potkurin kampeaminen

jukjuv · joulukuu 04, 2006, 19:29:05

Tervehdys kaikille,
Tässä on viimepäivinä mietitättänyt, potkurin kampeaminen.

Mikä vaikuttaa potkurin kampeamiseen?

- Kampeaako pidempi potkuri enemmän kuin lyhyempi?
- Kampeaako isompi jyrkkyys (nousu) potkurissa enemmän kuin loivempi?

Jos moottorit ovat samat ja toisessa potkurin kierrokset ovat kovemmat ja potkurin koko on 100cm ja jyrkkyys 18, eli loivempi
ja toisessa taas potkurina on 115cm ja kierrokset pienemmät mutta jyrkkyys 45, eli selkeesti jyrkempi, niin kumpi kampeaa enemmän?

Kokeilussa jäkimmäinen eli pidempi potkuri kampeaa selkeesti enemmän kuin pienempi ja yllättävästi päästiin lopputuloksessa kuitenkin samaan työntövoimaan.

Mistä tämä voisi johtua?

Mitkä asiat vaikuttavat siihen että potkuri kampeaa enemmän kuin toinen?

Risto Niemi · joulukuu 04, 2006, 22:47:27

Lainaus käyttäjältä: jukjuv - joulukuu 04, 2006, 19:29:05
Tervehdys kaikille,
Tässä on viimepäivinä mietitättänyt, potkurin kampeaminen.

Mikä vaikuttaa potkurin kampeamiseen?

- Kampeaako pidempi potkuri enemmän kuin lyhyempi?
- Kampeaako isompi jyrkkyys potkurissa enemmän kuin loivempi?

Jos moottorit ovat samat ja toisessa potkurin kierrokset ovat kovemmat ja potkurin koko on 100cm ja jyrkkyys 18, eli loivempi
ja toisessa taas potkurina on 115cm ja kierrokset pienemmät mutta jyrkkyys 45, eli selkeesti jyrkempi, niin kumpi kampeaa enemmän?

Kokeilussa jäkimmäinen eli pidempi potkuri kampeaa selkeesti enemmän kuin pienempi ja yllättävästi päästiin lopputuloksessa kuitenkin samaan työntövoimaan.

Mistä tämä voisi johtua?

Mitkä asiat vaikuttavat siihen että potkuri kampeaa enemmän kuin toinen?

Syyt ovat hyvin yksinkertaiset.

1. Momentti = yhtä kuin voima x varsi.

Kun potkurin kärkiväli on pitempi, ovat myös aerodynaamisen kokonaisvoimien varret potkurin lavoilla pitempiä, ja siten myös lentotasoon nähden alaslaskevien lapojen sekä ylösnousevien lapojen aerodynaamisten voimien varret pitemmät, ja edelleen potkurin kampeamista aiheuttava kokonaismomentti pystyakselin suhteen suurempi. Lentoon nähden koneen vasemmalle ja oikealle puolelle muodostuu varsinkin nousun suurella kohtauskulmalla lennettäessä erilainen potkurin lapojen kohtauskulma potkurin lavoille riipuen sitten potkurin pyörimissuunasta kummalle isompi ja kummalle pienempi. Lisäksi potkurivirran kiertoliike osuu epäsymmetrisesti pyrstön vakauttimiin sivuvakauttimen oleesa tässä ratkaiseva, aiheuttaen niin ikään kampeamispyrkimystä.

2. Isompi jyrkkyys potkurissa eli oikeammin nousu aiheuttaa potkusissa suuremmat aerodynamiset voimat eli se kampeaa enemmän.

3. Myös tehon lisäys ja sitäkautta pyörimisnopeuden nosto lisää potkurin aerodynaamisia voimia eli lisää kampemista. Lisäksi kampeamista aiheuttavat pyörivien osien kuten potkurin ja moottorin presesessiovoimat ( on eräs hyrrävoima, joka vaikuttaa 90 asteen viiveellä pyörimissuuntaan nähden pyörimistasollle aiheutettun häisriövoimaan nähden, esimerkiksi pyrstön nostoon, eli potkurin pyörimistason tyrkkäämiseen ylhäältä eteenpäin, jollin prsessiovoima pyrkii kampeamaan koneen nokkaa vasemmalle, jos potkurin pyörimisssunta on myötäpäivään ja päin vastoin jos pyörimisssunta on vastapäivään) muutettaessa koneen asentoa varsinkin nopeasti, kuten esimerkiksi nostettaessa kannuspyöräkoneen pysrtö startissa nopeasti ylös starttikiidon aikana.

Ilmiöt on kyllä selvitetty kaikissa ohjausopin ja aerodynamiikan perusoppikirjoissa, joten niihin kannattaa kyllä tutustua huolella, ettei tule yllätyksiä, kun ei ole asianmukaisesti valmistautunut ennakolta.

Risto Niemi

jukjuv · joulukuu 04, 2006, 23:03:30

Kiitos paljon vastauksesta ja olenkin näiden aerodynamiikan asioissa lähinnä "matti meikäläinen", joka toteaa asiat enimmäkseen käytännössä

.

Muutamat kokeilut kuitenkin hämmästyttävät ja tämä kampeaminen on todella ärsyttävää ja haluaisin sen pitää mahdollisimman pienenä.

Joten kysyisinkin (jos jaksaisit vielä vastata, niin olisin hyvin kiitollinen), että kumpi antaa enemmän kampeamis ilmiötä, jos työntövoima on lopulta sama:

Pidempi potkuri vai isompi nousu ?

Isompi kierrosluku vai isompi nousu?

Isompi kierrosluku vai pitempi potkuri?

Ai niin... oliko 2 tai 3 lapasella eroa tässä asiassa?
3-lapanen taitaa ainakin olla selkeesti hiljasempi (mikä nyt tähän ei oikestaan liity laisinkaan)?

Liisa · joulukuu 04, 2006, 23:09:23

Paskantaako Karhu metsään?

Pari seikkaa jotka vaikuttavat asiaa; huiskan massa sekä kierrosluvun muutosnopeus. Ne vaikuttavat nousua ja pituutta enemmän.

jukjuv · joulukuu 04, 2006, 23:34:25

Lainaus käyttäjältä: Liisa - joulukuu 04, 2006, 23:09:23
Paskantaako Karhu metsään?

Tuo tarkoittanee luultavammin sitä, että jos työntövoima on sama, niin erot kampeamiseen ovat hyvin pienet oli potkurin nousu, pituus tai pyörintänopeus mikä tahansa?
Ja 2-3 lapasilla ei niilläkään ollut eroa, sitä luultavammin tuolla tarkoitit?

Lainaus käyttäjältä: Liisa - joulukuu 04, 2006, 23:09:23
Pari seikkaa jotka vaikuttavat asiaa; huiskan massa sekä kierrosluvun muutosnopeus. Ne vaikuttavat nousua ja pituutta enemmän.

Okei jos otetaan kierrosluvun muutosnopeus pois, eli kierrokset ovat työntövoiman lopullisessa maximi tuloksessa muutumaton.

Mutta, jos tarkoittanet massalla lähinnä potkurin painoa niin silloinhan yleinsä pidempi potkuri painaa enemmän kuin lyhyempi... yleinsä?

Nyt olen kyllä vieläkin enemmän äimän käkenä

Siis kun yhdessä kokeilussa jossa saatiin selkeesti enemmän työntötehoa pidemmällä potkurilla, mutta kampeamista oli ällistykseksi kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin tuossa pienempitehoisessa ja pienemmällä potkurilla varustetussa mallissa. Moottori ja pyörintänopeus oli kummassakin sama. Nousussa oli kuitenkin erovaisuutta. :huh:

Risto Niemi · joulukuu 04, 2006, 23:57:05

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 04, 2006, 22:47:27
Lainaus käyttäjältä: jukjuv - joulukuu 04, 2006, 19:29:05
Tervehdys kaikille,
Tässä on viimepäivinä mietitättänyt, potkurin kampeaminen.

Mikä vaikuttaa potkurin kampeamiseen?

- Kampeaako pidempi potkuri enemmän kuin lyhyempi?
- Kampeaako isompi jyrkkyys potkurissa enemmän kuin loivempi?

Jos moottorit ovat samat ja toisessa potkurin kierrokset ovat kovemmat ja potkurin koko on 100cm ja jyrkkyys 18, eli loivempi
ja toisessa taas potkurina on 115cm ja kierrokset pienemmät mutta jyrkkyys 45, eli selkeesti jyrkempi, niin kumpi kampeaa enemmän?

Kokeilussa jäkimmäinen eli pidempi potkuri kampeaa selkeesti enemmän kuin pienempi ja yllättävästi päästiin lopputuloksessa kuitenkin samaan työntövoimaan.

Mistä tämä voisi johtua?

Mitkä asiat vaikuttavat siihen että potkuri kampeaa enemmän kuin toinen?

Syyt ovat hyvin yksinkertaiset.

1. Momentti = yhtä kuin voima x varsi.

Kun potkurin kärkiväli on pitempi, ovat myös aerodynaamisen kokonaisvoimien varret potkurin lavoilla pitempiä, ja siten myös lentotasoon nähden alaslaskevien lapojen sekä ylösnousevien lapojen aerodynaamisten voimien varret pitemmät, ja edelleen potkurin kampeamista aiheuttava kokonaismomentti pystyakselin suhteen suurempi. Lentoon nähden koneen vasemmalle ja oikealle puolelle muodostuu varsinkin nousun suurella kohtauskulmalla lennettäessä erilainen potkurin lapojen kohtauskulma potkurin lavoille riipuen sitten potkurin pyörimissuunasta kummalle isompi ja kummalle pienempi. Lisäksi potkurivirran kiertoliike osuu epäsymmetrisesti pyrstön vakauttimiin sivuvakauttimen oleesa tässä ratkaiseva, aiheuttaen niin ikään kampeamispyrkimystä.

2. Isompi jyrkkyys potkurissa eli oikeammin nousu aiheuttaa potkusissa suuremmat aerodynamiset voimat eli se kampeaa enemmän.

3. Myös tehon lisäys ja sitäkautta pyörimisnopeuden nosto lisää potkurin aerodynaamisia voimia eli lisää kampemista. Lisäksi kampeamista aiheuttavat pyörivien osien kuten potkurin ja moottorin presesessiovoimat ( on eräs hyrrävoima, joka vaikuttaa 90 asteen viiveellä pyörimissuuntaan nähden pyörimistasollle aiheutettun häisriövoimaan nähden, esimerkiksi pyrstön nostoon, eli potkurin pyörimistason tyrkkäämiseen ylhäältä eteenpäin, jollin prsessiovoima pyrkii kampeamaan koneen nokkaa vasemmalle, jos potkurin pyörimisssunta on myötäpäivään ja päin vastoin jos pyörimisssunta on vastapäivään) muutettaessa koneen asentoa varsinkin nopeasti, kuten esimerkiksi nostettaessa kannuspyöräkoneen pysrtö startissa nopeasti ylös starttikiidon aikana.

Ilmiöt on kyllä selvitetty kaikissa ohjausopin ja aerodynamiikan perusoppikirjoissa, joten niihin kannattaa kyllä tutustua huolella, ettei tule yllätyksiä, kun ei ole asianmukaisesti valmistautunut ennakolta.

Risto Niemi

Täydennän hieman tuota aiempaa viestiäni, kun siitä jäi huolimattomuutani mainitsematta yksi asia.

Tuhon potkurin kampeamiseen vaikuttavat siis kolme seikkaa:

1. Potkurin vääntö, joka johtuu kuten sanoin aiemmassa viestissäni erilaisesta potkurin lapojen kohtauskulamasta koneen lentoradan vasemmalla ja oikealla puolella.

2. Potkurin kierto, joka johtuu potkurivirran osumisesta koneen sivuvakauttimeen epäsymmetrisesti, mutta myös aiheuttaen koneen kiertymispyrkimyksen pituusakselin suhteen potkurin pyörimisssuntaa vastaan, joka seikka aiemmasta viestistäni unohtui sanoa. Sen kompensomiseksi tarvitaan lennnossa vatasiivekettä kierymisuuntaa vastaan, joka aiheuttaa siivekejarrutusta aiheuttaen nokan kiertymispyrkimystä pystyakselin suhteen vasemmalle, jos potkurin pyörimisssuunta on myötäpäivään ja päin vastoin jos pyörimisssunat on vastapäivään.

3. Potkurin ja moottorin pyörivien osien hyrrävoma, joka aiheuttaa presessiovoiman niiden pyörimistasoon nähden koneen muutettaessa koneen asentoa pyörimistason suhteen (poikittaisakselin ja/tai pystyakselin suhteen) kuten aiemmassa viestissäni kerroin. On totta mitä Liisa sanoi viestissään, että hyrrävoimat ja vastaavasti presessiovoimat ovat sitä suuremmat mitä suuremmat ovat pyörivät massat ja/tai pyörimisnopeudet, samoin pyörimisnopeuden muutosnopeus, mutta vain koskien koneen kiertymispyrkimystä pituusakselin suhteen.

Sitten jukjuv: n lisäkysymyksiin:
Kun työntövoima on sama,
1. piempi potkuri vaikuttaa kampemiseen, nousu ei (rajoituksin, että se ylipäätään on toimivalla alueella)
2. kierrosluku ja nousu vaikuttavat samoin työntövoimaan, ne kulkevat käsikädessä (taas rajoitusin että ovat toimivalla alueella). Niiden vaikutus kampeamiseen ei eroa toisistaan samalla työntövoimalla.
3. aiemmista jo selvisikin, että vain potkurin pituus vaikuttaa kampeamiseen samalla työntövoimalla.

Viisaammat, kuten Aki saavat korjailla, jos olen antanut väärää informaatiota.

PS. Ei ole mitään väliä sillä tämän ilmiön kannalta montako niitä lapoja on, jos toisella puolella on yksi lapa vaakatasossa on toisella puolella monilapaisessa potkurissa useampi lapa jossain väliasennossa ja summa ja niiden aerodynaamisten voimien summa ratkaisee kampeamisen.

Risto Niemi

jukjuv · joulukuu 05, 2006, 00:09:56

Kiitos Risto!

Eli.... ymmärsinkö nyt oikeen, että lyhyempi potkuri kampeaa vähemmän, kuin pidempi, jos työntövoima on kummassakin sama (olettaen, että perusasiat on kunnossa)?

Liisa · joulukuu 05, 2006, 01:14:55

Lähtisin siitä ajatuksesta että huiskaksi valittaisiin mahdollisimman optimaalinen. Jos laapa on kohdillaan, erot ihmettelemissäsi ominaisuuksissa ovatpieniä ja vertailukelpoisia.

Autotallin nurkassa kolmen kotitalousvaa-an alla pyörivän potkistarttiksen (strarwrekistä) keskenäitsä eroavuuksista vääntäminen on kuin Rauno, Ase, Kommunismi ja Epoksi.

Risto Niemi · joulukuu 05, 2006, 10:21:12

Lainaus käyttäjältä: jukjuv - joulukuu 05, 2006, 00:09:56
Kiitos Risto!

Eli.... ymmärsinkö nyt oikeen, että lyhyempi potkuri kampeaa vähemmän, kuin pidempi, jos työntövoima on kummassakin sama (olettaen, että perusasiat on kunnossa)?

Kyllä, ymmärsit aivan oikein.

Jään vaan ihmettelemään, että mikä sinua tuossa kampeamisessa kiusaa, eihän sen kompensoiminen ohjaustoimin mitenkään ylivoimaista ole.

Jos kampeamisen pyrkii minimoimaan, tapahtuu se aina muiden tarpeellisten ominaisuuksien kustannuksella, ennen kaikkea hyötysuhteen, jolloin tulevat helposti erinäiset rajat vastaan.

Potkurin arvojen edullisin valinta on aina optimointitehtävä eri suuntiin vetävien, eri tekijöiden optimoitava kompromissi, jossa pitää painottaa käyttötarkoituksen mukaisia tärkeimpiä ominaisuuksia (kuten Liisakin viestissään totesi).

Esimerkiksi, jos halutaan suurta staattista työntövoimaa, kannattaa valita pitempi potkuri, vaikka se kampeaakin enemmän (esimerkiksi hinauslentokoneissa tehdään usein näin, kyllä siinä sivuperäsimessä riittävästi tehoa on kampeamisen kompensoimiseen ja voi tällaisen erityiskäyttölentokoneen sivuvakauttimenkin asettaa hieman normaalia enemmän vinoon pituusakselin suhteen samassa tarkoituksessa).

Lyhyempi potkuri hinauskoneessa auttaa meluntorjunnassa pienentämällä lapojen kärkien kehänopeutta, mutta vaatii sitten useampia lapoja ja hyötysuhde kärsii silti selkeästi tuohon pitempään kaksilapaiseen nähden.

Risto Niemi

Kari Aspiola · joulukuu 05, 2006, 15:02:08

Olette varmaankin huomanneet, että uudemmissa 1-moottorisissa potkurikoneissa (lue; 50 vuotta nuoremmissa) moottori on yleensä asennettu muutaman asteen verran epäsymmetrisesti (vinosti) koneen pituuskseliin nähden.

Hauskana esimerkkinä päinvastaisesta tavasta ratkaista sama "ongela" on SAAB Safir. Siinä moottori on asennettu koneen pituusakselin suuntaisesti. Mutta sivuperäsimestä on tehty "ropeli". Safir:in sivuperäsimen kustannuksella on pidetty monta hauskaa. Joskus on jopa moitittu verhoilijaa "epäonnistuneesta" työstä, että hän on pilannut peräsimen kankaan kiristysvaiheessa jne...

jukjuv · joulukuu 05, 2006, 19:28:29

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 05, 2006, 10:21:12

Jään vaan ihmettelemään, että mikä sinua tuossa kampeamisessa kiusaa, eihän sen kompensoiminen ohjaustoimin mitenkään ylivoimaista ole.

Kiitos Risto täsmennyksestä. Itselleni tuo kampeeminen on todella ärsyttävää siksi, että kyseinen potkuri tulee liitimeen (moottoroituun varjoliitimeen), jota ohjataan myös painopisteohjauksella. Tuolla kampeemisella on tässä tapauksessa ärsyttävä piirre, että startissa kun juostaan on inhottavaa kun voima kampeaa muualle, kuin mitä on juoksusuunta ja kun pääset lentotilaan, niin kampeaminen vaikuttaa liitimen ohjaukseen todella ärsyttävästi ja yläkiinnitteisissä valjasversioissa on jopa tullut vaaratilanteita, kun kantopunokset kietoutuu yhteen jne...

Lentokoneessa tuon kampeamisen korjaus onkin todella helppoa eikä ole lähellekkään ärsyttävä, vaan ainoastaan "ominaisuus".

Tietysti nyt on Espaniassa kehitteillä tuplapotkuria (peräkkäin), jolla saataisiin tuo kampeaminen kokonaan pois, mutta sitä odotellessa

.....

pimattil · joulukuu 05, 2006, 20:47:14

Lainaus käyttäjältä: Kari Aspiola - joulukuu 05, 2006, 15:02:08
Olette varmaankin huomanneet, että uudemmissa 1-moottorisissa potkurikoneissa (lue; 50 vuotta nuoremmissa) moottori on yleensä asennettu muutaman asteen verran epäsymmetrisesti (vinosti) koneen pituuskseliin nähden.

Tämä on tuttu juttu ainakin moottorilennokkeja tehneille, joissa kyseistä tekniikkaa käytetään lähes poikkeuksetta.

LainaaHauskana esimerkkinä päinvastaisesta tavasta ratkaista sama "ongela" on SAAB Safir. Siinä moottori on asennettu koneen pituusakselin suuntaisesti. Mutta sivuperäsimestä on tehty "ropeli".

Tämä taasen on pykälän verran hankalampi toteuttaa lennokeissa, joissa peräsinosat ovat pääsääntöisesti aika yksinkertaisia. Oikeissa koneissa tätä tosiaan käytetään, mutta tiedä sitten kuinka laajalti. Ilmeisesti myös mm. Bonanzassa on jotain vastaavaa...

Risto Niemi · joulukuu 05, 2006, 23:19:38

Lainaus käyttäjältä: jukjuv - joulukuu 05, 2006, 19:28:29
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 05, 2006, 10:21:12

Jään vaan ihmettelemään, että mikä sinua tuossa kampeamisessa kiusaa, eihän sen kompensoiminen ohjaustoimin mitenkään ylivoimaista ole.

Kiitos Risto täsmennyksestä. Itselleni tuo kampeeminen on todella ärsyttävää siksi, että kyseinen potkuri tulee liitimeen (moottoroituun varjoliitimeen), jota ohjataan myös painopisteohjauksella. Tuolla kampeemisella on tässä tapauksessa ärsyttävä piirre, että startissa kun juostaan on inhottavaa kun voima kampeaa muualle, kuin mitä on juoksusuunta ja kun pääset lentotilaan, niin kampeaminen vaikuttaa liitimen ohjaukseen todella ärsyttävästi ja yläkiinnitteisissä valjasversioissa on jopa tullut vaaratilanteita, kun kantopunokset kietoutuu yhteen jne...

Lentokoneessa tuon kampeamisen korjaus onkin todella helppoa eikä ole lähellekkään ärsyttävä, vaan ainoastaan "ominaisuus".

Tietysti nyt on Espaniassa kehitteillä tuplapotkuria (peräkkäin), jolla saataisiin tuo kampeaminen kokonaan pois, mutta sitä odotellessa .....

No jo vain, nytpä ymmärrän kampeamishuolesi oikein hyvin.

Onko noissa vehkeissä näkynyt kokeiltavan mitään trimmilevyjen, tai sivuperäsimien tapaisia värkkejä potkurin suojakehään potkurin taakse kiinnitettyinä potkurivirtaa kääntämään? Noista saattaisi apua ainakin jossain määrin mielestäni löytyä.

Risto Niemi

jukjuv · joulukuu 05, 2006, 23:47:06

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 05, 2006, 23:19:38

Onko noissa vehkeissä näkynyt kokeiltavan mitään trimmilevyjen, tai sivuperäsimien tapaisia värkkejä potkurin suojakehään potkurin taakse kiinnitettyinä potkurivirtaa kääntämään? Noista saattaisi apua ainakin jossain määrin mielestäni löytyä.

Risto Niemi

Juuu.... kyllähän tuotakin ollaan ajateltu (ja muutamassa olen jopa nähnyt kokeiluasteilla) ja luultavammin siitä olisi todella apuja, varsinkin kun tuo korjaus tapahtuisi automaattisesti, mutta taas tulisi lisää liikkuvia ongelmakohtia, eli lähinnä tarkoitan tällä sitä, että haluaisin pitää kaikki asiat mahdollisimman simppelinä ilmailussa.

Mutta tosiaan... ei ole huono idea, missään nimessä.

Risto Niemi · joulukuu 06, 2006, 12:00:07

Lainaus käyttäjältä: jukjuv - joulukuu 05, 2006, 23:47:06
Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 05, 2006, 23:19:38

Onko noissa vehkeissä näkynyt kokeiltavan mitään trimmilevyjen, tai sivuperäsimien tapaisia värkkejä potkurin suojakehään potkurin taakse kiinnitettyinä potkurivirtaa kääntämään? Noista saattaisi apua ainakin jossain määrin mielestäni löytyä.

Risto Niemi

Juuu.... kyllähän tuotakin ollaan ajateltu (ja muutamassa olen jopa nähnyt kokeiluasteilla) ja luultavammin siitä olisi todella apuja, varsinkin kun tuo korjaus tapahtuisi automaattisesti, mutta taas tulisi lisää liikkuvia ongelmakohtia, eli lähinnä tarkoitan tällä sitä, että haluaisin pitää kaikki asiat mahdollisimman simppelinä ilmailussa.

Mutta tosiaan... ei ole huono idea, missään nimessä.

Moi taas Jukka.

Tuo voimalaitteen ja pilotin joustava, lähes vapaa ripustus nostovoiman tuovaan varjoon nähden tuo kyllä todella aivan omanlaisellaan tavalla nuo kampaeamisilmiöt esiin. Minun on heti tunnustettava, että nuo lentolaitteet eivät ole minulle lainkaan tuttuja, joten saatan esittää tyhmiäkin kysymyksiä. Pohdiskelen asioita kuitenkin ihan mielenkiinnosta muiden tietojeni ja kokemusteni pohjalta, joten mahdollisia virheelisiä tai puutteellisisa käsityksiäni toivon kaikkien asiaan perehtyneiden vapaasti oikaisevan ja täydentävän.

Kun nyt tiedän, että kyseessä on työntöpotkuri, voin päätellä, että kampeamisilmiöistä ylivoimaisesti vaikuttavin täytynee olla potkurin vääntö.

Hyrrävoimista johtuva presessiovoima vaikuttaa vain pyörimistasoa muutettaessa, eikä sitä toki jatkuvasti muutettane, ainakaan hyvin nopeasti?

Potkurin kiertovoima ei liene kovin merkittävä, koska potkurivirta ei kohtaa lainkaan mitään laitteessa (sen runkoon kuuluvia) olevia osia kuten peräsimiä, ja kiertovaikutus reaktiona runkoon ei joustavasta varjoon ripustuksesta johtuen pääse lainkaan siirtymään varjoon, jota sitten jouduttaisi kiertämään ohjaustoimin sen kompensoimiseksi.

No sitten tuosta potkurin väännöstä:
kuten jo aiemmin totesin sitä ei esiinny lainkaan kun potkurin pyörimisakselin kohtauskulman olessa 0-astetta lentorataan nähden, ja se suuntautuu vasemmalle kun ao. kohtauskulma on positiivinen ja pyörimisssunnan ollessa myötäpäivään, sekä suuntautuu oikealle kun ao. kohtauskulma on negatiivinen pyörimisssuunnan ollessa myötäpäivään. Tilanne muuttuu vastaavasti päinvastaiseksi oikean ja vasemman suhteen, jos pyörimisssunta on vastapäivään.

Tuostapa tuleekin sitten mieleen voisiko tuota kohatuskulmaa hallita? Sitäpä asiaa minä en tiedä, mutta sinä Jukka varmaankin tiedät. Kyllä tuo ripustustapa varmaan tuottaa tässäkin vähintäänkin suuria vaikeuksia, varsinkin juoksuvaiheessa, mutta lentovaiheessa voisi kai jotain jo olla tehtävissä, vai miten on?

t. Risto

jukjuv · joulukuu 06, 2006, 13:26:24

Lainaus käyttäjältä: Risto Niemi - joulukuu 06, 2006, 12:00:07

Tuostapa tuleekin sitten mieleen voisiko tuota kohatuskulmaa hallita? Sitäpä asiaa minä en tiedä, mutta sinä Jukka varmaankin tiedät. Kyllä tuo ripustustapa varmaan tuottaa tässäkin vähintäänkin suuria vaikeuksia, varsinkin juoksuvaiheessa, mutta lentovaiheessa voisi kai jotain jo olla tehtävissä, vai miten on?

t. Risto

Jep, olet Risto enemmän kuin asian ytimessä. Asian on juuri noin ja kohtauskulma yritetään todella säätää mahdollisimman "suoraan" valjaiden säädöistä siten, että se säädetään pilotin painon mukaan ja tämä todella auttaa aika mukavasti tuohon ongelmaan. Monesti olenkin törmännyt "virityksiin" jossa tuota ei ole otettu riittävästi huomioon ja ongelmiahan silloin ilmenee.

Nyt myös on sellaisia valjaita, joissa kiinnitys kantopunoksiin on ylhäällä (yli olkapäiden), eikä alhaalla (navan korkeudella), joka auttaa kampeamiseen todella paljon, koska silloin painopiste moottoriin on kuin "sarana" ja kampeamista esiintyy silloin hyvin vähän, .... mutta ongelmana tulee tällöin painopisteohjaus joka ei toimi ja muutenkin tunto siipeen katoaa joka pahemmassa tapauksessa tekee sen, että et voi ohjauksella ennakoida pehmeän siiven ruttausta, jne... Tämän takia, esim itse suosin valjasrakennetta, jossa kiinnityspiste varjoon on alhaalla navankorkeudella, jolloin tuntumaa siipeen säilyy (pystyt paremmin pitämään sen lentokuntoisena) ja ohjaus on huomattavasti ketteränpää painopisteohjauksen vuoksi.

Onhan tämä tälläistä hakemista, eri ominaisuuksista ja parasta kompromissiahan tässä haen.

taotao · joulukuu 07, 2006, 17:22:53

Aatelskaa kuinka fiksu on A-luokan trike kun lisää tehoja potkurin voima työntää trkeä eteenpäin ja kumoaa trimmivoiman
ja taas kun hyrrävoima kohdistuu trikeen se kääntää trikeä vastakaiseen suuntaan ja kumoaa väännön....siis melkein lähes
pituusakselin suuntaan voima ei aivan riitä mutta sivuttais akselin kanssa ainakin uudessa Profissa se on melkein liian täydellinen
ei tarvitse mitään ohjaimia pysyy puhtaassa kaarossa:D
Koptereissa taas katsokaas joskus tarkasti kopteria joka leijjuu.....Vinossa:D

JariS · huhtikuu 21, 2008, 13:37:50

Hei!

Lennonopettaja-Pekka aikanaan neuvoi pitämään koneen pituusakselin ohjaimilla mahdollisimman paljon menosuuntaan. Jos ikkunasta ulos katsoen näyttää, että kone pyrkii johonkin päin, niin vähän vastajalkaa ja taas nenä näyttää mihin mennään. Alussa tajusin homman konkreettisesti, kun ope veti lentoonlähdön jälkeen kaasun tyhjäkäynnille ja sanoi radioon "OXX, tekovika". Aina sai kaartaa vasemmalle laskeakseen kiitotielle, kun ei tajunnut höllätä jalkaa heti. Sittemmin tilanne on hieman parantunut, mutta kyllä se vaan on kestettävä ja ohjattava tarpeen mukaan.

Nostovoimakin on mielenkiintoinen juttu. Onko nyt sitten Newton oikeassa vai Bernoulli tai kuka lie. Kurssilla opetettiin melko hyvin reunaehdot, millä sitä voimaa syntyy. Miten se syntyy on toisaalta melko samantekevää, kunhan sitä syntyy, että päästään lentoon.

Jos työnnät sauvasta, talot kasvavat, jos vedät sauvasta, talot pienenevät, mutta jatkaessasi vetoa talot kohta kasvavat jälleen......Ja, jos olet epävarma, säilytä korkeus, kenenkään ei vielä ole kuultu törmänneen taivaaseen....