Filosofointia GPS:n käytöstä ja tarkastuslennoista (Oli:Mikä paras GPS-syste...)

Jari Kaija · toukokuu 01, 2006, 21:37:23

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 01, 2006, 19:18:35

Osuvasti sanottu.

Minuakin on hiukan ihmetyttänyt mistä tässä ketjussa oikein on kyse. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että kyllä se karttasuunnistus on hallittava gps-aikakaudellakin. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?

Mitä ihmeellistä tässä on. VFR lennolla käytetään karttaa ja kompassia. IFR lennolla käytetäänkin sitten suunnistukseen sitä muutakin koneesta löytyvää arsenaalia. Kuinkahan monella gepseilijällä on suoritettu IFR paperit, sekä pyydetty lennonjohdolta IFR selvitys lennolle.

Minulle riitti. Tehkää mitä lystäätte

Ari Simonen · toukokuu 01, 2006, 21:54:36

Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:

Risto Niemi · toukokuu 01, 2006, 22:02:26

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 01, 2006, 19:18:35
Lainaus käyttäjältä: Liisa - toukokuu 01, 2006, 17:49:25
Yhdet jaksaa vääntää itsestään selvästä asiasta kättä ja toisaalta sellaiset asiat kuten kakun riittävyys ja massakeskiön paikka tuottavat tilastomerkintöjä vuodesta toiseen.

Osuvasti sanottu.

Minuakin on hiukan ihmetyttänyt mistä tässä ketjussa oikein on kyse. Kaikki tuntuvat kuitenkin olevan sitä mieltä, että kyllä se karttasuunnistus on hallittava gps-aikakaudellakin. Vai jäikö minulta jotakin huomaamatta?

Tässä suunnistusväline-hyvä-ilmailutapa-karttahurskastelu-keskustelussa on jäänyt hieman vähälle se näkökulma, että myös modernien sähköisten suunnistusvälineiden tuntemus on nähdäkseni osa sitä mystistä "hyvää ilmailutapaa". Mikään ei kai ole turhempaa kuin se, että lentokoneessa on (suunnistus-)laite jota lentäjä ei osaa käyttää riittävän hyvin. Nykyisin monesta VFR-lenskaristakin löytyy varsin monipuolisia ja -mutkaisia suunnistusvälineitä joiden tehokas käyttö edellyttää perehtymistä aiheeseen.

/Harri

Ensin vähän kommenttia Liisan viestiin:
Kyllä noita suunnistusmokiakin vuodesta toiseen on tilastoitu, vaikken nyt äkkiä fataalia tapausta muistakaan.

Tuo polttoaineen riittävyys ja massakeskiöasema ovatkin sitten erityisen kinkkisiä tapauksia, ne nimittäin tuntuvat hipovan lähes tahallisuutta tai ainakin edesvastuutonta piittaamattomuuta.

Luulen, että ainoakaan lentokouluttaja ei koskaan ole laiminlyönyt noiden asioiden opettamista ja todennäköisesti näiden tietouden on uusilta piloteilta myös tentannut kouluttaja kokeissa ja ainakin moottorilentäjiltä myös ilmailuhallinto. Näitä asioita ei kuitenkaan voine koskaan liiaksi korostaa. Ne ovat suoranaisten määräyksin säestettyjen vaatimusten lisäksi tietysti myös Hyvän ilmailutavan asioista.
Mutta kerropa sinä mitä uutta noiden asioiden hyväksi vielä voitaisi tehdä!

Olen Harri kanssasi ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikkien, myös moderneimpien elektronisten, koneessa olevien suunnistuslaitteiden hallinta kuuluu Hyvään ilmailutapaan. Tässä tietenkin painopiste pitää olla niiden käyttämisen hallinnassa enemmän kuin itse laitteiden tuntemuksessa (tuppaavat olemaan teknisesti jo erittäin monimutkaisia ja osin toki käyttääkin; lentäjän ei välttämättä tarvitse olla elekronikka- ja tietoteknologiainsinööri). Ongelma tässä kouluttajien suhteen on vaan se, että laitekirjo on valtava, tuskin kukaan kouluttajistakaan on niitä kaikkia edes nähnyt, eli kaikkien hallintaa ei voi tietenkään vaatia, vaan ainoastaan ne, jotka käytettävässä koneessa ovat. Tuppaavat käsikirjatkin olemaan aika mittavia.
Muutamia vuosia sitten suomentelin yhden Garminin käsikirjan kotikerhoni jäsenten ja lento-oppilaitteni käyttöön, taisi tulla jotain noin 80 sivua A4: sia tekstiä. Viime kuussa sain valmiiksi suomennokseni WinPilot :n ohjekirjasta, tuli 99 sivua A4 :ia tekstiä ja kuvia. No jää siinä vielä tietysti vielä tehtävää lennnonopettajana vähän neuvoa ja harjoituttaa käyttöä, ei se ihan sillä mene, että lyö käsikirjan käteen. Noita laitteita pitää näpelöidä aika paljon niin maassa kuin ilmassakin, jotta homma sujuu.

PS. Ei kai tuo kaikki edellä käyty keskustelu nyt sentään ihan pelkkää hurskastelua sentään ollut, vai oletko todella sitä mieltä?

Hyvin Vapun ilmailuterveisin
Risto Niemi

Jari Kaija · toukokuu 01, 2006, 22:19:15

Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - toukokuu 01, 2006, 21:54:36
Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:

Ei sitä kiinni kannata/tarvitse pitää. Käyttää sitä siinä vaiheessa sitten, kun on todennut, ettei
ole kykenevä kartanlukuun.

Harri Heikkilä · toukokuu 01, 2006, 22:31:03

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 01, 2006, 22:02:26
Olen Harri kanssasi ehdottomasti samaa mieltä siitä, että kaikkien, myös moderneimpien elektronisten, koneessa olevien suunnistuslaitteiden hallinta kuuluu Hyvään ilmailutapaan. Tässä tietenkin painopiste pitää olla niiden käyttämisen hallinnassa enemmän kuin itse laitteiden tuntemuksessa (tuppaavat olemaan teknisesti jo erittäin monimutkaisia ja osin toki käyttääkin; lentäjän ei välttämättä tarvitse olla elekronikka- ja tietoteknologiainsinööri). Ongelma tässä kouluttajien suhteen on vaan se, että laitekirjo on valtava, tuskin kukaan kouluttajistakaan on niitä kaikkia edes nähnyt, eli kaikkien hallintaa ei voi tietenkään vaatia, vaan ainoastaan ne, jotka käytettävässä koneessa ovat. Tuppaavat käsikirjatkin olemaan aika mittavia.

Muutamia vuosia sitten suomentelin yhden Garminin käsikirjan kotikerhoni jäsenten ja lento-oppilaitteni käyttöön, taisi tulla jotain noin 80 sivua A4: sia tekstiä. Viime kuussa sain valmiiksi suomennokseni WinPilot :n ohjekirjasta, tuli 99 sivua A4 :ia tekstiä ja kuvia. No jää siinä vielä tietysti vielä tehtävää lennnonopettajana vähän neuvoa ja harjoituttaa käyttöä, ei se ihan sillä mene, että lyö käsikirjan käteen. Noita laitteita pitää näpelöidä aika paljon niin maassa kuin ilmassakin, jotta homma sujuu.

Kyllähän se näin on. Suurin vastuu tässäkin koulutuskysymyksessä kiistatta jää sen itsenäiseen ilmailutoimintaan oikeuttavan lupakirjan haltijalle. PPL-peruskoulutuksessa ei ole nähdäkseni suuresti mahdollisuuksia näiden "modernien" suunnistushärveleiden käytön opetteluun - tekemistä riittää muutenkin, koulukoneista ei välttämättä löydy ko. laitteita. Ja mahtaako aihe edes löytyä syllabuksesta? Mutta eiköhän sen hyvän ilmailutavan yksi tärkeimmistä ilmenemismuodoista ole jatkuva itsensä kehittäminen.

Lainaa
PS. Ei kai tuo kaikki edellä käyty keskustelu nyt sentään ihan pelkkää hurskastelua sentään ollut, vai oletko todella sitä mieltä?

Ei toki kaikki. Mutta kyllä nuo äärimmäisimmät esitetyt näkemykset mielestäni jo hurskastelun puolelle menevät. Jos keskiarvoharrastelentäjä (siis 10-30 h vuodessa lentävä?) ei pyri harjoittamaan kaikkia suunnistustaitojaan kohtuullisen säännöllisesti niin kovin vähiin jää. Ja kuten todettua niin kyllä se GPS-laitteen käyttökin vaatii säännöllistä harjoittelua ollakseen sujuvaa - ihan siinä missä kakkaranpyörittely tai karttasuunnistus.

/Harri

Jaska · toukokuu 01, 2006, 23:09:03

Jos mennään ajassa taaksepäin, silloin oli yksityislentäjän-kurssin tuntimääränä 30.

Kun huomattava määrä pilotteja eksyi, vaikka koneessa oli Vorrit ja ADF:t, päätti
Viranomainen lisätä koulutustuntimäärää 35:een tuntiin ja sisällyttää Radiosunnistuksen ko. koulutusohjelmaan.Tämä lisätty 5 tuntia sisälsi Radiosuunnistuskoulutuksen.

Tällöin, etenkin CPC-koulutuksessa, mentiin radiaaleille ja kohti-ja poislentolinjoen hallinnassa, hakeutumiseen , linjojen vaihtoon ja linjoilla pysymiseen, mutta vain teoriapuolella.

Lentopuolella tuli hallita näitä laitteita vain; kohti-ja poislentoon ja sijainnin määrittelyyn ristipeilauksella.

Silloisella Johdetun-kurssilla ( YÖ-koulutus) tuli myös hallita lennolla noi linjan vaihdot ja hakeutumiset.

No, nykyisin kerrotaan mikä se GPS on ja se siinä.
Joskus opettaja sujauttaa yksinmatkalennolle oppilaalta salaa mukaan GPS:n ja katsoo lennon jälkeen, missä tuo suorin Malmi- Turku-Tampere reitti kulkikaan tänään.
Oli hauska kuulla oppilaan selityksiä reitiltä.
Mä luulin tuota tuoksi, viritin vahingossa väärän NDB- majakan, en seurannut karttaa riittävästi, gyro oli kuulemma ryöminyt, tuuli oli ihan muuta kuin ennusteessa jne.

No, lipespäs taas tarinoinnin puolelle.

Antti Laukkanen · toukokuu 02, 2006, 00:41:13

No niin, hyvää keskustelua täällä. Olit, Risto, oikeassa tuosta provosta - sekä siitä toisestakin, eli se karttavaatimus ei koske yksityislentotoimintaa. Mutta en tosiaankaan ole sillä mielellä liikkeellä, että vastustaisin tai väheksyisin kartan käyttöä. Aina se on mukana ja useimmiten seurannassa. Jos nyt lennän pommicavokissa Malmilta Lappeeseen, tuskinpa sitä silloin vilkuilen, koska kaikki olennainen informaatio on päässä ja reitti tuttu. Saatavilla se on. Pointtina lähinnä, ettei se kartta ole pakollinen, eikä sen puuttumisesta hirteen joudu

Jaska · toukokuu 02, 2006, 01:01:52

Lainaus käyttäjältä: Antti Laukkanen - toukokuu 02, 2006, 00:41:13
No niin, hyvää keskustelua täällä. Olit, Risto, oikeassa tuosta provosta - sekä siitä toisestakin, eli se karttavaatimus ei koske yksityislentotoimintaa. Mutta en tosiaankaan ole sillä mielellä liikkeellä, että vastustaisin tai väheksyisin kartan käyttöä. Aina se on mukana ja useimmiten seurannassa. Jos nyt lennän pommicavokissa Malmilta Lappeeseen, tuskinpa sitä silloin vilkuilen, koska kaikki olennainen informaatio on päässä ja reitti tuttu. Saatavilla se on. Pointtina lähinnä, ettei se kartta ole pakollinen, eikä sen puuttumisesta hirteen joudu

Hupsista..........

Eihän tuo koko yksityislentäminenkään ole pakollista.

vasta kun ajat reittiä liikenneluvilla, on pakko mennä kellon ja almanakan mukaan, vaikka yksin miehistösi kanssa.

Kuinkas muuten lennät karttasuunnistusta matkalennollasi , ilman karttaa. Rautateitä myötäillen

Tuo karttasuunnistuksen osaaminen ja hallinta on yksi PPL-koulutuksen kulmakivi ja johtotähti.

PPL-kurssi tähtää itsenäisen matkalennon suorittamiseen.
Whittuhu siihen mitään karttoja ole pakko olla mukana, niinkös.

Risto Niemi · toukokuu 02, 2006, 13:06:05

Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - toukokuu 01, 2006, 21:54:36
Minkäs tuomion arvon raati antaa jos lennän kartalla ja kompasilla ja käytän apuna VORria ja ADFää mutta pidän kepsun kii....? :huh:

Heippa Ari

En tiedä sen paremmin tuomioista kuin raadeistakaan, mutta omana mielipiteenäni voin esittää seuraavaa:

Ei menettelyssäsi mitään vikaa ole, ei olisi silloinkaan vaikket käyttäisi edes VOR: ia ja ADF: ää apuna lainkaan.

Harjoittelumielessä on ihan hyvä lentää riittävästi tukeutuen suunnistuksessa pelkästään kartan ja kompassin apuun, se on itse asiassa erittäin tärkeää.

Noiden muiden välineiden (ADF, VOR, GPS, YMS.) käytön harjoittelu riittävästi on niin ikään tärkeää ja ehdottomasti myös tarpeen tietyissä olosuhteissa ja tarkoituksissa, jos sellaiset vehkeet vaan koneessa ovat.

Varmistusmielessä ei ole ollenkaan pahaksi, vaan päin vastoin hyväksi, käyttää samanaikaisesti kaikkia käytettävissä olevia menetelmiä suunnistukseen. Sehän vain varmentaa suoritusta.

Jos harjoitellessasi jotain lajia, esimerkiksi kartta-kompassi-laskelmasuuunistusta, et luota itseesi olla "lunttaamatta" voit aina panna ADF: n tai VOR: n kiinni tai väärälle taajuudelle (ne kyllä heräävät mahdollisesti tarvittaessa nopeastikin toimintakuntoon) ja panna esimerkiksi GPS:n näytön vaikkapa näyttämään sivua, jossa ei näy suunnistustietoa (sekin on tällöin mahdollisesti tarvittaessa nopeasti toimintakuntoinen).

Jos GPS on viimeksi suljettu jossain hyvin kaukana siitä paikasta (varsinkin eri mantereella), jossa nyt ollaan, se joutuu tekemään käynnistyksen jälkeen melko paljon laskentatyötä paikantaakseen ensin itsensä, jotta saa tarvittavat satelliittien signaalit kiinni ja tämä voi viedä melko pitkän ajan, jonka jälkeen laite vasta on käyttökelpoinen suunnistukseen. Jos tämä "alkulaskenta" tapahtuu vielä liikkeessä (erityisesti suurella nopeudella) on laskentayön määrä ja siihen kuluva aika vielä pitempi. Tämän vuoksi on mielestäni suositeltavaa, että laite on koneessa koko ajan käynnissä, vaikkei sen näyttöä hyväkseen käyttäisikään, sen saa kuitenkin tällöin tarvittaessa nopeasti käyttöönsä.

Itse lennätän kouluttaessani oppilaillani matkalentoa ensin karttaa-kompassi suunistuksena, sitten radiosuunnistuksena ADF: ää ja VOR: ia käyttäen, sitten GPS: ää käyttäen ja lopuksi kurssin viimeisen pitkän yksinmatkalentosuorituksen kaikkia herkkuja hyväksi käyttäen. Jokaisen tavan erikseen hallinnan toki vaadin ennen tätä.

Risto Niemi

Antti Laukkanen · toukokuu 02, 2006, 15:17:47

Lainaus käyttäjältä: Jaska - toukokuu 02, 2006, 01:01:52

Eihän tuo koko yksityislentäminenkään ole pakollista.

No ei ole ei. Eikä kaupallinenkaan ilmailu sen paremmin. Jollakin voimassaolevilla säännöksillä molempia silti kuuluisi harjoittaa, mikäli mieli nyt kuitenkin tekee. Se on vähän niinkuin tuo PolkyPyöräily.

LainaaKuinkas muuten lennät karttasuunnistusta matkalennollasi , ilman karttaa. Rautateitä myötäillen
Tuo karttasuunnistuksen osaaminen ja hallinta on yksi PPL-koulutuksen kulmakivi ja johtotähti.

Väitinkös moista harrastavani? Noin seitsemään kertaan ylistin hommaa ja kehuin sitä harjoittavani ja siitä tykkääväni. IFR ja IFHW-lennot ovat sitten ihan eri juttu (joo joo, railroads ja highways...) Ainut poikkeus on, jos reitti on niin tuttu, ettei karttaa tarvitse. Helevettiäkö sitä sillon tihrustamaan. Jää enemmän aikaa katsella maisemia ja siinä sivussa tarkkailla ilmatilaa.

LainaaPPL-kurssi tähtää itsenäisen matkalennon suorittamiseen.
Whittuhu siihen mitään karttoja ole pakko olla mukana, niinkös.

Eikös PPL-tähtää itsenäiseen lennonsuorittamiseen ihan kaikissa eri tilanteissa eikä mitenkään spesifioiden matkalentämistä? Ja jos noita aiempia kommentteja taas sangen huolella lukee, saattaa jopa havaita tulkinnan olevan koko lailla virheellinen... Vaan tiivistäen ja ferriittiseoksesta vääntäen, kartta mukaan koneeseen ja sitä karttasuunnistusta harjoittamaan. Ei siinä mitään epäselvää ole. Siltikään sitä ei ole PAKKO sinne ottaa eikä varsinkaan lukea, mikäli retki hoituu ilmankin. Useimmiten ei hoidu.

Harri Heikkilä · toukokuu 02, 2006, 16:59:32

Kärkevähkö sanailua. Pitäisikö tänne laittaa seuraavaksi äänestys, että kuinka moni on vahingossa taikka tahallaan lentänyt joskus ilman voimassaolevaa ilmailukarttaa? :

/Harri :mellow:

Sakke · toukokuu 02, 2006, 17:37:15

Lainaus käyttäjältä: Harri Heikkilä - toukokuu 02, 2006, 16:59:32
Kärkevähkö sanailua. Pitäisikö tänne laittaa seuraavaksi äänestys, että kuinka moni on vahingossa taikka tahallaan lentänyt joskus ilman voimassaolevaa ilmailukarttaa? :

No mulla ei ole sattunut vielä tänä vuonna mukaan. Tosin vasta 6h kasassa. Mutta jos on kartta mukana, se on yleensä aika tuore: Kisoissa saa niin paljon miinuksia kun ajaa kielletylle alueelle. Melkein joka vuosi niitä karttoja pitää ostella. Eikös tällekin vuodelle pitäisi taas hommata uusi?

Sakke · toukokuu 07, 2006, 21:58:47

Tänään oli kartta mukana.

kmarkkuvv · toukokuu 09, 2006, 12:56:27

Minulta saa tulla pöllimään kartan ja gps:n (jota yleensä käytän suunnistuslaitteena) kesken "väkisinlennon" koska kun lennän moottorilla olen kartan ja kompassin, tai gps:n avulla asettanut koneen kulkemaan jotain edestäni valittua kiintopistettä kohti ja suunnistan siis sitä kohti. en kompassin mukaan enkä gps:n mukaan vaan VISUAALISESTI maiseman mukaan. Samalla olen kartalta seurannut aikajanaa apuna käyttäen etenemistäni ja tiedän maanopeuteni ja sijaintini eli osaan päätellä kauanko vielä kestää perille. Saman tiedon saa myös gps:stä ja paljon helpommin. eli tiedän minne menen ja kauanko pitää jatkaa. Sen kun haette kartan ja gps:n pois. ja viekää kompassikin, likimääräinen apulaitehan se muutenkin on.

Mutta kun purjelennän niin tarviin sen gpssän jo ihan siksi että uskoisivat missä olen käynyt. :

Kartta vai GPS??? No minä ainakin työssäni teen karttoja GPS:llä

Markku

"May The Lift Be With You"

kmarkkuvv · toukokuu 12, 2006, 22:49:35

Lainaus käyttäjältä: Jari Kaija - toukokuu 01, 2006, 21:37:23

Mitä ihmeellistä tässä on. VFR lennolla käytetään karttaa ja kompassia. IFR lennolla käytetäänkin sitten suunnistukseen sitä muutakin koneesta löytyvää arsenaalia. Kuinkahan monella gepseilijällä on suoritettu IFR paperit, sekä pyydetty lennonjohdolta IFR selvitys lennolle.

Minulle riitti. Tehkää mitä lystäätte

Lainaa

Ops M1-1, eli lentosäännöt eroittelee VFR ja IFR lentotoiminnan ainoastaan näkyvyyden, ei käytettyjen suunnistusmenetelmien mukaan. Eli VFR selvitys ei pois sulje gps laitteita eikä keinohorisonttia eikä.....
Joten edelleenkin lennän gepsillä matkaa ja kartta on viikattuna vieressä jos tarvetta ilmenee. Mutta ihan asiasta toiseen; VAL- kartta on tosi tarpeeseen ja aina riippumatta käyttääkö gps:ää vai ei. Olen nimittäin henkilökohtaisesti joutunut noloon tilanteeseen kun torni on selvittänyt " itäiseen odotukseen". Sitäpä et löydä ilmailukartasta etkä GPS;n kartalta. Tarvittava tieto
löytyy vain VAL-kartasta. Ilman sitä ainoa vastaus tornin ehdotukseen on : "ei voi suorittaa" ja jokainen kyllä arvannee mitä moisesta vastauksesta seuraa :'( :'(

Markku

"May The Lift Be With You"

P.S. Kokeilin edellisen viestin yltiöpäistä lupaustani kartan ja gps:n Ja kompassin poistosta kesken lennon matkalla EFJY-EFPK siten että Jyväskylän lähialueen jälkeen siirsin kartan ja gps:n syrjään ja yritin olla katsomatta kompassia. Seuraus; Kaksi minuuttia ennen aikojaan näin kentän N. 200 m vasemmalla.

Toma · toukokuu 20, 2009, 11:16:43

Herätetäänpä tämäkin henkiin...

huolestuttavia uutisia GPS käyttäjille: http://www.digitoday.fi/mobiili/2009/05/20/gps-lahella-romahdusta/200912690/66

Nyt taitaa olla parasta kaikkien päivittää se paperikartta viimeisimpään (ja tiedot miten sitä käytettiinkään) sekä merkata edes joskus lennon aikana siihen, missä sitä viilettää ;-)

Eikö GPS approach ole ihan virallisesti hyväksytty IFR lähestymistapa (Nonprecision), miten ne saa taattua että homma toimii satelliitin sanoessa sopimuksensa irti, maa-asemien kanssa vai?

[Offtopic] Tokiossa ei sitten kannata GPS katkoksen aikana Taksiin hypätä, siellä kun koko taksiliikenne enemmän tai vähemmän perustuu GPS:än toimintaan ja talojen numerointi on rakennusvuoden mukaan eikä teillä ole nimiä... [/Offtopic]

MBK · toukokuu 20, 2009, 14:39:24

Mukavin tapa suunnistaa näillä hitailla pienkoneilla on silleen, että käyttää GT-karttaa 1:200 000, ja ajaa siten, että katsoo pääasiassa sivuikkunasta alas vasempaan, jolloin pysyy tarkasti kartalla ja reittiviivalla. Kompassiin ja etusektoriin tarvitsee katsoa vain sillon tällön, ja käännepisteissä.

Flying_Finn · toukokuu 20, 2009, 18:50:21

Lainaus käyttäjältä: MBK - toukokuu 20, 2009, 14:39:24
Mukavin tapa suunnistaa näillä hitailla pienkoneilla on silleen, että käyttää GT-karttaa 1:200 000, ja ajaa siten, että katsoo pääasiassa sivuikkunasta alas vasempaan, jolloin pysyy tarkasti kartalla ja reittiviivalla. Kompassiin ja etusektoriin tarvitsee katsoa vain sillon tällön, ja käännepisteissä.

Ilmatilaa ja muuta liikennettä ei tarvitse seurata, suomessahan on niin vähän liikennettä että mitä niistä turhaan välittää. *sarkasmia*