Autobensan sopivuus ilmailumoottoreihin??!

Aloittaja Jari Lanteri, maaliskuu 14, 2006, 12:12:55

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Jari Lanteri

Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Kertokaas siis viisaammat, vieläkö uskaltaa 98E-autobensaa tankata 912-Rotaxiin?

JLa

Risto Niemi

Kysäisepä suoraan Nesteeltä, niin saadaan kenties varmuus kaikille. ja pistä vielä saamasi vastaus tälle palstalle tiedoksi.

Ainakin Nesteen verkkosivustolla olevassa FUTURA BE98, Rikitön - bensiinin tuoteselosteessa lukee vielä tänään edelleen seuraavaa: "Tuotteen valmistuksessa ei käytetä alkoholeja (MeOh maks 0,2 til-%), eikä fosforipitoisia komponentteja."

Tuoteselosteen päiväys on tosin 1.4.2005, mutta käsittääkseni se olisi pitänyt päivittää myös Nesteen verkkosivuilla uudempaan, mikäli tuon noudattamisesta olisi luovuttu ko. päivämäärän jälkeen.

T. Risto Niemi

Ari Simonen

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55
Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Kertokaas siis viisaammat, vieläkö uskaltaa 98E-autobensaa tankata 912-Rotaxiin?

JLa
Asiasta neljänteen...jos tuo huhu pitäis paikkansa ei varmaan tarviis käyttää jäänestoa bensan seassa?

Nuutti

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - maaliskuu 14, 2006, 12:12:55
Kuulin eilen pelottavan asian: Neste on noin vuoden ajan lisännyt autobensaan n. 3% etanolia kaikessa hiljaisuudessa. Tämä etanoli on myrkkyä moottorin tiivisteille, ja ilmeisesti onkin löydetty tiivisteenpaloja kaasuttimista...

Miksihän ne noin tekisivät, kun etanolin on julkisuudessa kerrottu olevan kalliimpaa kuin sillä korvattavien raaka-aineiden? Etanolin lisäämistähän kokeiltiin joitakin vuosia sitten, mutta eikö nämä kokeilut ole jo päättyneet?

Tulevaisuudessa (2008 alkaen) tilanne saattaa muuttua, mikäli ehdotukset bioaineiden käyttöpakosta etenevät laiksi.

Saako tyyppihyväksytyissä Rotaxeissa käyttää alkoholia sisältävää polttoainetta tai onko se muuttumassa tulevaisuudessa mahdolliseksi?

-Tero-

Jari Lanteri

Kysyin asiaa sähköpostitse Nesteeltä, tässä vastaus:

Kiitos viestistäsi
Tieto pitää paikkansa. Vuosien 2002 -2004 aikana valmistamamme  (myös muille yhtiöille)  ja myymämme 98 oktaaninen bensiini oli laadultaan biobensiiniä, lähinnä Etelä-Suomen alueella, mikä sisälsi etanolia max. 5%. Veroteknisistä syistä juuri tällä hetkellä etanolia ei lisätä, mutta jatkossa ilmeisesti biobensiini tulee taas markkinoille.
Tuote täyttää eurooppalaisen EN228 standardin ja autonvalmistajien vaatimukset.
Lentokonemoottoreiden valmistajat saattavat asettaa polttoaineelle muita, esim. saksalaisten normien mukaisia vaatimuksia, jotka poikkeavat edellämainituista standardeista.


Nyt olisi syytä saada niiden moottorinvalmistajien lausunnot asiaan, jotka suosittelevat autobensiinin käyttämistä moottoreissa, ainakin Aerotecno Oy Rotaxin maahantuojana. Onko etanoli haitallista moottorijärjestelmän tiivisteille ja onko autobensiinin käyttö turvallista? Onko korvaavaa polttonestettä, kun 100LL:kin taitaa olla heikko vaihtoehto sisältämänsä rikin vuoksi?

JLa


Nils Rostedt

Rotax 912:n Operators Manualin mukaan polttoaineeksi kelpaa EN228 Regular, Premium ja Premium Plus sekä AVGAS 100. (100 hv S-malleissa Regular ei käy). Manuaali pätee kaikille 912-versioille, UL sekä tyyppihyväksytyt.

Nesteen Futura 98 tuoteselosteessa, johon Ristokin viittaa, lukee: "Tuote täyttää SFS-EN 228 vaatimukset. Spesifikaation tulkinnassa käytetään ISO 4259:n mukaista menettelyä."
Maahantuojan kommentti tähän asiaan olisi kyllä mukava nähdä. Rotaxeissa varmasti käytetään maassamme muutakin autobensiiniä kuin Nesteen.

Jari Lanteri

Niin, ymmärsin, että Neste jalostaa myös monen muun yhtiön bensiinin, joten sikäli asia koskee nyt myös muita kuin Nesteen huoltoasemia ja Futura-merkkistä bensaa.

Toisekseen, Nesteen vastineessa puhuttiin vuosista 2002-2004, joten tuoteseloste kai siten vastaa nykytilannetta (eli bensiini ei sisällä etanolia). Sellaista tilannetta, että tuoteseloste ei vastaisi todellisuutta, ei kai ole ollut? Silti, en ainakaan itse muista koskaan kuulleeni mistään ns. biobensiinistä.

Kolmanneksi, vastineessa puhutaan 98-oktaanisesta bensiinistä etanoliasiassa. Laitoin lisäkysymyksen Nesteelle koskien 95-oktaanista. Josko 95 kävisikin Rotaxiin paremmin - tietääkseni 98:a on käytetty lähinnä sen sisältämien suoja-aineiden vuoksi?

JLa

P.Lehtinen

Laitoin tehtaalle kyselyn tuosta etanoli asiasta. Suoraan sanoen on aika vastuutonta Nesteeltä olla ilmoittamatta noinkin suurista muutoksista polttoaineissa. Olemme jo pitkään ounastellet tälläisiä muutoksia polttoaineissa( ehkä ULS-moottoreiden käynnistysongelmat, tämä on vain mutua). Suomeen tulee ainoastaan GreenEnergyn ja statoilin bensaa joillekin harvoille asemille, joten valitettavasti kaikki muu on Nesteen sekoittamaa tavaraa. Öljy-yhtiöt laittavat sitten omat lisäaineet jotta siitä Futurasta tulee Terraa...Toisaalta Brasiliassa lennetään Rotaxilla etanolilla mutta siitä ei ole tietoa ovatko tiivisteet samoja kuin eurooppaan myydyissä moottoreissa.  100LL on sikäli "turvallinen" polttoaine, että se on kaikkialla saman standardin mukaisesti valmistettua. Heikkoutena siinä on lyijy joka kerääntyy pikkuhiljaa moottorin sisälle, mäntiin, kansiin, venttiileihin, vaihteistoon ym. aiheuttaen korroosiota osissa. Toinen heikkous on sen huono syttyminen kylmässä. Ei tahdo ULs lähteä tulille heikolla akulla, 100LL bensalla ja -15 pakkasella...
UL- moottorissa (80hv) voidaan käyttää 95E:tä mutta manuaalin mukaan(kuten aiemmin mainittiin) ULS(100hv) tarvitsee 98E:n. Tämä 98E:n vaatimus johtuu suuremmasta puristussuhteesta, ei suoja-aineista.
Palaan aiheeseen heti kun saan asiaan faktaa Rotaxilta.

Risto Niemi

Heippa

Keskustelu aiheesta pyörähti ihan jalostavaan suuntaan. Jari jo kerkisi saamaan Nesteen vastauksen ja Pertti lähti ansiokkaasti selvittämään yhden moottorin valmistajan kantaa. Hyvä näin.

Minäkin kerkisin jo lähettämään Nesteelle kyselyn johon en vielä ole saanut vastausta. Panen kysymykseni lainauksena tähän alle tiedoksenne ja palaan asiaan, kunhan saan vastauksen.

Kiinnittäisin kuitenkin jo nyt huomiotanne myös siihen, että alkoholit polttoaineessa voivat aiheuttaa harmia myös muuhun kuin moottorin tiivisteille, käynnistysominaisuuksille jne., kuten kysymyksessänikin esitän.

Mm. polttoainejärjestelmän muissa osissa kuin moottorissa voi olla komponentteja, jotka eivät siedä hyvin alkoholeja, esimerkiksi tiivisteet, pa-säiliön pinnoitteaineet jne. Niin ikään alkoholit kuten myös kaikki muutkin helposti höyrystyvät aineet saattavat lisätä höyrylukon muodostumismahdollisuutta varsinkin polttoainejärjestelmän imupuolella, jossa paine on alhainen, erityisesti tietenkin korkealla lennettäessä.

Lainaus Nesteelle internetissä esittämästäni kysymyksestä:

"Sisältävätkö Nesteen toimittamat bensiinit 98E JA 95E alkoholeja, ja jos sisältävät, niin kuinka paljon enintään?

Olen aktiivinen lentoharrastaja ja kysymykseni johtuu erään ilmailun harrastajan epäilystä, että polttoaineeseenne olisi alettu viime vuoden kuluessa sekoittaa etanolia.
Varsinkin ultrakeveissä lentokoneissa, mutta myös joissain yleisilmailulentokoneissa käytetään 98E moottoribensiiniä. Kuitenkin käytettävien moottorien ja koneiden polttoainejärjestelmien tiivisteet eivät yleensä kestä hyvin alkoholien vaikutusta ja korkeammalle lennettäessä alkoholit voivat herkästi aiheuttaa alhaisessa ulkoisessa ilmanpaineessa myös höyrylukon polttoaineen syöttöön.

Kuitenkin ainakin Nesteen verkkosivustolla olevassa FUTURA BE98, Rikitön - bensiinin tuoteselosteessa lukee vielä tänään edelleen seuraavaa: "Tuotteen valmistuksessa ei käytetä alkoholeja (MeOh maks 0,2 til-%), eikä fosforipitoisia komponentteja."
Tuoteselosteen päiväys on tosin 1.4.2005, mutta käsittääkseni se olisi pitänyt päivittää myös Nesteen verkkosivuilla uudempaan, mikäli tuon noudattamisesta olisi luovuttu ko. päivämäärän jälkeen.

Olen luottanut tuohon verkkosivuillanne olevaan tuoteselosteen tekstiin ja pyydän nyt teidän varmistustanne asiaan, jotta voin saattaa asiasta oikeata varmennettua tietoa myös kanssailmailijoille.

Parhain ilmailuterveisin
Risto Niemi
Suomen Ilmailuliitto ry:n
Moottorilentotoimikunnan puheenjohtaja"

Terveisin
Risto Niemi

Nuutti

Minä tiedustelin Pettersen Aviationilta (on hankkinut ison kasan STC:itä eri rungoille ja moottoreille) heidän suunnitelmiaan hankkia hyväksyntä etanolia sisältävän bensan käytölle heidän STC:llä varustetuissa koneissa ja he eivät tällaista suunnittele tekevänsä, koska se edellyttäisi heidän mukaansa koko sertifiointiprosessin viemistä läpi uudelleen.

-Tero-

Teppo Miettinen

FLYER lehden helmikuun numerossa oli useamman sivun artikkeli autobensan käyttämisestä lentokoneissa.

Artikkelissa annettiin vinkki miten voi kohtuu simppelisti tarkastaa sisältääkö polttoaine alkoholia:

Tarvitset pitkän ohuen säiliön (koeputki) jossa on merkintä noin puolenvälin paikkeilla ja toinen kymmenen prosenttia tästä.
Täytä koeputki vedellä tarkastikymmenen prosentin merkkiin asti. Lisää polttoainetta puolenvälin merkkiin asti.
Tulppaa putki ja ravista kunnolla. Aanna tasaantua pari minuuttia.
Jos näkyvä vesimäärä on vähääkään noussut, sisältää polttoaineesi alkoholia.

-Teppo

JuhaV

Autobesasta vähän lisää, eli Neste ja muut vastaavat yhtiöt sanovat polttoaineen täyttävän EN228 "standardin" ja puhuvat vain ethanolista, mutta EN 228 sallii paljon muitakin aineita ja pitoisuuksia. EN 228 normi sallii maximissaan 2.7%:n happipitoisuuden ja millä se taas saavutetaan on esim. Ethanol. Tossa lista sallituista "hapetin" aineista ja max. määristä:
- Methanol 3%
- Ethanol 5%
- Iso-Propyyli alkoholi 10%
- Iso- Butyyli alkoholi 10%
- Tetra-Butyyli alkoholi 7%
- Ethereitä jossa hiiliatomeita on 5 tai enemmän 15%
- Muut hapettimet esim.( Methoxybentsene )
Kyseisiä aineita voidaan käyttää sallituissa rajoissa siitä asiakkaalle kertomatta. Ainakaan U.S.A.:ssa ei tällä hetkellä saa laillisesti ja turvallisesti käyttää polttoaineita jotka sisältävät alkoholia STC, mutta taas pottoaineet jotka on sekoitettu ASTM D-439 & D-4814 mukaan ja eivät sisällä alkoholia sekä " hapettimena" käytetty Methyl Tertiary Butyl Ether ( MTBE ) tai Ethyl Tertiary Butyl Ether    ( ETBE ) ovat hyväksyttävissä ja laillista käyttää STC.
Alkoholin lisäämisessä on omat hyvät ja huonot puolet minä en ainakaan enää lisäisi "jäänestoa" tankkiin taitaa sitä olla jo riittävästi valmiina, lisäksi alkoholi sitoo enemmän lämpöä höyrystyäkseen, mikä taas voi edesauttaa kaasuttajan jäätymisessä, lisäksi näytteen otto tankista ja polttoaine järjestelmästä ei kerro mielestäni totuutta jos näytteessä näkyy vesipisaroita bensassa on todella vettä, koska alkoholi ja vesi sekoittuu ja jos polttoainessa on jo esim. 5% ethanolia paljonko täytyy olla vettä että se erottuu?
Nelitahti moottoreille alkoholi ei ole niin suuri ongelma, mutta kaksitahtiset ei siitä oikein pidä, alkoholi kun on aika hyvä liuottamaan öljyä.
Se tuli jo aikaisemmin selväksi, että tiivisteet ja kaikki kumiosat, jotka ovat kosketuksissa polttoaineen kanssa ovat kovilla.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että voihan niiltä Nesteenkin hepuilta asioita kysellä, mutta ei oikein tahdo henkevää keskustelua aiheesta syntyä.
Kun joku aine kielletään pitää keksiä joku "vähemmän" vaarallinen aine ja kyllä ne kemistit keksii, niin ja taitaa siinä olla jotain tekemistä voiton maksimoinnillakin. Minusta tuntuu siltä, että taitaa ne päästä kohta muillakin moottoreilla varustetut lentolaitteet maistamaan tätä kakkua.

Juha

Risto Niemi

Jatkan aiheeseen vielä hieman täydennystä. KOMISSION PÄÄTÖS 18.02.2002, polttoaineen laatua koskevien kansallisten tietojen tiivistelmien toimittamisessa sovellettavista ohjeista (2002/159/EY) kertoo JuhaV:n kertomien EN 228 normin lukujen yärajojen lisäksi tuohon kohtaan Muut hapeteut hiilen johdannaiset 10 % max.
Mm. Nesteen noudattama normi EN 228 sallii yhteensä varsin paljon alkoholeja käytettäväksi, jos niin halutaan, eikä sitä ole pakko asiakkaille edes ilmoittaa, kunhan pysytään ko. normin rajoissa.

Toinen asia on sitten se, että kun valmistaja itse vapaaehtoisesti ilmoittaa omassa tuoteselosteessaan ilmoittamansa normin noudattamisen lisäksi omia, ohi normin meneviä, sitä ahtaampia rajoja tuottensa sisällölle, on  mielestäni niin, ettei ole pelkästään kohtuullista, että se niitä noudattaa, vaan käsittääkseni se ei voi olla niitä noudattamatta. Muutoinhan kyse olisi selvästä valehtelusta, josta saattaisi olla todella vakavia seurauksia.
Kaikki tiedämme, että sekä USA:ssa että keski-Euroopassa on saatavilla moottoribensiiniä, joka on valmistettu sellaisen normin mukaisesti, ettei se sisällä alkoholeja sellaisia määriä, etteikö sitä olisi voitu hyväksyä STC:llä käytettäväksi myös tyyppihyväksytyissä lentokoneissa ja lentomoottoreissa. Nesteen käyttämä normi EN 228 ei riittävästi rajoita mm. alkoholien käyttöä seososana tätä tarkoitusta varten. Sen sijaan, jos Neste kuitenkin edelleen pitäytyy tuoteselosteensa lupauksessa olla käyttämättä bensiininsä valmistuksessa alkoholeja, soveltuu ko. polttoaine käsittääkseni moneen koneeseen ja moottoriin (varsinkin experimentaliin ja ultraan) käytettäväksi, tyyppihyväksyttyihin ei (ainakaan ilman STC:tä, jota tuskin on tai saa, ellei polttoaineen valmistusnormi tyydytä STC:n myöntäjän ehtoja).
Omaan Nesteelle esittämääni kysymykseen (joka on aiempana tällä palstalla) en vielä ole saanut vastausta, mutta palaan asiaan kun sen saan.

Risto Niemi     

P.Lehtinen

Rotaxin kommentti viinabensan käyttöön tulee tässä:

"The European Norm EN 228 allow 5% alcohol in the fuel.We never tested this fuels with higher rate of alcohol, but we know that the rubber parts we are using in the fuel system should get no problem to an alcohol rate of 10%.
So I think the Finish fuel should be no problem for our engines"

Eli voitte huoletta lentää Rotaxin moottoreilla suomen BE95/98:lla.



Risto Niemi

Hei taas liitän alle kopion viimeisistä käymistäni viestinvaihdoista Nesteen kanssa alkoholeista Nesteen moottoribensiinissä. Eiköhän noista tilanne selväksi tullut!
"From: "Risto Niemi" <[email protected]>
To: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
Sent: Tuesday, March 21, 2006 10:31 AM
Subject: Re: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus


Hyvä Kalevi Lehtonen

Kiitos antamistasi tiedoista. Levitän kyllä mielelläni tietoutta asian tiimoilta Suomen Ilmailuliitto ry:ssä ilmailijoiden käyttöön.
Tuo alkoholien määrätieto polttonesteessä on meille eräs merkittävä tieto. Toki sen haittavaikutuksen merkitys on suhteellinen, mutta on tärkeää tiedostaa se ja ottaa sitten huomioon tarkoituksenemukaisella tavalla. Aivan pienet määrät eivät ainakaan nopeasti vauriota tiivisteitä, letkuja ja pinnoitteita moottorissa eikä polttoainejärjestelmissä, mutta vähän isompi määrä saattaa jo vaatia niiden materiaalin vaihtoa, jotta ne kestäisivät. Runsas määrä alkoholeja saattaa aiheuttaa höyrylukon syntymisen polttoainejärjestelmässä, ainakin hyvin korkealle lennettäessä. Mahdollisen veden erottaminen ja havaitseminen polttoaineesta saattaa vaikeutua ja siten sen pois laskeminen järjestelmästä ennen lentoa jne.
Kyllä me ilmailijat suhteellisen pienen alkoholimäärän kanssa saatamme tietyin varotoimin tulla toimeen, mutta toiveemme toki on, ettette sitä polttoaineeseen panisi, eikä ainakaan paljoa. Olisiko eräs vaihtoehto, että se lisättäisi tai annettaisi lisätä vasta jakeluasemilla, jos se ylipäätään katsotaan tarpeelliseksi.

Ystävällisin ja parhain yhteistyöterveisin
Risto Niemi    [email protected]

----- Original Message -----
From: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
To: "Risto Niemi" <[email protected]>
Sent: Tuesday, March 21, 2006 9:20 AM
Subject: RE: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus


Hyvä Risto Niemi
Saamani tiedon mukaan verkkosivuillamme oleva tuotetiedote vastaa vallitsevaa tilannetta. Tuotekortti vaihdetaan heti uuden laadun markkinoille tullessa. Asiasta tiedotetaan lehdistöä ja muita sidosryhmiä lähitulevaisuudessa. Olemme lisänneet nyt Sinut tiedotelistalle ja toivomme että tieto leviää siten kauttasi ilmailuharrastajille.
Lisätietoja kaupallisista asioista antaa mielellään kehtityspäällikkömme Markku Honkanen 010-4584827
 
Yst. terv.

Kalevi Lehtonen
Neste Oil Oyj
Kehittäminen ja Laboratoriot
GSM: 050-4583752
[email protected]



Kiitos, jään odottamaan.

Yst.Terv.
Risto Niemi    [email protected]

----- Original Message -----
From: "Lehtonen Kalevi" <[email protected]>
To: "Risto Niemi" <[email protected]>
Sent: Monday, March 20, 2006 1:53 PM
Subject: RE: NO-FB00207299 Bensiinin etanolipitoisuus


Kiitos palautteesta. Pyydän vastauksen asiasta vastuullisilta henkilöiltä.

Yst. terv.

Kalevi Lehtonen
Neste Oil Oyj
Kehittäminen ja Laboratoriot
GSM: 050-4583752
[email protected]"

Pertin toimittama Rotaxin lausunto heidän moottorinsa osalta on hyvä, mutta muistakaa kuitenkin, että muitakin moottoreita on ja polttoainejärjestelmä taas on yleensä koneen rungon toimittajan tekemä, sielläkin voi olla ja onkin noita alkoholeille arkoja komponentteja. Lisäksi tuota höyrylukkomahdollisuutta, veden liukenemista alkoholiin jne. on varottava
.
Terveisin
Risto Niemi


JuhaV

Hyvä Risto

Pidä meidät ajan tasalla, niin tiedetään mitä tankataan. Saksassa DAeC sopinut autobensaa kentille toimittavan TotalFinaElf yhtiön  ( yhtiöiden ) kanssa jonkinlaisesta "turvallisuuspaketista" missä ilmoitetaan esim. Bensiinin alkoholipitoisuus ym.
Tietysti Suomessa meidän käyttäjien määrä on vähän pienempi ja emme varmaankaan voi saavuttaa samoja etuja, mutta olisi varmaan hyvä, jos voit keskustella näistä meidän ilmailijoiden tarpeista ja huolista sinne Nesteen suuntaan.

Vielä kerran, ei ole hyvä käyttää "vanhaa" bensaa, koska erilaista Bensiiniä toimitetaan eri vuodenaikoina, niin kuin Dieseliäkin, eli tankkaa koneeseen talvilaadun bensiiniä kesällä on höyrylukon syntymisen riski huomattavasti suurempi ja vanha Bensiini voi suuremmalla todennäköisyydellä sisältää vettä ( koska alkoholi on perso vedelle ) ym. epäpuhtauksia. Itse ainakin pyrin ostamaan "menoveden" semmoisilta huoltamoilta missä polttoaineen myynti on kohdallaan.

Juha

Nuutti

Erään suomalaisen koneen autobensiinilupa näyttää löytyvän netistä. Tuon mukaan alkoholia tulee olla korkeintaan 1% ja huomautetaan erikseen, että speksit sallivat isomman alkoholimäärän autobensassa. Eli ilmeisesti speksin mukaista autobensiiniä saa käyttää vain, mikäli ei ole liikaa alkoholia.

-Tero-

Nuutti

Nyt sitä (eli alkoholillista bensaa) sitten saa:

Lainaa
Neste Oil tuo 98-oktaanisen biobensiinin Suomen markkinoille

3.4.2006

Neste Oil tuo ensimmäisenä Suomessa vähittäismyyntimarkkinoille biokomponenttia sisältävän bensiinin. Uuden Futura 98 -biobensiinin bio-osuus on 2–5 prosenttia. Bensiiniin lisättävä biokomponentti on joko EU:n alueelta hankittua etanolia tai etanolipohjaista ETBE:tä.

Biobensiinin jakelu alkaa Hanko-Tampere-Jyväskylä-Joensuu-linjan eteläpuolelta 10. huhtikuuta. Tuotetta on saatavana tämän alueen Neste-asemilta ja A24-automaattiasemilta sitä mukaa, kun asemat täydentävät varastojaan.

Futura 98 -biobensiiniä voi käyttää kaikissa bensiinimoottoreissa, sillä se täyttää voimassa olevat vaatimukset. Lisäksi polttoaineen kulutus, moottorin teho ja muut käyttöominaisuudet säilyvät ennallaan. Biokomponentti ei myöskään muuta bensiinin väriä eikä hajua. Biokomponentin käyttö polttoaineessa vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Futura 98 -biobensiinin lanseeraus Suomen markkinoilla tukee Neste Oilin strategiaa, jonka mukaan se keskittyy korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen öljytuotteisiin. Yhtiö toteuttaa tätä strategiaa määrätietoisesti monella tapaa muun muassa biopolttoaineiden kehittämisessä.

Neste-asemilla myytiin biobensiiniä kokeiluluonteisesti vuosina 2002-2004. Kokeilulla varmistettiin biobensiinin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin.

Futura 98 -biobensiini on litrahinnaltaan muutamia senttejä kalliimpaa kuin tavallinen Futura 98 -bensiini. Syynä on tavallista bensiiniä kalliimmat raaka-aineet ja se, että valtio ei tue biobensiinin myyntiä verohelpotuksilla.

-Tero-

Risto Niemi

Hei Tero

Kuten itsekin totesit on tuon alkoholeja sisältävän Futura 98:n jakelu tarkoitus alkaa 10.04.2006 alkaen, ei siis ole jakelussa vielä.
Nähtäväksi jää jätetäänkö ilman merkittävää alkoholien sisätöä omaava 98E saataville tuon edellä mainitun rinnalle ja jos niin mille asemille.
Neste minulle aiemmin lupasi toimittaa infoa asian suhteen, muttei ainakaan vielä ole toimittanut.
Nesteen verkkosivujen tuoteselosteessa on edelleen Futura 98:n tuotetiedote, jossa kerrotaan, ettei sen valmistukseen ole käytetty alkoholeja.
Sivuilla on jo myös tuotetiedote Futura 98B (olisiko mahdollisesti tuon alkoholillisen, siitä kun vielä toistaiseksi puuttuu sisältö kokonaan, eli on vain pelkkä otsikko).
Kuullostellaan ja ihmetellään. Luulisi ainakin joidenkin jakeluasemien kiinnostuvan hallvemmasta polttoaineesta, eli tuosta Futura 98:sta, jonka valmistukseen ei ole käytetty alkoholeja:

Terv.
Risto Niemi

Antsu

Eli kannattaako enää hankkia Cessnaan certifikaattia autobensaa varten jos, kuten olen ymmärtänyt, 2008 siirrytään autobensoissa kokonaan biobensaan kaikissa lajeissa. Silloinhan niitä suuren alkoholimäärän takia ei voi käyttää lentsikoissa.
Mitenkäs muuten auton tiivisteet kestää etanolin jos lentsikan tiivisteet ei kestä? Osaako joku selittää. Toinen ongelmahan taitaa olla mahdollinen ilmalukko, mutta mihin korkeuteen esim. 10% alkoholia bensan seassa ei vielä aiheuttaisi vaaraa? Tietääkö joku?

Tuomas Kuosmanen

Tuo ilmalukko-ongelmahan kaiketi ei sinänsä liity alkoholiin, vaan se on olemassa autobensaa käytettäessä vaikkei alkoholia olisikaan polttoaineen ainesosana?

//T

Risto Niemi

Antsulle ja Tuomas Kuosmaselle hieman joitain kommentteja tiivisteistä ja höyrylukosta.

Kyllä samat tiivisteet kestävät alkoholeja sekä autoissa että lentokoneissa. Autoissa vaan niiden kesto ei ole aivan yhtä kriittinen asia kuin lentokoneissa, koska käyntivarmuus on lentotoimissa varsin tärkeä asia, paljon tärkeämpi kuin maantiellä.
Lentokoneisiinkin voi toki asentaa elastomeeriosat (tiivisteet, letkut, kalvot jne.) polttoainejärjestelmään, jotka kestävät hyvin myös alkoholeja, samoin poltoainesäiliöiden sisäpuolen pinnoitusaineet. Ne eivät vaan välttämättä alunperin sellaisia ole ja tarvittava työ voi olla aika iso (varsinkin pa-säiliöiden sisäpinnoitteiden osalta, ja ainakin typpihyväksyttyjen koneiden osalta ko. töitä ei edes saa itse tehdä, eikä ilman ao. viranomaishyväksyntää eli muutoslupaa).

Höyrylukkoasia on edellistäkin kinkkisempi juttu. Muuten on tuossa autobensiinissä alkoholejakin helpommin höyrystyviä ja höyrylukkoa muodostamaan pyrkiviä komponentteja. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin kyse helposti hörystyvien komponenttien yhteismääräosuudesta. Esimerkiksi rajoja olosuhteille (mm. mihin korkeuteen saakka), joilla koneen polttoainejärjestelmä alkoholeja tuon mainitun 2 - 5 % sietää ilman merkittävää höyrylukkovaaraa on varsin vaikea määrittää, koska siihen vaikuttavat varsin monet asiat, mm. pa-järjestelmän pyörteisyys sen eri kohdissa (esimerkiksi liittimissä, hanoissa, jne.), josta pyörteisyydestä johtuen (varsinkin imupuolella, jossa paine on alhainen) aiheuttaa helposti höyrystymistä. Toinen merkittävä seikka, joka aiheuttaa helposti höyrylukkovaaraa on korkea lämpötila, joka voi aiheutua muun muassa siitä, että pa-järjestelmän osiin kohdistuu lämpökuormaa, esimerkiksi säteilemällä tai johtumalla lähellä olevista kuumista osista kuten pakosarja jne. Konetyyppikohtaiset pa-järjestelmän ratkaisut poikkeavat toisistaan niin paljon, että käsittääksen ainoa luotettava ja myös todennettu lähde asiaan on ko. konetyypille ilmailuviranomaisen myöntämä STC eli lisätyyppihyväksyntä moottoribensiinin (autobensiinin) käytölle ko. konetyypissä. STC :ssä on sitten kerrottu kaikki asiaan liittyvät ehdot.
Muissa tapauksissa on vain käytettävä tervettä järkeä ja otettava asioista selvää, muissa kuin tyyppihyväksytyissä konetyypeissä kun ei kaikissa saman konetyypin yksilöissä edes aina ole täysin samanlaiset polttoainejärjestelmät, eikä moottoritkaan.

Terv.
Risto Niemi   

Ari Simonen

Lieköhän tuo höyrylukkovaara miten todennäköinen edes teoreettisesti? Näillä nykyultrilla lennetään autobensalla ja ainakaan Ikaruksen käyttöohjekirja ei varoita höyrylukosta mitenkään. Ja ainakin meidän kerhon ultra on käynyt lentopinnalla 110....

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - huhtikuu 03, 2006, 22:00:17
Lieköhän tuo höyrylukkovaara miten todennäköinen edes teoreettisesti? Näillä nykyultrilla lennetään autobensalla ja ainakaan Ikaruksen käyttöohjekirja ei varoita höyrylukosta mitenkään. Ja ainakin meidän kerhon ultra on käynyt lentopinnalla 110....

Lentokäsikirja ja ultrissa lento-ohjekirja antavat ne polttoainevaihtoehdot (ja rajoitukset), jotka ovat polttoainejärjestelmään ja moottoriin hyväksytyt. Jos näistä poiketaan niin käytetään polttoainetta, jonka sopivuutta lentokäyttöön valmistaja/viranomainen ei ole tutkinut/hyväksynyt ja sen toimivuus järjestelmässä tai moottorissa on erikseen tositettava/hyväksytettävä.
Käytännössä höyrylukkovaaraa on vähäinen autopolttoaineilla, kun koneessa on kaasutinmoottori, pa-järjestelmä on putouspaineeseen perustuva (ylätaso ja tankit siivissä) ja toimitaan alle 3000 metrin korkeudessa sekä lämpötilat ovat tavanomaiset (alle 25).
On sitten toinen juttu jos koneessa on ruiskumoottori, alataso, tankit siivissä ja imupummpuihin perustuva polttoaineen siirto, lennetään korkealla pinnoilla tai korkealla olevilta kentiltä lämpimässä ilmassa. En edes lähtisi miettimään muun kuin lentobensiinin käyttöä näissä olosuhteissa.

Risto Niemi

Hei Ari

Höyrylukon todennäköisyydestä en tiedä tarkemmin, kun en ole etsinyt tilastoja. Sen kuitenkin tiedän, ettei vaara ole teoreettinen, vaan todellisia tapauksia on esiintynyt, myös lekobensalla, ja niistä on raportoitu. Mm. lekobensan valmistusnormit ovat aikanaan tehdyt sellaisiksi kuin ne nyt ovat juuri kokemuksien innoittamana. On esiintynyt tapauksia vielä lekobensanormien laatimisen jälkeenkin.

Kun EAA aikanaan ryhtyi ajamaan tuota STC :tä autobensan käytölle se suoritti runsaasti koelentoja eri koneilla ennen kuin se saatiin. Koneilla lennettiin runsaasti kokeita myös niiden palvelulakikorkeudella, esimerkiksi C182 :lla 6 415 m korkeudella. Yleensä noita STC :itä on saatu vain koneille, joilla ei kovin korkealle pääse. On tietenkin suhteellinen käsite paljonko on "korkealla", mutta niin on moni muukin asia.

Ultrilla eräs asiaa helpottava seikka lienee se, ettei niillä yleensä pääse kovin korkealle, mutta saattaa niissä olla monia muitakin ratkaisuja, jotka ovat eduksi, kun käytetään autobensaa.

Terv.
Risto Niemi 

Risto Niemi

Kerkisi Markku Hiedanpää lähettää tuon edellisen viestinsä sillä välin, kun tuota omaa edellistäni rustasin. Omaani ei edes olisi ollut tarpeen näin ollen lähettää.

Noin se juuri menee kuten Markku viestissään kertoo. Kannatta kaikkien aina muistaa.

Käyttäjä kun ottaa nuo näkökohdat huomioon, niin hyvin menee.

Koneen rakentajan kannattaa sitten miettiä enemmänkin ja ottaa asioista selvää huomioiden noita rakenteellisia seikkoja aina sen mukaan millaista polttoainetta aikoo koneessaan käyttää (muidenkin polttoaineen jakeiden laadut ja määrät merkitsevät, kuin alkoholit), muutoin ei tuo järjestelmän toimivuuden tosittaminenkaan oikein onnistu, eikä lentokäsikirjan kirjoittaminen tältä osin.

Terv.
Risto Niemi

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 22:47:43
Kun EAA aikanaan ryhtyi ajamaan tuota STC :tä autobensan käytölle se suoritti runsaasti koelentoja eri koneilla ennen kuin se saatiin. Koneilla lennettiin runsaasti kokeita myös niiden palvelulakikorkeudella, esimerkiksi C182 :lla 6 415 m korkeudella. Yleensä noita STC :itä on saatu vain koneille, joilla ei kovin korkealle pääse. On tietenkin suhteellinen käsite paljonko on "korkealla", mutta niin on moni muukin asia.

Mielenkiintoista: Mitenkähän tuo testattaisiin Rutan-derived canardeilla kun lakikorkeus on väittämän mukaan ylempänä kuin VFR-lentojen maksimikorkeus?
Saakos sinne yli FL200:lle luvan mennä tekemään koelentoa? Muutenkin tuo korkeusraja FL200 on kiintoisa siksi että kiinnostaa että voiko sen
ylittää tehdäkseen koelennon lakikorkeuden määrittämiseksi jollakin erikoisluvalla tms.?

Lainaa
Ultrilla eräs asiaa helpottava seikka lienee se, ettei niillä yleensä pääse kovin korkealle, mutta saattaa niissä olla monia muitakin ratkaisuja, jotka ovat eduksi, kun käytetään autobensaa.

Ultrissa käytetään usein Rotax 912-moottoreita, jotka kärsivät maahantuojan tietojen mukaan lentobensan käytöstä, maahantuoja suosittaa vain
tilapäistä käyttöä lentobensalla. Matkalennoilla 100LL:ää tosin on tilanteen pakosta pakko käyttää kun ei ole muuta kentillä tarjolla.
Siinä mielessä ei ole tuo korkeus mikään suuri ongelma, ainakaan meidän ultra ei juuri FL95:sta korkeammalle nouse
ja sinnekin nousee hyvin nihkeästi, valitettavasti. Toki jossakin kovassa nostossa voisi nousta, mutta moottorin voimin eipä juuri korkeammalle
kannata yrittää.

Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - huhtikuu 03, 2006, 22:45:26
On sitten toinen juttu jos koneessa on ruiskumoottori, alataso, tankit siivissä ja imupummpuihin perustuva polttoaineen siirto, lennetään korkealla pinnoilla tai korkealla olevilta kentiltä lämpimässä ilmassa. En edes lähtisi miettimään muun kuin lentobensiinin käyttöä näissä olosuhteissa.

Puhumattakaan siitä että siipitankkeihin porottaa CAVOK-päivänä keskikesällä aurinko muutaman tunnin kun kone on parkkeerattuna kentän laidalla.. lämpötila saattaa olla yhtäkkiä jotain muuta kuin 25 astetta.

//T

Jouni Laukkanen

Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - huhtikuu 04, 2006, 14:11:14

Mielenkiintoista: Mitenkähän tuo testattaisiin Rutan-derived canardeilla kun lakikorkeus on väittämän mukaan ylempänä kuin VFR-lentojen maksimikorkeus?
Saakos sinne yli FL200:lle luvan mennä tekemään koelentoa? Muutenkin tuo korkeusraja FL200 on kiintoisa siksi että kiinnostaa että voiko sen
ylittää tehdäkseen koelennon lakikorkeuden määrittämiseksi jollakin erikoisluvalla tms.?

Eiköhän se onnistu, kun aluelennonjohdon kanssa sopii. Transponderi olisi hyvä olla olemassa ja jos ei ole, niin sitten lyhytaikainen ilmatilavaraus.

Risto Niemi

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - huhtikuu 03, 2006, 14:39:45
Hei Tero

Kuten itsekin totesit on tuon alkoholeja sisältävän Futura 98:n jakelu tarkoitus alkaa 10.04.2006 alkaen, ei siis ole jakelussa vielä.
Nähtäväksi jää jätetäänkö ilman merkittävää alkoholien sisätöä omaava 98E saataville tuon edellä mainitun rinnalle ja jos niin mille asemille.
Neste minulle aiemmin lupasi toimittaa infoa asian suhteen, muttei ainakaan vielä ole toimittanut.
Nesteen verkkosivujen tuoteselosteessa on edelleen Futura 98:n tuotetiedote, jossa kerrotaan, ettei sen valmistukseen ole käytetty alkoholeja.
Sivuilla on jo myös tuotetiedote Futura 98B (olisiko mahdollisesti tuon alkoholillisen, siitä kun vielä toistaiseksi puuttuu sisältö kokonaan, eli on vain pelkkä otsikko).
Kuullostellaan ja ihmetellään. Luulisi ainakin joidenkin jakeluasemien kiinnostuvan hallvemmasta polttoaineesta, eli tuosta Futura 98:sta, jonka valmistukseen ei ole käytetty alkoholeja:

Terv.
Risto Niemi

Tässäpä tuota yllä olevassa viestissäni Nesteeltä kaipaamaani luvattua infoa nyt sitten on.

Sain sähköpostitse seuraavan viestin, jossa oli kolme PDF-liitettä:
Lähettäjä. Honkanen Markku
Lähetysaika: 5. toukokuuta 2006 klo 15:48
Vastaanottaja: Risto Niemi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hei
Viitaten aikaisempiin yhteydenottoihin bensiinien tuotetiedotteista haluan päivittää tilanteen osaltamme.
Tällä hetkellä etanolia ei käytetä 98 oktaanisessa bensiinissä muualla Suomessa kuin oheisella listalla mainuituissa kunnissa. Emme kuitenkaan enää takaa etteikö etanolipitoista bensiiniä voisi muissakin kunnissa olla.
Oheiset tiedot koskevat Neste ja A24 asemia. Muiden yhtiöiden tuotteiden osalta ajantasaisen tiedon saa kyseisiltä yhtiöiltä.
Tässä viimeisimät tuotetiedotteet.
<<Futura98bio.pdf>> <<Futura98.pdf>>
Niiden voimassa olevat versiot ovat myös luettavissa internetosoitteesta.
http://www.neste.fi/tuotteet_tuotelistaus.aspx?path=2589;2655;2698;2707;2708;4079&trnro=130#
Tällähetkellä Futura 98 -biobensiinin jakelualue on oheisen kuntalistauksen mukainen:
<<BIOASEMAT.pdf>>
 
ystävällisin terveisin
Markku Honkanen
Kehityspäällikkö
Polttonesteprosessi
Neste Markinointi Oy

Nyt on kyllä ilmailijoiden itse olla tarkkana ja huomioida huolellisesti kaikki nuo näkökohdat, joita tässä keskustelujuonteessa on esille tuotu. Alkoholeja nyt sitten on 98: iin sekoitettu, eikä määristä ole edes ihan tarkkoja tietoja. Sen verran kuitenkin, että mahtuvat EN228 - normin puitteisiin.

Seuratkaa tuoteselosteita Nesteen verkkosivuilta ja muiden jakeluyhtiöiden verkkosivuilta.

Ainakin Neste ilmoittaa verkkosivujensa kysymyksiä biopolttoaineesta kohdassa, ettei se merkitytä jakeluasemilla alkoholitonta 98: ia ja alkoholillista Bio 98: ia millään tavoin toisistaan erittyvästi. Asemilta voi vain kysellä tuoteselosteiden perään.

Tässä vaiheessa en tiedä voimmeko tehdä asian hyväksi vielä jotain, että alkoholiton pysyisi saatavilla jossain.

Terveisin
Risto Niemi

Hanu


Tietääkseni Suomessa on ollut ainakin pari tyyppihyväksyttyä lentokonetta, joiden Lycomingeissa on
kokeiltu 98E:n käyttöä polttoaineena.  Onko tästä asiasta olemassa virallista tutkimustietoa,
miten lyijytön E-autobensiini käyttäytyy perinteisen lentokonemoottorin kanssa?

Vieläkö nämä kokeilukoneet (toinen oli ainakin P28A) lentävät autobensalla?

Kotikentälläni lekobensa maksaa tällä hetkellä 1,76 e/l , joten kaikkia vaihtoehtoja tässä
pitää miettiä, niin kauan kuin Lycomingissa on vielä tiimaa jäljellä.

T:HaNu

kate

Lainaus käyttäjältä: Hanu - toukokuu 09, 2006, 11:39:37

Kotikentälläni lekobensa maksaa tällä hetkellä 1,76 e/l , joten kaikkia vaihtoehtoja tässä
pitää miettiä, niin kauan kuin Lycomingissa on vielä tiimaa jäljellä.


Mielenkiintoista noista hinnoista että juuri viime lauantaina tankattiin Räyskälässä
ja ainakin Nesteen automaatissa oli "vain" hieman yli 1.50 €/l . Sensijaan vapunpäivänä
EFTU shellissä oli kanssa yli 1.70€/l . Tarkistin vielä Nesteen hinnaston päivämäärän ja se
näytti olevan vastikään päivitetty.


Tosin, ilo on joka tapauksessa väliaikainen kun ensi vuoden alussa tuon kaiken päälle
tulee 40c+ALV ( n. 50 c) polttoaineveroa.

Kun vielä samalla tulee se systeemi että myös harrastekäytössä olevilla moottorikoneilla
pitää olla ne mitä ne nyt olikaan G- ja M organisaatiot eli sitten kaikesta täytyy
maksaa Konekorhoselle itsensä kipeäksi. Jos olen oikein ymmärtänyt niin
SIL:n suunnitelmiin ei kuulu ottaa harrastekäytössä olevien moottorikoneiden ottaminen
organisaationsa alle.

Kate

Hanu


Mielenkiintoista noista hinnoista että juuri viime lauantaina tankattiin Räyskälässä
ja ainakin Nesteen automaatissa oli "vain" hieman yli 1.50 €/l .



Tuohon Katen ylläolevaan kommenttiin; Oli säiliö sitten Nesteen tai Shellin, niin
saman tehtaan lekobensaa on tankissa.  Samalla Shellin laivalla Suomeen tuotu.
Hinnoittelu on sitten kummankin vapaassa harkinnassa.

HaNu

Risto Niemi

Lainaus käyttäjältä: Hanu - toukokuu 09, 2006, 11:39:37

Onko tästä asiasta olemassa virallista tutkimustietoa,
miten lyijytön E-autobensiini käyttäytyy perinteisen lentokonemoottorin kanssa?

T:HaNu

Kysymääsi tietoa on olemassa varsin runsaastikin. Eräs parhaista tietolähteistä tähän ovat Experimental Aircraft Association' in (EAA) verkkosivusto:

www.eaa.org/
>> SHORTCUTS
>> Choose a Shortcut
>> valitse STC for Auto Fuel
>> paina GO

Sieltä löytyy sivu: automobile fuel program, jonka alla kolme alaotsikkoa; Alternate Fuel Program, Research & Development ja Educational

Näiden alla on sitten tietoa aiheesta todella runsaasti, niillä kyllä pitäisi pärjätä varsin pitkälle.

Risto Niemi

P.Lehtinen

Limbachilta tullut tuore tieto "viinabensan" käytöstä Limbachin valmistamissa moottoreissa:


"Unsererseits bestehen gegen die Verwendung von Futura98B keine Bedenken. Der
Alkoholgehalt ist genau so gross wie er bei der EN 228 spezifiziert ist. Die
Alkoholgehalte an beiden Kraftstoffen sind gleich."


Juho

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 08, 2006, 15:58:23


Tässäpä tuota yllä olevassa viestissäni Nesteeltä kaipaamaani luvattua infoa nyt sitten on.

Sain sähköpostitse seuraavan viestin, jossa oli kolme PDF-liitettä:
Lähettäjä. Honkanen Markku
Lähetysaika: 5. toukokuuta 2006 klo 15:48
Vastaanottaja: Risto Niemi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Tällä hetkellä etanolia ei käytetä 98 oktaanisessa bensiinissä muualla Suomessa kuin oheisella listalla mainuituissa kunnissa. Emme kuitenkaan enää takaa etteikö etanolipitoista bensiiniä voisi muissakin kunnissa olla.

Lainaa


Etanolia ei käytetä muualla, mutta emme takaa, etteikö muualla myös käytettäsi.....Mitä tässä on oikein yritetty sanoa??



Jari Kaija

Lainaus käyttäjältä: P.Lehtinen - toukokuu 09, 2006, 17:56:34
Limbachilta tullut tuore tieto "viinabensan" käytöstä Limbachin valmistamissa moottoreissa:

Jotain hajua tuosta saa, mutta olisitko kiltti ja suomentaisit tuon skinheadien ihannoiman kielen  ;)

Risto Niemi

Lainaus käyttäjältä: Juho - toukokuu 09, 2006, 19:38:35
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - toukokuu 08, 2006, 15:58:23


Tässäpä tuota yllä olevassa viestissäni Nesteeltä kaipaamaani luvattua infoa nyt sitten on.

Sain sähköpostitse seuraavan viestin, jossa oli kolme PDF-liitettä:
Lähettäjä. Honkanen Markku
Lähetysaika: 5. toukokuuta 2006 klo 15:48
Vastaanottaja: Risto Niemi
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Tällä hetkellä etanolia ei käytetä 98 oktaanisessa bensiinissä muualla Suomessa kuin oheisella listalla mainuituissa kunnissa. Emme kuitenkaan enää takaa etteikö etanolipitoista bensiiniä voisi muissakin kunnissa olla.

Lainaa


Etanolia ei käytetä muualla, mutta emme takaa, etteikö muualla myös käytettäsi.....Mitä tässä on oikein yritetty sanoa??




Varmaan tuota Nesteen tarkoittamaa sanomaa tai sen tarkennusta on syytä kysyä suoraan Markku Honkaselta, joka sen on kirjoittanut.

Minä ymärtäisin sanoman niin, ettei Neste täysin kattavasti seuraa mihin sieltä haettava polttoaine loppupelissä kulkeutuu. Luonnollisesti Neste tietää omien jakelukanaviensa asiat paremmin kuin muut heiltä polttoainetta ostavat jakelukanavat. Mutta jos tarkempaa tietoa haluat, niin suosittelen kysymistä em. henkilöltä.

Risto Niemi

Kari Aspiola

Tuossa muutamassa aiemmassa kommentissa asiaa on jo jossainmäärin sivuttukin. Koitan tiivistää tähän joitain käytännössä havaitsemiani seikkoja.

Höyrylukon syntyyn vaikuttaa pääasiassa kolme eri tekijää yhdessä.

1. polttoaineen laatu

- tästä onkin jo edellisissä puheenvuoroissa runsaasti faktaa tietoa
- eräs asia on vielä vailla huomiota, autobensaa on kesä- ja talvilaatua, talvilaatu höyrystyy huomattavasti herkemmin kuin kesälaatu

2. vallitseva  paine

- paineen laskiessa saavutetaan vääjäämättä tilanne jolloin bensa alkaa höyrystymään järjestelmässä
- paine alenee aina pumpun imupuolella ja rakenteellisilla ratkaisuilla asiaan voidaan vaikuttaa (+/-)
- monissa tehtaan tekemissäkin koneissa on ylitetty pumpunvalmistajan maksimi imukorkeus asennuksissa (Pierburg  0,5 m)
- esim 4G:n tilanteessa "todellinen" imukorkeus voi ollakin nelinkertainen
- jos siirtopumppu sijaitsee tankin nestepinnan alapuolella, niin tilanne on huomattavasti parempi

3. polttoaineen lämpötila

- myös tehtaan tekemissä moottoriasennuksissa olen havinnut monissa koneissa, että imupuolen bensaletku on vedetty nippusiteellä suoraan kuumaan jäähdytysnesteletkuun kiinni
- onneksi joissain konetyypeissä on rakennettu polttoainejärjestelmän korkeimmalle kohtaa paluulinja takaisin tankkiin, siinä "jakopalikassa" on sellainen puolen millin reikä (suutin) josta kaikenaikaa paineellisesta järjestelmästä palautuu bensaa tankkiin vaikka moottori ei olisikaan käynnissä


Asiaa vielä sähköisistä bensapumpuista.

Pumppuja on ainakin kahta perustyyppiä (käyttötarkoituksen mukaan) rakenteellisesti on tietysti enemmänkin tyyppejä. Ns imupumppu (suction pump) sallii että pumppu sijoitetaan nestepinnan yläpuolelle. Valmistaja yleensä on ilmoittanut asennusohjeissaan maksimi imukorkeuden.

Ns painepumppu tai paineenkorotuspumppu (pressure pump) on tarkoitettu nimensä mukaan korottamaan lopullista painetta, se ei salli ollenkaan imukorkeutta vaan asennetaan joko olemassaolevan pumpun perään tai sitten nestepinnan alapuolelle.

Pumpun valintaa ei helpota yhtään se tosiasia, että aika harva varaosamyyjä on perehtynyt myymiensä pumppujen toimintaan.

Pumpun tuotto (litraa/minuutissa) on tietysti myös huomioitava, että se on riittävä. Jos on epäilyksiä niin ainahan asian voi mitata vaikka jälkeenpäin.


Tässä muutama kantapäänkautta opittu huomio.




Lauri

Olen lentänyt muutaman vuoden tyyppihyväksytyllä lentokoneella autopensalla, eikä mitään ihmeelistä siinä ole ollut. Ehkä noin 200h tullut lennettyä. Kone Grumman American AA5 Lycomin 320 E2G moottorilla. Ensinmäinen lupa Suomessa, kerhon Cessnaan otin toisena.
Tässä täytyykin sitten myös viranomaisia kiittää. Olivat sitten mukana kun aikani vänkäsin ja päästiin asiasta vähän pidemmälle, kun hain tuttujen malliksi miten euroopassa toimitaan. Kun toimitin oikean nivaskan papereita, leima tulikin nopeesti. Näin se homma etenee...

Hyviä puolia:
Ei tulpat lyijyynny
Ei ole vaidettu pariin vuoteen tulppia
Öljy säilyy pitkään puhtaan värisenä
Ei tarvi laihentaa, jos ei halua säästää
Ei korroosiota, ei rikkiä
Halvempaa
Helppo tankata, kun käy kentällä jaarittelemassa kaataa kanisterin samalla tankkiin ja ei tarvi ajaa tankkaukseen erikseen.

Jenkit testanneet sen 23 000 jalkaan saakka.

Reissullani eurooppaan, jo ruotsin puolella ensinmäisen kerran moottori pätki kun rupes olemaan lekopensan puolella, s**t

Ei ole kuin hyvää sanottavaa. Petersenin luvat ei käy euroopassa, kun kukaan ei ole aloittanut hyväksymisprosessia. Mulla on kaikkiaan neljät eri luvat, jotka sitten yhdet on hyväksytty euroopassa ja täällä.

Hyväksytyt koneet euroopassa:
http://www.daec.de/te/kraftstoff_emzs.htm

Oma lupani:
http://www.multi.fi/kik/grumman/autopensalupa.htm

Kerhon koneen lupa:
http://www.multi.fi/kik/autopensa.htm

Tilaa täältä:
http://autofuelstc.com/autofuelstc/sm/ia.html

Lauri
Lauri

rami

Miten on kuka tarvii autobensa luvat experimenttaali koneista osa kulkee luontojaan autobensalla mutta entäs ne uudelleen rakennetut / muuten muutetut esim vanhat koneet, joissa on Lycoming tai kontti, ja joihin on  joku saanut autobensa luvankin  onko näihinkin haettava lupa vai saako käyttää omaa harkintaa.

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: rami - toukokuu 20, 2006, 21:16:47
Miten on kuka tarvii autobensa luvat experimenttaali koneista osa kulkee luontojaan autobensalla mutta entäs ne uudelleen rakennetut / muuten muutetut esim vanhat koneet, joissa on Lycoming tai kontti, ja joihin on  joku saanut autobensa luvankin  onko näihinkin haettava lupa vai saako käyttää omaa harkintaa.

Jos autobensan soveltuvuus näytetään toteen (esim. löytyy STC tai tositetaan koelentojen yhteydessä), voidaan hyväksyä rakennusluvan alla tehtynä muutostyönä.

Jari Lanteri

Laitan tähän taas mielenkiintoisen huolestuttavan meilin, jonka sain Veli Anttilalta koskien autobensa-asiaa ilmailukäytössä. En itse ehdi muiden kiireiden takia asiaan paremmin perehtymään, mutta jospa tässä olisi taas keskustelun pohjaksi materiaalia (erityisesti Ristolle). Tästä eteenpäin kursiivilla siis Velin (ja jäljempänä Niskasen Ilkan) tekstiä:

Moron,
Jälleen voi ihmetellä mitähän bensaa sieltä huoltoasemalta mahtaa saadakaan.
Talvi vai kesälaatuista bioo ja ei-bioo.
Tässä on liitteenä pari mielenkiintoista asiakirjaa ajalta tammikuu 2003. Tämä
pompsahti tuossa pintaan kun katselin vanhoja Moputyöryhman papereita ja
kirjeenvaihtoa.


Shellin pumaskassa puhutaan normista SFS-EN-228 ja Limbachin bulletinissa DIN
EN 228. Kysymys on alun alkaen sama euronormi, mutta kun tarkemmin selvitimme
mitä tuo kansallinen etuliite sitten meinaa niin...

Yllätys.. vai ei, niin tuo ero onkin ilmastovyöhykkeen mukaan kausilaatujen
erossa. Täällä peräpohjolassa kun saa talvilaatuun sotkea enemmän kevyitä ja
siten herkemmin kaasuuntuvia polttoainejakeita kuin tuolla saksanmaalla.

Kun luet tuota Shellin pumaskasta niin huomannet:

Höyrynpaine Reid EN 13016-1
kesä, kPa 45 - 70 tyypillisesti 68
talvi, kPa 70 - 90 tyypillisesti 88

Oletetaan että kentän pinnan paine on vaikkapa 98 kPa ja esim polttoainepumpun
imupaine 5 kPa niin päästään polttoaine pumpulle tultaessa noin 93 kPa
paineeseen, joka on hyvin lähellä normin mukaista ylärajaa 90 kPa
(talvilaadulla tyypillisesti 88 kPA). Kun lisätään polttoainejärjestelmän
pyörteisyys, lämpötilat yms tekijät päästään kyllä lahelle ongelmatilannetta
siis kaasuuntumisvaaraa jo kentän pinnan tasalla. Noin puolen kilsan
korkeudessa ollaan jo alle 90 kPa:n paineissa. Jopa ultralla ja mopullakin
pääsee noille lentopinnoille. Ongelmallisimpia koneita
polttoainejärjestelmiltään ovat varmasti mm. Grobit ja EutoStarit ja nimen
omaan täysillä nousutehoilla nokka pystyssä (=imukorkeus maksimissaan).

Huoltoasemalta tankatessa näin kesän korvalla ei voi olla varma saako sieltä
talvi vai kesälaatua. Kyllä ainakin näin kesähelteillä (+25 C tätä
kirjoitettaessa) saapi olla huolissaan jos on tankannut talvilaatua.

Sitten katsopas tuota Shellin laatupumaskassa tuolloin ollutta merkintää
sallitusta pirtumäärästä
Etanoli, til.-% EN 1601 < 5

Elikkä se siitä alkoholittomuudesta. Myös Limbachin Bulletinissa kielletään
alkoholin lisääminen polttoaineen sekaan esim veden sekoittamiseen polttoaineen
sekaan ( kuten eräs maahantuoja on aina suositellut).

Nyt on Shelli lanseeraamassa uutta bensalaatua markkinoille, joku rohkea voisi
tietysti tutkia sen soveltuvuutta ilmailukäyttään jossain olosuhteissa....

Linkeissä lisätietoa uudesta bensasta:

http://www.shell.com/home/Framework?siteId=fi-fi&FC2=/fi-fi/html/iwgen/news_and_library/press_releases/2006/zzz_lhn.html&FC3=/fi-fi/html/iwgen/news_and_library/press_releases/2006/v_power_lanseeraus_070606.html

http://www.shell.com/static/fi-fi/downloads/tt/v_power.pdf


t. Veli


--------------------------------------------------------------------------------
Lähettäjä:  "Niskanen Ilkka"   
Päiväys:  2003/01/01 ke PM 08:22:00 EET

Aihe:  Shellin 98E-bensiini ja Limbach


--------------------------------------------------------------------------------
Eipä sovellu enää Shellinkään 98E-bensiini Limbach-moottoriin. MON-oktaaniluku
ei täytä Límbachin Technical Bulletin 53.1 28.5.1998 vaatimuksia.

Liitteenä Shellin 98E-bensiinin tuotetiedot ja Limbachin Service Bulletin 53.1


t.Ilkka

P.Lehtinen

Nyt on pakko puuttua peliin ettei mopo karkaa kokonaan käsistä. Limbachilta on tullut edellisen viestin tietojen jälkeen jo 2 uutta bulletiinia autobensasta. Toivottavasti seuraava linkki toimii:  http://www.limflug.de/downloads/905/905.700.071.000.pdf.

Kommentti "kun katselin vanhoja Moputyöryhman papereita " on vuodelta 2003 joten siltä osin tieto on vanhaa.
Limbachilta tulleen tiedon mukaan kaikkia polttoaineita jotka täyttävät EN228- normin voidaan käyttää.

Grobilta on bulletiini joka koskee B-mallia  polttoainejärjestelmän paluupuolen lisäyksestä.
Senverran kommenntia myös EV97:kan pa-järjestelmään, että siinä on paluu tankille joten höyrylukkovaara on olematon.

Itse koneen järjestelmiin, niinkuin Risto jo aiemmin mainitsi en ota moottoriedustajana kantaa, ne asiat täytyy kysyä ko. koneen valmistajalta.

Pertti


Lauri

Käynyt autopensalla 7500 jalassa, eikä mitään ongelmia.
Ikaruksellakin tuttu kävi muistaakseni 4 kilometrissä testaamassa.
Pitääpä testata mihin asti tehot koneessa riittää ja autopensa käytössä, taitaa tehot loppua ennen kuin polttoaine tökkii.
Onhan ne Jenkeissäkin käynyt testaamassa 23 000 jalassa.


Lauri

Markku Hiedanpää

Lainaus käyttäjältä: Lauri - kesäkuu 12, 2006, 22:45:00
Käynyt autopensalla 7500 jalassa, eikä mitään ongelmia. Ikaruksellakin tuttu kävi muistaakseni 4 kilometrissä testaamassa.
Pitääpä testata mihin asti tehot koneessa riittää ja autopensa käytössä, taitaa tehot loppua ennen kuin polttoaine tökkii.
Onhan ne Jenkeissäkin käynyt testaamassa 23 000 jalassa.

Autopolttoaineen käytössä on niin monta muuttujaa ettei "testisi" ja "muistikuvasi" oikein vakuuta vanhaa skeptikkoa kokeiden todistusarvosta.
Pitäisi tietää enemmän olosuhteista, lämpötiloista, polttoaineesta, lentokoneen käytöstä, pa-järjestelmästä jne. jotta korkealla käväisyä voitaisiin kutsua "testiksi". ;-)

Sami Myllymäki

jokaisessa meissä asuu pieni koelentäjä, eikai....  :-X

--
Sami

anttive

Ei liene moottorin käymisen kannalta mikään ongelma mitä polttoainetta sinne tankkiin laittaa jos ja kun moottorin valmistajakin ilmoittaa että autobensaa saa käyttää. Tuossa muistelossa vuodelta 2003 tarkoitin kiinnittää huomiota siihen , että DIN EN 228 normi on hieman erilainen kuin SFS EN 228 normi. Shellin laatupumaskassa mainittiin jo tuolloin että etanolin määrä voi olla jopa 5%. Milloin etanolia on ollut autobensassa ja kuinka paljon sitä en tiedä. Mutta nythän sitä etanolia tämän biopolttoaineen myötä laitetaan ihan tietoisesti.
Pahin ongelma lienee nyttemmin epätietoisuus siitä mitä polttoainetta sieltä huoltoaseman pumpusta satut saamaan. Onko se talvi- vai kesälaatua (on mielestäni melkoinen ero omainaisuuksissa). Entä onko omassa välivarastossasi tai koneesi tankissa pitkän käyttötauon jäljiltä mitä (laatu)tavaraa.
Ongelmana voi tosiaankin olla lentokoneen tankin tai polttoainejärjestelmän soveltumattomuus ko. polttoaineelle.
Sittenhän on se logistiikkapuoli. Kannattaa todellakin kiinnittää huomioo niihin lekkereihin ja tankkausvälineiseen millä se autobensa siirretään sieltä huoltoasemalta lentsikan tankkiin. Niin tankkausvälineiden kuten myös tilapäisten polttoainevarastojen tulee kestää noita bio- ynnä muita lisäaineita.

Veli

kate

Lainaus käyttäjältä: Jari Lanteri - kesäkuu 12, 2006, 16:05:56
Noin puolen kilsan
korkeudessa ollaan jo alle 90 kPa:n paineissa. Jopa ultralla ja mopullakin
pääsee noille lentopinnoille. Ongelmallisimpia koneita
polttoainejärjestelmiltään ovat varmasti mm. Grobit ja EutoStarit ja nimen
omaan täysillä nousutehoilla nokka pystyssä (=imukorkeus maksimissaan).

Huoltoasemalta tankatessa näin kesän korvalla ei voi olla varma saako sieltä
talvi vai kesälaatua. Kyllä ainakin näin kesähelteillä (+25 C tätä
kirjoitettaessa) saapi olla huolissaan jos on tankannut talvilaatua.


Jos autobensan kanssa on potentiaalisia ongelmia höyrynpaineen kanssa
niin eikö silti järkevämpi ratkaisu olisi että on kuitenkin
helpompi muuttaa polttoainejärjestelmää kuin koko
mailmaa ympärillänsä. Eli esimerkiksi siirtää sähköinen pumppu
alemmas jolloin tuo imukorkeus ei ole ongelma. Tästähän
täällä on ollut jo aikaisemminkin juttus mutta taisi johtaa
flame sotaan "ei niihin koneisiin omia räpellyksiä saa tehdä".

En siis tarkoita että jotain virityksiä vaan eikö nyt yleisen konetyypin
kohdalla kannattaisi tehdä ihan kunnon suunnitelmat ja laskelmat
ja sen mukaansitten muutosohje. Menisiköhän ilmailuhallinnollakin
helpomin läpi kun muutosohje olisi kerran hyväksytty ?

Eiköhän kuitenkin kannata elää sen mukaan että autobensa on se mitä
jatkossa joutuu käyttämään jollei halua maksaa itseään kipeäksi ja
valmistaja ei varmasti muuta bensan koostumusta pienen marginaalisen
vähemmistön vaatimusten takia.

Kate

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: Markku Hiedanpää - kesäkuu 13, 2006, 08:36:29
Autopolttoaineen käytössä on niin monta muuttujaa ettei "testisi" ja "muistikuvasi" oikein vakuuta vanhaa skeptikkoa kokeiden todistusarvosta.
Pitäisi tietää enemmän olosuhteista, lämpötiloista, polttoaineesta, lentokoneen käytöstä, pa-järjestelmästä jne. jotta korkealla käväisyä voitaisiin kutsua "testiksi". ;-)

Meillä on kuva lämpömittarista koneessa korkeudella 9300 jalkaa. Mittari näytti ulkolämpötilaksi -10.1 Celciusta.
Maan tasalla lämpötila oli loppukeväinen hellepäivä, luokkaa 18...+20 astetta.
Ajankohta oli 2005 toukokuu muistikuvan mukaan. Polttoainelaatu SEO 95E tankattu Malmin automaatilta.
Moottori Rotax 912UL. Ei ongelmia silloin eikä ole ollut kertaakaan sen jälkeenkään kun ollaan korkealla käyty
tai pinnoilla matkaa ajettu.


Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod