Lentokone projektityönä

Aloittaja Karoliina, elokuu 10, 2005, 11:07:37

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 22 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karoliina

Hei,

Spekulaatiota, spekulaatiota, persaukisena (lue ultran omistajana) en ole juuri nyt allaolevaa teettämässä, mutta
spekuloin mielenkiinnosta:

Olen tuossa miettinyt että miksi experimental-koneprojektia jossa suunnitellaan
uusi konetyyppi ei voisi tehdä projektityönä niin että
- Itse olisi pääsuunnittelija, projektipäällikkö ja arkkitehti
- Alihankkisi osan suunnittelutyöstä, esimerkiksi lujuuslaskennan ja airfoil-suunnittelun
- Rakentaisi itse, paitsi että alihankkisi maalauksen ammattimaalarilla (jotta ei olisi itse tehdyn näköinen), mahdollisesti
verhouksen ammattiverhoilijalla ja mahdollisesti moottoripukin hitsauksen ammattihenkilöllä
- Mikäli lentokone olisi epäperinteinen, voisi olla viisasta teettää koelennot ammattikoelentäjällä.
- Projektin valvoja olisi lähinnä tarkastajan asemassa, onko tehty työt asiallisesti ja virheettömästi

Eli onko tämmöinen menettely mahdollista. Arvelisin että on, koska joka tapauksessa
itse projektiin panostettu työmäärä on selvästi suurempi kuin mitä yhdessäkään
rakennussarjassa puhumattakaan quick-build -sarjoista joissa 51% itserakentaminen
on lähinnä periaatteellista. Korjatkaa jos olen väärässä.

Idea tuli mieleen kun tässä on tullut seurattua miten kauan kestää oman suunnitteluprojektin läpivienti
toteutuksineen jos etunimi ei ole Burt ja sukunimi Rutan, joka tekee koneen neljässä kuukaudessa
santapaperihinkkauksineen päivineen omin käsin sisältäen suunnittelun (nykyään ei tarvitse enään toki
hänen itse santapaperoida kun on työntekijöitä auttamassa, mutta ennen oli toisin).
Esim. Steve Wrightin Stagger-Ez ei ole kokonaan tyhjältä
pöydältä suunniteltu kone vaan se pohjautuu Long-Ez:iin, Vari-Ez:iin ja Cozyyn muutoksin, ja sen tekeminen
yhdeltä ihmiseltä kesti 14 vuotta ja siinä ei ole edes siipiprofiilia tai rakennetta juurikaan muutettu.
Jos asioissa edistyisi tehokkaammin niin että ihmettely ja sen sellainen
jäisi vähemmälle kun vaativien detaljien suunnittelussa olisi avustamassa alan ammattilainen, voisi tuosta
14 vuodesta tipauttaa muutaman pois toivon mukaan. Siinä ei oikein ole mielestäni mitään järkeä että
konetta rakentaa niin pitkään että sillä ei ehdi edes lentää ennen kuin menettää medikaalit korkean iän takia
ja samalla kun rakentaja poistuu areenalta, katoaa myös kehitystyö jne. eikä kukaan enään tiedä miten
ko. koneyksilö oli tehty ja tavallaan kaikki tehty menee hukkaan eikä edistä ilmailua. Jotta tästä saataisiin
järkevää ja ilmailua edistävää, pitäisi valmistumisaika suunnitelmille olla kohtuullinen ja suunnitelmat tulisi julkaista
Creative Commons -lisenssillä ilmaiseksi kaikille jotta niistä ei hyötyisi pelkästään rakentaja, vaan kuka tahansa
voisi ottaa ideoita vapaasti omiin suunnitelmiinsa ko. koneesta.

Terveisin
Karoliina

Petri Ahonen

voi olla että teurastutan itseni noin niinkuin verbaalisesti mutta eikös Varttimarkka aloittanut taipaleensa projektina ja on edelleen kesken???

Paljon "primitiivisempi" kuin Stagger-EZ ja silti synnyttäminen on kestänyt +++4vuotta...

Markku Hiedanpää

LainaaEli onko tämmöinen menettely mahdollista.
On mahdollista, jos suunnitelma ja suunnittelu-/rakennusorganisaatio saa rekennuslupahakemukselleen EUT:n puollon.

Karoliina

Lainaavoi olla että teurastutan itseni noin niinkuin verbaalisesti mutta eikös Varttimarkka aloittanut taipaleensa projektina ja on edelleen kesken???

Paljon "primitiivisempi" kuin Stagger-EZ ja silti synnyttäminen on kestänyt +++4vuotta...
Asia kyllä noita projekteja katsoneena näyttää olevan niin että lentokoneen tekeminen kestää suunnilleen yhtä pitkään oli
kone sitten perinteinen tai canard, riippumatta onko valmistustekniikka moldless composite, molded composite, pelti,
rätti jne. Aikaa näyttää kuluvan joka tapauksessa. Canardien tapauksessa suunnittelu on siltäosin vaativampaa koska ne pitää
tunata niin että canard sakkaa aina ennen pääsiipeä ja painopisteasema on kriittisempi kuin perinteisissä,
mutta toisaalta ei perinteinenkään kone saa joutua lattakierteeseen. Näyttäisi siltä että lisäksi helpommalla ei pääse tekemällä
pienen koneen, esimerkiksi kaksipaikkainen kone on helposti lähes yhtä monimutkainen kuin nelipaikkainen eikä
yksipaikkainenkaan ole välttämättä sen yksinkertaisempaa suunnitella tai rakentaa, tunteja kuluu silti melkein saman verran eli aika monta.

masal

Lentokone itsesunnitellen, projektityönä, nopeasti ja vielä halvalla. Lisäksi se saisi vielä olla nopea, suht turvallinen ja mukava matkalentokone... Ei oikein mun korvaan tunnu kovin realistiselta. Jotain noita voi saada mutta ei varmaankaan kaikkea.

Jos tosissaan haluaa harrastaa koneen suunnittelua ja rakentamista niin ei se kyllä ole nopein tapa saada itselleen hyvää konetta eikä todennäköisesti edes halvin ja lopputuloskin on enempi vähempi arvailujen varassa ellei sitten tavoitteena ole tehdä kokonaista protosarjaa tuotekehityksineen päivineen. Eli tämä on kyllä sitten raskaan sarjan experimental- rakennus/suunnittelu -harrastusta eikä sellaista ole juuri suomessa tavattu.

Jos taasen päätavoite olisi saada hyvä experimental- kone omaan tarpeeseen niin kyllä mun mielestä silloin kannattaa valita rakennettavaksi (ostettavaksi) joku "merkkituote" niin tietää mitä saa ja milloin. Johonkin RV,Laicair, Cozy -sarjaan pääsemiseksi omalla suunnittelulla on kyllä pitkä tie. Joten jos lentäminen on päätavoite niin pidättäytyisin kyllä jossain hyväksi (tai tunnetuilla puutteilla) todetussa konstruktiossa. Esim. Lancairin tuotteista löytyy kyllä vaativaan matkalentoon pelejä. Näidenkin pitkälle vietyjen sarjojen rakentamisessa on niin järkyttävän paljon työtä tehtäväksi että oman vastaavan koneen suunnittelua ja tekemistä en edes osaa kuvitella. Koneen ostaminen valmiina ja käytettynä on varmaankin nopein (ja usein myös halvin) tapa hommata itselleen sopiva lentolaite.

Mitähän oikein yritin kertoa... ehkä sitä että on ainakin kolme tapaa harrastaa / lentää experimental koneilla.

1. Näistä helpoin/nopein (ja usein halvin) on ostaa valmis kone.
2. Sitten jos tosiaan pitää rakentelusta niin jonkin tason piirrustuksista tai sarjasta rakentaminen jolloin tietää mitä saa (modifikaatioilla eksotiikkaa ja lisäajankulua...). Aikaa tähänkin kyllä kuluu ennen kuin pääsee lentämään.
3. Kolmantena tuo itsesuunnittelu/projektimuotoinen työskentely yms. minkä päätavoite ei mun mielestä voi enää olla valmiilla koneella lentely vaan itse suunnittelu ja tuotekehitys... Voihan tätäkin toki harrastaa ja hauskaa sekin voisi olla.

Näistä kaikista sitten voi kyllä kehitellä yhdistelmiä ja erilaisia tapoja vaikka kuinka paljon. Itse haluan nähdä "tuotteeni" myös valmiina ja ilmassa jonkin inhimillisen ajan (3-5v) kuluessa joten pitäydyn valmiissa suunnitelmissa kenties pienillä modifikaatioilla... ainakin toistaiseksi ;)

Itsesuunnitellen, projektityönä, nopeasti, halvalla ja hyvä ei kyllä ole kovin realistista, mutta ei kai sen tarviikkaan olla näissä spekulatiivisissä keskusteluissa.

Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)
Markku Salminen

Karoliina

Lainaa
Lentokone itsesunnitellen, projektityönä, nopeasti ja vielä halvalla. Lisäksi se saisi vielä olla nopea, suht turvallinen ja mukava matkalentokone... Ei oikein mun korvaan tunnu kovin realistiselta. Jotain noita voi saada mutta ei varmaankaan kaikkea.

Totta puhut, kaikkea tuota ei voi saada yhtäaikaa. Ainakin noista nopeasti ja halavalla joutuu luopumaan jos niin tekee.


Lainaa
Jos tosissaan haluaa harrastaa koneen suunnittelua ja rakentamista niin ei se kyllä ole nopein tapa saada itselleen hyvää konetta eikä todennäköisesti edes halvin ja lopputuloskin on enempi vähempi arvailujen varassa ellei sitten tavoitteena ole tehdä kokonaista protosarjaa tuotekehityksineen päivineen.

Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Lainaa
Eli tämä on kyllä sitten raskaan sarjan experimental- rakennus/suunnittelu -harrastusta eikä sellaista ole juuri suomessa tavattu.

Kieltämättä olen tämän huomannut...

Lainaa
Jos taasen päätavoite olisi saada hyvä experimental- kone omaan tarpeeseen niin kyllä mun mielestä silloin kannattaa valita rakennettavaksi (ostettavaksi) joku "merkkituote" niin tietää mitä saa ja milloin. Johonkin RV,Laicair, Cozy -sarjaan pääsemiseksi omalla suunnittelulla on kyllä pitkä tie.

Toki, mutta mielenkiintoinen.

Lainaa
tekemistä en edes osaa kuvitella. Koneen ostaminen valmiina ja käytettynä on varmaankin nopein (ja usein myös halvin) tapa hommata itselleen sopiva lentolaite.

Joo, näinhän me jo tehtiin tuon Starin kanssa.

Lainaa
3. Kolmantena tuo itsesuunnittelu/projektimuotoinen työskentely yms. minkä päätavoite ei mun mielestä voi enää olla valmiilla koneella lentely vaan itse suunnittelu ja tuotekehitys... Voihan tätäkin toki harrastaa ja hauskaa sekin voisi olla.

Tuossa on kieltämättä oma viehätyksensä miksi se kiinnostaa.

Lainaa

Itsesuunnitellen, projektityönä, nopeasti, halvalla ja hyvä ei kyllä ole kovin realistista, mutta ei kai sen tarviikkaan olla näissä spekulatiivisissä keskusteluissa.

Jalat tukevasti ilmassa kun high aspect ratio siipi kannattelee :).

Lainaa
Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)

No se toki on jo kova saavutus, useimmilla (kuten minulla) tuo luku on toistaiseksi nolla. Siksi täällä spekuloinkin enkä
puhu kokemuksen rintaäänellä... ;)

Cozy olisi siitä hauska että siinä pääsee pienellä rahalla alkuun. Ei muuta kuin pönttö MGS-285 epoksia Havel Compositesilta
tilaukseen ja plänit Aircraft Sprucesta niin siitä se alkaisi (jos aloittaisi alusta)... Ainoa vaan kun nuo Aerocanardin planit
oli sharewarena netissä ladattavina, niistä löytyi monta kohtaa jotka tekisin ihan toisella lailla. Esim. plänit neuvovat että
älä pistä sähköstarttia koska se painaa, käynnistä moottori potkurista ja minä en rupea potkurista moottoria käynnistelemään
koska sormet ja kädet ovat minulle sen verran arvokkaat... Samaten joissakin kohdissa oli tanko joka meni lasikuidussa olevan
reiän kautta ilman laakeria. Ei ole kumma jos tulee kitkaa (lue Cafefoundationin raportti, oli huonona huomiona kitkaa ohjaintuntumassa).
Paneeli on syyttä suotta liian korkea (lienee Cessna-retroilua) ja blokkaa näkyvyyttä vaikka siihen ei olisi aikomustakaan pistää
hirveän montaa ympyriäistä mittaria joka vaatisi siltä suurta pinta-alaa. Takatelineet on asetettu liian keskelle niin että
niistä nousee roskia potkuriin mikä kuluttaa potkuria. Stagger-Ezissä tuo oli ratkaistu sijoittamalla takatelineet toisin.
Takasiipi tuottaa enemmän drägiä kuin tarvis, Rutan ei vielä silloin pre-Starship-aikoina käyttänyt laminaariprofiilia takasiivessä.
Starshipissä on laminaariprofiili sekä canardissa että takasiivessä. Miksi ei myös sitten Cozyssa. Cozyn VNe on 220 mph, ainoastaan
20 mph alle ilmoitetun cruise speedin, aika Ikarusmaisen lähellä keikutaan maksiminopeutta matkalennolla. Miksi ei voisi
tehdä tukevamman rakenteen (=hiilikuitua) joka mahdollistaisi Berkut-maiset nopeudet. Drag/lift ratiota voisi parantaa tekemällä
tarkoituksettomasta kolmannesta siivestä eli pohjasta tarkoituksellisen siiven jne.
Kaikenlaisia yksityiskohtia, jotka voisi tehdä toisin, ja kohta huomaa että alkuperäisen kanssa ei enään ole paljoa yhteistä...


