Ilmailufoorumi

Ilmailufoorumi => Experimental => Aiheen aloitti: Karoliina - elokuu 10, 2005, 11:07:37

Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 10, 2005, 11:07:37
Hei,

Spekulaatiota, spekulaatiota, persaukisena (lue ultran omistajana) en ole juuri nyt allaolevaa teettämässä, mutta
spekuloin mielenkiinnosta:

Olen tuossa miettinyt että miksi experimental-koneprojektia jossa suunnitellaan
uusi konetyyppi ei voisi tehdä projektityönä niin että
- Itse olisi pääsuunnittelija, projektipäällikkö ja arkkitehti
- Alihankkisi osan suunnittelutyöstä, esimerkiksi lujuuslaskennan ja airfoil-suunnittelun
- Rakentaisi itse, paitsi että alihankkisi maalauksen ammattimaalarilla (jotta ei olisi itse tehdyn näköinen), mahdollisesti
verhouksen ammattiverhoilijalla ja mahdollisesti moottoripukin hitsauksen ammattihenkilöllä
- Mikäli lentokone olisi epäperinteinen, voisi olla viisasta teettää koelennot ammattikoelentäjällä.
- Projektin valvoja olisi lähinnä tarkastajan asemassa, onko tehty työt asiallisesti ja virheettömästi

Eli onko tämmöinen menettely mahdollista. Arvelisin että on, koska joka tapauksessa
itse projektiin panostettu työmäärä on selvästi suurempi kuin mitä yhdessäkään
rakennussarjassa puhumattakaan quick-build -sarjoista joissa 51% itserakentaminen
on lähinnä periaatteellista. Korjatkaa jos olen väärässä.

Idea tuli mieleen kun tässä on tullut seurattua miten kauan kestää oman suunnitteluprojektin läpivienti
toteutuksineen jos etunimi ei ole Burt ja sukunimi Rutan, joka tekee koneen neljässä kuukaudessa
santapaperihinkkauksineen päivineen omin käsin sisältäen suunnittelun (nykyään ei tarvitse enään toki
hänen itse santapaperoida kun on työntekijöitä auttamassa, mutta ennen oli toisin).
Esim. Steve Wrightin Stagger-Ez ei ole kokonaan tyhjältä
pöydältä suunniteltu kone vaan se pohjautuu Long-Ez:iin, Vari-Ez:iin ja Cozyyn muutoksin, ja sen tekeminen
yhdeltä ihmiseltä kesti 14 vuotta ja siinä ei ole edes siipiprofiilia tai rakennetta juurikaan muutettu.
Jos asioissa edistyisi tehokkaammin niin että ihmettely ja sen sellainen
jäisi vähemmälle kun vaativien detaljien suunnittelussa olisi avustamassa alan ammattilainen, voisi tuosta
14 vuodesta tipauttaa muutaman pois toivon mukaan. Siinä ei oikein ole mielestäni mitään järkeä että
konetta rakentaa niin pitkään että sillä ei ehdi edes lentää ennen kuin menettää medikaalit korkean iän takia
ja samalla kun rakentaja poistuu areenalta, katoaa myös kehitystyö jne. eikä kukaan enään tiedä miten
ko. koneyksilö oli tehty ja tavallaan kaikki tehty menee hukkaan eikä edistä ilmailua. Jotta tästä saataisiin
järkevää ja ilmailua edistävää, pitäisi valmistumisaika suunnitelmille olla kohtuullinen ja suunnitelmat tulisi julkaista
Creative Commons -lisenssillä ilmaiseksi kaikille jotta niistä ei hyötyisi pelkästään rakentaja, vaan kuka tahansa
voisi ottaa ideoita vapaasti omiin suunnitelmiinsa ko. koneesta.

Terveisin
Karoliina
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Petri Ahonen - elokuu 10, 2005, 13:24:30
voi olla että teurastutan itseni noin niinkuin verbaalisesti mutta eikös Varttimarkka aloittanut taipaleensa projektina ja on edelleen kesken???

Paljon "primitiivisempi" kuin Stagger-EZ ja silti synnyttäminen on kestänyt +++4vuotta...
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - elokuu 10, 2005, 14:41:49
LainaaEli onko tämmöinen menettely mahdollista.
On mahdollista, jos suunnitelma ja suunnittelu-/rakennusorganisaatio saa rekennuslupahakemukselleen EUT:n puollon.
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 10, 2005, 16:25:42
Lainaavoi olla että teurastutan itseni noin niinkuin verbaalisesti mutta eikös Varttimarkka aloittanut taipaleensa projektina ja on edelleen kesken???

Paljon "primitiivisempi" kuin Stagger-EZ ja silti synnyttäminen on kestänyt +++4vuotta...
Asia kyllä noita projekteja katsoneena näyttää olevan niin että lentokoneen tekeminen kestää suunnilleen yhtä pitkään oli
kone sitten perinteinen tai canard, riippumatta onko valmistustekniikka moldless composite, molded composite, pelti,
rätti jne. Aikaa näyttää kuluvan joka tapauksessa. Canardien tapauksessa suunnittelu on siltäosin vaativampaa koska ne pitää
tunata niin että canard sakkaa aina ennen pääsiipeä ja painopisteasema on kriittisempi kuin perinteisissä,
mutta toisaalta ei perinteinenkään kone saa joutua lattakierteeseen. Näyttäisi siltä että lisäksi helpommalla ei pääse tekemällä
pienen koneen, esimerkiksi kaksipaikkainen kone on helposti lähes yhtä monimutkainen kuin nelipaikkainen eikä
yksipaikkainenkaan ole välttämättä sen yksinkertaisempaa suunnitella tai rakentaa, tunteja kuluu silti melkein saman verran eli aika monta.
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: masal - elokuu 11, 2005, 10:24:51
Lentokone itsesunnitellen, projektityönä, nopeasti ja vielä halvalla. Lisäksi se saisi vielä olla nopea, suht turvallinen ja mukava matkalentokone... Ei oikein mun korvaan tunnu kovin realistiselta. Jotain noita voi saada mutta ei varmaankaan kaikkea.

Jos tosissaan haluaa harrastaa koneen suunnittelua ja rakentamista niin ei se kyllä ole nopein tapa saada itselleen hyvää konetta eikä todennäköisesti edes halvin ja lopputuloskin on enempi vähempi arvailujen varassa ellei sitten tavoitteena ole tehdä kokonaista protosarjaa tuotekehityksineen päivineen. Eli tämä on kyllä sitten raskaan sarjan experimental- rakennus/suunnittelu -harrastusta eikä sellaista ole juuri suomessa tavattu.

Jos taasen päätavoite olisi saada hyvä experimental- kone omaan tarpeeseen niin kyllä mun mielestä silloin kannattaa valita rakennettavaksi (ostettavaksi) joku "merkkituote" niin tietää mitä saa ja milloin. Johonkin RV,Laicair, Cozy -sarjaan pääsemiseksi omalla suunnittelulla on kyllä pitkä tie. Joten jos lentäminen on päätavoite niin pidättäytyisin kyllä jossain hyväksi (tai tunnetuilla puutteilla) todetussa konstruktiossa. Esim. Lancairin tuotteista löytyy kyllä vaativaan matkalentoon pelejä. Näidenkin pitkälle vietyjen sarjojen rakentamisessa on niin järkyttävän paljon työtä tehtäväksi että oman vastaavan koneen suunnittelua ja tekemistä en edes osaa kuvitella. Koneen ostaminen valmiina ja käytettynä on varmaankin nopein (ja usein myös halvin) tapa hommata itselleen sopiva lentolaite.

Mitähän oikein yritin kertoa... ehkä sitä että on ainakin kolme tapaa harrastaa / lentää experimental koneilla.

1. Näistä helpoin/nopein (ja usein halvin) on ostaa valmis kone.
2. Sitten jos tosiaan pitää rakentelusta niin jonkin tason piirrustuksista tai sarjasta rakentaminen jolloin tietää mitä saa (modifikaatioilla eksotiikkaa ja lisäajankulua...). Aikaa tähänkin kyllä kuluu ennen kuin pääsee lentämään.
3. Kolmantena tuo itsesuunnittelu/projektimuotoinen työskentely yms. minkä päätavoite ei mun mielestä voi enää olla valmiilla koneella lentely vaan itse suunnittelu ja tuotekehitys... Voihan tätäkin toki harrastaa ja hauskaa sekin voisi olla.

Näistä kaikista sitten voi kyllä kehitellä yhdistelmiä ja erilaisia tapoja vaikka kuinka paljon. Itse haluan nähdä "tuotteeni" myös valmiina ja ilmassa jonkin inhimillisen ajan (3-5v) kuluessa joten pitäydyn valmiissa suunnitelmissa kenties pienillä modifikaatioilla... ainakin toistaiseksi ;)

Itsesuunnitellen, projektityönä, nopeasti, halvalla ja hyvä ei kyllä ole kovin realistista, mutta ei kai sen tarviikkaan olla näissä spekulatiivisissä keskusteluissa.

Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 11, 2005, 12:34:03
Lainaa
Lentokone itsesunnitellen, projektityönä, nopeasti ja vielä halvalla. Lisäksi se saisi vielä olla nopea, suht turvallinen ja mukava matkalentokone... Ei oikein mun korvaan tunnu kovin realistiselta. Jotain noita voi saada mutta ei varmaankaan kaikkea.

Totta puhut, kaikkea tuota ei voi saada yhtäaikaa. Ainakin noista nopeasti ja halavalla joutuu luopumaan jos niin tekee.


Lainaa
Jos tosissaan haluaa harrastaa koneen suunnittelua ja rakentamista niin ei se kyllä ole nopein tapa saada itselleen hyvää konetta eikä todennäköisesti edes halvin ja lopputuloskin on enempi vähempi arvailujen varassa ellei sitten tavoitteena ole tehdä kokonaista protosarjaa tuotekehityksineen päivineen.

Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Lainaa
Eli tämä on kyllä sitten raskaan sarjan experimental- rakennus/suunnittelu -harrastusta eikä sellaista ole juuri suomessa tavattu.

Kieltämättä olen tämän huomannut...

Lainaa
Jos taasen päätavoite olisi saada hyvä experimental- kone omaan tarpeeseen niin kyllä mun mielestä silloin kannattaa valita rakennettavaksi (ostettavaksi) joku "merkkituote" niin tietää mitä saa ja milloin. Johonkin RV,Laicair, Cozy -sarjaan pääsemiseksi omalla suunnittelulla on kyllä pitkä tie.

Toki, mutta mielenkiintoinen.

Lainaa
tekemistä en edes osaa kuvitella. Koneen ostaminen valmiina ja käytettynä on varmaankin nopein (ja usein myös halvin) tapa hommata itselleen sopiva lentolaite.

Joo, näinhän me jo tehtiin tuon Starin kanssa.

Lainaa
3. Kolmantena tuo itsesuunnittelu/projektimuotoinen työskentely yms. minkä päätavoite ei mun mielestä voi enää olla valmiilla koneella lentely vaan itse suunnittelu ja tuotekehitys... Voihan tätäkin toki harrastaa ja hauskaa sekin voisi olla.

Tuossa on kieltämättä oma viehätyksensä miksi se kiinnostaa.

Lainaa

Itsesuunnitellen, projektityönä, nopeasti, halvalla ja hyvä ei kyllä ole kovin realistista, mutta ei kai sen tarviikkaan olla näissä spekulatiivisissä keskusteluissa.

Jalat tukevasti ilmassa kun high aspect ratio siipi kannattelee :).

Lainaa
Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)

No se toki on jo kova saavutus, useimmilla (kuten minulla) tuo luku on toistaiseksi nolla. Siksi täällä spekuloinkin enkä
puhu kokemuksen rintaäänellä... ;)

Cozy olisi siitä hauska että siinä pääsee pienellä rahalla alkuun. Ei muuta kuin pönttö MGS-285 epoksia Havel Compositesilta
tilaukseen ja plänit Aircraft Sprucesta niin siitä se alkaisi (jos aloittaisi alusta)... Ainoa vaan kun nuo Aerocanardin planit
oli sharewarena netissä ladattavina, niistä löytyi monta kohtaa jotka tekisin ihan toisella lailla. Esim. plänit neuvovat että
älä pistä sähköstarttia koska se painaa, käynnistä moottori potkurista ja minä en rupea potkurista moottoria käynnistelemään
koska sormet ja kädet ovat minulle sen verran arvokkaat... Samaten joissakin kohdissa oli tanko joka meni lasikuidussa olevan
reiän kautta ilman laakeria. Ei ole kumma jos tulee kitkaa (lue Cafefoundationin raportti, oli huonona huomiona kitkaa ohjaintuntumassa).
Paneeli on syyttä suotta liian korkea (lienee Cessna-retroilua) ja blokkaa näkyvyyttä vaikka siihen ei olisi aikomustakaan pistää
hirveän montaa ympyriäistä mittaria joka vaatisi siltä suurta pinta-alaa. Takatelineet on asetettu liian keskelle niin että
niistä nousee roskia potkuriin mikä kuluttaa potkuria. Stagger-Ezissä tuo oli ratkaistu sijoittamalla takatelineet toisin.
Takasiipi tuottaa enemmän drägiä kuin tarvis, Rutan ei vielä silloin pre-Starship-aikoina käyttänyt laminaariprofiilia takasiivessä.
Starshipissä on laminaariprofiili sekä canardissa että takasiivessä. Miksi ei myös sitten Cozyssa. Cozyn VNe on 220 mph, ainoastaan
20 mph alle ilmoitetun cruise speedin, aika Ikarusmaisen lähellä keikutaan maksiminopeutta matkalennolla. Miksi ei voisi
tehdä tukevamman rakenteen (=hiilikuitua) joka mahdollistaisi Berkut-maiset nopeudet. Drag/lift ratiota voisi parantaa tekemällä
tarkoituksettomasta kolmannesta siivestä eli pohjasta tarkoituksellisen siiven jne.
Kaikenlaisia yksityiskohtia, jotka voisi tehdä toisin, ja kohta huomaa että alkuperäisen kanssa ei enään ole paljoa yhteistä...

Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Petri Ahonen - elokuu 12, 2005, 08:21:46
Karoliina, oletkos käynyt katsomassa Jukka Tervamäen kotisivuja???
Hänellä on siellä monen näköisiä autogiroja, valmiita ja unelmia...
Ajattelin vain kun siellä sivuilla mainitaan joitakin tietokoneohjelmia mitä apunaan käyttäen hän on ollut hyvin innovatiivinen pyöriväsiipisten maailmassa...

Meillä kaikilla on unelmia ja vain harva toteuttaa ne kokonaisuudessaan, pidä kiinni unelmistasi ja tee historiaa!!!! :yee:  :yee:
Omana unelmanani on joskus päästä tekemään oma autogiro joku JT-11 tai vast. mutta taitoni riittävät vain unelmoimiseen...vielä :)

T:Petri
Otsikko: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: masal - elokuu 12, 2005, 09:44:55
Lainaa
Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Discovery -kanavalta tuli tuossa alkukesästä dokumentti Rutanin tekemisistä. Siinä oli mm. pätkä missä he lennättivät avaruusaluksensa pienoismallia kehitysvaiheessa. Kotoinen esimerkki vois olla PIK sarjan viimeisimmän hinun RC-malli josta oli jotain kuvia Windcraftin linkin kautta. Lisäksi suuret ilmailualan yritykset näkyvät käyttävän pienoismalleja tuulitunnelitesteissään tuotekehityksen yhteydessä. Tuo RC-mallin teko näin "entisenä" lennokkimiehenä vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta. Toisaalta siitä saatavilla tuloksilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä 1:1 -maailmaan mutta jotain siitä vois selvitä. Kitplanesissa ja SportAviationissa on myös silloin tällöin ollut juttua pienoismallin apuna käyttämisestä. Osaisko joku kertoa mitä tuolla PIK:n hinun pienoismallilla tarkemmin haettiin vai oliko sillä mitään sen suurempaa "tieteellistä" tutkimuksellista pohjaa?

PIK 27 malli (http://www.windcraft.fi/pik27/esitt/hinu12f.htm#ensilento)
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Ansis - elokuu 12, 2005, 15:59:55
Eikös Fisherin kaikki mallit ole suurennettuja lennokkeja?
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: PerttiP - elokuu 13, 2005, 15:17:29
Moikka,
Toivottavasti tämä menee oikeaan osoitteeseen, sain vain nimet Karoliina ja Kata fsnordicin saitilta.

Nimeni on Pertti Palonen, työskentelen ammatikseni simulaattoriteknikkona ja avioniikka-asentajana Suomen  Ilmailuopistossa Porissa. Minulla on työn alla yksi projekti. Tarkoitus on rakentaa yhteen experimental-luokan koneeseen PC-pohjainen, TFTtä näyttönä käyttävä mittaristo. Järjestelmä kooostuu tässä vaiheessa itsetekoisesta mittauskortista, 400Mhz SBC:stä, ja 10,4" TFT näytöstä. Homma on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja rauta alkaa olemaan jo kasassa; softa takkuaa. Jos olet kiinnostunut, annan mielellään tartkempia tietoja.

Terv. Pertti
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Mikko Suokas - elokuu 13, 2005, 16:04:26
Lainaus käyttäjältä: PerttiP - elokuu 13, 2005, 15:17:29Tarkoitus on rakentaa yhteen experimental-luokan koneeseen PC-pohjainen, TFTtä näyttönä käyttävä mittaristo. Järjestelmä kooostuu tässä vaiheessa itsetekoisesta mittauskortista, 400Mhz SBC:stä, ja 10,4" TFT näytöstä. Homma on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja rauta alkaa olemaan jo kasassa; softa takkuaa.

Viestisi palautti mieleen muistikuvan vuosien takaa: Experimental-kesäpäivät pidettiin vuonna 1998 Hyvinkäällä, ja siellä oli paikalla mm. Hiperbipe-kaksitaso, jonka varustuksiin kuului muistaakseni tietokonekin. Oletko tietoinen tästä projektista? En ole konetta sen koommin nähnyt, joten en tiedä myöskään, miten systeemit ovat pelanneet.

Jotenkin näin maallikosta tuntuu rohkealta tempulta käyttää PC:n tekniikkaa lentokoneessa. Lentokone (kuten autokin) on melkoisen vihamielinen ympäristö kaikenlaisten teknisten kojeiden kannalta. Tarjolla on tärinää, kiihtyvyyksiä, huomattavia lämpötilavaihteluita, ilman kosteuden vaihteluita ym. Tavallista pöytä-PC:tä ei ole sellaisiin olosuhteisiin suunniteltu. Kannettava voisi olla parempi, mutta ehkä käytätkin juuri sellaista. Ilmeisesti et kuitenkaan asenna sitä kiinteästi koneeseen?

Mikko
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 13, 2005, 17:43:26
Olen käyttänyt tavallista PC:tä (LCD PC missä näyttö ja emo samoissa kuorissa) veneessä navigointia varten kohta 5 vuotta ja se jos jokin on vihamielinen ympäristö. Vene on plaanaava joten töyssyjä ja pumppuja, märkää ja tärinöitä ja vaikka mitä ja aina se vain käy ja kukkuu.
Mutta kyllähän lentokoneessa aina muutama perinteinenkin mittari on asiaa, tosin tuommoinen EFIS http://www.bluemountainavionics.com/elitesupport.php systeemi olis kyllä hieno  ;D
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 13, 2005, 18:34:56
Ai niin, unohtui kertoa se että tuo käyttämäni LCD PC perustuu tosiaan läppäriteknologiaan kaikilta muilta osin paitsi kovalevyn osalta. Kovalevy on kuitenkin se osa mitä ilman muuta kannattaa olla 2.5" eli sama mitä käytetään läppäreissä, jos ei käytä suoraan muistikorttia, tarpeeksi suurta kokoa rupeaa jo löytymään ja niihin löytyy IDE liitännät suoraan. Tällöin saataisiin "PC" jossa ei ole liikkuvia osia (ehkä tuuletinta lukuunottamatta mutta tarpeeksi pieni prossu niin lämpösiili riittää).

Läppärin winsut on tehty kestämään kolhuja, tärinöitä ja lämpötilaeroja. Muistaakseni uudet 2.5" kovalevyt kestää yli 1000G iskuvoiman kun lukupää on parkissa ja yli 500 kun on haku päällä. Semmoiset voimat eivät taida tulla lentokoneessa kuin erittäin huonossa laskussa...

Täältä löytyy kaikkea kivaa mistä tuommoisen voisi rakentaa http://store.karpc.com/store
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - elokuu 13, 2005, 18:40:59
Lainaus käyttäjältä: Toma - elokuu 13, 2005, 18:34:56
Ai niin, unohtui kertoa se että tuo käyttämäni LCD PC perustuu tosiaan läppäriteknologiaan kaikilta muilta osin paitsi kovalevyn osalta. Kovalevy on kuitenkin se osa mitä ilman muuta kannattaa olla 2.5" eli sama mitä käytetään läppäreissä, jos ei käytä suoraan muistikorttia, tarpeeksi suurta kokoa rupeaa jo löytymään ja niihin löytyy IDE liitännät suoraan. Tällöin saataisiin "PC" jossa ei ole liikkuvia osia (ehkä tuuletinta lukuunottamatta mutta tarpeeksi pieni prossu niin lämpösiili riittää).

Joo siis compact flashilta bootatenhan tuo toimii parhaiten, ei tärinät haittaa. Kiintoisa projekti tuommoinen olisi tehdä kunnolla. On Garminin G1000:ssakin "tietokone".

//Tuomas
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 13, 2005, 18:47:50
Nykyään saa oikein etsiä laitetta missä ei olisi jonkun sorttista tietokonetta  ;D

Tässä oliis vielä semmoinen, miten se sitten sopii koneesen on toinen juttu :tongue: :

    * Prosessori ranteella kevyt siirtoliike
    * Muisti hatara ja renaa jo vähän
    * Monitorit 2-tehoiset, metallisankaiset
    * Kiintolevy 90 palloinen (10 x 9 tankoa, alkup. 10 tankoa)
    * Käyttöjärjestelmä virusvapaa kiinalainen juttu
    * Näppäimistö sukkapuikko
    * 2-asentoinen runko mäntypuinen
    * Tulostin lyijykynä kumipäällä

Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Mikko Suokas - elokuu 13, 2005, 19:19:49
Lainaus käyttäjältä: Toma - elokuu 13, 2005, 18:47:50
Tässä oliis vielä semmoinen, miten se sitten sopii koneesen on toinen juttu :tongue: :

Minnekäs unohtui kakkara?  ;) Tuo helmitaulu voi olla vähän kettumainen käyttää lennolla, ellei noiden helmien ja puikkojen välinen kitka ole jonkinmoinen, muuten ne vaeltavat koko ajan tärinässä.

Tuossa Jeppesenin kakkarassa ja sen käyttöohjeessa muuten lukee komiasti "computer". Niin, computer tarkoittaa alunperin laskinta tai laskijaa, ei tietokonetta. Aino Wuolteen englantilais-suomalainen sanakirja 1940- ja -50-lukujen taitteesta tuntee jo sanan "compute", merkityksessä laskea, arvioida. Kakkarahan on mekaaninen laskin, kuten laskutikkukin. Toimii tismalleen samalla idealla, lineaaristen asteikkojen sijasta on vain valittu rengasmainen ilmiasu.

Myönnetään, olen laiska kakkaran käyttäjä, mutta hyvä sen käyttötaitoa olisi pitää yllä tänä toinen toistaan upeampien tietokoneiden aikanakin. Ajatelkaapa: ei paina paljoa, mahtuu taskuun, ei lopu patterit, todennäköisesti ei mene rikki, jos pudottaa vahingossa lattialle jne...

Mikko
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - elokuu 13, 2005, 19:22:53
Juu, kakkara on pop, on mulla se aina mukana. Se on varsin kätevä härveli.

Toi helmitaulu tosiaan ei oikein kestä tärinää :)

//Tuomas
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 13, 2005, 20:00:23
Tosiaan, miten pystyin unohtamaan kakkaran, ehkä se oli joku trauma josta alitajuntani suojeli minua... ei kyllä se kakkara on verraton ominaisuuksiltan.
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: kate - elokuu 14, 2005, 00:23:10
Hei,

Ei huomattu tätä PC-EFIS -juttua aikaisemmin. Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Kannattaa ehkä olla kovalevyn tilalla flashia niin ei mene heti rikki (nimimerkillä kokemusta
on hajonneista kovalevyistä, ja ihan kotiolosuhteissa puhumattakaan että heiluisi lentokoneen paneelissa pomppukelillä).

Softa takkuaa, minkälaisia ongelmia? Käyttöjärjestelmä toivon mukaan ei ole Windows ja on mieluiten Linux?
Olettaisin että gyrojen tiedon vääntäminen keinohorisontin näyttämäksi lienee hieman haastavaa eikä siitä oikein
ole kehittynyt selvää käsitystä (kun ei ole sellaista vielä yrittänyt) että miten sen tekisi, etenkin niin että horisontti ei bugaa.
Mittarit saisi helpoiten piireltyä OpenGL:llä. Xlibilläkin voi piirtää, mutta keinohorisontin tekeminen OpenGL:llä on
muutamaa kertaluokkaa helpompaa kuin käsin sen matematiikan vääntäminen. Vaatii vaan grafiikkakiihdytyksen että toimii.
Pohjana pystyisi periaatteessa käyttää OpenGC:tä jos ei halua fillaria keksiä kokonaan uudestaan.
Maemo-ympäristöstä joku teki i386 Live-CD:n, sen pohjaltahan voisi saada vaikka valmiiksi embedded-optimoidun
toimivan systeemin tuolle koneelle jossa olisi kaikki valmiina eikä tarttisi yrittää desktop-Linuxista karsia (kova homma)
puhumattakaan Bill-sedän käyttiksen virittäminen tällaiseen spesiaalikäyttöön.

Nokia 770:aa voisi muuten myös käyttää EFIS-laitteen näyttönä jos olisi erikseen anturiboksi jossa olisi gyrot,
pitot-liitännät jne. Tuolta maemo.org:ista ladattavan rootimagen voi customoida haluamakseen vaikka niin että
kaikki ylimääräinen puuttuu, vain tuo haluttu softa käynnistyy suoraan bootissa.
Voisivat keskustella keskenään joko bluetoothilla tai WLAN:illa. Helpoiten voisi saada
toimimaan bluetoothilla. Sitä voisi käyttää esim. varamittarina tms. Pitää varmaan selvittää miten näytön saisi
pysymään koko ajan päällä niin että laite ei sammuta sitä säästääkseen virtaa.

Terveisin
Karoliina Katen accountilta kun en viitsinyt logata ulos ja takaisin sisään.

Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 14, 2005, 00:40:35
Noita "EFIKSIA" näyttäisi löytyvän suhteellisen hyvään hintaan ihan valmiinakin:

Tämä vaikuttaa kiinnostavalta eikä oli niin kalliskaan http://www.pcflightsystems.com/
Ja tämä http://www.dynonavionics.com/ vaikuttaa ihan aikusten oikeasti hyvältä

Tai sitten liitteistä ohjeita jos haluaa tehdä itse  :thumbsup:
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - elokuu 14, 2005, 10:49:26
Lainaus käyttäjältä: kate - elokuu 14, 2005, 00:23:10
Mittarit saisi helpoiten piireltyä OpenGL:llä. Xlibilläkin voi piirtää, mutta keinohorisontin tekeminen OpenGL:llä on
muutamaa kertaluokkaa helpompaa kuin käsin sen matematiikan vääntäminen. Vaatii vaan grafiikkakiihdytyksen että toimii.
Pohjana pystyisi periaatteessa käyttää OpenGC:tä jos ei halua fillaria keksiä kokonaan uudestaan.

Mites SDL? Se toimii myös konsoli-framebufferissa mun tietääkseni. X11:a ei välttämättä kannata sotkea tähän jos ei ole pakko :) Tuohon opengc:hen en ole tutustunut tarkemmin (tai no, ei-ohjelmoijana nyt ongelma onkin siinä että en tiedä onko sen koodi miten helposti hyödynnettävissä vai ei)

Mutta grafiikkaa ja loogista käyttöliittymää tuommoiseen olisi ihan omassa leipätyössäkin kehittymisen kannalta ihan kiva miettiä aivovoimisteluna. :)

//T
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Juho - elokuu 14, 2005, 13:41:00
"Kehitys kehittyy"....100 vuotta on opeteltu muotoilemaan lentolaite siten, että se pysyy ilmassa. Nyt näyttäisi suuntaus olevan siihen suuntaan, että kuinka koneeseen saataisiin sisällytettyä mahdollisimman paljon tietotekniikka sisältäviä laitteita.....mutta miksi??

Noita kaikkia "loistavia" ideoita lukiessani herää (ainakin minulle) kysymys, että kuinka tuo kaikki tekninen sälä lisää lentoturvallisuutta ja ennen kaikkea sitä lentämisen nautintoa?? Jos turvallisuutta lisää se, että huonossa kelissä voi lentää mittareilla (jos osaa), niin kyllä lähtöasetelma on silloin väärä kun puhutaan nimenomaan ultra-lentämisestä.

Sotilaskoneissa tekniikka on tarpeellista, koska ilman sitä voi mennä henki.....ultralentämisessä hengenlähtö uhkaa noiden laitteiden myötä.

Onneksi kuitenkin sen oman lentolaitteen valinta on omissa käsissä, ellei sitten ole pakko tyytyä siihen kerhon koneeseen (johon joku on mahdollisesti rakentanut kaikki ns. lasiohjaamon herkut).

Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: kate - elokuu 14, 2005, 19:17:41
Moi,

Tuomas: SDL:llä voisi toki tehdä ja framebufferilla, mutta mitä haittaa olisi X:stä (paitsi boottiaika, joka toki on pidempi
kuin framebufferin kanssa)? Sen saa kuitenkin aika pieneen
tilaan, kuten Nokia 770 osoittaa (koko Linux <64 MB flashia) ja sitten saisi vaikka GTK:lla tehtyä käyttöliittymän,
vaikka käyttäisikin SDL:ää mittarien piirtämiseen. Tosin myös SDL:n kanssa voi käyttää OpenGL:ää tai yhdistelmää
SDL+OpenGL+GTK+X. Tosin kun käyttää OpenGL:ää, miksi ei piirtäisi kaikkea sillä kun saa kaupan päälle
antialiasoidut viivat, ja tietysti edelleen käyttöliittymä kannattanee tehdä GTK:lla, kun se on kuitenkin kätevämpää/helpompaa
kuin tehdä itse käyttöliittymä piirtäen kaikki widgetit SDL:llä.

Juho: :-o

t: Karoliina
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tuomas Kuosmanen - elokuu 14, 2005, 20:58:31
Lainaus käyttäjältä: Juho - elokuu 14, 2005, 13:41:00
Noita kaikkia "loistavia" ideoita lukiessani herää (ainakin minulle) kysymys, että kuinka tuo kaikki tekninen sälä lisää lentoturvallisuutta ja ennen kaikkea sitä lentämisen nautintoa?? Jos turvallisuutta lisää se, että huonossa kelissä voi lentää mittareilla (jos osaa), niin kyllä lähtöasetelma on silloin väärä kun puhutaan nimenomaan ultra-lentämisestä.

No eihän tässä siitä ole kyse. Ultimaattisin harrasteilmailulaite mulle olisi varmaan Piper Cub. Eikä siinä olisi mitään kilkkeitä muuta kuin nopeus- ja korkeusmittari ja kompassi. Ja tietty öljynpaine- ja lämpömittari.. Tai sitten purjekone.

Mutta tuon motiivi ainakin itselleni on ihan elektronis-tietotekninen, on kiva värkkäillä myös tuollaisia vehkeitä. En mä kotiini tai Malmin Ilmailukerhoonkaan rakentele simulaattoreita että voisin harjoitella mittarilentoa jotta sitten osaan lentää huonossa säässä VFR:ää. Ei näin.

Vaan ihan siksi että tuommoinen värkkäys on yksinkertaisesti hemmetin kivaa. Ihan kuin se lentäminenkin. Ihan kiintoisahan tuommoinen harrasteprojekti olisi siinä kuin lentokoneenkin rakentaminen.

//Tuomas
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Jouni Laukkanen - elokuu 14, 2005, 21:14:32
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Kuosmanen - elokuu 14, 2005, 20:58:31
No eihän tässä siitä ole kyse. Ultimaattisin harrasteilmailulaite mulle olisi varmaan Piper Cub. Eikä siinä olisi mitään kilkkeitä muuta kuin nopeus- ja korkeusmittari ja kompassi. Ja tietty öljynpaine- ja lämpömittari.. Tai sitten purjekone.


Ei ollenkaan hullumpi idea. Sain tälläisen hieman terästetyn käsiini eilen. Siinä oli 100 hv:n Continental, siivissä vortex-generaattorit ja alla pidennetyt Czech Aircraft Worksin suorat kellukkeet. Hieman ihmettelin, kun yksi omistajista tyrkytti sitä lennettäväksi, mutta se olis kuulema helppo. Saisin tyypittää koneen isseksein.

Ja kyllä se totta oli. Sillä vehkeellä lentäisi apinakin ja se oli aivan mielettömän hauska peli. Takaisin en olisi tullut muuten, mutta kun en kehdannut ajaa tankkeja tyhjäksi. Splash!
Otsikko: Re: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 15, 2005, 10:29:20
Jeps, aivan, siksi elektronisia vempaimia on kiva suunnitella kun se on hemmetin mukavaa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - huhtikuu 02, 2008, 14:46:19
Lainaus käyttäjältä: masal - elokuu 12, 2005, 09:44:55
Lainaa
Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Discovery -kanavalta tuli tuossa alkukesästä dokumentti Rutanin tekemisistä. Siinä oli mm. pätkä missä he lennättivät avaruusaluksensa pienoismallia kehitysvaiheessa. Kotoinen esimerkki vois olla PIK sarjan viimeisimmän hinun RC-malli josta oli jotain kuvia Windcraftin linkin kautta. Lisäksi suuret ilmailualan yritykset näkyvät käyttävän pienoismalleja tuulitunnelitesteissään tuotekehityksen yhteydessä. Tuo RC-mallin teko näin "entisenä" lennokkimiehenä vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta. Toisaalta siitä saatavilla tuloksilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä 1:1 -maailmaan mutta jotain siitä vois selvitä. Kitplanesissa ja SportAviationissa on myös silloin tällöin ollut juttua pienoismallin apuna käyttämisestä. Osaisko joku kertoa mitä tuolla PIK:n hinun pienoismallilla tarkemmin haettiin vai oliko sillä mitään sen suurempaa "tieteellistä" tutkimuksellista pohjaa?

PIK 27 malli (http://www.windcraft.fi/pik27/esitt/hinu12f.htm#ensilento)

Ei ole ihan vielä, mutta yhden R/C mallin tein "oikeasta koneesta" jota suunnittelin ja huomasin jo mallin tehtyäni, että tarvitsisi tehdä uusi malli heti perään ( Kuva alinna => Tigershark II oli työnimi ).

Nyttemmin uutta projektia varten olen hyvin paljon enemmän piirtänyt ennen mallin tekemistä, mutta nyt kun olen koneen 1/3.5 kuvia printtaillut ulos alkaa näyttää hyvinkin mielenkiintoiselta projekti ja olen myös saanut mallirakentajan innostumaan siitä....itseni lisäksi siis.

1/3.5 tuli suoraan moottorien takia omistan 2 kpl .30 kokoisia nelareita ja niille se mallikone piti mitoittaa..ensin ajattelin 1/3 mutta se olisi ollut aivan valtavan iso..ja 1/4 taas aivan liian pieni..totuus voi olla jossain 1/3.4 ja 1/3.8 välillä...vaikuttaa siipikuormitukseen hieman onko tuosta isommasta vai pienemmästä päästä se malli.

Kone tulee olemaan pieni twin...Tweedy-Bird !    ...niin ja minuakin kiinnostaa tietää mitä Pik-27 mallilla saavutettiin ja missä se video on ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - huhtikuu 02, 2008, 15:06:26
Lainaus käyttäjältä: masal - elokuu 11, 2005, 10:24:51
Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)

Katselin Janne Laurisen PIK-26 kotisivuja ja käväsi tosiaan mielessä, että tollasen yhden kun ensin rakentaisi olisi todella paljon viisampi kun tekee toisen..mutta; Ars Longa, Vita Brevis niin täytyy mennä perä edellä puuhun.

:thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 08, 2008, 11:54:13
Projektin huipennushan on sitten äärimmäisen taloudellinen twin esim perhekäyttöön..tässä siitä esimakua ! Olisiko vapaaehtoisia mukaan kimppaan ?

The EARLY BIRD !  *0*
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 08, 2008, 15:59:43
Saako sitä tuulivoima-, polttomoottori- tai atomikäyttöisenä sekä perhe- että urheilumallina ?  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 08, 2008, 18:23:20
Siis tuuli-, aurinko-, atomi ja turvevoima kaikki käy...kunhan tuottavat sähköä pistokkeeseen.

Suihku- ja polttomoottori ( 2-tahti ) riittävän tehokkaita jotta pieni ( 65 kg/m2 ) kantopintakuormituksella kone saadaan ilmaan....sähkiksenä tarvinnee n. 1 m lisää siipeä ( per siipi ) jotta kuormitus olisi 50 kg/ m2 luokkaa.

Kone olisi pieni ja kevyt..maailman pienin kolmipaikkainen sisäänvedettävällä telineellä oleva twin.

Yksipaikkainen lienee kova menijä 2:lla 285 ccm koneella ( 32 hp ) ja isompi tarvinnee 2 x 35-40 hp minimissään ( pieni minimissään n. 2 x 15 hp ).

Jotain samaa mitä tässä on tehty autolle http://www.aptera.com/ olisi siis aie tehdä ilmailussa..kovaa ja korkealla !
Otsikko: 2 metrinen pilotti maailman pienimmän twinin ohjaamossa....
Kirjoitti: backland - heinäkuu 10, 2008, 13:52:50
FlightForumilla talvella joku urputti ettei mitenkään pilotti voi mahtua koneeseen..yli 2 metrisellä voi olla tiukkaa, mutta sininen viiva on tasan 2 m pitkä..siitä voi miettiä kuka mahtuu koneeseen ja kuka ei.

:2funny:

Anteeksi hilpeyteni..mutta kone oli aikamoisen epäreilun ryöpytyksen alla ja välillä jo itsekin epäilin mittauksiani.
Otsikko: Vs: 2 metrinen pilotti maailman pienimmän twinin ohjaamossa....
Kirjoitti: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 08:22:49
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 10, 2008, 13:52:50
FlightForumilla talvella joku urputti ettei mitenkään pilotti voi mahtua koneeseen..yli 2 metrisellä voi olla tiukkaa, mutta sininen viiva on tasan 2 m pitkä..siitä voi miettiä kuka mahtuu koneeseen ja kuka ei.

:2funny:

Anteeksi hilpeyteni..mutta kone oli aikamoisen epäreilun ryöpytyksen alla ja välillä jo itsekin epäilin mittauksiani.
Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma.
Lisäksi tuolla epäluonnollisella istuma-asennolla ei toimi kuin varvaspolkimet, joille ei saa voimaa polvet koukussa, koneessahan oli kääntyvä pääteline joka on melko raskas käännellä maassa, polkimien liikeradalle ei liioin näytä olevan tilaa.
Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.
Otsikko: Vs: 2 metrinen pilotti maailman pienimmän twinin ohjaamossa....
Kirjoitti: backland - heinäkuu 11, 2008, 11:06:11
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 08:22:49

Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma.
Lisäksi tuolla epäluonnollisella istuma-asennolla ei toimi kuin varvaspolkimet, joille ei saa voimaa polvet koukussa, koneessahan oli kääntyvä pääteline joka on melko raskas käännellä maassa, polkimien liikeradalle ei liioin näytä olevan tilaa.
Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.

No kieltämättä hieman jalat ilmassa ollaan..mutta jos jalkaprässissä punnertaa 150 kiloa niin eikähän tuo pyörä käänny....sitäpaitsi sehän on kiinni vivuista millä voimalla tuota käännetään...jalat suorana olisi vaikeampi operoida. Huomautan että kyseessä on ns. X-ray kuva eikä leikkaus..pyörä on jalkojen välissä eikä alla.

Kypärä päässä varmaan 195 cm on pisin joka mahtuu koneeseen..eikä hänenkään selkä saa olla poikkuksellisen pitkä. Pienemmät pilotit voivat säätää penkkiä haluamalleen asennolle, joka varmaan on vähemmän polvet koukussa. Itseasiassa tarkastettuani asian on reiden pituus istuma-asennossa kuvassa olevalla henkilöllä 700 mm ja selän pituus 960 mm ( sääri polvesta kantapäähän 592 mm )..eli se tarkoittaa että tuo on käytännössä 200 cm pituinen ukko, jos sininen viiva on sen 2000 mm ( vaikka ulkomitat antaa 2200 mm ! ). Näköjään aina kannattaa tarkistaa nämä dummie-ukkonsa.

Kiitos kommentista...näitä on kiva oikoa...useimmat tällaiset oikaisupyrkimyksenihän deletoitiin FlightForumilla. Tästä jälleen opin paljon.

Alla liitteenä tutkielma 1/4.5 kokoista lennokkia/"3d mallia" varten varten.

Koneen kannuspyörät tuossa skaala koossa ovat 30 mm dia ja pääpyörä 67 mm. Sivuperäsintä hieman suurennettu.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 11:42:19
Kun et nyt ymmärtänyt pointtiani, niin selitetäään tarkemmin: Tee polvien kohdalta poikkileikkauskuvanto, niin huomaat ettei suunnitelmasi toimi. Lisäksi ostajakunta karsiutuu huomattavasti jos ohjaamisen edellytys on painonnostajan jalkalihakset.
Nämä eivät ole kommentteja varsinaisessa merkityksessä, vaan pyyntö, ettet aloittaisi taas sitä vanhaa jauhamista.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 11, 2008, 12:47:53
Tarkoitatko polvien kohdalta kohti polkimia joka osoittaisi mielestäsi, että polvet on ulkona koneesta...niin ei ole koska rungon paksuin levein kohta on juuri kabiinin polvien kohdalla ( myöskään sininen rautalankamalli ei huomioi sitä että jos polvet erillään toisista ikäänkuin sivulla..ei ne sivuprojektiossa enää voi olla saman mittaiset kuin suorana siis 700 mm = silloin 640 mm jne. kulmasta riippuen )..katso ylhäältä yläkuvanto..ohjaamo ( tai koko runko ) ei ole tyypiltään kuten purjekoneissa vaan enemmän kuin ns. levitty siipikaari.

Tarkistan tuon kuitenkin..mittarit on konsoleissa pilotin kahta puolen ja kabiinin lasien tukikaaressa. Sevittikö asiaa ?

Kiitos tästäkin kommentista..osoitat huolellista tarkastelua hieman vajavaisten kuvien pohjalta.

Sivuperäsin ja pääpyörä oli miksattu siten, että pyörä kääntyy esim 1/3 siitä mitä peräsin, joten voimaa ei aivan hillittömästi tarvita koneeseen jonka lentopaino on n. 180-200 kiloa.

Alla olevaan kuvaan on polvea hieman pyöristetty ja jalkaterä normaalimpi ( 285 mm ).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 11, 2008, 15:08:23
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 11:42:19

Nämä eivät ole kommentteja varsinaisessa merkityksessä, vaan pyyntö, ettet aloittaisi taas sitä vanhaa jauhamista.

Tässä ilmeisesti kuva joka kertoo enemmän koneen luonteesta eturungon osalta...vaatii vielä pientä pyöristämistä.
polvet esitetty ympyröinä ohjaamossa. Varaa olisi vielä levittää polvia 2-3 cm sivuille jolloin polvien ulkosyrjät osuvat ikkunapleksiin. Polvien välistä eteen näkeminen on laskussa hyvä asia jotta 11 astetta voidaan ottaa AOA:ta ja edelleen nähdään eteenpäin....vaakalennossa polvien yli näkeekin eteen.

Kiitos havainnostasi.

Mitä mieltä olette "canardeista" korkeustrimmien paikkoina ? Voisko toimia...saako sillä lisäarvoa ? Tai voisiko ohjaus toimia niin että ne on synkassa k-peräsimen kanssa..antaako se lisäarvoa tehostuneena ohjauksena tms. ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Antti Laukkanen - heinäkuu 11, 2008, 16:08:52
Mää tässä demonstroin hiukkasen tuota asentoa. Kun polvet ovat noin koukussa ja olkapäiden korkeudella selän ollessa tuohon malliin notkolla, asento on melkoisen epämiellyttävä. Muutamakin "polkimen" painallus jo ilman sanottavaa vastusta alkaa tuntua takareisissä aika ikävältä. Kokemuksesta tiedän, ettei sitä rasitusta kestä lentäessä kovinkaan pitkään, ennen kuin ketarat ovat kuin tulessa. Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. Sitä vaan ihmettelen, että jos kone on kolmipaikkainen, miten sen lentomassa mahtaa kestää 180-200 kg haarukassa, vaikka olisikin ultimaattisen kevyt. Se kun on kuitenkin ulosmitattu jo kolmella 60-65 -kiloisella henkilöllä, joita tunnetusti ei lentäjäkaartista mitenkään voittopuolisesti ole löydettävissä.

-A-
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - heinäkuu 11, 2008, 16:33:24
Jukka, loistavaa että otit taas tämän aiheen pöydälle, olikin jo jonkin aikaa foorumeissa tylsää.   ::)

Canard toimii 3:n siiven koneessa trimminä ja tuottaa hitusen suuremman nostovoimakertoimen kuin mitä samalla siipipinta-alalla voisi saavuttaa perinteisellä ratkaisulla, koska teoriassa rakenteella voidaan saavuttaa pienin mahdollinen trimmivastus.

3:n siiven koneessa on siivet tuunattava canard siten että se sakkaa aina ensimmäisenä (samalla tavalla kuin pyrstöttömässä canardissa).  Haastetta 3-siipisessä koneessa tuo lisäksi se että kun siivekkeiden lukumäärää lisätään, sinun on helpompi suunnitella kone, jossa peräsin jää jonkun etummaisen siiven katveeseen. Piaggio Avantissa canardissa on anhedraali luultavasti mm. sen vuoksi, jotta siiven sakkauskohtauskulmalla canardin tuottama turbulentti virtaus menee T-pyrstön korkeusperäsimen alitse.

Et oikein voi kovin helpolla tuunata perinteisestä koneesta 3-siipistä jos et alunperin suunnittele konetta 3-siipisenä. Piaggio Avantissa lähestyminen on kuuleman mukaa helppo tehdä sen vuoksi että canardin sakkauskulma on tuunattu siten että pääsiipi saavuttaa lähestymisessä käytettävän kohtauskulman samalla asetuksella, ja niinikään, näin voidaan kone trimmata automaagisesti oikeaan lähestymisnopeuteen.

Mitä polvien asetteluun tulee; äärimmäisen pienen poikkipinta-alan tavoittelu ei ole teoriassa välttämättä kovin kannattavaa tavoiteltaessa äärimmäisen pientä vastusta. Originaali Lancair 200/235 lienee matalin mahdollinen missä on vielä kuulemma mukava istua (en ole itse istunut, olen vaan tarkastellut konetta vierestä).

Turbulentilla virtauksella ja kaikenlaisilla ulokkeilla voi tehokkaasti neutraloida pienestä poikkipinta-alasta saatavan hyödyn, niin että "kaikki män eikä piisannukkaan". Tuolla sinun muotoilulla ja layoutilla transitio laminaarista turbulentiksi virtaukseksi tapahtuu aivan nokassa riippumatta koneen pintakäsittelyn laadukkuudesta ja sillä on suuri vaikutus saavutettavaan vastuskertoimeen.

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 11, 2008, 20:46:32
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - heinäkuu 11, 2008, 16:08:52
Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. Sitä vaan ihmettelen, että jos kone on kolmipaikkainen, miten sen lentomassa mahtaa kestää 180-200 kg haarukassa, vaikka olisikin ultimaattisen kevyt. Se kun on kuitenkin ulosmitattu jo kolmella 60-65 -kiloisella henkilöllä, joita tunnetusti ei lentäjäkaartista mitenkään voittopuolisesti ole löydettävissä.

-A-

Hyvä hyvä Antti !   :eiii:


Heti selvennys alkuun...on kahta versiota mietitty; yksipaikkaista ja kolmipaikkaista.

Yksipaikkainen painaa 65-80 kiloa + pilotti + löpö. ( n. 180-200 kg )

3-paikkainen 120-150 kiloa 2 henk. max 90 kg ja taakse yksi alle 70 kg lapsi + löpöt. ( n. 420-450 kg ).

Yksipaikkaisessa istuu yksi henkilö ja kolmipaikkaisessa max. kolme joista yksi selin takana menosuuntaan nähden.


Mitä nokkapyörän ohjaukseen tulee niin siitä käytyyn keskusteluun en nyt paneudu, jopa tiller tyyppistä ohjauspyörääkin siinä mietittiin FlightForumilla. Tai erillisiä polkimia nokkapyörälle ja sivuperäsimille kuten on jo olemassa vastaavissa nokkapyöräpäätelinekoneessa.

t. Jukka
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 11, 2008, 20:53:13
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - heinäkuu 11, 2008, 16:33:24

Canard toimii 3:n siiven koneessa trimminä ja tuottaa hitusen suuremman nostovoimakertoimen kuin mitä samalla siipipinta-alalla voisi saavuttaa perinteisellä ratkaisulla, koska teoriassa rakenteella voidaan saavuttaa pienin mahdollinen trimmivastus.

Turbulentilla virtauksella ja kaikenlaisilla ulokkeilla voi tehokkaasti neutraloida pienestä poikkipinta-alasta saatavan hyödyn, niin että "kaikki män eikä piisannukkaan". Tuolla sinun muotoilulla ja layoutilla transitio laminaarista turbulentiksi virtaukseksi tapahtuu aivan nokassa riippumatta koneen pintakäsittelyn laadukkuudesta ja sillä on suuri vaikutus saavutettavaan vastuskertoimeen.

Joo kiitos onnitteluista...olen hieman keräillyt voimia, että taas jaksan suunnitella tätä.

Hyvä että tallainen saadaan toimimaan ylipäätään.

Poikkipinta-alaa voidaan kasvattaa esimerkiksi levittämällä koneen runkoa 150 - 200 mm...siitä voi tulla erittäin eksoottinen, jopa kaunis ja sisätiloiltaan seesteinen !

Kiitos kivasta kommentista se oli rakentava ja älykäs ja täyttä faktaa.  (guru)

t. Jukka
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 12, 2008, 11:37:31
Tässä nyt hieman mietitympi 150 mm leveämpi ja 8 mm korkeampi Tweedy rungoltaan..sivuperäsinyhtälö koskee pinta-alaa ( ei tilavuutta ).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 13, 2008, 14:33:51
Koska ainoassa tietämässäni maaefektilentokoneessa pienkoneessa on myös päätelineenä nokkapyörä ( joka on huomattavasti edempänä kuin Tweedyssä ) uskallan ehdottaa tällaista landarizydeemiä, koska Tweedyssäkin on rahtunen maaefektiä.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 13, 2008, 18:43:34
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - heinäkuu 11, 2008, 16:08:52
Mää tässä demonstroin hiukkasen tuota asentoa. Kun polvet ovat noin koukussa ja olkapäiden korkeudella selän ollessa tuohon malliin notkolla, asento on melkoisen epämiellyttävä. Muutamakin "polkimen" painallus jo ilman sanottavaa vastusta alkaa tuntua takareisissä aika ikävältä. Kokemuksesta tiedän, ettei sitä rasitusta kestä lentäessä kovinkaan pitkään, ennen kuin ketarat ovat kuin tulessa. Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. -A-

No Antti,

Nyt on landari edempänä alkaako sinunkin "kananjalat" jo tuottaa riittävästi voimaa, jotta saat tämän kolmipyörän kääntymään ?

Tuo ajoasento on taas mun mielestä mitä kivoin..mitä lähempänä makuuasentoa sitä helpompaa pidemmällä matkalla..koska veren ei jaloista tarvi aina nousta kovin ylös päätyäkseen sydämeen...ja sivuilla on tilaa jossa voi polvia lepuuttaa ja liikutella, ettei tule krampppeja ja muita.

Hyviä kommentteja ei siinä mitään :thumbsup:..itse ostin Volvon koska siinä sai riittävän taakse käännettyä selkänojan jotta voi pitkäkin kaveri ajaa ilman että pää osuu kattoon ( WV Golf Variat esim. ) ja edelleen sanon että lyhyemmällä on helpompaa koska landarikotelo on polvien välissä ja saa jalat suoremmaksi kuin 2 metrinen hujoppi.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tapani Honkanen - heinäkuu 13, 2008, 19:38:51
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 13, 2008, 22:06:38
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 13, 2008, 19:38:51
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)

No tässä täytyy hieman jouduttaa asioita ja vastailla kritiikkiin sitä mukaan kun sitä esiintyy ja vastauksia on.

Tässä yksinkertainen landarimekanismi...siis ei jarruja eikä kaikkia jousia ym. luukkuja esitettynä. Tämän takia ei ohjaussauva voi olla keskellä...vaan täytyy olla sivulla oleva "sidestick".

Kommentteja sil vous plait !
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 13, 2008, 22:52:27
Nokkapyöräpäätelineen siirtyminen eteenpäin teki myös hyvää koko tasapainolle...parempi kuitenkin olla tuomatta konetta kovassa sivutuulessa kovin kyljellään kiitotiehen....muuten voi =>  :crybaby:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Vesa Pehkonen - heinäkuu 14, 2008, 07:06:27
Ainoastaan pyörän laakeroinnin toteuttaisin kuulalaakereilla ja senkin mieluummin neulalaakereilla tai holkeilla.
Liukulaakereita löytyy vaikka minkälaisia, joilla on hyvä paineenkesto ja johtavat huomattaasti kevyempään rakenteeseen
kuulalaakereihin verrattuna. Kuulaaakeri tarvii suuren tilan kiinnitykseen joka taasen vaatii metallia ympärilleen. Itse laakerissakin
on moninkertainen painoero. Veikkaus painosäästöksi vähintään 1 kg luokkaa.
Kuvan vipusuhteista arvioimalla pyörän nostovipuun kohdistuu sama kuorma kuin itse pyörään, lukituksen on oltava tukeva.
Olisiko jotain 3000 ...5000 N, jousitusratkaisusta riippuen. Tämä on arvio yksipaikkaiselle versiolle.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 14, 2008, 10:14:35
Ok Vesa..holkki ja neulalaakereita siis.

Tässä erittäin alustava Early-Birdin ( mitat tulee takuulla muuttumaan samoin siiven paikka jne. ) tasapainotutkielma etupyörän ollessa paripyörä.

Aika paljon sait noita nyyttöneita..lukitus täytyy olla idioottivarma.

t. Juke  (b)...?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 14, 2008, 11:06:53
Tässä vielä tutkielma painon jakautumisesta pyörille...130 kg etutelineelle ja n. 25 per takarengas.

Eli Vesa oletko sitä mieltä että 52 mm enemmän eteenpäin avautuvalla päätelineellä säästäisin 5000 newtonin kuorman käyttövivulle ? Vai tarkoitatko ilmanvastusta telinettä laskettaessa..se oli 5 000 newtonia ?

:dontknow:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Vesa Pehkonen - heinäkuu 14, 2008, 11:53:40
Pahin tilanne lienee kova lasku etupyörälle. Itse käytän arviota 3 x maksimi lentomassa. Tässä voisi olla 3 x 180 kg = 540 kg = noin 5400 N.
Siihen vielä hieman vinottainen kosketus, lujan pitää olla. Pyörään kohdistuu hieman takaviistoon ko. voima. Jos saat voiman vaikutussuoran
osoittaamaan kääntönivelen keskiöön, pienenee lukitusvoima olemattoman pieneksi: Pyörän kosketusvoima x momenttivarsi kääntöniveleen =
lukitusvoima x lukituspisteen etäisyys kääntöniveleen. Toinen paha tilanne on jos rullaat pyörän kiveen tms. Lentokoneen suunnittelussa
korostuu vanha sääntö; Momentit minimiin = rakenne kevenee.

Täällä tietoa mitoitukseen: http://www.windcraft.fi/download/ohjeistoa/imuroi/ulr_2003.pdf
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 14, 2008, 12:32:16
Lisää tietoa:
http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/FAR-lentokelpoisuusvaatimuksia/LiiteC-Laskeutumisenperustapaukset.pdf
http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/FAR-lentokelpoisuusvaatimuksia/LukuC-Rakennevaatimukset.pdf (kts. maakuormat)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 14, 2008, 12:47:30
Lainaus käyttäjältä: Vesa Pehkonen - heinäkuu 14, 2008, 11:53:40
Pahin tilanne lienee kova lasku etupyörälle. Itse käytän arviota 3 x maksimi lentomassa. Tässä voisi olla 3 x 180 kg = 540 kg = noin 5400 N.


Täällä tietoa mitoitukseen: http://www.windcraft.fi/download/ohjeistoa/imuroi/ulr_2003.pdf

Ok siis syöksytän ylinopeudella koneen kiitotiehen...vaikka ikävä puuskan takia jolloin varmuusraja on 3 x omapaino...ok. Tämähän on aivan ymmärrettävää...vivulle ei vääntäjän käteen kyllä välity aivan näin suuri kuorma...mutta rakenteisiin ja varsinkin siihen ekaan niveleen tulee tuo kuorma suoraan ja niihin rakenteisiin jossa se nivel on kiinni...eikö niin ?

Tietysti jos vyö ei olisi kiinni ja vivun lukitus irtoaisi se voisi lyödä jopa kovemmalla kuin 5000 newtonin voimalla ( ainakin kampi kääntyy nopeammin kuin teline painuu sisään ), jos saisi vapaasti kiihtyä ( massan hitaus ). Eikä nivelet irtoaisi kotelosta..mitenkäs sen pyörän kumin kokoonpuristuvuus otetan huomioon..sehän absorboi osan iskusta...samoin jousitus ?

Entäs jos mitoittaisin koneen landarit 3 x akselipainon mukaan..takapyörälle kullekin 75 kg ja pääpyörälle 3 x 130 kg = 390 kg ( paltiarallaa 4 000 newtonia ) ? Tarkoitan lähinnä sitä, että testaan sen tuolle painolle..nimittäin harmittamaan ankarasti jos mitoitan 4500 newtonille ja koko kone musertuu 4400 newtonin kohdalla...sitten täytyy taas aloittaa alusta eikä pääse lentämään ?

Mietin myös sitä, että jos ne tulee vahingossa mitoitettua 6000 newtonille ja painoa tulee tarpeettomasti vaikka 5 kiloa sen takia ? Aikomus nimittäin on ettei landari paina yli 3 kiloa muutenkaan. Koko helahoito tulis pysyä alle 70 kilossa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Antti Laukkanen - heinäkuu 14, 2008, 17:06:43
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 13, 2008, 18:43:34
No Antti,

Nyt on landari edempänä alkaako sinunkin "kananjalat" jo tuottaa riittävästi voimaa, jotta saat tämän kolmipyörän kääntymään ?

Tuo ajoasento on taas mun mielestä mitä kivoin..mitä lähempänä makuuasentoa sitä helpompaa pidemmällä matkalla..koska veren ei jaloista tarvi aina nousta kovin ylös päätyäkseen sydämeen...ja sivuilla on tilaa jossa voi polvia lepuuttaa ja liikutella, ettei tule krampppeja ja muita.

Kiitosta vaan, monenlaisia kommenttaja olenkin elämäni aikana kuullut, mutta kananjalat olivat jotain ihan uutta. Mää ny lupaan sen sataneljäkymppiä kyykätä vielä tänäkin päivänä, vaikken oo punttisalia edes nähnyt vuosikausiin  ;D Mutta eiköhän tuo voimaa vaatine vieläkin jonnii verran, vaikka fillari ehkä 20 senttiä siirtyikin.

Pahoittelen, etten tullut oivaltaneeksi kolmipaikkaisuuskeskustelun keskellä puheen olevankin yksipaikkaisesta versiosta. Sitten lentomassaseikka onkin jo saletimpi.

Makuuasentohan on kyllä kiva asento, ei siinä. Tuolla viisiä jalkoja ei vaan jaksa pitää koukussa, elleivät ne saa levätä ergonomisen istuimen päällä. Siinä ei paljon liikuttelu ja heiluttelu auta, jos asento on periaattelisella tasolla huono. Sikäli monta kertaa on tullut huudetuksi tuolla yläilmoissa huonon asennon aiheuttamaa tuskaa, että jotain tietoa aiheesta on. Joka tapauksessa, tuossa asennossa on kaks tapaa polkea polkimia. 1) Liike lähtee lantiosta. Ei hyvä. Kukaan ei jaksa nostella jalkojaan ja vielä painella polkimia kovin monta minuuttia. Tarkkuuskin kärsinee. 2) Liike lähtee nilkoista. Ei toimi, koska tuolla polvien taitteella nilkoille ei löydy järjellistä asentoa toimia, ellei poljinohjaus ole flaibaiwaiör-tyyppinen.

-A-
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 14, 2008, 18:40:02
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - heinäkuu 14, 2008, 17:06:43

1.Makuuasentohan on kyllä kiva asento, ei siinä. Tuolla viisiä jalkoja ei vaan jaksa pitää koukussa, elleivät ne saa levätä ergonomisen istuimen päällä.

2.Joka tapauksessa, tuossa asennossa on kaks tapaa polkea polkimia. 1) Liike lähtee lantiosta. Ei hyvä. Kukaan ei jaksa nostella jalkojaan ja vielä painella polkimia kovin monta minuuttia. Tarkkuuskin kärsinee. 2) Liike lähtee nilkoista. Ei toimi, koska tuolla polvien taitteella nilkoille ei löydy järjellistä asentoa toimia, ellei poljinohjaus ole flaibaiwaiör-tyyppinen.

-A-

ok a,

olen ajatellut tukea omille mitoilleni pyöräkotelosta...

tää lentää sen verran kovaa, että ohjaus tapahtuu pääosin sauvalla...

tosin sivariakin voi polkea kevyesti jos sille on tarvetta.

t. j
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 15, 2008, 09:57:35
-A- ja muut !

Venytin ohjaamoa 100 mm ja siirsin siipeä 50 mm eteenpäin muuttamatta ulkomittoja..sivaritoimintaan ei ole merkitystä, mutta koneesta tuli virtaviivaisempi ja 2 metriselle mahtuu nyt kypäräkin päähän. Uskon muutosten vaikuttavan positiivisesti huippunopeuteen ja liikehtimiseen. Lisäksi kone on nyt hieman helpompi rakentaa. Kantapäille tuli 50 mm lisätilaa operoida...nyt näkee myös 12 astetta eteen alas kabiinista.

Kiitos kommenteista...ne olivat stimuloivia..edelleen kone on maailman pienin twin ( + sisäänvedettävä teline ).

t. J
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 18, 2008, 11:11:10
Morjentez !


Älkää ihmeessä lopettako kommentointia..tässä alustavaa 1/4 mallin nacellin profiilia ja sivaria korotettu 20 mm ( toivottavasti tämä tuunaus loppuu kohta ).

Kyseessä olisi siis 2 x 2,5 ccm moottorit 2 tahtiset.

Mittakaavan antama suhdeluku 64 ( 4 x 4 x 4 ) tilavuuteen kertoo, että ollaan jotakuinkin oikeassa moottorikoossa.

Esimerkiksi yksipyttyinen 160 ccm vastaisi 2,5 ccm ( 0.15 ) kokoa mallissa..se suuruusluokka tuntuu sopivalta... 2 kuutioinen ( 0.10 ) antaisi 128 ccm oikeaan jne. silläkin se varmaan vielä lentäisi ja olisi kevyempi. 3,5 ccm ( 0.21 ) moottorilla se olisi jo todella ärjy. ( 2-4 ccm lienee sopiva moottorikoko 1/4 malliin ? ). Ns. 0.8 ccm COX saattaa myös lennättää konetta, mutta silloin se pitää tehdä vartavasten hyvin hyvin kevyeksi..se vastaa 1:1 koossa mopon ( 50 ccm ) moottoreita. Ajattelin ensin tehdä 1/5 kokoon sen coxeilla, mutta niissä ei ole kaasun säätöä ja mallin antama info olisi ollut hieman puutteellista.

Haluaako joku muu tehdä 1/4 kokoisen mallin ja olla mukana Tweedy projektissa ? Voin toimittaa piirustukset lähiaikoina.

Laskutelineen sisäänvetomekanismin malliin toimittaa esimerkiksi William Watton; http://www.retracts.com/

700 SERIES ON OK http://www.retracts.com/images/708.jpg  ainakin Bill oli sitä mieltä.

Mielestäni tämä perusdimensio ja muoto alkaa olla kokolailla kokeilukelpoinen..onko muut samaa mieltä ?


t. Jukka
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: pimattil - heinäkuu 18, 2008, 17:27:37
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 18, 2008, 11:11:10
Mielestäni tämä perusdimensio ja muoto alkaa olla kokolailla kokeilukelpoinen..onko muut samaa mieltä ?

Eikun kirjoittelut vähemmälle ja enemmän tekoja.  ;) Voisiko tuota kuvitellakaan kokeilevansa ensin ilman sisäänvedettäviä telineitä? Niistä kun noin keskimäärin tulee aika paljon enemmän tekemistä ja ongelmia. Pääsisi sitten joskus sitä oikeaakin rakentamaan...

Myös pienissä moottoreissa on yleensä enemmän tekemistä kun suuremmissa, ainakin jos haluaa että ne molemmat käyvät samanaikaisesti... Nitrolla (=rahalla) asiaa voi vähän helpottaa. Josko skaalaa suurentaisi -- normaalien lennokkien kärkivälitkin kun alkavat olla parissa metrissä...?

Robartilla on myös aika hyvä valikoima sisäänvedettäviä telineitä http://www.robart.com (http://www.robart.com).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 21, 2008, 12:02:53
Lainaus käyttäjältä: pimattil - heinäkuu 18, 2008, 17:27:37

Eikun kirjoittelut vähemmälle ja enemmän tekoja.  ;) Voisiko tuota kuvitellakaan kokeilevansa ensin ilman sisäänvedettäviä telineitä? Niistä kun noin keskimäärin tulee aika paljon enemmän tekemistä ja ongelmia. Pääsisi sitten joskus sitä oikeaakin rakentamaan...

Myös pienissä moottoreissa on yleensä enemmän tekemistä kun suuremmissa, ainakin jos haluaa että ne molemmat käyvät samanaikaisesti... Nitrolla (=rahalla) asiaa voi vähän helpottaa. Josko skaalaa suurentaisi -- normaalien lennokkien kärkivälitkin kun alkavat olla parissa metrissä...?

Robartilla on myös aika hyvä valikoima sisäänvedettäviä telineitä http://www.robart.com (http://www.robart.com).

No pienen lapsen isänä ja vastuullisena suunnittelijana en pidä kovaa kiirettä tämän kanssa, mutta kaikki vapaaehtoistyö otetaan ja vastaan ja huomioidaan, jos ja kun tästä tulee megaluokan business. : )

Finnairin kapu juuri kommentoi, että hyvältä näyttää, mutta älä lennä sitä ennen kuin nämä hänen talonsa lupakuvat saadaan valmiiksi....hehehe !

Mittakaava on merkillinen juttu...1/2 olisi 2x2x2 eli 1/8 osa oikean tilavuudesta eli moottorit 2 x 20 ccm ...ja 1/3 olisi 3x3x3 = 27 eli oltaisiin jossain 6-10 ccm moottoreissa ja jo aika suuritöisessä koneessa jonka kabiini ei enää onnistu ilman teollista prässiä jne. Runko näytti valtavan massiiviselta jo 1/3,5 kuvissa, jonka takia huomasin 1/4 olevan kokolailla se johon olemassa olevat servot ja ja moottorit ja muuten tilbehöörit passaa. Lisäksi ilman pilottia oleva malli alkaa olla liian kevyt suhteessa oikeaan ( jossa on pilotti sisallä ). Landari saattaa tuottaa lisätyötä, se on totta, mutta antaa paljon dataa oikeaa varten..sivutuulilaskussa voi landarin oikaista kiitotien suuntaiseksi vaikka kone muuten olisi vinossa kiitotien suhteen jne. Ainut miinus on sitten mittakaavan ja reynoldsin luvun takia tuleva vääristymä, joka kuitenkin mielestäni pilotittomalla koneella on parempi kuin liian suuri koon aiheuttama harha...ts. uskon että pienempi malli antaa dynaamiseen liikehtimiseen perustuvaa dataa realistisemmin kuin suuri pienoismalli..vaikka se hieman nurinkuriselta kuulostaakin.

Tweety Bird ja Tweedy Bird ovat lentäneet jo aiemminkin;

http://www.strategic-air-command.com/aircraft/trainer/t37_tweety_bird.htm

http://cgi.ebay.com/Joe-Bridi-designed-Tweedy-Bird-Vintage-Kit,-Pattern-_W0QQitemZ280246751966QQcmdZViewItem?IMSfp=TL0807161514r25797#ebayphotohosting
Otsikko: Vs: Taloudellinen leko projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 21, 2008, 15:06:25
Onko tämä taloudellinen..pikkuautoista tiedetään, että jos moottorit on liian pienet niin itseasiassa kulutus lisääntyy.

Mikäli 2 tahtiset käy matkalennossa 60% teholla ( 2 x 250 ccm ) ja lennetään 240 km/t nopeudella ja kulutus olisi 3 l / h per moottori niin päästäisiin 240 km / 6 l...eli 2,5 l/100 km..onko mahdollista ?

Entä jos 150 ccm moottorit käy 80% teholla ja mennään 180 km/t ja kulutus on 4 l/h per mylly niin kulutus on 4.4 l / 100 km.

Startissa varmaan tarvitaan hetkellisesti 95-100% tehoa...mutta isommilla myllyilla ehkä vain 70-80% tehoa...riippuu kiitotien pituudesta kuinka nopeasti pitää ehtiä irtoamisnopeuteen.

Onko arvioita Cri Crin kulutuksesta tms tai jopa faktaa ( jossain olin lukevinani 4 l/100 km ) ?

Täällä LAZAIR joka oli 2004 myydyin ultra USA/Canadassa... http://lazair.com/forum/index.php?act=Attach&type=post&id=5619 ...siinä muuten kaksoiskannuspyörä.



Hieman spekulaatiota:

Linkin moottori kuluttaa 1680 grammaa huilea tunnissa 65%:n teholla
http://airpowertechnologies.net/UAV_116cuin.html

Optimisesti jos ajatellaan että tweedy lentää sillä teholla 200 km/t ( täydellä teholla 300 km/t 2 x 22 hp ) silloin
tunnissa ajellaan 200 km ja 3,36 l kulutus eli 100 km olisi 1,68 l . Tämä alkaa vaikuttaa jo todella taloudelliselta.

Mahtaako UAV-moottorin speksit pitää paikkaansa ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 21, 2008, 15:49:51
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 13, 2008, 19:38:51
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)

Näin on  (guru)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 21, 2008, 18:05:26
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 21, 2008, 15:49:51
Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 13, 2008, 19:38:51
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)

Näin on  (guru)

Meni kuiten melkein 50 minsaa vastauksien etsimiseen. 2l/100 km lienee oikeempana totuutta koska startti vie enemmän huilea kuin matkalento.

Aikoinaan laskeskelin että tällä pääsisi 50 litran lisätankin kanssa Keski-Eurooppaan välilaskutta...jos ulkoisissa säiliöissä olisi 10 l/tankki...eli 70 litralla...3500 km ( max. 4200 km ) olisikin tuon mukaan mahdollista...melko hyvin vain mitä ? Alkuperäisenä suunnitteluparametrina oli Oulusta Kauhavalle ilman lisäsäiliöitä...näyttäs pääsevän Tampereelle samoin tein Oulusta....ja pääsiskö lisätankilla Newfoundlandiin asti. Pääsis Lontoosta... http://www.indo.com/distance/

Reykjavikista olis alle 2500 km Newfoundlandiin....
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 21, 2008, 22:18:13
Alkuperäisen specifikaation huomioon ottaen se olisi hyvä saavutus ilma-alukselle joka painaa alle 70 kg polttoaineineen. :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 22, 2008, 11:06:08
Hyvä Markku että palautat unelmat maan pinnalle. Cri Crin proto tais olla 63 kiloa. Eiköhän se joka haluaa lentää ennätyksiä historiankirjoihin jo sitten hanki monimoottorikelpuutuksenkin....tosin koneen sertifioiminen voi sitten alkaa maksaa mansikoita. Kehitysnäkymiä ja -potentiaalia ei ainakaan puutu vai mitä ? 3-paikkaiseenhan kannattaa asentaa 60 litran runkotankki ja 2 x 15 litraa nacelliin ja ainakin n. 300 ccm moottorit, jotta yksimoottorisena kykenee täydellä kaasulla säilyttämään lentokorkeuden...se malli taitaa olla pitkässä puussa.  :huh:

Erittäin pienen ja yksinkertaisen koneen sertifioiminen luulisi olevan huokeampaa kuin vaikka n. 3 x painavamman koneen ( heikommilla spekseillä esimerkiksi )..vai olenko väärässä ?
Otsikko: Kiiski !
Kirjoitti: backland - heinäkuu 22, 2008, 13:23:37
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 08:22:49

Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma.

Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.

Markku Kiiski..onko ongelma nyt ratkaistu mielestäsi ?..levensin ohjaamoa  (ja runkoa 150 mm ) ja hieman korkeutta lisää ja 100 mm pituutta kabiiniin.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 22, 2008, 13:40:05
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 22, 2008, 11:06:08
Erittäin pienen ja yksinkertaisen koneen sertifioiminen luulisi olevan huokeampaa kuin vaikka n. 3 x painavamman koneen ( heikommilla spekseillä esimerkiksi )..vai olenko väärässä ?

Erittäin pientä ja yksinkertaista ilma-alusta, joka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, ei tarvitse sertifioida  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 22, 2008, 14:30:14
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 22, 2008, 13:40:05

Erittäin pientä ja yksinkertaista ilma-alusta, joka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, ei tarvitse sertifioida  :thumbsup:

Eh siis tankit täynnäkö...vai lentomassa 70 kg + pilotti ? Starttiin ja rullaukseen sekä lentoonlähtöön menee jo ainakin 500 grammaa huilea ennenkuin ollaan ilmassa.

Mikäli sitten joku thrillseeker lentäisi sillä Atlantin yli ( n 4000 km ) sen lisäsäiliön kanssa olisiko ennätys FAI kelpoinen vaikka konetta ei olisi sertifioitu ?

Reykjavikista Newfoundlandiin tarvitsisi ainakin 50 litraa huilea ( 2 x 15 l + 20 l runkoon ). Ilman runkosäiliötä ei pääsisi kuin juuri 1500-1600 kilsaa...sekin riittäisi kun lentäisi Grönlannin kautta, mutta 70 kilon paino hieman ylittyisi startissa koska nacelleihin laitettaisiin maksimivetoiset tankit ( 2 x 15 l ). Alle 70 kilon lentopainoa varten ei taida juuri 5 litraa isompia saada niiden säiliöiden olla. Silloin 10 litran huilella ei lennetä kuin 590 km.

Pisin legi Atlantin ylityksessä on 1250 km ( Narsarsuak - Goose Bay ) ja sen juuri ja juuri 2 x 10 litran tankeilla pääsisi ilman lisäsäilötä...jännäksi menee voisiko sen tehdä ( laillisesti ) sertifioimattomalla koneella...vettä pitää ylittää tuolloin 1100 km...kovin suurta lauttaa ei mahdu mukaan.

http://www.tmoser.ch/typo3/19.0.html
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 22, 2008, 15:17:24
Koe- ja harrasteluokkaan (experimental category, ns. liite II) kuuluvat laitteet ovat tyyppihyväksymättömiä, eli niitä ei ilmailuviranomainen "sertifioi". Polttoaineen kulutuksella, FAI:n urheilusäännöillä ja "sertifioinnilla" ei ole mitään tekemistä keskenään.  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 22, 2008, 18:39:47
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 22, 2008, 13:40:05
Erittäin pientä ja yksinkertaista ilma-alusta, joka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, ei tarvitse sertifioida  :thumbsup:

Tarviiko painavampaakaan ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 23, 2008, 09:17:04
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 22, 2008, 18:39:47
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 22, 2008, 13:40:05
Erittäin pientä ja yksinkertaista ilma-alusta, joka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, ei tarvitse sertifioida  :thumbsup:

Tarviiko painavampaakaan ?

Koe- ja harrasteluokan ilma-alusta (liite II) ei ilmailuviranomainen tyyppihyväksy (sertifioi) tai anna sille lentokelpoisuustodistusta, sille voidaan antaa vain lupa ilmailuun jos se täyttää lentoturvallisuuden vaatimukset. Lupa ilmailuun on voimassa vain rekisterivaltion alueella, poikkeuksena on harrasterakenteiset ilma-alukset, joiden lupa ilmailuun on ECAC-valtioiden sopimuksen perusteella voimassa näiden valtioiden alueella.

Kts AIR T5-1

KOE - JA HARRASTELUOKAN ILMA-ALUKSET

1 YLEISTÄ
Jos Ilmailulaitos katsoo, että ilma-alukselle ei voida antaa lentokelpoisuustodistusta, mutta ilma-alus täyttää lentoturvallisuuden vaatimukset tietyin ehdoin, voidaan ilma-alukselle antaa lupa ilmailuun tai rajoitettu lentokelpoisuustodistus. Luvassa ilmailuun tai rajoitetussa lentokelpoisuustodistuksessa esitetään ilma-aluksen käyttämistä koskevat erityisehdot ja se on yleensä voimassa vain Suomen alueella...........

2 KOE- JA HARRASTELUOKKAAN KUULUVAT ILMA-ALUKSET
Ilma-alukset, joita ei ole tyyppihyväksytty tai joita on oleellisesti muutettu tyyppihyväksynnän suhteen, kuuluvat koe- ja harrasteluokkaan (experimental category).......

:thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Aki Suokas - heinäkuu 23, 2008, 10:04:01
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 22, 2008, 14:30:14
Reykjavikista Newfoundlandiin tarvitsisi ainakin 50 litraa huilea ( 2 x 15 l + 20 l runkoon ).
Pisin legi Atlantin ylityksessä on 1250 km ( Narsarsuak - Goose Bay ) ja sen juuri ja juuri 2 x 10 litran tankeilla pääsisi ilman lisäsäilötä...jännäksi menee voisiko sen tehdä ( laillisesti ) sertifioimattomalla koneella...

Vallitsevat tuulet taitaa olla vastaisia tuohon suuntaan. Olisiko parempi suunnitella ylitystä toisin päin?
Kanadalaisilla taitaa olla jotain vaatimuksia mitä koneen pitää täyttää (+ varusteet) ennenkuin he päästävät lennolle.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 23, 2008, 10:11:16
Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - heinäkuu 23, 2008, 10:04:01
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 22, 2008, 14:30:14
Reykjavikista Newfoundlandiin tarvitsisi ainakin 50 litraa huilea ( 2 x 15 l + 20 l runkoon ).
Pisin legi Atlantin ylityksessä on 1250 km ( Narsarsuak - Goose Bay ) ja sen juuri ja juuri 2 x 10 litran tankeilla pääsisi ilman lisäsäilötä...jännäksi menee voisiko sen tehdä ( laillisesti ) sertifioimattomalla koneella...

Vallitsevat tuulet taitaa olla vastaisia tuohon suuntaan. Olisiko parempi suunnitella ylitystä toisin päin?
Kanadalaisilla taitaa olla jotain vaatimuksia mitä koneen pitää täyttää (+ varusteet) ennenkuin he päästävät lennolle.

IFR-varustus, aluenavigointijärjestelmä, pelastuslautta jne.  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Aki Suokas - heinäkuu 24, 2008, 09:06:37
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 23, 2008, 10:11:16
IFR-varustus, aluenavigointijärjestelmä, pelastuslautta jne.  :thumbsup:

Melkein, tässä ohjeet (http://www.nat-pco.org/nat/CurrentNAT%20IGA.pdf).
Pääpiirteissään:
- hyväksytty IFR varustus (jos IFR plaanilla), VMC ei juuri koskaan vallitse koko reitillä.
- HF radio
- hypotermia suojavarusteet
- lautta
- ei tarvi RNAV järjestelmää, mutta VOR/ILS/ADF/GPS pitää vähintään olla.
- polaari alueen pelastuspakkaus


Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 24, 2008, 11:19:48
Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - heinäkuu 24, 2008, 09:06:37

Melkein, tässä ohjeet (http://www.nat-pco.org/nat/CurrentNAT%20IGA.pdf).
Pääpiirteissään:
- hyväksytty IFR varustus (jos IFR plaanilla), VMC ei juuri koskaan vallitse koko reitillä.
- HF radio
- hypotermia suojavarusteet
- lautta
- ei tarvi RNAV järjestelmää, mutta VOR/ILS/ADF/GPS pitää vähintään olla.
- polaari alueen pelastuspakkaus


Voisiko tuollaisen pienen koneen tehdä styroksia käyttäen siten, että kone toimisi myös lauttana..monet veneethän kelluu kun rakenteiden sisällä on onttoja koteloita joissa usein styroksia tms.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 24, 2008, 13:34:09
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 24, 2008, 11:19:48

Voisiko tuollaisen pienen koneen tehdä styroksia käyttäen siten, että kone toimisi myös lauttana..monet veneethän kelluu kun rakenteiden sisällä on onttoja koteloita joissa usein styroksia tms.


Eli, lentävä kaksimoottorinen pelastuslautta, jonka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, taitaisi olla paras kääntyä merenkulkuhallituksen puoleen sen pelastuslauttahyväksynnän vuoksi  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 24, 2008, 16:13:24
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 24, 2008, 13:34:09
Eli, lentävä kaksimoottorinen pelastuslautta, jonka rakenteellinen massa polttoaineineen on alle 70 kg, taitaisi olla paras kääntyä merenkulkuhallituksen puoleen sen pelastuslauttahyväksynnän vuoksi  :thumbsup:

Tässäpä styroksiosat ( pinnoite vaneri tai kuitu ).

JAS Gripen näytti olevan BLUE FOAMia ( tai jotain vastaavaa sinistä foamia ) sisältä siivet.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 27, 2008, 19:53:32
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 24, 2008, 16:13:24
JAS Gripen näytti olevan BLUE FOAMia sisältä siivet.

Onpa SAAB:lla jouduttu säästämään materiaalikuluissa, mihin ne kerosiinin tankkaavat ?? :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 28, 2008, 10:57:10
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 27, 2008, 19:53:32
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 24, 2008, 16:13:24
JAS Gripen näytti olevan BLUE FOAMia sisältä siivet.

Onpa SAAB:lla jouduttu säästämään materiaalikuluissa, mihin ne kerosiinin tankkaavat ?? :thumbsup:

Ok..siivessä osittain rakenne foami täytteinen..siniseltä se vaikutti, mutta lienee jotain erikoisvaahtomuovia tms. Näin jossain netin saitilla sen kaputoineen koneen siiven repaleita.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - heinäkuu 28, 2008, 13:24:53
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 28, 2008, 10:57:10
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - heinäkuu 27, 2008, 19:53:32
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 24, 2008, 16:13:24
JAS Gripen näytti olevan BLUE FOAMia sisältä siivet.

Onpa SAAB:lla jouduttu säästämään materiaalikuluissa, mihin ne kerosiinin tankkaavat ?? :thumbsup:

Ok..siivessä osittain rakenne foami täytteinen..siniseltä se vaikutti, mutta lienee jotain erikoisvaahtomuovia tms. Näin jossain netin saitilla sen kaputoineen koneen siiven repaleita.

Puhutko nyt lentokoneesta vai lennokista :huh:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - heinäkuu 28, 2008, 14:59:21
Ihan siitä oikeesta..Jas Gripenistä..se on ruotsalainen pieni hävittäjä..epästabiili ja lentää suihkumoottorinsa lisäksi tietokoneiden avulla..canardi konfiguraatio. Olisko niistä jo 3-4 menetty...muistelen nähneeni kuvan jossa siiven pinnoite oli poissa ja foamia pilkisti sisältä.

Tässä muuten Jaassin lausuntaohje video;
http://www.youtube.com/watch?v=FyMtpMoAn3A&feature=related

Krässejä;

http://www.youtube.com/watch?v=vgTQ3eDkCn0&feature=related

ja

http://www.youtube.com/watch?v=U0LBj_8xs_w&NR=1

Täällä en kyllä sitä foamia nähnyt.... http://www.gripen.com/en/MediaRelations/Image_base.htm

Thrust vectoring olisi mahdollista ympätä Tweedy-twiniin, mutta monimutkaista;

http://www.youtube.com/watch?v=eeiqMn7xb_Y&eurl=http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=536.50


Siipiä( + ohjainpintoja ), moottoreita ja sivuperäsimiähän on jo sama määrä kuin tässä;

http://www.youtube.com/watch?v=1GdfnTLKcvM&NR=1
Otsikko: "It kills to fly aeroplane very presicely !"
Kirjoitti: backland - heinäkuu 31, 2008, 20:01:30
Aikoinaan joku venäläinen taitolentäjä kommentoi ; "It kills to fly aeroplane very presicely !"

Alkaa tuntua tämä luonnostelu samalta. Nyt hieman vielä hioin ääriviivaa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 01, 2008, 16:48:28
Joko olet laskenut estimoidun maakiidon ja 50 jalan esteen ylitykseen tarvittavan matkan? Eli nouseeko se ja etenkin, nouseeko yhdellä moottorilla?

Itse olen laskeskellut sinikantiseen vihkoon viimeaikoina noita juttuja (vihko lomalla aina mukana, loppujen lopuksi kätevää, ei tarvitse tietokonetta kun kynä, paperi ja taskulaskin riittää) ja se on aika kiintoisaa puuhaa.

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 02, 2008, 12:04:17
Kiitos Karoliina asiallisesta kommentista.

Sen verran olen pähkäillyt asiaa, että vertaan tätä usein Cri Cri:hin ( se helpottaa koska saman kokoinen ) se pystyi lentämään 30 km yhdellä moottorilla ( 9 hv ) menettäen koko ajan korkeutta....mutta nousi siis 18 hv:lla kevyesti ilmaan.

Tweedyyn olisi tarkoitus laittaa 2 x 280 ccm 32 hv( yht. 64 hv ) ( 5 - 6 kg/kpl ) myllyt jolloin jopa ehkä startti olisi mahdollista yhdellä moottorilla ( ainakin teoriassa ). Myöskin yhdellä moottorilla pitäisi pystyä lentämään 80% teholla, jolloin olisi realistisesti mahdollista päästä hätätilanteessa vaikka pitkällekin...tämä ei siis enää olisi se 70 kiloinen "karvalakkimalli" vaan hieman kehittyneempi taitolentokone tms.

Perusmallin 2 x 15 hv ( 110-160 ccm n. 2,5 - 4 kg/kpl ) riittänee hyvin yhdellä moottorilla lentämiseen optimaalisissa olosuhteissa lentäjän hallitessa laitteensa.

Mitään laskelmia ei ole esittää..pelkkä tuntuma asiasta.

----


Viimeinen muutos tuli kun mietin painonsiirtoa esim syöksykierteen tai lattakierteen oikaisemisessa..painon siirto eteenpäin on mahdollista, mutta ajattelin korottaa kabiinia vielä 3 cm jotta se olisi helpompaa ja mahdollisesti vaikuttaa aerodynaamisiin ominaisuuksiin positiivisesti...aerodynaaminen keskipiste siirtyy eteenpäin.

Aion pian antaa tämän aerodynamiikkaspesialistille tarkkaan syyniin, jotta saadaan optimoitua aerodynaamiset ominaisuudet paremmin.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Vesa Pehkonen - elokuu 02, 2008, 16:17:49
Kerroppa Jukka moottorin tyyppi ja mielellään kotisivut mistä asian voi todentaa.
Siis moottori, potkuri, pakoputki+vaimennin, moottoripukki vaimentimineen. Jos tämän
paketin saa 6 kg ja 32 hv uskoisin ostopotentiaalia löytyvän. Lapakäynnistys tuon kokoluokan
moottorilla ja vielä 2 kpl?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 03, 2008, 02:50:30
Jatkokertomus, osa 1:

Muutama parametri joilla voi estimoida alustavasti.
Amerikkalaiset yksiköt (ft ja lbs käytössä, koska konversiokertoimet mukana).

Anderson: General aviation e yleensä 0.6
Raymer: e yleensä 0.7 - 0.85

(ei kovin eksaktia)

Estimointikaavoja on mm.:

e = 1.78 * (1 - 0.045AR^0.68)-0.64

missä AR = aspect ratio, siiven sivusuhde

Kest = k1 + k2 + k3

k3 = 1 / (pi * e * AR)
k2 = 0
k1 = (1/3)*k3

->

Kest = 1.33 * ( 1 / (pi * e * AR) )


L/Dmax = sqrt ( 1 / (4 * Cd,0 * K) )


TA = (n * hp * 550) / (1.1 * 1.69 * Vkts)

(T/W)0.7LO = TA / W

Maakiito:
sg = ( 1.21 ( W / S) ) / ( g * rho * Clmax * (T /W) )

missä
g = 32.2 ft / s^2
rho = 0.002377

50 jalan esteen ylittäminen:

R = ( 6.96 ( Vstall) ^2) / g

nousukulma = degrees( acos ( 1 - h / R ) )

Nousumatka:

sa = R sin (nousukulma)

sest = sg + sa


Nousunopeus:

R/Cmax = ( npr * P ) / W - (( 2 / rho * sqrt ( K / ( 3*Cd,0) ) * (W/S) ) ^ (1/2)) * ( (1.155) / (L/Dmax) )


Mitä pitää huomata? Näissä kaavoissahan on kyse estimaateista, "nyrkkisäännöistä", eli esim. siipiprofiilin ominaisuuksia (mille Cl:n arvolle laminaarin virtauksen alue osuu) ei ole otettu huomioon, ja se vaikutus ei näy nousukyvyn estimoinnissa. Esimerkiksi Raymer sanoo että e:n kaava pätee vain "normaaleille" siiven pituuksille määrittelemättä "normaalia" - ilmeisesti normaali on tässä AR <= 8 (eikä esim. 14). Siitä kun hieman laskeskelee vaikkapa Twin Staria, niin nuo nyrkkisääntökaavat antavat ymmärtää että koneen ei pitäisi nousta yhdellä moottorilla, mutta se kuitenkin nousee, ja samaten kaavoista voisi estimoida DA42:n liitoluvun olevan luokkaa 10-12, mutta se kuitenkin on 18.


Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - elokuu 06, 2008, 19:45:29
Artikkeli maailman pienimmistä lentsikoista kolmannella kotimaisella:

http://www.aerospaceweb.org/question/design/q0214.shtml

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 11, 2008, 09:32:04
Lainaus käyttäjältä: Vesa Pehkonen - elokuu 02, 2008, 16:17:49
Kerroppa Jukka moottorin tyyppi ja mielellään kotisivut mistä asian voi todentaa.
Siis moottori, potkuri, pakoputki+vaimennin, moottoripukki vaimentimineen. Jos tämän
paketin saa 6 kg ja 32 hv uskoisin ostopotentiaalia löytyvän. Lapakäynnistys tuon kokoluokan
moottorilla ja vielä 2 kpl?

Siis pelkkä moottori 2,5 kg 15 hv ja 5-6 kg 32 hv. Linkit löytyy noista aiemmista ketjuista( FlightForum ) ja yksi tästä.

2-tahti moottorit on erittäin kevyitä ja painoonsa nähden tehokkaita ja ilmanvastus pieni. ( otsapinta ). Moottorinvalmistajat voisivat myös räätälöidä moottorin Tweedyyn sopivaksi ...ainakin mielenkiintoa olisi siihen. Ilmajäähdytteisinä ne luonnollisesti säästävät paljon jäähdytysjärjestelmän painossa.

Tässä yksi ; http://airpowertechnologies.net/UAV_116cuin.html
( Huomaa; starter with ringgear and hub 350 $ )
------------

Kiitos Karoliina palailin lomalta juuri paneudun asiaan myöhemmin.

------------

Toma siis Tweedy olisi vain pienin 2 moottorinen ja yli tuplasti isompi kuin kuin nuo pienimmät yksimoottoriset ja hieman nopeampi.
Se mihin designilla on erityisesti pyritty on ettei Tweedy näytä ollenkaan pellemäisen pieneltä niin kuin kaikki nuo linkin koneet.

Tässä vielä Cri Crin video;

http://www.youtube.com/watch?v=PlV8WJ6N3nU

Pilotin pää ja hartiat näyttää olevan kiinni kabiinissa. Luulen että 193 cm tyyppi ei siihen mahdu ollenkaan.

http://www.youtube.com/watch?v=4ZP6yyi9B5w&eurl=http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=536.msg14189

You tubella näyttää olevan niitä aikamoinen liuta.

Mc 15

http://www.youtube.com/watch?v=UIOYE6FQaDk&feature=related
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 11, 2008, 11:29:14
Tässä 4,5 cm / 3,0 cm korkeampi Tweedy ja nokka piteni 40 mm jotta virtaviivaisuus säilyy.

Avaruutta tulee päätilaan ja polville..huomaa myös että Tweedy kestää ainakin teoriassa myös selälleen menon niin että ohjaamon turvakaari ja peräsimet estävät ohjaajan pään pahimmat kolhut.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Koivurova - elokuu 11, 2008, 13:49:06
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 11, 2008, 09:32:04
Tässä yksi ; http://airpowertechnologies.net/UAV_116cuin.html
Voikohan tuon moottorin speksiin luottaa; lupaa polttoaineenkulutukseksi 1,0 Oz/min 65% teholla minkä tekee 119g/hv/tunti. Edes parhaat laivadieselit eivät pääse moisiin lukemiin. Kaasuttimilla varustetut kaksitahtiset ovat pyörineet yli kolminkertaisissa luvuissa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 11, 2008, 14:51:00
Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - elokuu 11, 2008, 13:49:06
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 11, 2008, 09:32:04
Tässä yksi ; http://airpowertechnologies.net/UAV_116cuin.html
Voikohan tuon moottorin speksiin luottaa; lupaa polttoaineenkulutukseksi 1,0 Oz/min 65% teholla minkä tekee 119g/hv/tunti. Edes parhaat laivadieselit eivät pääse moisiin lukemiin. Kaasuttimilla varustetut kaksitahtiset ovat pyörineet yli kolminkertaisissa luvuissa.

Niin joko he ovat todella hyvän tuotteen äärellä tai luku temmattu hatusta.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - elokuu 11, 2008, 15:46:35
Eli temmattu hatusta. 2-t moottorit on huonoja hyötysuhteeltaan.

Pistä koneeseesi 2*4-tahtimoottori. Esim. joku pieni moottoripyörän moottori voisi olla tehopainosuhteeltaan hyvä.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Aki Suokas - elokuu 11, 2008, 15:51:29
Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - elokuu 11, 2008, 13:49:06
Voikohan tuon moottorin speksiin luottaa; lupaa polttoaineenkulutukseksi 1,0 Oz/min 65% teholla minkä tekee 119g/hv/tunti. Edes parhaat laivadieselit eivät pääse moisiin lukemiin. Kaasuttimilla varustetut kaksitahtiset ovat pyörineet yli kolminkertaisissa luvuissa.

USA:lainen firma, joten varmaan heidän oz  = 0,02957353 litraa

1 oz/min = 1,774 litraa/h  = 1,33 kg/h
22 hp = 0,65 = 14,3 hp
eli ominaiskulutus on vieläkin parempi = 93 g/hp/h
Ja kun bensan lämpöarvo on noin 43 MJ/kg  tulee tuosta hyötysuhteeksi  67%

Siis selvästi alle 100%, mitä tuota nyt epäilemään .
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: pimattil - elokuu 13, 2008, 09:37:18
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 11, 2008, 14:51:00
Niin joko he ovat todella hyvän tuotteen äärellä tai luku temmattu hatusta.

Hyvähän se on viritysastetta nostaa kun luotettavuudesta ei niin tarvitse välittää. Kyllä itse ainakin kaksi kertaa miettisin ennen kuin UAV-vaihtoehtoja katselisin. Jos kaksi sellaista saa mielen rauhoittumaan, niin hyvä...
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 13, 2008, 10:08:34
Lainaus käyttäjältä: pimattil - elokuu 13, 2008, 09:37:18
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 11, 2008, 14:51:00
Niin joko he ovat todella hyvän tuotteen äärellä tai luku temmattu hatusta.

Hyvähän se on viritysastetta nostaa kun luotettavuudesta ei niin tarvitse välittää. Kyllä itse ainakin kaksi kertaa miettisin ennen kuin UAV-vaihtoehtoja katselisin. Jos kaksi sellaista saa mielen rauhoittumaan, niin hyvä...

En usko että viritysastetta on nostettu koska kulutus on noin pieni..jos kone olisi viritetty niin kulutus olisi valtava ja tehot lähes järjettömiä...muistaakseni piikistä saa irti yli 50 hv.

Tässä viimeisimmät modaukset...siipi suurennettu ohjaamo jälleen isompi joka suuntaan ( siis ylös ja eteen lähinnä ).

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Koivurova - elokuu 13, 2008, 11:43:53
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 13, 2008, 10:08:34
...koska kulutus on noin pieni...

Usko nyt, kulutus ei voi olla noin pieni! Eli on vedetty hatusta! Varmaan muutkin ilmoitetut arvot ovat yhtä "luotettavia"!
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 13, 2008, 16:27:12
Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - elokuu 13, 2008, 11:43:53
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 13, 2008, 10:08:34
...koska kulutus on noin pieni...

Usko nyt, kulutus ei voi olla noin pieni! Eli on vedetty hatusta! Varmaan muutkin ilmoitetut arvot ovat yhtä "luotettavia"!

No laitetaan tähän vertailun vuoksi DA-150 linkki;

http://www.desertaircraft.com/engines_detail.php?Page=DA-150

Erittäin myyty lennokinmoottori ja kulutus 3,3 oz / min ( 90% ? teholla ).

Eikö 65% teho vastaa kutakuinkin puoltakaasua..siis jos mylly sammuu 1 000 rpm hiljaisemmilla kierrosnopeuksilla. Oletus olisi että DA-150 kuluttaa 1,5-2,0 oz 65% teholla.

Pienempi DA-100 kuluttaa 2,5 oz/min ( 90% teholla ).

http://www.desertaircraft.com/engines_detail.php?Page=DA-100

Pienempi DA siis kuluttanee noin 1,0-1,5 oz/min 65% teholla, mutta rohkenen epäillä riittääkö se säilyttämään cruise nopeutta, mutta ainakin niillä saisi koneen kevyeksi ( pidettyä kevyenä ).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 18, 2008, 14:40:02
Tässä vielä muistutus mihin pienellä koolla päästään kun hevosvoimia rajoitetusti käytössä..mopo jolla pääsee 140 kmt.

Nykyään ennätys on 50cc luokassa 139,58 mph ( tämä oli kuulemma Hollantilaisen ryhmän tekemä, mutta tieto linkistä näemmä poistunut ); http://www.geocities.com/buddfab/buddfab3

http://www.youtube.com/watch?v=p6ASVBSoGDs

Kreidlerin ennätys 130,5 mph;

http://www.youtube.com/watch?v=DLQPOjLdMUI&eurl=http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=536.msg14216

Onkohan tämä vanha ?

http://www.scta-bni.org/SCTA-NewWeb/Bonneville/BNIrecs_bikes.htm

Tosta huomaa kuinka vähän lisää tulee nopeutta lisähepoilla.

http://www.youtube.com/watch?v=z3IcIxa8fJg&eurl=http://www.ilmailu.org/forum/index.php?topic=536.50

Burt Munro "jäniskevennyksenä".
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 22, 2008, 10:46:51
Lainaus käyttäjältä: pimattil - heinäkuu 18, 2008, 17:27:37
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 18, 2008, 11:11:10
Mielestäni tämä perusdimensio ja muoto alkaa olla kokolailla kokeilukelpoinen..onko muut samaa mieltä ?
Voisiko tuota kuvitellakaan kokeilevansa ensin ilman sisäänvedettäviä telineitä?

Jep,

Ajattelin kiinteää päätelinettä ja kahta lusikkaa takapyörien tilalle voisi säästää myös 1/1 koneessa paljon painoa. VArsinkin kun moottorit ovat nyt ylempänä ja koko etusiipi ( canardi ) niin maavaraa jää potkureiden alle jo melkein mahalaskussakin sekä ehdottomasti pienillä potkureilla.

t. Jukka
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 22, 2008, 10:49:09
Lainaus käyttäjältä: Markku Koivurova - elokuu 13, 2008, 11:43:53
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 13, 2008, 10:08:34
...koska kulutus on noin pieni...

Usko nyt, kulutus ei voi olla noin pieni! Eli on vedetty hatusta! Varmaan muutkin ilmoitetut arvot ovat yhtä "luotettavia"!

Airpowertechnologies ilmoitti seuraavaa:

The consumption data listed @ 65% is for the opposed twin which now has a new reed valve and a single carb and is much more fuel efficient.

------------------------

Voisko olla että esimerkiksi 50% teholla moottori kuluttaa vain 1/4 ns. 100% tehosta...vai mikä on teoria noin pieneen kulutukseen...heillä on myös inline versio 2-pyttyisestä.

------------------------

2-tahti moottorissa on muutama etu nelariin..se tekee töitä 2 kertaa useimmin kuin nelari ja se ei tarvi tässä tapauksessa alennusvaihdetta..tehopainosuhde erinomainen ja kulutus tehontuottoon nähden ok...koska aikaansaadaan kone jonka moottoreiden tilavuus "olemattoman" pieni...vaikka niiden suhteellinen kulutus olisin nelaria korkeampi...comprende ?
Otsikko: No money = > no honey !
Kirjoitti: backland - elokuu 29, 2008, 18:12:51
Risto Salokangas Keksintösäätiöltä oli allekirjoittanut ei puoltavan lausunnon ko. koneen rahoitukselle.

Se siitä.  :eiii:

Jännää että uudessa Tekniikan Maailmassa on iso eurooppalainen matkustajakone projekti ( esitelty Farnboroughissa ) jossa muutamia samoja aerodynaamisia ratkaisuja taloudellisuuden hakemisessa kuin Tweedyssä.

No se oli kolmas hakemukseni ko säätiölle ja kolmas kielteinen vastaus.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: teemu - elokuu 29, 2008, 22:05:55
Asiantuntematonta porukkaa, hyi.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - elokuu 31, 2008, 16:16:37
Kiitos Teemu,

Muistaakseni rahoituksen muutama vuosi sitten sai mm. härpäke jossa mies makaa pää alaspäin ja laite kulkee perunavakojen välissä potkimalla ja samalla voi selkää rasittamatta kerätä pottuja tai istuttaa..jotain sellasta.

Kuulemma arvosteltavat kriteerit ovat:

markkinaläheisyys
keksinnöllisyys
patentoitavuus
tekniset ominaisuudet
valmistettavuus
ajankohtaisuus

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.

Tosin tälle ilmapiirille luotiin jo edellytykset hesarin kevätalven numerossa jossa oli juttu ( monta sivua ) "Hyvästi suomalainen lentokone !". Kukaan sen lukenuthan ei voi enää nostaa peukaloa suomalaisen leko-projektin puolesta.

Nyt tästä sitten aika varmasti tuli ns. iäisyysprojekti ... :vihaa:... *0*

No ei anneta ymmärtämättömien pilata hyvää meininkiä....tässä tuunattu 3-paikkainen...Suomen lippu tekee aina designille kuin designille hyvää. : )
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - syyskuu 01, 2008, 13:06:35
Mihin tarvitset sitä keksintösäätiön tukirahaa?

"Tukiraha tulee maksaa takaisin Keksintösäätiölle, jos hanke menestyy kaupallisesti. Takaisin maksettava määrä on enintään samansuuruinen kuin säätiön myöntämä tuki, ilman korkoja ja kertoimia. Jos keksintö jää taloudellisesti hyödyntämättä, tukirahaa ei tarvitse palauttaa takaisin säätiölle."

"Keksinnön hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa

    * Säätiön osuus on normaalisti kolme (3) prosenttia keksintöä hyödyntämällä valmistetun tuotteen tai palvelun arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. "

Eli jos otat tukirahaa, ja koneestasi tulee kaupallinen, joudut maksamaan sen takaisin, ja joudut vielä maksamaan rojaltejakin. Eli se on laina eikä avustus. Toki, jos haluat vaan että itsellesi kustannetaan kone, ja et myy yhtäkään kappaletta, niin toki ei tarvitse rahaa takaisin maksaa, mutta silloin et myöskään täytä tukirahan myöntämisen perusteita, jonka perusteena on että tarkoituksena on kaupallinen toiminta.

Maksettavan avustuksen summa taas on niin pieni että ei sillä saa kuin yhden tietokoneen jolla piirustella niitä kuvia, mutta kun niitä kuvia on jo olemassa, tuo kone lienee jo olemassa. Saa sillä vaihtoehtoisesti esim. CAD-softan lisenssin (esim. Rhino3D maksaa 995). Mitä muuta sillä saa? Esim. Kannun epoksia, ehkä rullan lasikuitua ja se on siinä tai yllättävän pienen kasan vaneria Puukeskuksesta (Ja mitä niistä saa? Ei vielä mitään). Tai sillä voi ostaa vaikkapa metallisorvin juuri ja juuri. Jos aiot saada jotain tehtyä, ei se voi näin pienistä jutuista olla kiinni. Lentokonebisnes yleensä aloitetaan suuresta omaisuudesta ennen kuin päädytään siihen pieneen omaisuuteen ja rahoituksen ollessa ulkopuolista, yleensä lopputulos on konkurssi ;)

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Jukka Mäkelä - syyskuu 01, 2008, 16:18:21
Juu, ei muuta ku pajaan - "hitsipilli toiseen käteen ja rälläkkä toiseen". Tukien metsästyksessä menee jumalattomasti aikaa byrokratian pyörittämiseen - sen ajan voi käyttää paljon hyödyllisemminkin.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 02, 2008, 09:32:35
Onko joku kiinnostunut joka voisi olla mukana tässä niikun oikeesti eikä vaan kommentoimalla netissä ?

1/4 kokoinen malli olisi 155 cm kv ja noin metrin pitkä...mun on vaikee rvetä arkkitehdin työstä tuohon rakenteluun tosin vuokrasin juuri Heinäpäästä n. 40 m2 työtilaa jossa koko koneenkin mahtuisi tekemään, mutta nyt se on toimiston osana jossa suunnittelen/piirrän ok-taloja pohjois-Suomessa. Hommasin juuri myös 24 tuumaisen lisänäytön jolla koneen piirtäminen ( ja talojen ) on helpompaa kun zoomailu vähenee.

Mulla on kaksi pientä estettä mallinteolle myös lapsen ja kiireen lisäksi; pölyallergia ja välilevypullistuma ( joka on kyllä paranemassa ) jotka eivät helpota hommaa, mutta ennemmin golffaan kun istun lisätunteja. Muutenhan olisin jo mallin tehnyt. Yhteydenotot mahdollisesta konkreettisesta avusta YV:hen kiitos.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - syyskuu 02, 2008, 10:58:13
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 02, 2008, 09:32:35
Mulla on kaksi pientä estettä mallinteolle myös lapsen ja kiireen lisäksi; pölyallergia ja välilevypullistuma ( joka on kyllä paranemassa ) jotka eivät helpota hommaa, mutta ennemmin golffaan kun istun lisätunteja. Muutenhan olisin jo mallin tehnyt. Yhteydenotot mahdollisesta konkreettisesta avusta YV:hen kiitos.

Mielestäni sinun on turha kuvitella että joku muu rakentaisi sinulle Tweedyn. Jos koneen haluat, joudut sen itse rakentamaan ja joudut jättämään nuo golffaamiset pois seuraavalta kymmeneltä vuodelta. Sen lisäksi joudut lopettamaan vähintään TV:n katsomisen. Sen voi joutua lopettamaan tosin muutenkin, vaikka ei edes rakentaisi konetta, kroonisen ajanpuutteen vuoksi, siitä tulee kuitenkin lisäaikaa vuorokauteen jonkin verran. Vaihtoehtoisesti joudut maksamaan sen rakentamisesta palkkaa. Lentokoneen suunnitelma voi helposti olla open sourcea ja siten ilmaista viivaa ja pikseliä, mutta valmistaminen on toinen juttu.

Itse aion toki rakentaa lennokkeja, mutta ollakseni rehellinen sinulle, jotta et kuvittele turhia toiveita asian suhteen, minulla ei ole pienintäkään aikomusta rakentaa Tweedyä tai mitään sitä muistuttavaa laitetta.

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 02, 2008, 11:29:32
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - syyskuu 02, 2008, 10:58:13
Itse aion toki rakentaa lennokkeja, mutta ollakseni rehellinen sinulle, jotta et kuvittele turhia toiveita asian suhteen, minulla ei ole pienintäkään aikomusta rakentaa Tweedyä tai mitään sitä muistuttavaa laitetta.

Joo ymmärrän kyllä, että työntömoottoritricyclet on niin kuin enemmän your kinda bag.

Tässähän on kyseessä enempi ilmaa raskaampi ilmalaiva...eräänlainen ilmojen surffilauta !

Eli mahdollisesti jostain Oulun alueelta..omalla riskillä ilman palkkaa harrastepohjalta ja mahdollisena lohtuna share incomesta jos väline kaupallistetaan.

Wright Bros hengessä...ilman Santos-Dumontin kahviplantaasi varoja ( tai Hughesin isän drill bitseistä saamiaan varoja ). Mutta koskaahan ei tiedä jos joku asiakkastani ( joissa myös teollisuutemme nokkamiehiä ) haluaa rahoittaa projektia omalla riskillään tai ja sharellaan.

Kiitos kuitenkin jälleen rakentavasti kommentista Karoliina.

Tweedy on yksipaikkainen ja 3-paikkainen on Early-Bird..kumpi kandeis tehdä ? Eli onko turhaa yrittää yksipaikkaiseen edes satsata...tulee vaan turhaa työtä vai mitä.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - syyskuu 02, 2008, 12:13:46
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.


Lisäksi tietystikään rakennuslupaa ei voi hakea ennen kuin kone on suunniteltu, koska suunnittelemattomalle koneelle sitä tuskin myönnetään.

Lainaa
1/4 kokoinen malli olisi 155 cm kv ja noin metrin pitkä...mun on vaikee rvetä arkkitehdin työstä tuohon rakenteluun

Mutta tässä lieni itse asiassa kysymyksessä lennokki (=1/4 malli). Eli eihän sellaiseen mitään rakennuslupaa tarvita eikä sitä ole edes pakko suunnitella. Jos se ei toimi, se tulee tonttiin ja se ei välttämättä mene edes rikki, ja jos menee, sen voi varmastikin liimata :).

P.S. Oli hieman tiukka paikka lennokin kanssa taas tässä hiljattain mökillä. Se (Easyglider Pro) kun lensi uhkaavasti kohti korkean puun latvaa (jonne ei olisi pystynyt kiipeämään, latva ei olisi kestänyt minun painoa) ja tilaa kääntämiselle liian vähän, mutta meni kuin menikin juuri ja juuri yli puuston takana olevaan rämeikköön... Siinä oli sitten hauska hakureissu punkkien seasta, onneksi ohjainpiiri koneessa piippaa kun radioyhteys on poikki ja kone löytyi tovin rämpimisen ja raivaamisen jälkeen. Lennokin lentäminen on aika haastavaa puuhaa. Pitää vielä aika paljon harjoitella ennen kuin tohtii lennättää mitään sellaista lennokkia jonka rakentamiseen on kulunut paljon vaivaa - minä kun aloitin lentokoneista enkä lennokeista ja ne ovat täysin omat maailmansa...
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 02, 2008, 18:32:32
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.


Niin juuri..eihän tästä 3 paikkaista voi tehdä ilman hirveetä rumbaa.
Eli siis R/C malli kolmipaikkaisesta, jos se paljastuu mainioksi lentolaitteeksi ja sitten rahoitusta etsimään ja vasta sitten satsaamaan yksityiskohtien suunnitteluun.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 15, 2008, 09:26:04
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.


Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin. :uglystupid2:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - syyskuu 15, 2008, 12:08:00
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 15, 2008, 09:26:04
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.


Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin. :uglystupid2:

Olen edelleen samaa mieltä, tai no, voidaan ehkä pyöristää 99%:n. Ennenkuin jatkat pidemmälle, kannattaisi tutustua jonkin yksinkertaisen koneen rakennepiirustuksiin ym. valmistukseen vaadittaviin dokumentteihin, materiaalia tulee monta paksua mapillista täyttä asiaa, skisseistä ja suttupaperista vielä monin verroin enemmän.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - syyskuu 15, 2008, 15:42:16
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 15, 2008, 09:26:04
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 02, 2008, 11:45:06
Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.


Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin. :uglystupid2:

Ehkä kirjoittaja tarkoittaa sitä että kun lentokoneen suunnittelussa on ainakin Raymerin mielestä aika monta steppiä jotka kannattaa tehdä järjestyksessä, jotta homma pysyy käsissä ja että tässä on ehkä ulospäin nähtynä hieman oikomisen maku, jos hypätään ylitse kaikki alkustepit ja suoraan aletaan vetämään viivaa. Tosin eihän se ole kiellettyä tehdä asioita epäjärjestyksessäkään, mutta se ei tarkoita etteikö muita steppejä tarvitsisi käydä läpi, ja tuo 99% ei välttämättä tarkoita edes ajallisesti 99% vaan lähinnä asiamäärässä 99%, joka lienee varmasti saavutettavissa selvästikin lyhyemmässä ajassa kuin 99*7 kuukautta kunhan vaan tekee ja laskee niin että kynä sauhuaa. Kannattaa hankkia Daniel Raymerin kirja Aircraft Design: Conceptual Approach. Siinä on käyty yksinkertaisten esimerkkien kanssa läpi lentokoneen alkumitoitus ja ei tarvitse edes integroida ja derivoida kun kaavat on valmiiksi jalostettu käyttökelpoiseen muotoon, sen kuin vaan sijoittaa numeroita kaavaan. Vaikka nuo tulokset ei ole ihan eksakteja, ja niitä kannattaa pohtia fysiikan oppien puitteissa, eli onko tuloksessa järkeä, niin niistä saa kuitenkin hyvää infoa siitä että esim. nouseeko kone periaatteessa tuolla teholla ilmaan vai ei, tuloksena saat maakiidon pituuden, nousun säteen ja sitäkautta matkan joka menee siihen että 15 metrin este on ylitetty.  Kannattaa hankkia tuo Raymeri, koska tulet sitä varmasti tarvitsemaan, jos oikeasti aiot koneen tehdä.

Tästä linkistä voit kirjan pistää tilaukseen:
http://www.amazon.com/Aircraft-Design-Conceptual-Approach-Education/dp/1563478293/ref=pd_bbs_1?ie=UTF8&s=books&qid=1221482469&sr=8-1
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Antti Laukkanen - syyskuu 16, 2008, 20:32:37
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 31, 2008, 16:16:37

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.


Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

-A-
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 10:25:57
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - syyskuu 16, 2008, 20:32:37
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 31, 2008, 16:16:37

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.


Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

-A-

Ok Antti,

Osa kommenteista oli puhtaita provoja...osa aivan asiaa. Molemman tyylisiä kommentteja tarvitaan varmasti.

Mitä tähän kolmipaikkaiseen versioon tulee se täytynee olla hieman isompi jo pelkästään siksi että etupenkkiläisillä paremmat istuinoltavat ja takapankkiläiselle riittävästi tilaa. Veikkaan 4500 mm pituutta ja 7 000 mm kv, mutta silti todella pieni.

Koko konsepti on oltava mullistava ollakseen jotain uutta..koko ei riitä vaan tarvitaan äärimmäistä taloudellisuutta ja erittäin lyhyt starttimatka ja laskukiito sekä silti riittävä uskottava matkalentonopeus..esim 300-400 kmt.

Tällaisella koneella voisi esimerkiksi jo operoida omalta pellolta tms..vai voiko ylipäätään..onko lainsäädäntö este ? Nimittäin auton korvaajaksi se vaatisi jonkun aivan uuden aspektin ilmailussa...riittävä isolla päätelineella voisi laskeutua luotettavasti lähes mille tahansa päällysteelle kun kone pieni ja kantopintaa riittävästi ja kone erittäin kevyt ja rakenteet kestävät.

Missään tapauksessa ei kannata lähteä kisaamaan olemassa olevien valmisteiden kanssa ellei ole varma siitä, että oma tuote hakkaa ne mennentullen..koska riskit kasvaa liian suuriksi. Helppo huolettavuus ja alhainen hinta ainoastaan saattaa silloin jäädä valteiksi, mutta joillekinhan sillä ei ole mitään merkitystä. Entä elinkaari..kannattaako kone tehdä kestämään 30 000 tuntia vai nipin napin 10 000 tuntia..moottorin vaihto joka 1 000 tunti jos kaksitahti tai aiemmin meinaisi 60 moottoria tai ainakin perusteellista overhaulia joka 500 lentotunti. Nelarit ilmajäähdytteiset voisivat tässä suhteessa olla luotettavammat tai ainakin kestävämmät....toki tehopainoltaan heikommat aina.

Purtavaa taas hetkeksi.  ;D
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 11:13:08
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - syyskuu 15, 2008, 15:42:16
Kannattaa hankkia Daniel Raymerin kirja Aircraft Design: Conceptual Approach. Siinä on käyty yksinkertaisten esimerkkien kanssa läpi lentokoneen alkumitoitus ja ei tarvitse edes integroida ja derivoida kun kaavat on valmiiksi jalostettu käyttökelpoiseen muotoon, sen kuin vaan sijoittaa numeroita kaavaan. Vaikka nuo tulokset ei ole ihan eksakteja, ja niitä kannattaa pohtia fysiikan oppien puitteissa, eli onko tuloksessa järkeä, niin niistä saa kuitenkin hyvää infoa siitä että esim. nouseeko kone periaatteessa tuolla teholla ilmaan vai ei, tuloksena saat maakiidon pituuden, nousun säteen ja sitäkautta matkan joka menee siihen että 15 metrin este on ylitetty.  Kannattaa hankkia tuo Raymeri, koska tulet sitä varmasti tarvitsemaan, jos oikeasti aiot koneen tehdä.

Tästä linkistä voit kirjan pistää tilaukseen:
http://www.amazon.com/Aircraft-Design-Conceptual-Approach-Education/dp/1563478293/ref=pd_bbs_1?ie=UTF8&s=books&qid=1221482469&sr=8-1

Jep ja Martin Hollman on sitä mieltä, että kannattaa hankkia hänen kirja kun Reymar ei edes ole suunnitellut lentokonetta.

Tässä vielä parempi saitti Reymariin... http://www.aircraftdesign.com/

Tosin lukeminen kannattaa aina...Jörskakin on sitämieltä.


Tässä yksi Reymarin kone....

http://www.aircraftdesign.com/isads1.jpg

(http://www.aircraftdesign.com/isads1.jpg)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 10:25:57
Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - syyskuu 16, 2008, 20:32:37
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - elokuu 31, 2008, 16:16:37
Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.
Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

Ok Antti,

Osa kommenteista oli puhtaita provoja...osa aivan asiaa. Molemman tyylisiä kommentteja tarvitaan varmasti. Mitä tähän kolmipaikkaiseen versioon tulee se täytynee olla hieman isompi jo pelkästään siksi että etupenkkiläisillä paremmat istuinoltavat ja takapankkiläiselle riittävästi tilaa. Veikkaan 4500 mm pituutta ja 7 000 mm kv, mutta silti todella pieni. Koko konsepti on oltava mullistava ollakseen jotain uutta..koko ei riitä vaan tarvitaan äärimmäistä taloudellisuutta ja erittäin lyhyt starttimatka ja laskukiito sekä silti riittävä uskottava matkalentonopeus..esim 300-400 kmt. Tällaisella koneella voisi esimerkiksi jo operoida omalta pellolta tms..vai voiko ylipäätään..onko lainsäädäntö este ? Nimittäin auton korvaajaksi se vaatisi jonkun aivan uuden aspektin ilmailussa...riittävä isolla päätelineella voisi laskeutua luotettavasti lähes mille tahansa päällysteelle kun kone pieni ja kantopintaa riittävästi ja kone erittäin kevyt ja rakenteet kestävät. Missään tapauksessa ei kannata lähteä kisaamaan olemassa olevien valmisteiden kanssa ellei ole varma siitä, että oma tuote hakkaa ne mennentullen..koska riskit kasvaa liian suuriksi. Helppo huolettavuus ja alhainen hinta ainoastaan saattaa silloin jäädä valteiksi, mutta joillekinhan sillä ei ole mitään merkitystä. Entä elinkaari..kannattaako kone tehdä kestämään 30 000 tuntia vai nipin napin 10 000 tuntia..moottorin vaihto joka 1 000 tunti jos kaksitahti tai aiemmin meinaisi 60 moottoria tai ainakin perusteellista overhaulia joka 500 lentotunti. Nelarit ilmajäähdytteiset voisivat tässä suhteessa olla luotettavammat tai ainakin kestävämmät....toki tehopainoltaan heikommat aina.
Purtavaa taas hetkeksi.  ;D

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 11:20:39
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:

Ei välttämättä ellei ole valmista suunnitelmaa jota rakentaa. Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.

Tässä Kelly Johnssonin patenttihakemuksen liite..onko tuttu kone..Howard Hughes väitti sitä itseltään kopioiduksi.

http://www.aircraftdesign.com/p-38_design_patent.gif

(http://www.aircraftdesign.com/p-38_design_patent.gif)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:55:06
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 11:20:39
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:
Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Kannatan sitä golffaamista  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - syyskuu 17, 2008, 12:18:04
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 11:20:39
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:
Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.


Luulisin, että voit olla aivan rauhallisin mielin sen patenttiasian kanssa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 12:33:27
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - syyskuu 17, 2008, 12:18:04
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 11:20:39
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:
Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.


Luulisin, että voit olla aivan rauhallisin mielin sen patenttiasian kanssa.

Mainiota !

Tässä muuten se kone jonka Hughes väitti olleen P-38 esikuva.

D-2

http://en.wikipedia.org/wiki/Hughes_D-2
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - syyskuu 17, 2008, 12:56:56
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 12:33:27
Mainiota !

Ymmärsit ilmeisesti viestini väärin.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 14:16:51
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:55:06
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 17, 2008, 11:20:39
Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - syyskuu 17, 2008, 11:13:49
Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  ;D Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla  :thumbsup:
Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Kannatan sitä golffaamista  :thumbsup:

Se on kivaa...olen päässyt HCP vauhtiini ja 6 kierrosta takana tälle suvelle/kaudelle. Ties vaikka vielä alennan hcp:täni.

Alkuruudusta sen verran, että en ole aivan samaa mieltä..nimittäin piirtämistä tapahtuu todella nopeasti kun tietää mitä piirtää..ja mulla alkaa olla nyt asia jollain tavalla kohtuu klaari..vaikkakin lähestyminen on edelleen Da Vinci, Lilienthal, Wright brothers, Santos-Dumont ja veljekset Karhumäki linjoilla. Olkoonkin että olen omaksunut paljon dataa joka on keksitty heidän jälkeensä..ja koneen rakentamiseen on paremmat mahdollisuudet kuin niillä jotka yrittivät lentää purjekoneella pois Colditzista.

Colditz glider

http://www.colditz-4c.com/glider.htm

http://www.colditz-4c.com/glider-l.jpg

(http://www.colditz-4c.com/glider-l.jpg)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: SamiM - syyskuu 17, 2008, 21:21:02
Eipä tähän ketjuun voi vakavalla naamalla edes kirjoittaa.. :2funny:

Toiset ne näköjään tekevät aivan oikeasti lentokonetta eivätkä kuluta aikaansa täällä haihatteluun , katsokaa vaikka uusimmasta toisesta kotimaisesta alan lehdestä erään alan koulutusta tarjoavan tahon mainosta. Koneen väri näyttäisi on keltainen...
Hämmästyin koneen valmiusastetta koska rakennusluvan anomisesta ei kovin montaa vuotta vielä ole eikä kyseessä ole mikään ARF-sarja. Minä arvostan kovasti tuollaisia hemmoja (guru)

Tekisit Jukka edes depronista lentävän mallin ja testaisit sillä muutamaa perusasiaa ja jatkaisit tarinointia sen tiimoilta, saattaisit saada jonkun jopa oikeasti innostumaan asiastasi *0*
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - syyskuu 17, 2008, 22:08:58
Deproni on mulle täysin tuntematon matsku.  :eiii:

Mulle riittää arvostetun jenkkiasiantuntijan lausunto omasta suunnitelmastani tässä vaiheessa.

Tästä tulee ehdottomasti maratonprojekti..tee sinä se deproniversio.

----

Meillä on pieni babysiini ja hommat painaa päälle.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Arto - syyskuu 18, 2008, 10:03:01
Tämäpä on ollut mielenkiintoinen juttuketju!

Se lentävän mallin rakentaminen on tärkeä juttu. Kyllä parhaiten lentokoneen toimintaan pääsee käsiksi rakentamalla mallin ja lennättämällä sitä. Paras käytännön kokemus on tullut itselle ja varmasti monelle muullekin pikkupoikana rakennellessa SIL lennokkeja ja lennätellessä niitä. Silloin näki konkreettisesti painopisteen tai siipien sijainnin merkityksen. Kun kone lensi hyvin ja tasaisesti, oli kaikki kohdallaan. Myöhemmin näitä on ollut hyvä muistella, kun on opiskeltu vaikkapa painopistelaskelmia...ja mitä muuta aiheeseen liittyykään. Käytännössä niitä on vaikea muuten hahmottaa.

Niin että eikun vaan SIL-shopiin, sieltä sopiva balsa-paperi rakennussarja ja sitä rakentamaan ja lennättämään. Siitä se homma lähtee alkuun.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tapani Honkanen - syyskuu 18, 2008, 19:32:34
Lentävän pienoismallin teko ja lennätys ei ollenkaan kerro millainen lennettävä täysmittainen lentokonen on. Vain tuulitunnelilaboratorio ja siinä tarkkuusmittalaitteet ja fysiikka ja matematiikka mallilakeineen selvittää suurinpiirtein asioita.
Lukekaa asioista kirjoista, älkääkö höperehtikö. takamaalle vinkiksi, että on edullisenpaa kehittää nostovoimaa siivellä kuin rungolla, ellet sitten löydä viisastenkiveä golfpallon aerodynamiikasta ja ala uskoa että vielä edullisin rungon muoto on näppyläisin pallo, joka vielä pyörii vinhasti.  javascript:void(0);   Matkustajia löytyy Foorumin lukijoista, joita ei enää mikään saa pyörryksiin luettuaan pyörryttävistä unelmista.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Arto - syyskuu 18, 2008, 21:38:22
Missä on Suomessa tuulitunnelilaboratorioita?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Tapani Honkanen - syyskuu 18, 2008, 22:40:20
Yksikin riittää varmaankin. Muistaakseni TKKK:lla oli ainakin. Onkohan enää käytössä. Vaikka olisikin, pienen yleisilmailukoneen kehittelyssä sillä ei ole mitään virkaa koska analyyttiset menetelmät ja tilastolliset tiedot joidenkin parametrien arvoista ratkaisevat pelin. Siis mitä tulee aerodynamiikkaan. Rakennesuunnittelu ja sen osaaminen  taas ratkaisee lentokoneen kustannukset, mikä on melko oleellista.
Lennokin lennättäminen on ehkä hauskaa mutta siitä ei saa mitään tuntumaa lento-ominaisuuksiin.  Ohjaustikku sormien välissä ei anna mitään palautetta. Silmä ei ehdi ja videokin on melko avuton selvittämään lento-ominaisuuksia.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Aki Suokas - syyskuu 19, 2008, 07:35:15
Saa sillä pienoismallilla karsittua kaikkein mahdottomimmat ominaisuudet pois.  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Pienoista mallipuhetta.
Kirjoitti: backland - syyskuu 19, 2008, 08:53:44
Lainaus käyttäjältä: Arto Silvennoinen - syyskuu 18, 2008, 10:03:01
Niin että eikun vaan SIL-shopiin, sieltä sopiva balsa-paperi rakennussarja ja sitä rakentamaan ja lennättämään. Siitä se homma lähtee alkuun.

Jep, jos mulle tuon tarkoitit niin ihan noin alusta ei tarvi aloittaa.

Muutaman vuoden jutskannut näiden hemmojen kanssa; http://www.rcscalebuilder.com/

Lennokit ei pelkästään lennä kuten oikeat esikuvansa ( okei tiettyä suhteellisuutta tietty esiintyy ) mutta myös paljastavat useita originaalin "vikoja".

Esimerkiksi Messerschmitt 109 G on ollut suosittu mallinnuskohde viimeaikoina...moni vaan valittaa kun se menee mäkeen niin helposti. Koelentäjä Kokko ( koelensi koneen ennen käyttöönottoa ) kirjoitti epäilevänsä, että korkeusperäsimestä on tehty tarkoituksella liian raskas jotta pilotti ei saa vedettyä konetta G-sakkaukseen ( kotimainen suosittu kirjasarja ). Lennokilla sen saa vedettyä G-sakkaukseen helposti..iso v-kulma ja suuri siipikuormitus tekevät sen helpoksi. Enkä tunne kuin yhden tapauksen kirjallisuudesta, jossa pilotti on jäänyt siitä elävä kertomaan..kotimainen taistelija joka Suomenlahden yllä kohtasi LA-5:sia. On ilmeisesti yhtä raju ja tajunnan vievä kokemus kuin lennokillakin..ja oikaisu vaatii hyvää 3-ulotteisen tilan hallintaa..ohjaamosta käsin voi uskoa tilenteen olevan kaaottinen ja tajunnan menetyksen seurauksena lentokorkeuden menetys voi olla fataali.

Eli uskon tosiaan, että mallilla voidaan sekä A. vaikuttaa rakenneratkaisuihin ja B. ottaa kantaa lento-ominaisuuksiin  ( varsinkin jos ymmärtää skaalan aiheuttamat eroavaisuudet liikehdinnässä ).

Bugatti racer liitteenä sen takia, että oikea ei koskaan lentänyt..malli lensi hiljattain.

Otsikko: Vs: Pienoista mallipuhetta.
Kirjoitti: Aki Suokas - syyskuu 19, 2008, 10:25:40
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 19, 2008, 08:53:44
..iso v-kulma.... tekevät sen helpoksi.

Ihan uutta aerodynamiikkaa, varmaan sitä uutta tietämystä mitä ei ennen ole tiedetty olevankaan.  (!)
Otsikko: Vs: Pienoista mallipuhetta.
Kirjoitti: backland - syyskuu 19, 2008, 10:36:09
Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - syyskuu 19, 2008, 10:25:40
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 19, 2008, 08:53:44
..iso v-kulma.... tekevät sen helpoksi.

Ihan uutta aerodynamiikkaa, varmaan sitä uutta tietämystä mitä ei ennen ole tiedetty olevankaan.  (!)

v-kulma = dihedral


Alla osa keskustelusta teoriasta, jonka kehittelin mallintamiseen, alan asiantutija Kent Walters kirjoittaa ( selvittää omaa teoriaansa ):

Jukka,

Thanks for your email inquiry. I reviewed the information you referenced
at: http://www.rcscalebuilder.com/forum/forum_posts.asp?TID=3373&PN=1
This forum included your described theory and variation on the "cubature
rule" for weight and power. In your email below, you proposed a cooperation
relative to my article on Maneuver Realism Speed or what has also been historically
identified as Dynamic Similitude Speed or "DSS" since you had noticed your
models fly in that same manner. This is article is at:
http://www.scaleaero.com/maneuver_realism_speed.htm
My article is based on similar practical observations in modeling, but
more importantly on the overall physics for maneuver realism features. In that
same respect, the best way to evaluate your theory is by also comparing it with
the same type of physical sciences. For describing these relations, we will
use exponents for scale where (for example) the cubature rule is the exponent
3. If the scale is 1/10, that simply means the value of 1/10 is cubed or
taken to the exponent 3 where we would have: 1/10 x 1/10 x 1/10 = 1/1000 for the
scaling relationship. The most simple scaling method is to "exponent 1" for
dimensions when we build the model to the scale desired such as 1/10 in the
above example. With those initial definitions, the following detailed description
is provided to better answer your question.
The "cubature" rule that you mentioned (scale to the exponent 3) for
scaling weight on items of smaller dimensional size such as models has been well
known for many years by engineers. For example, if you were to use a "magical
reduction machine" for a full-size aircraft to shrink all of its dimensions
(height, length, width) to the scale size you wanted, the cubic relation is what
would apply for the final weight with the same materials of the airplane.
However it is not directly used by scale modelers for a variety of reason,
particularly since it suggests using heavier weight models than many feel
comfortable flying. I suspect it may only be just one of many features that are only of
casual or "academic" interest for comparison after carefully building the
model to the correct scale size. Nevertheless it can still affect how it flies.
One reason for having lower weight is to delay the occurrence of stalls as
speeds are reduced, particularly since we cannot scale another physical
characteristic feature of the air media we fly in identified as Reynolds Number
(RN). The value of RN is greatly reduced by smaller size models at lower speeds.
Reynolds Number (RN) is a measure of how well the airflow "sticks" to the
wing profile in flight before separating and becoming turbulent at higher
angles of attack. The higher the RN value, the better the airflow sticks to the
wing profile for desired lift. If RN declines below critical values, the air
flow separates and a stall occurs.
This important RN is mathematically proportional to both the wing chord
size and the speed through the air. When these are both reduced for smaller
size scale models, it produces much lower values of RN. It is also a means of
better recognizing we cannot scale the air media we fly in (or distance between
air molecules) and its dynamic-flow-effects around wings. However NASA has
done such things with pressurized wind-tunnel tests for greater air density to
produce comparable RN values to full-size when using smaller size models.
This lower RN effect can make it difficult to fly with heavier weights as
calculated with exponent 3 in scaling from full size. The most difficult
examples are very heavy wing loaded WW2 fighters and jets that I believe was
recognized in the forum you wanted me to review. Nevertheless some modelers can
still approximate it for a variety of other models using good judgment in
piloting and Dynamic Similitude Speed (DSS). This has also been described as
"Maneuver Realism Speed" in the article by that name referenced previously.
That same article also recognizes we cannot scale or change the
accelerating-pull effects of gravity. When acceleration qualities are fixed for similar
motion effects in modeling, it also provides a further mathematical relation
that helps determine the correct speed conversion for realistic maneuvers with
correct G-loading appearance, bank angle attitudes in scale-size turns, and a
variety of other realistic expectations despite how light a model may be in
weight. It also provides a relation for the time or tempo of events for
overall "maneuver realism speed" in flight.
In contrast to weight, the relation for scaling "power" in physics is to
the exponent of 3.5 rather than 3. You can better understand it by specific
measured features for power. Power is the rate of doing Work that can be put in
terms of the force (thrust) that is multiplied by distance and divided by
time. Since distance is scaled linearly (exponent 1) and force is scaled in a
cubature manner (exponent 3) similar to weight, the product of the two items is
scaled to the exponent 4. The "time" is scaled as the square root of scale
(exponent 0.5) as also explained in the Maneuver Realism Speed article. When
dividing the force and distance by time to determine the power effects, we have
power that scales to the exponent of 3.5. Please recognize that the
individual scaling exponents are added when multiplying them and subtracted when
dividing for determining the overall scaling effect.
This power relation is very close to the example conversions you are
making if I understand your method correctly. You use the scale "cubature"
(exponent 3), and then further multiply the resulting denominator of that cubic
scaling operation by two or three for approximating both power and weight. This
method will approximate the scale exponent of 3.5, particularly for scale sizes
that are typically in the order of 1/4 to 1/9 scale where the exponent 0.5
(square root) of 1/4 is 1/2 and similarly for 1/9 is 1/3. We are dealing only
with the scale denominator in the manner you have multiplied by 2 or 3.
As described earlier, using this same scale exponent 3.5 conversion for
weight is not a correct scaling method to smaller dimensional sizes. It should
instead be with the scale exponent 3. However when also applying the exponent
of 3.5 to reduce the weight further (similar to your method for weight
conversion by further multiplying the cubic scale denominator by 2 or 3), it may
often better approximate what many scale aircraft weigh when completed.
Many of these building disciplines in weight are also personal preferences
by modelers rather than by science or mathematical relations. Some prefer to
build as light as possible to avoid stalls despite other possible effects in
flight characteristics. This includes how easily wind can affect very
lightweight models or how they may react unrealistically when deploying higher lift
controls such as flaps. This reaction may be excessive (sometimes called
"ballooning") that can also make final approach to landings more troublesome.
Rather than flaps helping the aircraft land in a predictable approach to the
runway, some "lightweight" model builders have viewed flaps as making it more
difficult. When that observation is made, something is obviously wrong in expected
realistic flight features of the scale model that can also often relate to
inadequate weight.
I suspect that more experienced scale modelers (including those in
competition) that have recognized these problems or tradeoffs may not be so stingy in
building materials depending on what vintage aircraft they are modeling and
the piloting skills they have. I have to say that carefully since you cannot
simply tell the average scale modeler to go out and build heavier for greater
flight realistic effects (if you get my drift). This unusual type of
"discipline" for being somewhat more generous with weight must also include very
careful initial setup of the model including correct CG, incidence angles, wing-tip
washout (if applicable), engine reliability, control-surface setup, etc.
Unless all these features are correct (and reliable), the probability of survival
declines with heavier models.
Your method of determining power and weight does not question or
contradict the "Maneuver Realism Speed" or DSS found in the article earlier mentioned.
As you indicated, your models "seem to fly at DSS speeds." That article was
based on speed required for all maneuver flight realism features for
scale-size maneuvers including correct G-loading appearance, correct attitudes in
flight, correct bank angles in turns, realistic maneuver choices, energy management
for realistic vertical maneuvers (if applicable), and better stability to
avoid stalls. That relationship using the square-root of scale (exponent 0.5 of
scale) is fundamentally determined by the physics to maintain the same
accelerating qualities for realistic maneuvers such as achieving the same G-loading
appearance as in full-size. In other words, the acceleration qualities in
various motion effects is the only feature between full-size and scale models that
do not scale (exponent 0) and is also reflected in the constant accelerating
pull of gravity that also cannot be scaled.
This "fundamental" speed relation for scale-size maneuvers cannot be
achieved by flying at slower "scale speeds" or building very light in weight.
Those slower scale speeds can also easily stall the model. As described earlier,
the important RN value is proportional to both the wing chord size and speed.
Therefore the RN is not a fixed number for a scale model. The slower the
speed the lower the RN becomes where dangerous stalls then easily occur.
This square-root of scale relation for speed also applies to time or tempo
of events that I believe was also mentioned in the earlier communications you
wanted me to review. This change to quicker tempo of events for smaller size
animated objects is also further exemplified in the Maneuver Realism Speed
article.
As Ed Clayman indicated, you have to read the entire article to get a full
appreciation of what is occurring for accurately comparing maneuvers between
full-size and their smaller scale model replica. This includes the use of
correct full-size aircraft maneuvering speed comparisons at or near sea level (as
performed in airshows) rather than reference the frequently advertised
maximum rated speeds at high altitudes. The "impressive" maximum speed ratings are
often described for high performance WW2 fighters or jets, but do little as
realistic reference for using the correct square-root of scale conversion in
speed for the typical maneuvers that models perform.
It is also interesting to point out that a full-size airplane that would
fly through the same maneuver sequence as the model would take two or three
times longer in time to fly compared to the approximate 7 to 11 minute time (as
in scale competition) for typical models in 1/9 to 1/4 scale sizes flying with
"Maneuver Realism Speed" or DSS. If a model could fly at slower "scale
speeds" and not stall, then the time to fly the scale model through all of its scale
size maneuvers would be identical to the full size. That is because slower
"scale speeds" make the assumption that only distance is scaled for determining
the model speed but not the time or tempo at which that scaled distance is
traveled. Obviously that assumption is incorrect and there is a scaling factor
in time as well for smaller replicas that duplicate all the other realistic
features in dynamically similar motion effects.
Since speed is distance divided by time where distance scales to the
exponent 1 and time to the exponent 0.5 (as earlier described), we then find that
Dynamically Similar Speed (DSS) also scales as the exponent 0.5 or the
square-root of scale with the mathematical methods for exponents described earlier.
In summary, your described method of determining power for a scale model
is very close to what is justified by the physical sciences since it also
approximates the scale to exponent 3.5 for the correct technical conversion. Your
similar method for the weight conversion is somewhat low compared to
recognized physical sciences that indicate the scale to the exponent 3 is the correct
conversion. However your described method is understandable when compared to
many examples in the modeling community and considering the handicaps of scale
models operating at much lower Reynolds Number compared to full size. Suffice
it to say there are likely many other variations to these examples in
modeling that simply reflect personal preferences among modelers.
I trust this has been of assistance if you wanted a more scientific or
mathematical explanation for what you inquired about relative to the prevailing
physics.

Regards, Kent Walters, USSMA Technical Director   
-----------

Huomasin tiettyjä lainalaisuuksia ennen kuin perehdyin tämän hemmon "elämäntyöhön" DDS teorioihin ja muihin.

En yleensä riko kirjesalaisuuksia, mutta kun sen itse asianomaisena haluan julkaista se ei liene rikos. Asia on niin yleistä, että se lienee opiksi kaikille asiasta kiinnostuneille, eikä sisällä mitään henkilökohtaista.

Lennokkina saadaan lentämään myös koneita jotka oikeesti lentää heikosti, kuten Libelulla ( alla ).

Esimerkiksi oma yritykseni nopeuslentokoneeksi kärsi heikosta moottorista 7 lentoa käsistartilla epäonnistivat kaikki..ei pahasti koska kone on edelleen ehjä.
Otsikko: Vs: Pienoista mallipuhetta.
Kirjoitti: Aki Suokas - syyskuu 19, 2008, 20:55:22
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 19, 2008, 10:36:09

v-kulma = dihedral


Mutta kun koko tekstissä ei ole edes tuota sanaa, niin missä kohtaa siinä sitten selitetään että suuri V-kulma -> g-sakkaa helposti.
Otsikko: Vs: Pienoista mallipuhetta.
Kirjoitti: backland - syyskuu 20, 2008, 10:48:51
Lainaus käyttäjältä: Aki Suokas - syyskuu 19, 2008, 20:55:22
Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - syyskuu 19, 2008, 10:36:09

v-kulma = dihedral


Mutta kun koko tekstissä ei ole edes tuota sanaa, niin missä kohtaa siinä sitten selitetään että suuri V-kulma -> g-sakkaa helposti.

Okei..suuri V-kulmahan ei sakkaa ollenkaan..vaan kone jossa samankokoinen siipi ja toisessa enemmän v-kulmaa kuin toisessa..niin se jossa enemmän v-kulmaa sakkaa ennemmin..esimerkkinä jos molemmissa siivissä vaikka 80 astetta v-kulmaa..siiven kantopinta-ala pienenee.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 05, 2008, 09:20:15
Lainaus käyttäjältä: Arto Silvennoinen - syyskuu 18, 2008, 21:38:22
Missä on Suomessa tuulitunnelilaboratorioita?

Ainakin siltainsinööreillä on yksi.

----------

Tähän GELB koneeseen palatakseni.

( G E L B = Ground Effect Lifting Body )

Päätin tehdä mallin alkuperäisestä yksimoottorisesta versiosta. Laskutelinejärjestelmä yksinkertaistuu ja vahvenee ( edelleen sama ainutkertainen periaate ) samoin peräsimet. Koneesta tulee clean as a whistle...kuten on tapana sanoa. Forward sweepin sijaan tulee nuolimuotoa.

Mahdollisesti tämän jälkeen alan suunnitella 3-4 paikkaista twiniä alatasona, jos tuo periaate on mullistava taloudellisuudessaan kuten otaksun.

Palaan tähän asiaan kun malli on lentänyt...piste

Kiitos kommenteista..ne ovat ainakin osittain olleet rakentavia. :thumbsup:

PS: Tämän koneen landari ei olekaan kovin originaali: x-15:ssa oli samantyyppinen;

http://www.youtube.com/watch?v=Ueqml_sYDFU&feature=related
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 13, 2008, 21:35:52
Hieman apdeittausta,

Yksimoottorisen proton mallin voimanlähde ja yläkuvanto 1/7.5...sekä runkokaaria printattuna.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 14, 2008, 10:30:54
Mallin siiven profiilin suhteen on valinta edessä.


Mark Drelan lennokkimallien foilit kiinnostaa...mutta sopiiko ne kevyeeseen moottorikoneeseen ?

http://www.charlesriverrc.org/articles/allegro2m/markdrela_allegro2m.htm (http://www.charlesriverrc.org/articles/allegro2m/markdrela_allegro2m.htm)


Myös Eppler vaikuttaa sopivalta.

http://www.pdas.com/eppler.htm (http://www.pdas.com/eppler.htm)


Samoin Hobie Hawkin foili.

http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html (http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html)


HQ 3.0-10 ja S3021 vaikuttaa lupaavalta myös:

http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html (http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html)

Onko rakentavia kommentteja..kevyt ja kestävä siipi n. 320 grammaiseen koneeseen kv 85 cm.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: pimattil - marraskuu 14, 2008, 12:27:24
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 14, 2008, 10:30:54
Mallin siiven profiilin suhteen on valinta edessä.

Paljonko paksumpaa profiilia suunnittelit malliin kompensoidaksesi ilman tiheyden?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 14, 2008, 12:59:03
Malli maailmassahan molekyylit käyvät kovin raskaiksi ja foili on ylensä hyvin ohut..5-6 mm paksu oli edellisen vastaavan siipi.

Muistatko sleek streak kumimoottorilennun..olisko ollut 0.8 mm siiven paksuus ?

8% tuntuu ok:lta..max 10%. Tämä siksi että siiven rakenne saadaan kevyeksi ja taipumattomaksi sekä kestäväksi muuten ( kulutus/taitolento ).

Esim. Mark Strelan ( lennokkimies ) AG03 alkaa jo olla hiukkaa liian ohut:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 14, 2008, 19:05:03
deletoitu
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Mikko Nikunen - marraskuu 15, 2008, 11:13:18
Lennokkeja rakentaneena, näyttää tosi vaativalta.  Siivestä tulee liian ohut noilla näytetyillä profiileilla. Jos nyt ylipäätään on järkeä tehdä noin pientä lennokkia, ehdottaisin symmetristä profiilia. Noita profiileja tuli vedeltyä ihan silmämääräisesti eikä erot tuntuneet  rc- koneissa paljoa vaikuttavan.  Mikset tee reilusti isompaa vaikka 6.5 cm3 moottorille?

Tuota siipeä voisi yrittää leikata Finnfoamista ja liimata siihen vain balsarimat (kovalaatu) torsioon ja siivekkeiden eteen. Valkea styroksikin voisi olla ok. Ruskealla pakkausteipillä voisi etsiä lisälujuutta tai paperin liimaamisella siiven ympäri.

Lennokkien aerodynamiikkaa voi lueskella mm. Martin Simons, Model Aircraft Aerodynamics, ISBN 1-85486-121-2. Ihan hyvä kirja myös kaikille lentäjille, hakkaa PPL teorian sisällön 11-0.

Lentokoneen suunnittelusta haaveileville: Martin Hollman, Modern Aircraft Desing Volume 1 and Volume 2.


Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 10:48:28
Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !

http://www.mh-aerotools.de/airfoils/documents/cox_test_thermalhopper_model_aircraft_august_1955.pdf (http://www.mh-aerotools.de/airfoils/documents/cox_test_thermalhopper_model_aircraft_august_1955.pdf)

Kumpi alla oleva foili on silloin sopiva ? Kumpi hidastaa konetta vähemmän ja tuottaa eniten nostovoimaa ?

Tuo on pienitöinen lennokki kun vertaa vaikka saman mittakaavan Hanriot H232.2 landareihin ( huomaa "originaali MS 1:n aikainen" kumirenksujousituksen sovellutus ).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Reijo Österberg - marraskuu 16, 2008, 11:20:02
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 14, 2008, 19:05:03
Jotta voitte paremmin otta kantaa siipikaaren ( foilin ) kommentteihin paljastan koneen profiilin..joka siis tuottaa noin 1,5-2 m2 kantopinta-alasta ( arvio ).

t. Jukka

Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat kantopinta-alalla! Tuottaako runko tuon 1,5-2 m2?
Jos koneen kokonaispituus on 543 mm, niin leveys pitäisi olla vähintään 3 m koko matkan, kärkipiikistä sivuperäsimen takareunaan saakka, jotta tuo 1,5 m2 muodostuisi!
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 11:30:28
Lainaus käyttäjältä: Reijo Österberg - marraskuu 16, 2008, 11:20:02
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 14, 2008, 19:05:03
Jotta voitte paremmin otta kantaa siipikaaren ( foilin ) kommentteihin paljastan koneen profiilin..joka siis tuottaa noin 1,5-2 m2 kantopinta-alasta ( arvio ).

t. Jukka

Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat kantopinta-alalla! Tuottaako runko tuon 1,5-2 m2?
Jos koneen kokonaispituus on 543 mm, niin leveys pitäisi olla vähintään 3 m koko matkan, kärkipiikistä sivuperäsimen takareunaan saakka, jotta tuo 1,5 m2 muodostuisi!

No tässä oikea ja malli hieman sekoittui..sanotaan että runko tuottaa nousussa ja laskussa ainakin sen 20-25% nostovoimasta.

Minkätyyppiseen koneeseen laittaisit tuo alla olevan foilin ? Tiedätkö sen tarinan ?

vinkki: http://avions.mignet.free.fr/images/hq/plaquette1.JPG

Tässä lisätietoa 72 vuoden takaa: http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1936/naca-tm-794.pdf
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 13:13:26
Tuli mieleen tämän videon katsottuani juuri, että ilman moottoria tuo malli olisi vieläkin kevyempi ja radiot voisi silti olla sisällä, jolloin dataa olisi helppo analysoida..kun moottorin aiheuttamat pyörteet eliminoituisi ja liitosuhde paranisi...

Horten Ho-2 test flite:

http://www.youtube.com/watch?v=GjXr5w3M4mc&feature=channel
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - marraskuu 16, 2008, 15:11:55
Wortmann FX 05-H-126  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 16:06:35
Miksi..miksei vaikka WASP tai Antares ?

Antares on Eppler 193 yläosa ja Eppler 205 alaosa....

http://manuals.hobbico.com/top/top-antares-manual.pdf
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 16:27:17
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - marraskuu 16, 2008, 15:11:55
Wortmann FX 05-H-126  :thumbsup:


Tämän perusteella Wortmann FX 5-H-126 = worthless.....

http://www.sailplanedirectory.com/PlaneDetails.cfm?planeID=43

--------------------

Tämä vaikuttaa nopealta E 221...ja siksi tarkoituksenmukaiselta..ei liian ohut..SD6060 on raacerissani TS2.

--------------------

Lisää dataa foileista ja epplerit mukana...e 214 on myös low re foil kuten 193 ja 205

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/coord_database.html

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/afplots/e214.gif

....kuten myös e 374 ( mm. pienissä R/C Bearcat malleissa )

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/afplots/e374.gif
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 16:44:11
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 16, 2008, 10:48:28
Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !

Mielestäni tuo RE arvo sisältää jo "ilman koostumuksen", eli väliaineen tiheyden ja viskositeetin. Jos lennokkisi kärkikaaren jänne on 60mm ja lentonopeus 20-60 km/h on Re luku kait noin 22500-68185, eli sillä tuon siipiprofiilin tulisi toimia. Eli siintä vain siipiprofiilia valkkaamaan. Re luvulla 42000, maksimi nostovoima lukemat pyörivät Cl 0.5-0.8. Erot muodostuvat siintä millä kohtauskulmalla Cl arvot saavutetaan. Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.

Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus. Esimerkki profiilit toinen on 5% paksu, toinen 25 %. 60 mm profiilin jänteellä, ensimmäisen  rakenteellinen paksuus on 3mm, jälkinmäisen 15mm. Kummankohan rakentaminen ja muotoilu on mukavampaa?

Tässäpä nämä sivustakatsojan kommentit, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä   *0*.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 16:52:54
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 16:44:11
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 16, 2008, 10:48:28
Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !


Mielestäni tuo RE arvo sisältää jo "ilman koostumuksen", eli väliaineen tiheyden ja viskositeetin. Jos lennokkisi kärkikaaren jänne on 60mm ja lentonopeus 20-60 km/h on Re luku kait noin 22500-68185, eli sillä tuon siipiprofiilin tulisi toimia. Eli siintä vain siipiprofiilia valkkaamaan. Re luvulla 42000, maksimi nostovoima lukemat pyörivät Cl 0.5-0.6 tuntumassa, riippumatta siintä millainen siipiprofiilin muoto on. Erot muodostuvat siintä millä kohtauskulmalla Cl arvot saavutetaan. Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.

Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus. Esimerkki profiilit toinen on 5% paksu, toinen 25 %. 60 mm profiilin jänteellä, ensimmäisen  rakenteellinen paksuus on 3mm, jälkinmäisen 15mm. Kummankohan rakentaminen ja muotoilu on mukavampaa?

Tässäpä nämä sivustakatsojan kommentit, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä   *0*.


Jep tuossa oli asiaa...hoikempi ja pidempi runko näyttää hyvältä, mutta se olisi painavampi..siivellä ja sen geometrialla voidaan puutteita tasoittaa.

Selviä lainalaisuuksia esiintyy noissa matalan Re luvun foileissa verrattuna oikeiden koneiden foileihin...kaaret ovat aina mahdollisimman loivia.

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 17:25:48
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 16:44:11
Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.

Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus.

Miltäs tämä näyttää noiden parametrien täyttämisessä:

SD2030

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 20:40:45
Tuo sivusuhde on siiven kärkivälin suhde siipiprofiilin jänteeseen. Mitä suurempi tuo suhde on, sen herkemmin siipi reakoi kohtauskulman muutoksiin, tosin siipi on myös tehokkaampi.

Hyvännäköinen profiili mutta jos profiilia lähtee oikeasti valitsemaan, tulisi tarkastella profiilin mittaustuloksia oikealla Re luvulla. Valintaan pitäisi vaikuttaa myös nostovoiman suhde kohtauskulmaan ja vastukseen sekä profiilin momenttikerroin. Noita arvoja voi sitten käyttää tarvittavan korkeusvakaimen,sakkausnopeuden,suoritusarvojen ym. laskennassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

En ole seurannut lennokkitekniikka enää vuosiin mutta eiköhän suomessa ole lennokkimiesten omia foorumeja, sieltä voisi saada lisää vinkkejä.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 20:47:22
www.lennokit.net (http://www.lennokit.net)

Siellä on aeromystiikan osasto.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 16, 2008, 20:50:10
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 20:40:45
Tuo sivusuhde on siiven kärkivälin suhde siipiprofiilin jänteeseen.

Se on 1:9.5 Tweedyssä.
Nuolimuotoa +5 astetta.
Siipipinta-ala 4.7 m2
Takarunko 1.2 m2 ( eturunko 0.35 m2 ).
Siiven kapeneminen 59% ( tapering % ).
Korkkarin pinta-ala 0.54 m2.

Koneeseen ei ole suunniteltu laippoja vaan nostovoimaa on muuten riittävästi. Siipikuormitus 28-31 kg/m2 ( 100 kg pilotilla ).
Laskeutumisnopeus 35 mph ja huiput 135-160 mph 22 hv moottorilla ja cruise 110-115 mph. ( Tavoitteita  oikealle Tweedy II:lle  ).
Kulutus 1680 gr/hr ( valmistajan ilmoitus ) 65% teholla. Eli MPG n 225 ( miles per gallon ).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 17, 2008, 21:08:30
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 15, 2008, 11:13:18
1.Mikset tee reilusti isompaa vaikka 6.5 cm3 moottorille?
2.Lentokoneen suunnittelusta haaveileville: Martin Hollman, Modern Aircraft Desing Volume 1 and Volume 2.

1. Ajattelin seuraavaksi 1/2 kokoista mallia johon saa jo oikean koneen rakenteet..15 ccm moottori jo onkin ( 3 hv ).
2. Tuo on varmaan hyvää lukemista..kaverini kirjoittama opus..Martinin jonka isä oli german rocket scientist.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 18, 2008, 22:55:39
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 20:40:45
En ole seurannut lennokkitekniikka enää vuosiin mutta eiköhän suomessa ole lennokkimiesten omia foorumeja, sieltä voisi saada lisää vinkkejä.

Seuraavassa aloittamani aerodynamiikka threadi;

http://www.lennokit.net/showthread.php?t=28063

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 19, 2008, 09:45:41
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - marraskuu 18, 2008, 13:01:14
05H126 sopii lentävään siipeen tai blended wing bodyn keskiosaan, koska sen pitching moment on pieni ja
vastus on myös cruise Cl:llä pieni. Siiven kärkiin se ei sovellu.

Asia selvä...entä tähän ?

Alla Limbach L550E viritettynä fanpotkureilla ( 4 lapaa ). Mikäli 2 x 80 lbs vetoa/työntöä ( thrust ) riittää ( pitäis riittää koska teho/painosuhde parempi kuin P-51D Mustangilla ).

Pienempikin vauhti riittää kuin 421 mph koska FAI ennätys tuossa luokassa on 218,3 mph ( Bede-5B ).

Tässä 16 kiloinen 50 hv voimalähde; http://www.limflug.de/files/pdf/DS-L550E.pdf (http://www.limflug.de/files/pdf/DS-L550E.pdf)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
Voi olla painopisteen kanssa hiukan ongelmia, taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 19, 2008, 10:27:58
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
Voi olla painopisteen kanssa hiukan ongelmia, taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D

Joo mulla oli PHOENIX niminen uniwheel R/C -kone 1990...sieltä nimi ( ja numero II )...Tweedy on pienkone perhekäyttöön.
Elokuva on hyvä...mulla on se hyllyssä...voi olla alitajunnassa vaikuttanut sekin...en kiellä.

Muistathan että 20% nostovoimasta tulee rungosta ? Vieläkö on CG takana ( edessä ) ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: villeov - marraskuu 19, 2008, 10:52:51
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D

Veit sanat suustani...  ;D
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 19, 2008, 10:58:18
Lainaus käyttäjältä: villeov - marraskuu 19, 2008, 10:52:51
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D

Veit sanat suustani...  ;D

Elokuvassahan lennokinsuunnittelija yrittää vakuuttaa että hän osaa tehdä osista oikean koneen.

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 12:10:01
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 19, 2008, 10:58:18
Lainaus käyttäjältä: villeov - marraskuu 19, 2008, 10:52:51
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D

Veit sanat suustani...  ;D

Elokuvassahan lennokinsuunnittelija yrittää vakuuttaa että hän osaa tehdä osista oikean koneen.

Suosittelen kuvaa lämpimästi kaikille.


Joo, tästä tämä mielleyhtymä lähinnä tuli, elokuvan laatuun en ota kantaa, kun en sitä kokonaan nähnyt, mutta ajatus että vaurioituneesta koneesta aavikolla sattumalta mukaan tulleilla työkaluilla rakennetaan lentävä laite on yhtä uskottava kuin nuo sinun suunnitelmasi.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 19, 2008, 13:23:00
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 12:10:01
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 19, 2008, 10:58:18
Lainaus käyttäjältä: villeov - marraskuu 19, 2008, 10:52:51
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - marraskuu 19, 2008, 10:22:38
...taas on näköjään uusi viritelmä ja uusi nimi, maanatain elokuvan jälkeen tulikin hiukan "Deja vu" fiilis  ;D

Veit sanat suustani...  ;D

Elokuvassahan lennokinsuunnittelija yrittää vakuuttaa että hän osaa tehdä osista oikean koneen.

Suosittelen kuvaa lämpimästi kaikille.


Joo, tästä tämä mielleyhtymä lähinnä tuli, elokuvan laatuun en ota kantaa, kun en sitä kokonaan nähnyt, mutta ajatus että vaurioituneesta koneesta aavikolla sattumalta mukaan tulleilla työkaluilla rakennetaan lentävä laite on yhtä uskottava kuin nuo sinun suunnitelmasi.

Meinaatko, että unohdan maadoituksen ja epäilen lentotaitojasi kun kone on valmis ennätyksiä varten ?

*0*

Olen ajatellut Burt Rutania aerodynaamisten laskelmien ja ohjauspintojen määrittämiseen ..onko riittävä tietotaito takana nyt ?

The Flight of the Phoenix trailer ( jotta tiedätte missä mennään ):

http://www.apple.com/trailers/fox/flightofthephoenix/fotp_trailer_s.html
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 19, 2008, 18:16:59
Lainaus käyttäjältä: Mikko Nikunen - marraskuu 16, 2008, 20:40:45
Tuo sivusuhde on siiven kärkivälin suhde siipiprofiilin jänteeseen.

Noita arvoja voi sitten käyttää tarvittavan korkeusvakaimen..snip...laskennassa.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

En ole seurannut lennokkitekniikka enää vuosiin mutta eiköhän suomessa ole lennokkimiesten omia foorumeja, sieltä voisi saada lisää vinkkejä.

Se taitaa olla siiven sivusuhde..

http://www.lennokit.net/showthread.php?t=30463

Keskusteltu on tuostakin...


Täällä mainio malli-esimerkki:

http://groups.csail.mit.edu/locomotion/publications/Cory08.pdf
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 20, 2008, 11:18:41
deletoitu
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 20, 2008, 19:54:00
deletoitu
Otsikko: 1/9 R/C -malli
Kirjoitti: backland - marraskuu 24, 2008, 12:00:44
Puisen r/c mallin piirustus valmis ( balsa, vaneri, mänty ).

Myös uusi pusher raaceri luonnosteltu...matkustajakoneen protoksi.

*0*
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Hiedanpää - marraskuu 24, 2008, 15:26:39
Foorumin kehitysehdotus:
Takamaa kysyy ja Takamaa vastaa osasto ja lennokkisuunnitelmat olisi hyvä siirtää omalle keskustelualueelle, tai vaikka toiselle foorumille, ettei niitä joudu kahlaamaan läpi foorumilla käydessä  :thumbsup:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Markku Kiiski - marraskuu 24, 2008, 16:19:57
Samaa mieltä kaiman kanssa, lennokithan eivät kuulu varsinisesti tämän foorumin aihealueisiin. Pieni annos huuhaata silloin tällöin tietysti piristää, mutta nyt sitä taas tuntuu tulevan tuutin täydeltä.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Toma - marraskuu 24, 2008, 16:35:55
Herra Takamaa saa nyt suunnittelurauhan linnuilleen 20 päivän ajan koska sen aikana hän ei voi tänne kirjoittaa.

Niin kauan kun pysyttiin koneen suunnittelussa, missä edes jotenkin mahtuu ihminen mukaan, niin sen viestin paikka on ilman muuta tällä foorumilla, olkoon sitten tyylisuunta miten radikaalia tahansa. Lennokkejakin voi täällä suunnitella jos sen avulla saa todennettua lentokoneprojektin paikkansapitävyyden, mutta kun vaan tehdään lennokkeja, niin sille on tosiaan olemassa toinen ja oikea foorumi.

Suomessa on ilmaisuvapaus, mutta on kyllä myös sallittua tehdä itseanalyysi jos joutuu jäähylle monestakin paikasta tätä ilmaisuvapautta harjoittaessa.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - marraskuu 24, 2008, 17:07:53
Ok !

Mun mielestä tämä malli on tärkeä osa tämän ennätyskoneen kehitystä oikeaksi koneeksi..olihan Suokkaan Akillakin joku malli hinauskoneestaan.


Muuten Alexandre Gustave Eiffel oli myös kiinnostunut malleista ja aeromystiikasta eikä tehnyt eroa mallin ja oikean välillä ( SIMILITUDE LAW ):

http://www.allbusiness.com/professional-scientific/scientific-research-development/290566-1.html (http://www.allbusiness.com/professional-scientific/scientific-research-development/290566-1.html)


Eiffelin tuulitunneli:

http://www.tour-eiffel.fr/teiffel/uk/documentation/dossiers/page/gustave_eiffel.html (http://www.tour-eiffel.fr/teiffel/uk/documentation/dossiers/page/gustave_eiffel.html)



Eiffel ja malli:

http://www.geocities.com/Athens/Troy/2774/eiffel.html (http://www.geocities.com/Athens/Troy/2774/eiffel.html)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Aki Suokas - marraskuu 24, 2008, 18:47:58
Lainaus käyttäjältä: backland - marraskuu 24, 2008, 17:07:53
.olihan Suokkaan Akillakin joku malli hinauskoneestaan.

Taidettiin esitellä sen jälkeen kun sillä oli lennetty.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Juha Karjalainen - marraskuu 25, 2008, 16:08:38
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - marraskuu 25, 2008, 11:22:57
Ehkäpä Mr. Takamaan pitäisi perustaa blogi. Omassa blogissa kun saa harrastaa itseilmaisua ja poiketa topicista ja vaikka mainostaa olematonta aivan täysillä. Lukijakunnalle ei siten tule pakkosyöttöä vaan blogia voi lukea tai jättää lukematta ihan riippuen siitä että kiinnostaako vai ei.

Jeps. On ihan kiinnostavaa lukea villeistäkin ideoista, mutta yksinpuhelua näillä palstoilla ei pitkään jaksa seurata. Etenkin lähes jokainen topicci alkaa täyttymään niistä. Blogissa voi antaa tajunnanvirran pulputa aivan vapaasti eikä siitä tarvitse kenenkään häiriintyä - niitä kun ei ole pakko lukea (no ei ole näitäkään, mutta kun tulee silti seurattua jos vaikka joku muukin olisi sinne väliin jotain aiheeseen liittyvää kirjoitellut).
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - joulukuu 26, 2008, 11:43:35
Morjentez,

Näin tuolla FlightForumin puolella Karoliinan innovaation..olisko siinä ollut podit siivissä ja muuta kivaa..kerro siitä täällä.

Hieman siistin tuota lennokkiasiaa tässä threadissa joka aloitti hieman alatyylisen keskustelun.

Hyvää uutta vuotta 2009 !
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - joulukuu 27, 2008, 14:07:26
Jukka, en pidä vielä hyvin keskeneräisten konseptieni puintia (conceptual design -vaihe ei vielä lähimainkaan valmis tai konsepti edes suunnilleen pysyvä) tarkoituksenmukaisena foorumilla. Niitä voidaan pohtia foorumilla vasta sitten kun se on ajankohtaista - eli ei vielä vähään aikaan. Tällä hetkellä on fiksumpaa pohtia vaikkapa erilaisia liittyviä "enabler"-teknologioita erillisinä, koska ei ole ollenkaan päivänselvää ilman tarkempaa tutkimista, että mitkä niistä ovat toteuttamiskelpoisia käytännössä. Avasin jo esimerkiksi keskustelun wingleteistä. Sinällään wingleteissä ei ole mitään vallankumouksellista, mutta kun Tommi K. pyysi erillistä aihetta wingleteistä, päätin vaikkapa aloittaa siitä.

Yksi aihe josta voisi aloittaa kokonaisen uuden aiheen on "Hiilikuituepoksi -komposiittimateriaalin yksinkertainen, nopea, sarjatuotettava ja edullinen mikroperforointi". Eli suomeksi: miten poraat 100 miljoonaa 0.1 mm halkaisijaltaan olevaa reikää tasavälein koveraan materiaaliin käyttäen työvaiheeseen korkeintaan yhden työpäivän.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - joulukuu 27, 2008, 22:54:30
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - joulukuu 27, 2008, 14:07:26
Jukka, en pidä vielä hyvin keskeneräisten konseptieni puintia (conceptual design -vaihe ei vielä lähimainkaan valmis tai konsepti edes suunnilleen pysyvä) tarkoituksenmukaisena foorumilla. Niitä voidaan pohtia foorumilla vasta sitten kun se on ajankohtaista - eli ei vielä vähään aikaan.

Yksi aihe josta voisi aloittaa kokonaisen uuden aiheen on "Hiilikuituepoksi -komposiittimateriaalin yksinkertainen, nopea, sarjatuotettava ja edullinen mikroperforointi". Eli suomeksi: miten poraat 100 miljoonaa 0.1 mm halkaisijaltaan olevaa reikää tasavälein koveraan materiaaliin käyttäen työvaiheeseen korkeintaan yhden työpäivän.


Hyvä että on konsepti kuitenkin tuloillaan. Itse puin asiaa foorumilla vain siksi ettei ole varaa patentoida innovaatiota ( ja jota Keksintösäätiö ei katsonut tarpeelliseksi ) ja siksi jotta tulevaisuudessa olisi mahdollisuus omaa innovaatiota toteuttaa se on julkaistava. Muutoin, jos joku muu sen omii, jää "jäppisille" omassa tuotteessaan.

En ymmärrä mihin tarvit 100 mio reikää..teetkö uutta kännykkää ?
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - joulukuu 28, 2008, 12:40:23
Lainaus käyttäjältä: backland - joulukuu 27, 2008, 22:54:30
En ymmärrä mihin tarvit 100 mio reikää..teetkö uutta kännykkää ?

http://www.frotor.fs.cvut.cz/doc/37.pdf

Luku 3. Sivut 20-25.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Juha Karjalainen - joulukuu 29, 2008, 09:35:55
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - joulukuu 27, 2008, 14:07:26
Eli suomeksi: miten poraat 100 miljoonaa 0.1 mm halkaisijaltaan olevaa reikää tasavälein koveraan materiaaliin käyttäen työvaiheeseen korkeintaan yhden työpäivän.

Jaahas, eli rajakerroksen hallintaa alipaineimulla. Homma toimii, mutta siinä on myös kääntöpuolensa. Reiät menee helposti tukkoon, toiminta vesisateessa voi olla ongelmallista, ominaisuudet romahtaa jos imu ei toimi, syystä tai toisesta aiheutuva epäsymmetrinen imu tekee siivistä "eripariset" -> vaikeuksia stabiiluiden kanssa, jne.

Mutta miksi koveraan pintaan? Imun voimakkuutta säätelemällä eri kohdissa erilaiseksi voit muokata virtausta jossain määrin luodaksesi "virtuaalisen" profiilin. Konservatiivisempi perusprofiili toimii mukavammin tilanteessa jossa imu ei jostain syytä toimi. Laminaariprofiilien koverat pinnat koettavat luoda voimakkaampaa alipanetta pitääkseen virtauksen pidempään kiinni profiilissa, mutta jos pinnassa on imua joka pitää virtauksen kiinni, mihin tarvitaan koveraa osuutta...

Mikroperforointi lienee vielä käytännössä nykytekniikoilla kannattamatonta (voisi onnistua esim. jollain laserilla). Mutta esittelen tässä itse keksimäni keinon hoitaa homma edullisemmin. Pohjana on normaali perforoitu levy (reikäkoko siis muutaman millin) joka päällystetään kankaalla/kudoksella/verkolla. Kangas on huokoinen materiaali ja sen kudos muodostaa verkon, jonka silmät vastaavat mikroperforoitua levyä. Pelkkä kangas hengittäisi jo turhankin hyvin, siksi virtausta kuristamaan alla käytetään rei'itettyä levyä. Imun ei nimittäin tarvitse olla kovinkaan voimakas pitääkseen rajakerroksen kiinni profiilin pinnassa. Rei'itetyn levyn käyttö kankaan alla rajoittaa siis kankaan läpi tapahtuvaa imuvirtausta ja ryhmittelee "mikroperforoidut reiät" tasaisesti jakaantuneiksi saarekkeiksi täysin tasaisesti jakaantuneen rei'ityksen sijaan. Tuon pohjarei'ityksen ei käsittääkseni tarvitsisi olla edes mitenkään erityisen tiheäkään, mikä vähentää valmistuskustannuksia. Lisäksi reikälevy pitää siiven muodossaan, pelkkä kangasverhoilu kaarien päällä ei pidä profiilin muotoa yhtä tarkasti.

Tässä tämä idea lyhykäisyydessään. Tulipa nyt esiteltyä näin julkisesti kun ei tuommoista näin yksityishenkilönä ole varaa oikein patentoidakaan. Pieni idea ihmiselle, suuri mullistus ilmailuteollisuudelle...  ;D
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - joulukuu 29, 2008, 15:17:19
Lainaus käyttäjältä: Juha Karjalainen - joulukuu 29, 2008, 09:35:55
Jaahas, eli rajakerroksen hallintaa alipaineimulla. Homma toimii, mutta siinä on myös kääntöpuolensa. Reiät menee helposti tukkoon, toiminta vesisateessa voi olla ongelmallista, ominaisuudet romahtaa jos imu ei toimi, syystä tai toisesta aiheutuva epäsymmetrinen imu tekee siivistä "eripariset" -> vaikeuksia stabiiluiden kanssa, jne.

Mutta miksi koveraan pintaan? Imun voimakkuutta säätelemällä eri kohdissa erilaiseksi voit muokata virtausta jossain määrin luodaksesi "virtuaalisen" profiilin. Konservatiivisempi perusprofiili toimii mukavammin tilanteessa jossa imu ei jostain syytä toimi. Laminaariprofiilien koverat pinnat koettavat luoda voimakkaampaa alipanetta pitääkseen virtauksen pidempään kiinni profiilissa, mutta jos pinnassa on imua joka pitää virtauksen kiinni, mihin tarvitaan koveraa osuutta...

Lienet oikeassa, ainoa vaan tosin on että Cl ei oikein voi perustua rajakerrosimuun ja on turvallisuuden kannalta oleellista että nousu ja lasku toimii ilman sitä. Profiilin pitäisi siis toimia normaalina profiilina nousussa ja laskussa eikä dependata imuun.

Lainaa

Mikroperforointi lienee vielä käytännössä nykytekniikoilla kannattamatonta (voisi onnistua esim. jollain laserilla). Mutta esittelen tässä itse keksimäni keinon hoitaa homma edullisemmin. Pohjana on normaali perforoitu levy (reikäkoko siis muutaman millin) joka päällystetään kankaalla/kudoksella/verkolla. Kangas on huokoinen materiaali ja sen kudos muodostaa verkon, jonka silmät vastaavat mikroperforoitua levyä. Pelkkä kangas hengittäisi jo turhankin hyvin, siksi virtausta kuristamaan alla käytetään rei'itettyä levyä. Imun ei nimittäin tarvitse olla kovinkaan voimakas pitääkseen rajakerroksen kiinni profiilin pinnassa. Rei'itetyn levyn käyttö kankaan alla rajoittaa siis kankaan läpi tapahtuvaa imuvirtausta ja ryhmittelee "mikroperforoidut reiät" tasaisesti jakaantuneiksi saarekkeiksi täysin tasaisesti jakaantuneen rei'ityksen sijaan. Tuon pohjarei'ityksen ei käsittääkseni tarvitsisi olla edes mitenkään erityisen tiheäkään, mikä vähentää valmistuskustannuksia.
Tässä tämä idea lyhykäisyydessään. Tulipa nyt esiteltyä näin julkisesti kun ei tuommoista näin yksityishenkilönä ole varaa oikein patentoidakaan. Pieni idea ihmiselle, suuri mullistus ilmailuteollisuudelle...  ;D

Itse pohdiskelin kanssa jotakin samantapaista yhtenä päivänä. Tultiin Katen kanssa sellaiseen konkluusoniin että kangas menisi golfpallomuotoiseksi, se ei pysyisi tasaisen kieränä vaan imu vetäisi sen mutkalle jokaisen alla olevan isomman reiän kohdalta. Sitä en osaa sanoa miten paljon siitä on haittaa kun imu on päällä, korvaako imu siitä aiheutuvan epätasaisuuden.

Lainaa
Lisäksi reikälevy pitää siiven muodossaan, pelkkä kangasverhoilu kaarien päällä ei pidä profiilin muotoa yhtä tarkasti.

Luulen kyllä että pelkkä kangasverhoilu kaarien päällä ei riittäisi ollenkaan, vaan siitä olisi seurauksena vuoristo jossa olisi syvä laakso jokaisen imukohdan kohdalla ja vuoren huippu kaaren kohdalla. Imulla on taipumusta tuollaiseen, alipainesäkityksessä tullut nähtyä. Voima on vieläpä yllättävän kova, jo varsin pienellä kompressorilla. Päällystyskankaan kannattaisi olla melko venymätöntä tyyppiä, esim. purjeveneen kevlar-purjekangasta. Toisaalta oli kangas minkä tyyppinen tahansa, sileydestä ei voida puhua. Epäilyttää jäljellejäävä hyöty vrt. mikroperforoitu tasainen kiiltävä komposiittipinta.

Edit: Itse asiassa - tuli juuri mieleen vaihtoehtoinen ratkaisu:
Entä jos ne isot reiät olisivat pintamateriaalissa ja kangas olisi liimattu sen alle. Eli

- - - - - - - - -  reikälevy
--------------- kangas
| | | | | | | | |  hunajakenno
--------------- rakenteellinen laminaatti
---------------
////////////////// foam core
---------------  rakenteellinen laminaatti
---------------



siiven sisätila



---------------
---------------
/////////////////
---------------
---------------



Tai sitten näin:

- - - - - - - - -  perforoitu metallilevy (toimii pintamateriaalina, kuten Dynaerossa alunperin)
---------------  kangas
//  //  //  //  //   foam core, jossa isoja reikiä
--  --  --  --  -- laminaatti (jossa isoja reikiä)
--  --  --  --  -- laminaatti (jossa isoja reikiä)

siiven sisätila


----------------
----------------
///////////////////
----------------
----------------

Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Juha Karjalainen - joulukuu 29, 2008, 16:47:39
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - joulukuu 29, 2008, 15:17:19
Entä jos ne isot reiät olisivat pintamateriaalissa ja kangas olisi liimattu sen alle.

Hmm, why not... Tosin reikälevy päällimmäisenä aiheuttaisi vähintään levyn paksuiset kuopat pintaan, kireäksi päälle vedetty kangas ei (toki kangas voisi mennä marginaalisesti lommolle reiän kohdalla). Kangas on tosin karhea, mutta sen karheus ei kuitenkaan ole järin merkittävä rajakerroksen paksuuteen verrattuna (joitakin kymmenesosamillejä verrattuna muutamaan millimetriin). Voisi tietenkin lisätä pintakitkaa, mutta toisaalta voisi toimia turbulaattorina. Ja onhan niitä sileitä kangaslaatujakin, ei tuossa ehkä ihan säkkikangasta tai hyttysverkkoa kannattaisi käyttää.

Syvemmät kuopat (=levynpaksuus) reikälevyssä ovat jo merkittäviä suhteessa rajakerroksen paksuuteen (siis jos reikälevy olisi pinnassa), tosin ne ovat sisäänpäin ja jos imu on päällä, en äkkiä osaa sanoa olisiko sillä merkitystä, virtaushan olisi rei'istä sisäänpäin. Toisaalta ne voisivat kuitenkin generoida pyörteitä, sillä virtauksen resultanttisuunta reiän kohdalla on enemmän profiilin pinnan suuntaan kuin reiästä sisään. Asiaa pitäisi tutkia.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: PFL - joulukuu 29, 2008, 18:45:54
Hyvä idea. 2mm huopa vielä väliin ja goreteksiä pintaan...

Ja jos vaneria käyttää, niin reijät voi tehdä vesisuihkuleikkurilla. Sehän ei valita yksitoikkoisesta työstä, vaan naputtaa tyytyväisenä yöt pitkät ;)

Sitten kun iskee sadepäivä, niin noitakin voi äimistellä:
http://www.protonet.org/doc/index.htm (http://www.protonet.org/doc/index.htm)
Listan lopussa on kolme rajakerrosimuun liittyvää paperia.

t. Petri
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: mattir - tammikuu 02, 2009, 12:34:25
Itse pysyisin koetellussa tekniikassa eli mahd. ohut lentokonealumiini ja reiät etsaamalla eli syövyttämällä. Suojakalvon ei rei'itettävään kohtaan ihan valottamalla normaalilla piirilevytekniikalla. Tällöin reikien muodot ovat täysin vapaat: soikio, pisara jne.

Kuinka altis tuo sitten on korroosiolle (reiät äynnä vettä kapilaarin takia seisonnassa) niin voipi olla että vaatii valmiin levyn anodisoinnin.

Imun saa säätymään lentonopeuden mukaan  automatic kun haaroittaa imusarjan sopivasti. Jos virtaama ei rittä niin sitten on laitettava turbiini moottoriksi ;-)
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: backland - tammikuu 15, 2009, 23:21:01
Olisko tästä projektiksi ?

2 paikkainen LSA USAn markkinoita varten 800 hv ja 550 km/t IAS ( 800 TAS ).

600 kiloa ( 1330 lbs ) lentoonlähtöpaino ( hieman optimismia tässä liikaa ...ehkä 200 hv:lla ja yksipaikkaisena ) ?

Vaneri-balsa-vaneri rakenne ?

Täällä moottoriehdokas; http://www.axialvectorengine.com/ (http://www.axialvectorengine.com/)

Eli hieman kuten tämä, mutta jopa 30% pienempi; http://www.thundermustang.com/index.html (http://www.thundermustang.com/index.html)  <= Vne 808 km/t 
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - tammikuu 16, 2009, 11:50:44
Lainaus käyttäjältä: mattir - tammikuu 02, 2009, 12:34:25
Imun saa säätymään lentonopeuden mukaan  automatic kun haaroittaa imusarjan sopivasti. Jos virtaama ei rittä niin sitten on laitettava turbiini moottoriksi ;-)

Muutamat tech paperit joita olen tuosta lukenut (AIAA, NASA, Tudelf), indikoisivat sitä että siihen ei tarvita turbiinia, muutaman hevosvoiman teho riittää imuun purjekoneen siivessä..

Imusysteemi lienee kuitenkin aika vaikea käytännössä, siitä kuitenkin tulee aika monta valmistettavaa lisäosaa siipeen joka hidastaa siiven valmistamista melkoisesti. Tuota on vähän vaikea labrata, koska lennokkikoossa rajakerros käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin täydessä koossa lennokin pienemmästä Re alueesta johtuen.

Muuten, rajakerroksesta puheenollen:
Juha Karjalainen / co erityisesti:
- Minusta rajakerroksen käyttäytyminen siivessä olevan engine podin potkurivirrassa olisi mielenkiintoinen juttu tietää tarkalleen. Kaikki minun lähteeni viittaavat siihen että potkurivirran takana oleva rajakerros siivessä on yksiselitteisesti turbulenttinen, ja laminaariin rajakerrokseen tällaisella konfiguraatiolla tarvitaan työntöpotkuri. Sen sijaan olen myös kuullut väitteen siitä että se olisi osittain laminaari siitä huolimatta. Haluaisin todistaa tämän väitteen joko vääräksi tai oikeaksi.

Eli minulla olevien lähteiden mukaan kävisi näin (oletetaan yksinkertaistuksena että siipiprofiili on tyyppiä joka vapaassa virtauksessa säilyttää laminaarisen virtauksen 70% jänteeseen saakka):

potkuri             -------A--------
siipi ------------------------------------------------
          L L L T T T T T T T T T T L L L L L
          L L T T T T T T T T T T T T T L L L
          L T T T T T T T T T T T T T T T L L
          TTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTT
      -------------------------------------------------

T=turbulentti, L = laminaari
Tällainen periaatekuva löytyi muistaakseni jostakin 200-sivuisesta potkurin sijoitusta suhteessa siipeen käsittelevästä tutkimuksesta. Siinä oli myös pohdittu muita asioita, eli potkurin sijoituspaikkaa pystyakselilla, mikä tuottaa parhaan hyötysuhteen, mutta tässä tapauksessa olen kiinnostunut erityisesti tästä em. yksityiskohdasta.

Työntöpotkuritapaus (engine podin ympäristö turbulenttia, muutoin kuin vapaassa virtauksessa):


siipi ------------------------------------------------
          L L L L L L L T L L T L L L L L L L L L
          L L L L L L L T T T T L L L L L L L L L
          L T T T T T T T T T T T T T T T L L L L
          TTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTTT
      -------------------------------------------------
potkuri             -------V--------


Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Juha Karjalainen - tammikuu 16, 2009, 14:29:01
Lainaus käyttäjältä: Karoliina - tammikuu 16, 2009, 11:50:44
Kaikki minun lähteeni viittaavat siihen että potkurivirran takana oleva rajakerros siivessä on yksiselitteisesti turbulenttinen, ja laminaariin rajakerrokseen tällaisella konfiguraatiolla tarvitaan työntöpotkuri. Sen sijaan olen myös kuullut väitteen siitä että se olisi osittain laminaari siitä huolimatta. Haluaisin todistaa tämän väitteen joko vääräksi tai oikeaksi.

Et maininnut käyttämääsi lähdettä, mutta intuitiivisesti juttu menee juuri noin kun olit noissa kuvissa kuvannut. Potkuri on melkoinen vatkain ilmavirrassa, joten lienee selvää, että sillä on taipumus rikkoa laminaari virtaus takanaan. Paitsi että potkuri vaikuttaa pyörintäkehänsä takapuolella, on sillä vaikutusta myös etupuolella. Etupuolelle syntyy 'imu' ja koska potkurin toiminta perustuu pyörivään liikeeseen, se aikaansaa ilmaan pyörivän liikkeen. Tämä pyöriminen alkaa jossain määrin jo potkurikehän etupuolelta imualueelta.

Rajakerros pysyy helpommin laminaarisena siellä, missä ilmavirran suunta on lievästi kohti pintaa (vrt. tilanne jossa päävirtauksen suunta on pikemminkin poispäin pinnasta, kuten on esim. siipiprofiilin yläpinnalla profiilin laskevalla takaosalla, josta turbulenttisuus tavallisimmin alkaa). Potkurilla on paikallisesti vaikutuksensa tähän paikalliseen primäärivirtauksen suuntaan. Potkurin takapuolella laskevan lavan puolella virtaus kohdistuu kierteen vuoksi enemmän siiven pintaa kohti kuin vastakkaisella puolella, jossa nouseva lapa ja sen mukana nouseva kierre pyrkii ennemmin irrottamaan virtausta siiven yläpinnasta. Lisäksi tulee paikalliset paineaallot jotka syntyvät potkurin lavan ohittaessa siiven etureunan (vetävillä potkureilla). Oma näkemykseni on, että siiven aerodynamiikan kannalta on edullisempaa mitä kauempana siiven edessä potkuritaso on (eli mitä pidempi moottoripodi siivestä eteenpäin).  Tämä näin yleisesti, mutta kussakin yksittäisessä tapauksessa potkurivirran vaikutus tulisi selvittää esim. tuulitunnelikokein tarkkojen tulosten saamiseksi ja mitata rajakerrosta esim. sopivalla kuumalanka-anturilla traversoimalla. Jonkinlaisia suuntaa-antavia tuloksia voisi saada myös CFD:llä mikäli osaa parametrisoida ja rakentaa mallin oikein.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - tammikuu 16, 2009, 16:22:09
Toisaalta imu potkurin etupuolella voisi olla myös eduksi, eli saanee ideaalitapauksessa hieman samaa efektiä aikaan kuin rajakerrosimu siivessä. Potkurin hyötysuhteen maksimoimisen vuoksi potkuri pitää olla etäällä siiven jättöreunasta (siiven jänteen mitan verran), joten imuefekti lienee hieman lievempi, mutta toisaalta myös lienee vähemmän pyörteinen silloin. Tässä suurin ongelma vaan lienee rakenteellinen, koska tuolloin tarvitaan ainakin ekstensio potkurille ellei akselia kaikkine flexidyne ja dunlop couplingeineen.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - tammikuu 16, 2009, 17:20:40
Tekstiviestit viuhuu taustalla, ja joo, en tullutkaan ajatelleeksi. Niinhän se taitaa olla: koska kone ei ole paikallaan, vaan siiven yli tapahtuva virtaus on massiivista luokkaa, yllämainittu työntöpotkurin etupuolinen ilman pyöritysvaikutus taitaa olla pieni.
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Nils Rostedt - tammikuu 16, 2009, 19:54:00
Kertokaas miten tuollainen siiven takana oleva työntöpotkuri käyttäytyy kohtauskulman vaihdellessa. Ideaaliolosuhteissa virtaus on puhdas, mutta isoilla kohtauskulmilla siiven yläpuolella turbulenttista kun taas alapuolella on vapaa ilmavirta. Laskusiivekkeet ulkona käy päinvastoin.

Kuvittelisin että potkurilapaan tulee kierroksen aikana selvästi enemmän painevaihteluja verrattuna vapaassa ilmavirrassa toimivaan vetävään potkuriin. Rungossa oleva työntöpotkuri taas lienee jatkuvasti enemmän tai vähemmän tasaisesti turbulenttisessa ilmavirrassa, Mutta tässä konfiguraatiossa lapa on aina puoli kierrosta puhtaassa ja toinen puoli turbulenttisessa virtauksessa.

Onko asialla merkitystä? Onko vaarana esim. potkurin ryntääminen ylikierroksille erikoisissa lentotiloissa? Asiaa on varmastikin tutkittu, kun tällä konfiguraatiolla varustettu Piaggio Avanti on kerran saanut tyyppihyväksynnän. Avantissahan on sitten oma tarinansa melun suhteen, joka myös viittaa siihen että sen potkurit halkovat ilmamolekyylejä hieman eri tavalla kun taviskoneissa.  :mellow:
Otsikko: Vs: Lentokone projektityönä
Kirjoitti: Karoliina - tammikuu 16, 2009, 20:30:47
Totta puhut, työntöpotkurin näkemä virtaus varamastikin muuttuu eri lentotiloissa. Näyttää silti periaatteessa toimivan. Erityisen suorituskykyinen kone tuo ei ole
suhteessa, että se on samalla tehomäärällä kuin Cessna 400, suunnilleen samalla tyhjämassalla, nopeudeltaan samassa sarjassa kuin DA40/Cirrus SR20 100 hp tai jopa yli 100 hp  pienemmällä tehomäärällä.

Lienit tietoinen myös EM-11 Orkasta, jossa on samantyyppinen konfiguraatio, ihan pienkonemittakaavassa. Orkassa eri konfiguraatiolla siinä mielessä että se on perinteinen eikä kolmen pinnan kone kuten Avanti:

http://www.marganski.com.pl/ (http://www.marganski.com.pl/)

Rotax-prototyyppi: http://www.youtube.com/watch?v=g8oMKwKsjeY (http://www.youtube.com/watch?v=g8oMKwKsjeY)
320-moottoreilla varustettu versio: http://www.youtube.com/watch?v=FYbBqUmhykM (http://www.youtube.com/watch?v=FYbBqUmhykM)

Pitää samantyyppistä ääntä kuin Avanti. Videon loppuosalla kuvaus lienee tehty tuosta Rotax-versiosta kuvaten uutta versiota
ilmassa. Rotaxit kuorossa vaihevirheessä, sekä ilmavirran katkonaisuuden voi kuulla äänessä. Tyylikäs se ainakin on, jos ei muuta.
Orkan prototyyppi oli jossakin vaiheessa myynnissä, yllättävän edullisesti, 78000 euroa. Ultran hinnalla olisi siitä lähtenyt twini.

Powered by SMFPacks Menu Editor Mod