, että laitekirjo on valtava, tuskin kukaan kouluttajistakaan on niitä kaikkia edes nähnyt, eli kaikkien hallintaa ei voi tietenkään vaatia, vaan ainoastaan ne, jotka käytettävässä koneessa ovat. Tuppaavat käsikirjatkin olemaan aika mittavia.
Muutamia vuosia sitten suomentelin yhden Garminin käsikirjan kotikerhoni jäsenten ja lento-oppilaitteni käyttöön, taisi tulla jotain noin 80 sivua A4: sia tekstiä. Viime kuussa sain valmiiksi suomennokseni WinPilot :n ohjekirjasta, tuli 99 sivua A4 :ia tekstiä ja kuvia. No jää siinä vielä tietysti vielä tehtävää lennnonopettajana vähän neuvoa ja harjoituttaa käyttöä, ei se ihan sillä mene, että lyö käsikirjan käteen. Noita laitteita pitää näpelöidä aika paljon niin maassa kuin ilmassakin, jotta homma sujuu.
Kyllähän se näin on. Suurin vastuu tässäkin koulutuskysymyksessä kiistatta jää sen itsenäiseen ilmailutoimintaan oikeuttavan lupakirjan haltijalle. PPL-peruskoulutuksessa ei ole nähdäkseni suuresti mahdollisuuksia näiden "modernien" suunnistushärveleiden käytön opetteluun - tekemistä riittää muutenkin, koulukoneista ei välttämättä löydy ko. laitteita. Ja mahtaako aihe edes löytyä syllabuksesta? Mutta eiköhän sen hyvän ilmailutavan yksi tärkeimmistä ilmenemismuodoista ole jatkuva itsensä kehittäminen.
Lainaa
PS. Ei kai tuo kaikki edellä käyty keskustelu nyt sentään ihan pelkkää hurskastelua sentään ollut, vai oletko todella sitä mieltä?
Ei toki kaikki. Mutta kyllä nuo äärimmäisimmät esitetyt näkemykset mielestäni jo hurskastelun puolelle menevät. Jos keskiarvoharrastelentäjä (siis 10-30 h vuodessa lentävä?) ei pyri harjoittamaan kaikkia suunnistustaitojaan kohtuullisen säännöllisesti niin kovin vähiin jää. Ja kuten todettua niin kyllä se GPS-laitteen käyttökin vaatii säännöllistä harjoittelua ollakseen sujuvaa - ihan siinä missä kakkaranpyörittely tai karttasuunnistus.
/Harri
Jos mennään ajassa taaksepäin, silloin oli yksityislentäjän-kurssin tuntimääränä 30.
Kun huomattava määrä pilotteja eksyi, vaikka koneessa oli Vorrit ja ADF:t, päätti
Viranomainen lisätä koulutustuntimäärää 35:een tuntiin ja sisällyttää Radiosunnistuksen ko. koulutusohjelmaan.Tämä lisätty 5 tuntia sisälsi Radiosuunnistuskoulutuksen.
Tällöin, etenkin CPC-koulutuksessa, mentiin radiaaleille ja kohti-ja poislentolinjoen hallinnassa, hakeutumiseen , linjojen vaihtoon ja linjoilla pysymiseen, mutta vain teoriapuolella.
Lentopuolella tuli hallita näitä laitteita vain; kohti-ja poislentoon ja sijainnin määrittelyyn ristipeilauksella.
Silloisella Johdetun-kurssilla ( YÖ-koulutus) tuli myös hallita lennolla noi linjan vaihdot ja hakeutumiset.
No, nykyisin kerrotaan mikä se GPS on ja se siinä.
Joskus opettaja sujauttaa yksinmatkalennolle oppilaalta salaa mukaan GPS:n ja katsoo lennon jälkeen, missä tuo suorin Malmi- Turku-Tampere reitti kulkikaan tänään.
Oli hauska kuulla oppilaan selityksiä reitiltä.
Mä luulin tuota tuoksi, viritin vahingossa väärän NDB- majakan, en seurannut karttaa riittävästi, gyro oli kuulemma ryöminyt, tuuli oli ihan muuta kuin ennusteessa jne.
No, lipespäs taas tarinoinnin puolelle.
No niin, hyvää keskustelua täällä. Olit, Risto, oikeassa tuosta provosta - sekä siitä toisestakin, eli se karttavaatimus ei koske yksityislentotoimintaa. Mutta en tosiaankaan ole sillä mielellä liikkeellä, että vastustaisin tai väheksyisin kartan käyttöä. Aina se on mukana ja useimmiten seurannassa. Jos nyt lennän pommicavokissa Malmilta Lappeeseen, tuskinpa sitä silloin vilkuilen, koska kaikki olennainen informaatio on päässä ja reitti tuttu. Saatavilla se on. Pointtina lähinnä, ettei se kartta ole pakollinen, eikä sen puuttumisesta hirteen joudu ;)
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - toukokuu 02, 2006, 00:41:13
No niin, hyvää keskustelua täällä. Olit, Risto, oikeassa tuosta provosta - sekä siitä toisestakin, eli se karttavaatimus ei koske yksityislentotoimintaa. Mutta en tosiaankaan ole sillä mielellä liikkeellä, että vastustaisin tai väheksyisin kartan käyttöä. Aina se on mukana ja useimmiten seurannassa. Jos nyt lennän pommicavokissa Malmilta Lappeeseen, tuskinpa sitä silloin vilkuilen, koska kaikki olennainen informaatio on päässä ja reitti tuttu. Saatavilla se on. Pointtina lähinnä, ettei se kartta ole pakollinen, eikä sen puuttumisesta hirteen joudu ;)
Hupsista.......... :thumbsup: ;D
Eihän tuo koko yksityislentäminenkään ole pakollista. ;D
vasta kun ajat reittiä liikenneluvilla, on pakko mennä kellon ja almanakan mukaan, vaikka yksin miehistösi kanssa.
Kuinkas muuten lennät karttasuunnistusta matkalennollasi , ilman karttaa. Rautateitä myötäillen ;D
Tuo karttasuunnistuksen osaaminen ja hallinta on yksi PPL-koulutuksen kulmakivi ja johtotähti.
PPL-kurssi tähtää itsenäisen matkalennon suorittamiseen.
Whittuhu siihen mitään karttoja ole pakko olla mukana, niinkös. :o
Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - toukokuu 01, 2006, 21:54:36
Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:
Heippa Ari
En tiedä sen paremmin tuomioista kuin raadeistakaan, mutta omana mielipiteenäni voin esittää seuraavaa:
Ei menettelyssäsi mitään vikaa ole, ei olisi silloinkaan vaikket käyttäisi edes VOR: ia ja ADF: ää apuna lainkaan.
Harjoittelumielessä on ihan hyvä lentää riittävästi tukeutuen suunnistuksessa pelkästään kartan ja kompassin apuun, se on itse asiassa erittäin tärkeää.
Noiden muiden välineiden (ADF, VOR, GPS, YMS.) käytön harjoittelu riittävästi on niin ikään tärkeää ja ehdottomasti myös tarpeen tietyissä olosuhteissa ja tarkoituksissa, jos sellaiset vehkeet vaan koneessa ovat.
Varmistusmielessä ei ole ollenkaan pahaksi, vaan päin vastoin hyväksi, käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä suunnistukseen. Sehän vain varmentaa suoritusta.
Jos harjoitellessasi jotain lajia, esimerkiksi kartta-kompassi-laskelmasuuunistusta, et luota itseesi olla "lunttaamatta" voit aina panna ADF: n tai VOR: n kiinni tai väärälle taajuudelle (ne kyllä heräävät mahdollisesti tarvittaessa nopeastikin toimintakuntoon) ja panna esimerkiksi GPS:n näytön vaikkapa näyttämään sivua, jossa ei näy suunnistustietoa (sekin on tällöin mahdollisesti tarvittaessa nopeasti toimintakuntoinen).
Jos GPS on viimeksi suljettu jossain hyvin kaukana siitä paikasta (varsinkin eri mantereella), jossa nyt ollaan, se joutuu tekemään käynnistyksen jälkeen melko paljon laskentatyötä paikantaakseen ensin itsensä, jotta saa tarvittavat satelliittien signaalit kiinni ja tämä voi viedä melko pitkän ajan, jonka jälkeen laite vasta on käyttökelpoinen suunnistukseen. Jos tämä "alkulaskenta" tapahtuu vielä liikkeessä (erityisesti suurella nopeudella) on laskentayön määrä ja siihen kuluva aika vielä pitempi. Tämän vuoksi on mielestäni suositeltavaa, että laite on koneessa koko ajan käynnissä, vaikkei sen näyttöä hyväkseen käyttäisikään, sen saa kuitenkin tällöin tarvittaessa nopeasti käyttöönsä.
Itse lennätän kouluttaessani oppilaillani matkalentoa ensin karttaa-kompassi suunistuksena, sitten radiosuunnistuksena ADF: ää ja VOR: ia käyttäen, sitten GPS: ää käyttäen ja lopuksi kurssin viimeisen pitkän yksinmatkalentosuorituksen kaikkia herkkuja hyväksi käyttäen. Jokaisen tavan erikseen hallinnan toki vaadin ennen tätä.
Risto Niemi
Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 02, 2006, 01:01:52
Eihän tuo koko yksityislentäminenkään ole pakollista. ;D
No ei ole ei. Eikä kaupallinenkaan ilmailu sen paremmin. Jollakin voimassaolevilla säännöksillä molempia silti kuuluisi harjoittaa, mikäli mieli nyt kuitenkin tekee. Se on vähän niinkuin tuo PolkyPyöräily.
LainaaKuinkas muuten lennät karttasuunnistusta matkalennollasi , ilman karttaa. Rautateitä myötäillen ;D
Tuo karttasuunnistuksen osaaminen ja hallinta on yksi PPL-koulutuksen kulmakivi ja johtotähti.
Väitinkös moista harrastavani? Noin seitsemään kertaan ylistin hommaa ja kehuin sitä harjoittavani ja siitä tykkääväni. IFR ja IFHW-lennot ovat sitten ihan eri juttu (joo joo, railroads ja highways...) Ainut poikkeus on, jos reitti on niin tuttu, ettei karttaa tarvitse. Helevettiäkö sitä sillon tihrustamaan. Jää enemmän aikaa katsella maisemia ja siinä sivussa tarkkailla ilmatilaa.
LainaaPPL-kurssi tähtää itsenäisen matkalennon suorittamiseen.
Whittuhu siihen mitään karttoja ole pakko olla mukana, niinkös. :o
Eikös PPL-tähtää itsenäiseen lennonsuorittamiseen ihan kaikissa eri tilanteissa eikä mitenkään spesifioiden matkalentämistä? Ja jos noita aiempia kommentteja taas sangen huolella lukee, saattaa jopa havaita tulkinnan olevan koko lailla virheellinen... Vaan tiivistäen ja ferriittiseoksesta vääntäen, kartta mukaan koneeseen ja sitä karttasuunnistusta harjoittamaan. Ei siinä mitään epäselvää ole. Siltikään sitä ei ole PAKKO sinne ottaa eikä varsinkaan lukea, mikäli retki hoituu ilmankin. Useimmiten ei hoidu.
Kärkevähkö sanailua. Pitäisikö tänne laittaa seuraavaksi äänestys, että kuinka moni on vahingossa taikka tahallaan lentänyt joskus ilman voimassaolevaa ilmailukarttaa? ::) ;)
/Harri :mellow:
Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 02, 2006, 16:59:32
Kärkevähkö sanailua. Pitäisikö tänne laittaa seuraavaksi äänestys, että kuinka moni on vahingossa taikka tahallaan lentänyt joskus ilman voimassaolevaa ilmailukarttaa? ::) ;)
No mulla ei ole sattunut vielä tänä vuonna mukaan. Tosin vasta 6h kasassa. Mutta jos on kartta mukana, se on yleensä aika tuore: Kisoissa saa niin paljon miinuksia kun ajaa kielletylle alueelle. Melkein joka vuosi niitä karttoja pitää ostella. Eikös tällekin vuodelle pitäisi taas hommata uusi?
Tänään oli kartta mukana.
Minulta saa tulla pöllimään kartan ja gps:n (jota yleensä käytän suunnistuslaitteena) kesken "väkisinlennon" koska kun lennän moottorilla olen kartan ja kompassin, tai gps:n avulla asettanut koneen kulkemaan jotain edestäni valittua kiintopistettä kohti ja suunnistan siis sitä kohti. en kompassin mukaan enkä gps:n mukaan vaan VISUAALISESTI maiseman mukaan. Samalla olen kartalta seurannut aikajanaa apuna käyttäen etenemistäni ja tiedän maanopeuteni ja sijaintini eli osaan päätellä kauanko vielä kestää perille. Saman tiedon saa myös gps:stä ja paljon helpommin. eli tiedän minne menen ja kauanko pitää jatkaa. Sen kun haette kartan ja gps:n pois. ja viekää kompassikin, likimääräinen apulaitehan se muutenkin on.
Mutta kun purjelennän niin tarviin sen gpssän jo ihan siksi että uskoisivat missä olen käynyt. ::)
Kartta vai GPS??? No minä ainakin työssäni teen karttoja GPS:llä :thumbsup:
Markku
"May The Lift Be With You"
Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - toukokuu 01, 2006, 21:37:23
Mitä ihmeellistä tässä on. VFR lennolla käytetään karttaa ja kompassia. IFR lennolla käytetäänkin sitten suunnistukseen sitä muutakin koneesta löytyvää arsenaalia. Kuinkahan monella gepseilijällä on suoritettu IFR paperit, sekä pyydetty lennonjohdolta IFR selvitys lennolle.
Minulle riitti. Tehkää mitä lystäätte :(
Lainaa
Ops M1-1, eli lentosäännöt eroittelee VFR ja IFR lentotoiminnan ainoastaan näkyvyyden, ei käytettyjen suunnistusmenetelmien mukaan. Eli VFR selvitys ei pois sulje gps laitteita eikä keinohorisonttia eikä.....
Joten edelleenkin lennän gepsillä matkaa ja kartta on viikattuna vieressä jos tarvetta ilmenee. Mutta ihan asiasta toiseen; VAL- kartta on tosi tarpeeseen ja aina riippumatta käyttääkö gps:ää vai ei. Olen nimittäin henkilökohtaisesti joutunut noloon tilanteeseen kun torni on selvittänyt " itäiseen odotukseen". Sitäpä et löydä ilmailukartasta etkä GPS;n kartalta. Tarvittava tieto
löytyy vain VAL-kartasta. Ilman sitä ainoa vastaus tornin ehdotukseen on : "ei voi suorittaa" ja jokainen kyllä arvannee mitä moisesta vastauksesta seuraa :'( :'(
Markku
"May The Lift Be With You"
P.S. Kokeilin edellisen viestin yltiöpäistä lupaustani kartan ja gps:n Ja kompassin poistosta kesken lennon matkalla EFJY-EFPK siten että Jyväskylän lähialueen jälkeen siirsin kartan ja gps:n syrjään ja yritin olla katsomatta kompassia. Seuraus; Kaksi minuuttia ennen aikojaan näin kentän N. 200 m vasemmalla.
Herätetäänpä tämäkin henkiin...
huolestuttavia uutisia GPS käyttäjille: http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/05/20/gps-lahella-romahdusta/200912690/66 (http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/05/20/gps-lahella-romahdusta/200912690/66)
Nyt taitaa olla parasta kaikkien päivittää se paperikartta viimeisimpään (ja tiedot miten sitä käytettiinkään) sekä merkata edes joskus lennon aikana siihen, missä sitä viilettää ;-)
Eikö GPS approach ole ihan virallisesti hyväksytty IFR lähestymistapa (Nonprecision), miten ne saa taattua että homma toimii satelliitin sanoessa sopimuksensa irti, maa-asemien kanssa vai?
[Offtopic] Tokiossa ei sitten kannata GPS katkoksen aikana Taksiin hypätä, siellä kun koko taksiliikenne enemmän tai vähemmän perustuu GPS:än toimintaan ja talojen numerointi on rakennusvuoden mukaan eikä teillä ole nimiä... [/Offtopic]
Mukavin tapa suunnistaa näillä hitailla pienkoneilla on silleen, että käyttää GT-karttaa 1:200 000, ja ajaa siten, että katsoo pääasiassa sivuikkunasta alas vasempaan, jolloin pysyy tarkasti kartalla ja reittiviivalla. Kompassiin ja etusektoriin tarvitsee katsoa vain sillon tällön, ja käännepisteissä.
Lainaus käyttäjältä: MBK - toukokuu 20, 2009, 14:39:24
Mukavin tapa suunnistaa näillä hitailla pienkoneilla on silleen, että käyttää GT-karttaa 1:200 000, ja ajaa siten, että katsoo pääasiassa sivuikkunasta alas vasempaan, jolloin pysyy tarkasti kartalla ja reittiviivalla. Kompassiin ja etusektoriin tarvitsee katsoa vain sillon tällön, ja käännepisteissä.
Ilmatilaa ja muuta liikennettä ei tarvitse seurata, suomessahan on niin vähän liikennettä että mitä niistä turhaan välittää. *sarkasmia*