Petri Ahonen

Karoliina, oletkos käynyt katsomassa Jukka Tervamäen kotisivuja???
Hänellä on siellä monen näköisiä autogiroja, valmiita ja unelmia...
Ajattelin vain kun siellä sivuilla mainitaan joitakin tietokoneohjelmia mitä apunaan käyttäen hän on ollut hyvin innovatiivinen pyöriväsiipisten maailmassa...

Meillä kaikilla on unelmia ja vain harva toteuttaa ne kokonaisuudessaan, pidä kiinni unelmistasi ja tee historiaa!!!! :yee:  :yee:
Omana unelmanani on joskus päästä tekemään oma autogiro joku JT-11 tai vast. mutta taitoni riittävät vain unelmoimiseen...vielä :)

T:Petri

masal

#7
Lainaa
Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Discovery -kanavalta tuli tuossa alkukesästä dokumentti Rutanin tekemisistä. Siinä oli mm. pätkä missä he lennättivät avaruusaluksensa pienoismallia kehitysvaiheessa. Kotoinen esimerkki vois olla PIK sarjan viimeisimmän hinun RC-malli josta oli jotain kuvia Windcraftin linkin kautta. Lisäksi suuret ilmailualan yritykset näkyvät käyttävän pienoismalleja tuulitunnelitesteissään tuotekehityksen yhteydessä. Tuo RC-mallin teko näin "entisenä" lennokkimiehenä vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta. Toisaalta siitä saatavilla tuloksilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä 1:1 -maailmaan mutta jotain siitä vois selvitä. Kitplanesissa ja SportAviationissa on myös silloin tällöin ollut juttua pienoismallin apuna käyttämisestä. Osaisko joku kertoa mitä tuolla PIK:n hinun pienoismallilla tarkemmin haettiin vai oliko sillä mitään sen suurempaa "tieteellistä" tutkimuksellista pohjaa?

PIK 27 malli
Markku Salminen

Ansis

Eikös Fisherin kaikki mallit ole suurennettuja lennokkeja?
My mind is willing, but purse is weak.

PerttiP

Moikka,
Toivottavasti tämä menee oikeaan osoitteeseen, sain vain nimet Karoliina ja Kata fsnordicin saitilta.

Nimeni on Pertti Palonen, työskentelen ammatikseni simulaattoriteknikkona ja avioniikka-asentajana Suomen  Ilmailuopistossa Porissa. Minulla on työn alla yksi projekti. Tarkoitus on rakentaa yhteen experimental-luokan koneeseen PC-pohjainen, TFTtä näyttönä käyttävä mittaristo. Järjestelmä kooostuu tässä vaiheessa itsetekoisesta mittauskortista, 400Mhz SBC:stä, ja 10,4" TFT näytöstä. Homma on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja rauta alkaa olemaan jo kasassa; softa takkuaa. Jos olet kiinnostunut, annan mielellään tartkempia tietoja.

Terv. Pertti

Mikko Suokas

Lainaus käyttäjältä: PerttiP - elokuu 13, 2005, 15:17:29Tarkoitus on rakentaa yhteen experimental-luokan koneeseen PC-pohjainen, TFTtä näyttönä käyttävä mittaristo. Järjestelmä kooostuu tässä vaiheessa itsetekoisesta mittauskortista, 400Mhz SBC:stä, ja 10,4" TFT näytöstä. Homma on ollut työn alla jo jonkin aikaa, ja rauta alkaa olemaan jo kasassa; softa takkuaa.

Viestisi palautti mieleen muistikuvan vuosien takaa: Experimental-kesäpäivät pidettiin vuonna 1998 Hyvinkäällä, ja siellä oli paikalla mm. Hiperbipe-kaksitaso, jonka varustuksiin kuului muistaakseni tietokonekin. Oletko tietoinen tästä projektista? En ole konetta sen koommin nähnyt, joten en tiedä myöskään, miten systeemit ovat pelanneet.

Jotenkin näin maallikosta tuntuu rohkealta tempulta käyttää PC:n tekniikkaa lentokoneessa. Lentokone (kuten autokin) on melkoisen vihamielinen ympäristö kaikenlaisten teknisten kojeiden kannalta. Tarjolla on tärinää, kiihtyvyyksiä, huomattavia lämpötilavaihteluita, ilman kosteuden vaihteluita ym. Tavallista pöytä-PC:tä ei ole sellaisiin olosuhteisiin suunniteltu. Kannettava voisi olla parempi, mutta ehkä käytätkin juuri sellaista. Ilmeisesti et kuitenkaan asenna sitä kiinteästi koneeseen?

Mikko

Toma

Olen käyttänyt tavallista PC:tä (LCD PC missä näyttö ja emo samoissa kuorissa) veneessä navigointia varten kohta 5 vuotta ja se jos jokin on vihamielinen ympäristö. Vene on plaanaava joten töyssyjä ja pumppuja, märkää ja tärinöitä ja vaikka mitä ja aina se vain käy ja kukkuu.
Mutta kyllähän lentokoneessa aina muutama perinteinenkin mittari on asiaa, tosin tuommoinen EFIS http://www.bluemountainavionics.com/elitesupport.php systeemi olis kyllä hieno  ;D
Terveisin
Tom Arppe

Toma

Ai niin, unohtui kertoa se että tuo käyttämäni LCD PC perustuu tosiaan läppäriteknologiaan kaikilta muilta osin paitsi kovalevyn osalta. Kovalevy on kuitenkin se osa mitä ilman muuta kannattaa olla 2.5" eli sama mitä käytetään läppäreissä, jos ei käytä suoraan muistikorttia, tarpeeksi suurta kokoa rupeaa jo löytymään ja niihin löytyy IDE liitännät suoraan. Tällöin saataisiin "PC" jossa ei ole liikkuvia osia (ehkä tuuletinta lukuunottamatta mutta tarpeeksi pieni prossu niin lämpösiili riittää).

Läppärin winsut on tehty kestämään kolhuja, tärinöitä ja lämpötilaeroja. Muistaakseni uudet 2.5" kovalevyt kestää yli 1000G iskuvoiman kun lukupää on parkissa ja yli 500 kun on haku päällä. Semmoiset voimat eivät taida tulla lentokoneessa kuin erittäin huonossa laskussa...

Täältä löytyy kaikkea kivaa mistä tuommoisen voisi rakentaa http://store.karpc.com/store
Terveisin
Tom Arppe

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Toma - elokuu 13, 2005, 18:34:56
Ai niin, unohtui kertoa se että tuo käyttämäni LCD PC perustuu tosiaan läppäriteknologiaan kaikilta muilta osin paitsi kovalevyn osalta. Kovalevy on kuitenkin se osa mitä ilman muuta kannattaa olla 2.5" eli sama mitä käytetään läppäreissä, jos ei käytä suoraan muistikorttia, tarpeeksi suurta kokoa rupeaa jo löytymään ja niihin löytyy IDE liitännät suoraan. Tällöin saataisiin "PC" jossa ei ole liikkuvia osia (ehkä tuuletinta lukuunottamatta mutta tarpeeksi pieni prossu niin lämpösiili riittää).

Joo siis compact flashilta bootatenhan tuo toimii parhaiten, ei tärinät haittaa. Kiintoisa projekti tuommoinen olisi tehdä kunnolla. On Garminin G1000:ssakin "tietokone".

//Tuomas

Toma

Nykyään saa oikein etsiä laitetta missä ei olisi jonkun sorttista tietokonetta  ;D

Tässä oliis vielä semmoinen, miten se sitten sopii koneesen on toinen juttu :tongue: :

    * Prosessori ranteella kevyt siirtoliike
    * Muisti hatara ja renaa jo vähän
    * Monitorit 2-tehoiset, metallisankaiset
    * Kiintolevy 90 palloinen (10 x 9 tankoa, alkup. 10 tankoa)
    * Käyttöjärjestelmä virusvapaa kiinalainen juttu
    * Näppäimistö sukkapuikko
    * 2-asentoinen runko mäntypuinen
    * Tulostin lyijykynä kumipäällä

Terveisin
Tom Arppe

Mikko Suokas

Lainaus käyttäjältä: Toma - elokuu 13, 2005, 18:47:50
Tässä oliis vielä semmoinen, miten se sitten sopii koneesen on toinen juttu :tongue: :

Minnekäs unohtui kakkara?  ;) Tuo helmitaulu voi olla vähän kettumainen käyttää lennolla, ellei noiden helmien ja puikkojen välinen kitka ole jonkinmoinen, muuten ne vaeltavat koko ajan tärinässä.

Tuossa Jeppesenin kakkarassa ja sen käyttöohjeessa muuten lukee komiasti "computer". Niin, computer tarkoittaa alunperin laskinta tai laskijaa, ei tietokonetta. Aino Wuolteen englantilais-suomalainen sanakirja 1940- ja -50-lukujen taitteesta tuntee jo sanan "compute", merkityksessä laskea, arvioida. Kakkarahan on mekaaninen laskin, kuten laskutikkukin. Toimii tismalleen samalla idealla, lineaaristen asteikkojen sijasta on vain valittu rengasmainen ilmiasu.

Myönnetään, olen laiska kakkaran käyttäjä, mutta hyvä sen käyttötaitoa olisi pitää yllä tänä toinen toistaan upeampien tietokoneiden aikanakin. Ajatelkaapa: ei paina paljoa, mahtuu taskuun, ei lopu patterit, todennäköisesti ei mene rikki, jos pudottaa vahingossa lattialle jne...

Mikko

Tuomas Kuosmanen

Juu, kakkara on pop, on mulla se aina mukana. Se on varsin kätevä härveli.

Toi helmitaulu tosiaan ei oikein kestä tärinää :)

//Tuomas

Toma

Tosiaan, miten pystyin unohtamaan kakkaran, ehkä se oli joku trauma josta alitajuntani suojeli minua... ei kyllä se kakkara on verraton ominaisuuksiltan.
Terveisin
Tom Arppe

kate

Hei,

Ei huomattu tätä PC-EFIS -juttua aikaisemmin. Kuulostaa mielenkiintoiselta.
Kannattaa ehkä olla kovalevyn tilalla flashia niin ei mene heti rikki (nimimerkillä kokemusta
on hajonneista kovalevyistä, ja ihan kotiolosuhteissa puhumattakaan että heiluisi lentokoneen paneelissa pomppukelillä).

Softa takkuaa, minkälaisia ongelmia? Käyttöjärjestelmä toivon mukaan ei ole Windows ja on mieluiten Linux?
Olettaisin että gyrojen tiedon vääntäminen keinohorisontin näyttämäksi lienee hieman haastavaa eikä siitä oikein
ole kehittynyt selvää käsitystä (kun ei ole sellaista vielä yrittänyt) että miten sen tekisi, etenkin niin että horisontti ei bugaa.
Mittarit saisi helpoiten piireltyä OpenGL:llä. Xlibilläkin voi piirtää, mutta keinohorisontin tekeminen OpenGL:llä on
muutamaa kertaluokkaa helpompaa kuin käsin sen matematiikan vääntäminen. Vaatii vaan grafiikkakiihdytyksen että toimii.
Pohjana pystyisi periaatteessa käyttää OpenGC:tä jos ei halua fillaria keksiä kokonaan uudestaan.
Maemo-ympäristöstä joku teki i386 Live-CD:n, sen pohjaltahan voisi saada vaikka valmiiksi embedded-optimoidun
toimivan systeemin tuolle koneelle jossa olisi kaikki valmiina eikä tarttisi yrittää desktop-Linuxista karsia (kova homma)
puhumattakaan Bill-sedän käyttiksen virittäminen tällaiseen spesiaalikäyttöön.

Nokia 770:aa voisi muuten myös käyttää EFIS-laitteen näyttönä jos olisi erikseen anturiboksi jossa olisi gyrot,
pitot-liitännät jne. Tuolta maemo.org:ista ladattavan rootimagen voi customoida haluamakseen vaikka niin että
kaikki ylimääräinen puuttuu, vain tuo haluttu softa käynnistyy suoraan bootissa.
Voisivat keskustella keskenään joko bluetoothilla tai WLAN:illa. Helpoiten voisi saada
toimimaan bluetoothilla. Sitä voisi käyttää esim. varamittarina tms. Pitää varmaan selvittää miten näytön saisi
pysymään koko ajan päällä niin että laite ei sammuta sitä säästääkseen virtaa.

Terveisin
Karoliina Katen accountilta kun en viitsinyt logata ulos ja takaisin sisään.


Toma

#19
Noita "EFIKSIA" näyttäisi löytyvän suhteellisen hyvään hintaan ihan valmiinakin:

Tämä vaikuttaa kiinnostavalta eikä oli niin kalliskaan http://www.pcflightsystems.com/
Ja tämä http://www.dynonavionics.com/ vaikuttaa ihan aikusten oikeasti hyvältä

Tai sitten liitteistä ohjeita jos haluaa tehdä itse  :thumbsup:
Terveisin
Tom Arppe

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: kate - elokuu 14, 2005, 00:23:10
Mittarit saisi helpoiten piireltyä OpenGL:llä. Xlibilläkin voi piirtää, mutta keinohorisontin tekeminen OpenGL:llä on
muutamaa kertaluokkaa helpompaa kuin käsin sen matematiikan vääntäminen. Vaatii vaan grafiikkakiihdytyksen että toimii.
Pohjana pystyisi periaatteessa käyttää OpenGC:tä jos ei halua fillaria keksiä kokonaan uudestaan.

Mites SDL? Se toimii myös konsoli-framebufferissa mun tietääkseni. X11:a ei välttämättä kannata sotkea tähän jos ei ole pakko :) Tuohon opengc:hen en ole tutustunut tarkemmin (tai no, ei-ohjelmoijana nyt ongelma onkin siinä että en tiedä onko sen koodi miten helposti hyödynnettävissä vai ei)

Mutta grafiikkaa ja loogista käyttöliittymää tuommoiseen olisi ihan omassa leipätyössäkin kehittymisen kannalta ihan kiva miettiä aivovoimisteluna. :)

//T

Juho

"Kehitys kehittyy"....100 vuotta on opeteltu muotoilemaan lentolaite siten, että se pysyy ilmassa. Nyt näyttäisi suuntaus olevan siihen suuntaan, että kuinka koneeseen saataisiin sisällytettyä mahdollisimman paljon tietotekniikka sisältäviä laitteita.....mutta miksi??

Noita kaikkia "loistavia" ideoita lukiessani herää (ainakin minulle) kysymys, että kuinka tuo kaikki tekninen sälä lisää lentoturvallisuutta ja ennen kaikkea sitä lentämisen nautintoa?? Jos turvallisuutta lisää se, että huonossa kelissä voi lentää mittareilla (jos osaa), niin kyllä lähtöasetelma on silloin väärä kun puhutaan nimenomaan ultra-lentämisestä.

Sotilaskoneissa tekniikka on tarpeellista, koska ilman sitä voi mennä henki.....ultralentämisessä hengenlähtö uhkaa noiden laitteiden myötä.

Onneksi kuitenkin sen oman lentolaitteen valinta on omissa käsissä, ellei sitten ole pakko tyytyä siihen kerhon koneeseen (johon joku on mahdollisesti rakentanut kaikki ns. lasiohjaamon herkut).


kate

Moi,

Tuomas: SDL:llä voisi toki tehdä ja framebufferilla, mutta mitä haittaa olisi X:stä (paitsi boottiaika, joka toki on pidempi
kuin framebufferin kanssa)? Sen saa kuitenkin aika pieneen
tilaan, kuten Nokia 770 osoittaa (koko Linux <64 MB flashia) ja sitten saisi vaikka GTK:lla tehtyä käyttöliittymän,
vaikka käyttäisikin SDL:ää mittarien piirtämiseen. Tosin myös SDL:n kanssa voi käyttää OpenGL:ää tai yhdistelmää
SDL+OpenGL+GTK+X. Tosin kun käyttää OpenGL:ää, miksi ei piirtäisi kaikkea sillä kun saa kaupan päälle
antialiasoidut viivat, ja tietysti edelleen käyttöliittymä kannattanee tehdä GTK:lla, kun se on kuitenkin kätevämpää/helpompaa
kuin tehdä itse käyttöliittymä piirtäen kaikki widgetit SDL:llä.

Juho: :-o

t: Karoliina

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Juho - elokuu 14, 2005, 13:41:00
Noita kaikkia "loistavia" ideoita lukiessani herää (ainakin minulle) kysymys, että kuinka tuo kaikki tekninen sälä lisää lentoturvallisuutta ja ennen kaikkea sitä lentämisen nautintoa?? Jos turvallisuutta lisää se, että huonossa kelissä voi lentää mittareilla (jos osaa), niin kyllä lähtöasetelma on silloin väärä kun puhutaan nimenomaan ultra-lentämisestä.

No eihän tässä siitä ole kyse. Ultimaattisin harrasteilmailulaite mulle olisi varmaan Piper Cub. Eikä siinä olisi mitään kilkkeitä muuta kuin nopeus- ja korkeusmittari ja kompassi. Ja tietty öljynpaine- ja lämpömittari.. Tai sitten purjekone.

Mutta tuon motiivi ainakin itselleni on ihan elektronis-tietotekninen, on kiva värkkäillä myös tuollaisia vehkeitä. En mä kotiini tai Malmin Ilmailukerhoonkaan rakentele simulaattoreita että voisin harjoitella mittarilentoa jotta sitten osaan lentää huonossa säässä VFR:ää. Ei näin.

Vaan ihan siksi että tuommoinen värkkäys on yksinkertaisesti hemmetin kivaa. Ihan kuin se lentäminenkin. Ihan kiintoisahan tuommoinen harrasteprojekti olisi siinä kuin lentokoneenkin rakentaminen.

//Tuomas

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Kuosmanen - elokuu 14, 2005, 20:58:31
No eihän tässä siitä ole kyse. Ultimaattisin harrasteilmailulaite mulle olisi varmaan Piper Cub. Eikä siinä olisi mitään kilkkeitä muuta kuin nopeus- ja korkeusmittari ja kompassi. Ja tietty öljynpaine- ja lämpömittari.. Tai sitten purjekone.


Ei ollenkaan hullumpi idea. Sain tälläisen hieman terästetyn käsiini eilen. Siinä oli 100 hv:n Continental, siivissä vortex-generaattorit ja alla pidennetyt Czech Aircraft Worksin suorat kellukkeet. Hieman ihmettelin, kun yksi omistajista tyrkytti sitä lennettäväksi, mutta se olis kuulema helppo. Saisin tyypittää koneen isseksein.

Ja kyllä se totta oli. Sillä vehkeellä lentäisi apinakin ja se oli aivan mielettömän hauska peli. Takaisin en olisi tullut muuten, mutta kun en kehdannut ajaa tankkeja tyhjäksi. Splash!

Karoliina

Jeps, aivan, siksi elektronisia vempaimia on kiva suunnitella kun se on hemmetin mukavaa.

backland

Lainaus käyttäjältä: masal - elokuu 12, 2005, 09:44:55
Lainaa
Osaako joku tietävä kertoa miten skaalaus onnistuu, eli siis jos rakentaa sarjan scale modelleja ja suorittaa kehityksen
niillä niin pitkälle kuin mahdollista.

Discovery -kanavalta tuli tuossa alkukesästä dokumentti Rutanin tekemisistä. Siinä oli mm. pätkä missä he lennättivät avaruusaluksensa pienoismallia kehitysvaiheessa. Kotoinen esimerkki vois olla PIK sarjan viimeisimmän hinun RC-malli josta oli jotain kuvia Windcraftin linkin kautta. Lisäksi suuret ilmailualan yritykset näkyvät käyttävän pienoismalleja tuulitunnelitesteissään tuotekehityksen yhteydessä. Tuo RC-mallin teko näin "entisenä" lennokkimiehenä vaikuttaa mielenkiintoiselta jutulta. Toisaalta siitä saatavilla tuloksilla ei ehkä ole suoraa yhteyttä 1:1 -maailmaan mutta jotain siitä vois selvitä. Kitplanesissa ja SportAviationissa on myös silloin tällöin ollut juttua pienoismallin apuna käyttämisestä. Osaisko joku kertoa mitä tuolla PIK:n hinun pienoismallilla tarkemmin haettiin vai oliko sillä mitään sen suurempaa "tieteellistä" tutkimuksellista pohjaa?

PIK 27 malli

Ei ole ihan vielä, mutta yhden R/C mallin tein "oikeasta koneesta" jota suunnittelin ja huomasin jo mallin tehtyäni, että tarvitsisi tehdä uusi malli heti perään ( Kuva alinna => Tigershark II oli työnimi ).

Nyttemmin uutta projektia varten olen hyvin paljon enemmän piirtänyt ennen mallin tekemistä, mutta nyt kun olen koneen 1/3.5 kuvia printtaillut ulos alkaa näyttää hyvinkin mielenkiintoiselta projekti ja olen myös saanut mallirakentajan innostumaan siitä....itseni lisäksi siis.

1/3.5 tuli suoraan moottorien takia omistan 2 kpl .30 kokoisia nelareita ja niille se mallikone piti mitoittaa..ensin ajattelin 1/3 mutta se olisi ollut aivan valtavan iso..ja 1/4 taas aivan liian pieni..totuus voi olla jossain 1/3.4 ja 1/3.8 välillä...vaikuttaa siipikuormitukseen hieman onko tuosta isommasta vai pienemmästä päästä se malli.

Kone tulee olemaan pieni twin...Tweedy-Bird !    ...niin ja minuakin kiinnostaa tietää mitä Pik-27 mallilla saavutettiin ja missä se video on ?

backland

Lainaus käyttäjältä: masal - elokuu 11, 2005, 10:24:51
Olen tosin vasta rakentanut yhden koneen joten älkää ottako näitä kovin vakavasti ;)

Katselin Janne Laurisen PIK-26 kotisivuja ja käväsi tosiaan mielessä, että tollasen yhden kun ensin rakentaisi olisi todella paljon viisampi kun tekee toisen..mutta; Ars Longa, Vita Brevis niin täytyy mennä perä edellä puuhun.

:thumbsup:

backland

Projektin huipennushan on sitten äärimmäisen taloudellinen twin esim perhekäyttöön..tässä siitä esimakua ! Olisiko vapaaehtoisia mukaan kimppaan ?

The EARLY BIRD !  *0*

Markku Hiedanpää

Saako sitä tuulivoima-, polttomoottori- tai atomikäyttöisenä sekä perhe- että urheilumallina ?  :thumbsup:

backland

#30
Siis tuuli-, aurinko-, atomi ja turvevoima kaikki käy...kunhan tuottavat sähköä pistokkeeseen.

Suihku- ja polttomoottori ( 2-tahti ) riittävän tehokkaita jotta pieni ( 65 kg/m2 ) kantopintakuormituksella kone saadaan ilmaan....sähkiksenä tarvinnee n. 1 m lisää siipeä ( per siipi ) jotta kuormitus olisi 50 kg/ m2 luokkaa.

Kone olisi pieni ja kevyt..maailman pienin kolmipaikkainen sisäänvedettävällä telineellä oleva twin.

Yksipaikkainen lienee kova menijä 2:lla 285 ccm koneella ( 32 hp ) ja isompi tarvinnee 2 x 35-40 hp minimissään ( pieni minimissään n. 2 x 15 hp ).

Jotain samaa mitä tässä on tehty autolle http://www.aptera.com/ olisi siis aie tehdä ilmailussa..kovaa ja korkealla !

backland

FlightForumilla talvella joku urputti ettei mitenkään pilotti voi mahtua koneeseen..yli 2 metrisellä voi olla tiukkaa, mutta sininen viiva on tasan 2 m pitkä..siitä voi miettiä kuka mahtuu koneeseen ja kuka ei.

:2funny:

Anteeksi hilpeyteni..mutta kone oli aikamoisen epäreilun ryöpytyksen alla ja välillä jo itsekin epäilin mittauksiani.

Markku Kiiski

Lainaus käyttäjältä: BACKLAND - heinäkuu 10, 2008, 13:52:50
FlightForumilla talvella joku urputti ettei mitenkään pilotti voi mahtua koneeseen..yli 2 metrisellä voi olla tiukkaa, mutta sininen viiva on tasan 2 m pitkä..siitä voi miettiä kuka mahtuu koneeseen ja kuka ei.

:2funny:

Anteeksi hilpeyteni..mutta kone oli aikamoisen epäreilun ryöpytyksen alla ja välillä jo itsekin epäilin mittauksiani.
Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma.
Lisäksi tuolla epäluonnollisella istuma-asennolla ei toimi kuin varvaspolkimet, joille ei saa voimaa polvet koukussa, koneessahan oli kääntyvä pääteline joka on melko raskas käännellä maassa, polkimien liikeradalle ei liioin näytä olevan tilaa.
Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.

backland

#33
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 08:22:49

Tarkasteppas poikkileikkausta tuosta polven kohdalta, niin löytyy taas uusi ongelma.
Lisäksi tuolla epäluonnollisella istuma-asennolla ei toimi kuin varvaspolkimet, joille ei saa voimaa polvet koukussa, koneessahan oli kääntyvä pääteline joka on melko raskas käännellä maassa, polkimien liikeradalle ei liioin näytä olevan tilaa.
Palaa Jukka taas takaisin maan pinnalle.

No kieltämättä hieman jalat ilmassa ollaan..mutta jos jalkaprässissä punnertaa 150 kiloa niin eikähän tuo pyörä käänny....sitäpaitsi sehän on kiinni vivuista millä voimalla tuota käännetään...jalat suorana olisi vaikeampi operoida. Huomautan että kyseessä on ns. X-ray kuva eikä leikkaus..pyörä on jalkojen välissä eikä alla.

Kypärä päässä varmaan 195 cm on pisin joka mahtuu koneeseen..eikä hänenkään selkä saa olla poikkuksellisen pitkä. Pienemmät pilotit voivat säätää penkkiä haluamalleen asennolle, joka varmaan on vähemmän polvet koukussa. Itseasiassa tarkastettuani asian on reiden pituus istuma-asennossa kuvassa olevalla henkilöllä 700 mm ja selän pituus 960 mm ( sääri polvesta kantapäähän 592 mm )..eli se tarkoittaa että tuo on käytännössä 200 cm pituinen ukko, jos sininen viiva on sen 2000 mm ( vaikka ulkomitat antaa 2200 mm ! ). Näköjään aina kannattaa tarkistaa nämä dummie-ukkonsa.

Kiitos kommentista...näitä on kiva oikoa...useimmat tällaiset oikaisupyrkimyksenihän deletoitiin FlightForumilla. Tästä jälleen opin paljon.

Alla liitteenä tutkielma 1/4.5 kokoista lennokkia/"3d mallia" varten varten.

Koneen kannuspyörät tuossa skaala koossa ovat 30 mm dia ja pääpyörä 67 mm. Sivuperäsintä hieman suurennettu.

Markku Kiiski

Kun et nyt ymmärtänyt pointtiani, niin selitetäään tarkemmin: Tee polvien kohdalta poikkileikkauskuvanto, niin huomaat ettei suunnitelmasi toimi. Lisäksi ostajakunta karsiutuu huomattavasti jos ohjaamisen edellytys on painonnostajan jalkalihakset.
Nämä eivät ole kommentteja varsinaisessa merkityksessä, vaan pyyntö, ettet aloittaisi taas sitä vanhaa jauhamista.

backland

#35
Tarkoitatko polvien kohdalta kohti polkimia joka osoittaisi mielestäsi, että polvet on ulkona koneesta...niin ei ole koska rungon paksuin levein kohta on juuri kabiinin polvien kohdalla ( myöskään sininen rautalankamalli ei huomioi sitä että jos polvet erillään toisista ikäänkuin sivulla..ei ne sivuprojektiossa enää voi olla saman mittaiset kuin suorana siis 700 mm = silloin 640 mm jne. kulmasta riippuen )..katso ylhäältä yläkuvanto..ohjaamo ( tai koko runko ) ei ole tyypiltään kuten purjekoneissa vaan enemmän kuin ns. levitty siipikaari.

Tarkistan tuon kuitenkin..mittarit on konsoleissa pilotin kahta puolen ja kabiinin lasien tukikaaressa. Sevittikö asiaa ?

Kiitos tästäkin kommentista..osoitat huolellista tarkastelua hieman vajavaisten kuvien pohjalta.

Sivuperäsin ja pääpyörä oli miksattu siten, että pyörä kääntyy esim 1/3 siitä mitä peräsin, joten voimaa ei aivan hillittömästi tarvita koneeseen jonka lentopaino on n. 180-200 kiloa.

Alla olevaan kuvaan on polvea hieman pyöristetty ja jalkaterä normaalimpi ( 285 mm ).

backland

#36
Lainaus käyttäjältä: Markku Kiiski - heinäkuu 11, 2008, 11:42:19

Nämä eivät ole kommentteja varsinaisessa merkityksessä, vaan pyyntö, ettet aloittaisi taas sitä vanhaa jauhamista.

Tässä ilmeisesti kuva joka kertoo enemmän koneen luonteesta eturungon osalta...vaatii vielä pientä pyöristämistä.
polvet esitetty ympyröinä ohjaamossa. Varaa olisi vielä levittää polvia 2-3 cm sivuille jolloin polvien ulkosyrjät osuvat ikkunapleksiin. Polvien välistä eteen näkeminen on laskussa hyvä asia jotta 11 astetta voidaan ottaa AOA:ta ja edelleen nähdään eteenpäin....vaakalennossa polvien yli näkeekin eteen.

Kiitos havainnostasi.

Mitä mieltä olette "canardeista" korkeustrimmien paikkoina ? Voisko toimia...saako sillä lisäarvoa ? Tai voisiko ohjaus toimia niin että ne on synkassa k-peräsimen kanssa..antaako se lisäarvoa tehostuneena ohjauksena tms. ?

Antti Laukkanen

Mää tässä demonstroin hiukkasen tuota asentoa. Kun polvet ovat noin koukussa ja olkapäiden korkeudella selän ollessa tuohon malliin notkolla, asento on melkoisen epämiellyttävä. Muutamakin "polkimen" painallus jo ilman sanottavaa vastusta alkaa tuntua takareisissä aika ikävältä. Kokemuksesta tiedän, ettei sitä rasitusta kestä lentäessä kovinkaan pitkään, ennen kuin ketarat ovat kuin tulessa. Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. Sitä vaan ihmettelen, että jos kone on kolmipaikkainen, miten sen lentomassa mahtaa kestää 180-200 kg haarukassa, vaikka olisikin ultimaattisen kevyt. Se kun on kuitenkin ulosmitattu jo kolmella 60-65 -kiloisella henkilöllä, joita tunnetusti ei lentäjäkaartista mitenkään voittopuolisesti ole löydettävissä.

-A-
Fly high in the sky and die...

Karoliina

Jukka, loistavaa että otit taas tämän aiheen pöydälle, olikin jo jonkin aikaa foorumeissa tylsää.   ::)

Canard toimii 3:n siiven koneessa trimminä ja tuottaa hitusen suuremman nostovoimakertoimen kuin mitä samalla siipipinta-alalla voisi saavuttaa perinteisellä ratkaisulla, koska teoriassa rakenteella voidaan saavuttaa pienin mahdollinen trimmivastus.

3:n siiven koneessa on siivet tuunattava canard siten että se sakkaa aina ensimmäisenä (samalla tavalla kuin pyrstöttömässä canardissa).  Haastetta 3-siipisessä koneessa tuo lisäksi se että kun siivekkeiden lukumäärää lisätään, sinun on helpompi suunnitella kone, jossa peräsin jää jonkun etummaisen siiven katveeseen. Piaggio Avantissa canardissa on anhedraali luultavasti mm. sen vuoksi, jotta siiven sakkauskohtauskulmalla canardin tuottama turbulentti virtaus menee T-pyrstön korkeusperäsimen alitse.

Et oikein voi kovin helpolla tuunata perinteisestä koneesta 3-siipistä jos et alunperin suunnittele konetta 3-siipisenä. Piaggio Avantissa lähestyminen on kuuleman mukaa helppo tehdä sen vuoksi että canardin sakkauskulma on tuunattu siten että pääsiipi saavuttaa lähestymisessä käytettävän kohtauskulman samalla asetuksella, ja niinikään, näin voidaan kone trimmata automaagisesti oikeaan lähestymisnopeuteen.

Mitä polvien asetteluun tulee; äärimmäisen pienen poikkipinta-alan tavoittelu ei ole teoriassa välttämättä kovin kannattavaa tavoiteltaessa äärimmäisen pientä vastusta. Originaali Lancair 200/235 lienee matalin mahdollinen missä on vielä kuulemma mukava istua (en ole itse istunut, olen vaan tarkastellut konetta vierestä).

Turbulentilla virtauksella ja kaikenlaisilla ulokkeilla voi tehokkaasti neutraloida pienestä poikkipinta-alasta saatavan hyödyn, niin että "kaikki män eikä piisannukkaan". Tuolla sinun muotoilulla ja layoutilla transitio laminaarista turbulentiksi virtaukseksi tapahtuu aivan nokassa riippumatta koneen pintakäsittelyn laadukkuudesta ja sillä on suuri vaikutus saavutettavaan vastuskertoimeen.


backland

Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - heinäkuu 11, 2008, 16:08:52
Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. Sitä vaan ihmettelen, että jos kone on kolmipaikkainen, miten sen lentomassa mahtaa kestää 180-200 kg haarukassa, vaikka olisikin ultimaattisen kevyt. Se kun on kuitenkin ulosmitattu jo kolmella 60-65 -kiloisella henkilöllä, joita tunnetusti ei lentäjäkaartista mitenkään voittopuolisesti ole löydettävissä.

-A-

Hyvä hyvä Antti !   :eiii:


Heti selvennys alkuun...on kahta versiota mietitty; yksipaikkaista ja kolmipaikkaista.

Yksipaikkainen painaa 65-80 kiloa + pilotti + löpö. ( n. 180-200 kg )

3-paikkainen 120-150 kiloa 2 henk. max 90 kg ja taakse yksi alle 70 kg lapsi + löpöt. ( n. 420-450 kg ).

Yksipaikkaisessa istuu yksi henkilö ja kolmipaikkaisessa max. kolme joista yksi selin takana menosuuntaan nähden.


Mitä nokkapyörän ohjaukseen tulee niin siitä käytyyn keskusteluun en nyt paneudu, jopa tiller tyyppistä ohjauspyörääkin siinä mietittiin FlightForumilla. Tai erillisiä polkimia nokkapyörälle ja sivuperäsimille kuten on jo olemassa vastaavissa nokkapyöräpäätelinekoneessa.

t. Jukka

backland

Lainaus käyttäjältä: Karoliina - heinäkuu 11, 2008, 16:33:24

Canard toimii 3:n siiven koneessa trimminä ja tuottaa hitusen suuremman nostovoimakertoimen kuin mitä samalla siipipinta-alalla voisi saavuttaa perinteisellä ratkaisulla, koska teoriassa rakenteella voidaan saavuttaa pienin mahdollinen trimmivastus.

Turbulentilla virtauksella ja kaikenlaisilla ulokkeilla voi tehokkaasti neutraloida pienestä poikkipinta-alasta saatavan hyödyn, niin että "kaikki män eikä piisannukkaan". Tuolla sinun muotoilulla ja layoutilla transitio laminaarista turbulentiksi virtaukseksi tapahtuu aivan nokassa riippumatta koneen pintakäsittelyn laadukkuudesta ja sillä on suuri vaikutus saavutettavaan vastuskertoimeen.

Joo kiitos onnitteluista...olen hieman keräillyt voimia, että taas jaksan suunnitella tätä.

Hyvä että tallainen saadaan toimimaan ylipäätään.

Poikkipinta-alaa voidaan kasvattaa esimerkiksi levittämällä koneen runkoa 150 - 200 mm...siitä voi tulla erittäin eksoottinen, jopa kaunis ja sisätiloiltaan seesteinen !

Kiitos kivasta kommentista se oli rakentava ja älykäs ja täyttä faktaa.  (guru)

t. Jukka

backland

Tässä nyt hieman mietitympi 150 mm leveämpi ja 8 mm korkeampi Tweedy rungoltaan..sivuperäsinyhtälö koskee pinta-alaa ( ei tilavuutta ).

backland

Koska ainoassa tietämässäni maaefektilentokoneessa pienkoneessa on myös päätelineenä nokkapyörä ( joka on huomattavasti edempänä kuin Tweedyssä ) uskallan ehdottaa tällaista landarizydeemiä, koska Tweedyssäkin on rahtunen maaefektiä.

backland

Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - heinäkuu 11, 2008, 16:08:52
Mää tässä demonstroin hiukkasen tuota asentoa. Kun polvet ovat noin koukussa ja olkapäiden korkeudella selän ollessa tuohon malliin notkolla, asento on melkoisen epämiellyttävä. Muutamakin "polkimen" painallus jo ilman sanottavaa vastusta alkaa tuntua takareisissä aika ikävältä. Kokemuksesta tiedän, ettei sitä rasitusta kestä lentäessä kovinkaan pitkään, ennen kuin ketarat ovat kuin tulessa. Markun ajatukseen polkimien toiminnasta yhdyn aika kokonaisvaltaisesti. Kun pilotti istuu lähestulkoon nokkapyörän päällä, sen ohjailu vaatii aikamoista voimaa. -A-

No Antti,

Nyt on landari edempänä alkaako sinunkin "kananjalat" jo tuottaa riittävästi voimaa, jotta saat tämän kolmipyörän kääntymään ?

Tuo ajoasento on taas mun mielestä mitä kivoin..mitä lähempänä makuuasentoa sitä helpompaa pidemmällä matkalla..koska veren ei jaloista tarvi aina nousta kovin ylös päätyäkseen sydämeen...ja sivuilla on tilaa jossa voi polvia lepuuttaa ja liikutella, ettei tule krampppeja ja muita.

Hyviä kommentteja ei siinä mitään :thumbsup:..itse ostin Volvon koska siinä sai riittävän taakse käännettyä selkänojan jotta voi pitkäkin kaveri ajaa ilman että pää osuu kattoon ( WV Golf Variat esim. ) ja edelleen sanon että lyhyemmällä on helpompaa koska landarikotelo on polvien välissä ja saa jalat suoremmaksi kuin 2 metrinen hujoppi.

Tapani Honkanen

Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)

backland

Lainaus käyttäjältä: taho - heinäkuu 13, 2008, 19:38:51
Kyllä on helppoa. Kun itse kysyy ja vastaa, saa mieleisensä vastauksen (guru)

No tässä täytyy hieman jouduttaa asioita ja vastailla kritiikkiin sitä mukaan kun sitä esiintyy ja vastauksia on.

Tässä yksinkertainen landarimekanismi...siis ei jarruja eikä kaikkia jousia ym. luukkuja esitettynä. Tämän takia ei ohjaussauva voi olla keskellä...vaan täytyy olla sivulla oleva "sidestick".

Kommentteja sil vous plait !

backland

Nokkapyöräpäätelineen siirtyminen eteenpäin teki myös hyvää koko tasapainolle...parempi kuitenkin olla tuomatta konetta kovassa sivutuulessa kovin kyljellään kiitotiehen....muuten voi =>  :crybaby:

Vesa Pehkonen

Ainoastaan pyörän laakeroinnin toteuttaisin kuulalaakereilla ja senkin mieluummin neulalaakereilla tai holkeilla.
Liukulaakereita löytyy vaikka minkälaisia, joilla on hyvä paineenkesto ja johtavat huomattaasti kevyempään rakenteeseen
kuulalaakereihin verrattuna. Kuulaaakeri tarvii suuren tilan kiinnitykseen joka taasen vaatii metallia ympärilleen. Itse laakerissakin
on moninkertainen painoero. Veikkaus painosäästöksi vähintään 1 kg luokkaa.
Kuvan vipusuhteista arvioimalla pyörän nostovipuun kohdistuu sama kuorma kuin itse pyörään, lukituksen on oltava tukeva.
Olisiko jotain 3000 ...5000 N, jousitusratkaisusta riippuen. Tämä on arvio yksipaikkaiselle versiolle.

backland

Ok Vesa..holkki ja neulalaakereita siis.

Tässä erittäin alustava Early-Birdin ( mitat tulee takuulla muuttumaan samoin siiven paikka jne. ) tasapainotutkielma etupyörän ollessa paripyörä.

Aika paljon sait noita nyyttöneita..lukitus täytyy olla idioottivarma.

t. Juke  (b)...?

backland

Tässä vielä tutkielma painon jakautumisesta pyörille...130 kg etutelineelle ja n. 25 per takarengas.

Eli Vesa oletko sitä mieltä että 52 mm enemmän eteenpäin avautuvalla päätelineellä säästäisin 5000 newtonin kuorman käyttövivulle ? Vai tarkoitatko ilmanvastusta telinettä laskettaessa..se oli 5 000 newtonia ?

:dontknow:

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod