Selviytymis asioita...

[Johan Löfgren]

Talven kylminä päivinä tulee mietittyä kaikenlaista kummaa kun odottlee että pääsisi keväällä jatkamaan koululentoja. Pohdinta sai alkunsa kun selailin uudenkarheita ilmailukarttoja pohjoisesta, alkoi mietityttää mitäs jos pahin mahdollinen toteutuu kone laukeaa tuonne korpeen tunturin taakse, kauas asutuksesta... (juu en ole sitten mikään mailmanlopun manaaja  :wacko: )
Eli pahimmassa tapauksessa joutuisi siellä jonkin aikaa viettämään (vai joutuuko?), hyvällä tuurilla lämpimässä, huonommalla kylmässä, sateessa ja loukkaantuneena. Kauanko kestää että tullaan hakemaan jos plaani on tehty tai jos ei ole tehty ?
Kertokaapa siis arvon lentäjät jotka lentelette tuolla syrjäsemmällä tai miksi ei myös tiheästi asutetuillakin alueilla, oletteko varautuneet tämmöisiin ongelmatilanteisiin ja miten ? Onko kerhoilla tai konekimpoillanne varustelua tämän suhteen ? Vaikka jonkinlainen "selvitymis setti kahdelle" ? Vai pidättekö lentolaukussa omaa pientä settiä ? Vai onko tuo ihan turhaa lisäpainoa ja minä taas ajattelen liikaa/töissä on tylsää ? EA-laukkuhan tuolta koneesta tietty löytyy aina...

Tuommoinen sivusto löytyi, mutta kiinnostaisi miten suomen olosuhteissa...

Johan
SP(A)

[Jani Hintikka]

Lämpimät pilkkihaalarit kuulostaisi miellyttävältä vaihtoehdolta jos vaan mahtuu matkaan. Ei huomioväreistäkään tai hätäraketeistakaan varmaan haittaa olisi. Ruotsissa esim. vaaditaan ilmeisesti huomiovärit(fluorenssi) koneeseen "vuoristoisella" alueella

[Mikko Suokas]

Vai pidättekö lentolaukussa omaa pientä settiä?

Eipä ole tullut pidettyä mukana minkäänlaista "settiä", kun on tullut lennettyä toistaiseksi vain asuttujen seutujen yläpuolella. Mikäli lennot joskus suuntautuvat laajoille asumattomille seuduille, olisi kaiketi hyvä muistaa tällaiset seikat:

-Apua voi joutua odottelemaan.
-Varsinkin talvella tulee ulkona nopeasti kylmä.
-Nälkäkin voi tulla.

Talviseen aikaan pahin vihollinen on kylmyys. Vaikka olen sen verran urbanisoitunut, että kuljen kaupunkioloissa useimmiten puolikengät jalassa, laitan lentohommiin saappaat ja saappaisiin kunnon villasukat. Eihän sitä koskaan tiedä. Autossa sen enempää kuin koneessakaan en pidä pipoa enkä hanskoja, mutta ne ovat kuitenkin mukana varmuuden vuoksi. Saappaat jalassa, pipo päässä ja hanskat kädessä on paljon mukavampi kahlata lumihangessa lähimpään taloon lämmittelemään, jos pakkolaskusta tulee todellisuutta ja Cessnan ohjaamo osoittautuu niin vahvaksi, kuin E. Lähteenmäen kertomuksista olemme saaneet kuulla. Varsinkin, jos konetta muistetaan ohjata kylmän rauhallisesti loppuun saakka.

Entäpä sitten asumattomilla seuduilla, kun lähimpään taloon voi olla kymmeniä kilometrejä? Tulentekovälineet! Tulitikkuaski tai sytkäri ei paina käytännössä mitään, eikä vie tilaa. Kessumiehillä nuo välineet ovat mukana luonnostaan, joten nuotion he saavat palamaan samalla, kun vetäisevät hermosavut ensisäikähdyksestä toipuakseen. Me tupakoimattomatkin voisimme pitää tulentekovälineitä mukana pitkillä lennoilla, ihan kaiken varalta. Ja paitsi että lämmittää, helpottaa se nuotio myös etsijöiden työtä. Ja pikku vinkki: kuusien kuivuneet alaoksat ovat sadesäilläkin yleensä kuivia, joten niiden avulla saa tulet syttymään helposti. Nuotiontekopuuhissa ei olisi pahitteeksi pieni kirves tai edes kunnollinen puukko.

Nälän loitolla pitämiseen tarvittaisiin tietysti eväitä, ja näin hätäpakkauksen ollessa kyseessä pitänee muistella intin sissimuonapakkauksen sisältöä, periaatteena paljon energiaa pienessä tilassa. Idunnarskuttajat  keksikööt omat versionsa tästä, sillä lihasäilykkeet eivät heille sovi. Minulla ei ole ollut yhdelläkään lennolla muonaa mukana, mutta jos ulotan retkeni Lappiin, ei varmastikaan ole pahitteeksi napata mukaan paria säilykepurkkia ja vaikka kuivattuja hedelmiä.

Onkos kukaan käynyt Kebnellä purjelentämässä? Muistelen kuulleeni, että siellä pitäisi olla koneessa jotakin tuollaista mukana siltä varalta, että salakavala pilvi hiipii Paittasjärven jäälle sillä aikaa, kun ollaan jossakin tosi korkealla, ja edessä on maastolasku sinne jonnekin, kinosten keskelle...

Niin, se plaani kannattaa tehdä. Ihan kaiken varalta. Hoituu näppärästi puhelimella korpikentältäkin, kuten myös saapumisilmoituksen teko.

Turvallisia lentoja,

t. Mikko

[Jouni Laukkanen]

Tässä Segelflygklubben Kirunan sivulta henkilökohtaisesta ja konekohtaisesta varustuksesta Kebnen leiriä varten. (Kirjoitettu vasemmalla kädellä.)

Muistan olleeni joskus pakkaamassa pakkolaskuvarustusta PIK:in koneisiin ja siellä oli suklaata yms syötäävää tulentekovälineiden lisäksi. Ns. avaruushuopa lienee näitä nykyajan pakollisia välineitä, kuten myös esimerkiksi Leatherman ja joku ledivalaisin. Omasta mielestäni vara ei venettä kaada ja kun siellä Kebnellä vajaan 6 km korkeudessa hoksasi miten helppoa yhdellä liidolla on päästä pois sivistyksen piiristä. Ja kun yhden kerran on tullut alas kelin loppuessa ja kelin mennessä tukkoon tietää miten hieman tyrimällä saattaa joutua liemeen.

[Hanu]

Hyviä ehdotuksia mukaan otattavista tavaroista - kunhan ei lennä ultralla (B) kahdestaan (painot).

Johan tuossa kyseli, miten nopeasti tullaan hakemaan, jos on tehty plaani tai ei ole tehty plaania.

Jos olet plaanin tehnyt ja siihen oikean, suunnitellun lentoreitinkin ilmoittanut, niin kyllä tunnin sisällä
ilmoitetusta lennon päättymisajasta on jo jonkinlainen ruljanssi päällä. ATC-elimen työntekijällä
alkaa ihmetellä sijaintiasi viimeistään puolen tunnin kuluttua plaanissa ilmoittamastasi lennon
päättymisajasta, mikäli ei lentsikkaa perille kuulu tai laskuilmoitusta ei ole annettu.

Lennonjohtaja huutelee sinua aikansa radiolla ja jos ei mitään kuulu, miettii, tietääkö hän
jonkin puhelinnumeron, josta voisi sinua kaivata. LAITA AINA OMA GSM-NUMEROSI PLAANIN LISÄTIETOIHIN!
Jos ei konetta mistään näillä konsteilla löydy, on lennonjohtajan pakko viran puolesta laittaa etsintä käyntiin.
Ensin käy polliisisetä katsomassa kohdekentälläsi (jos esim. korpikenttä), onko konettasi siellä. Ellei ole, niin
sitten alkaa isompi pyörä pyöriä ja EFESin väki alkaa hoitaa asiaa. 

Ellet ole tehnyt plaania ja lentelet korpikentältä toiselle, ei kukaan muu sinua kaipaa, kuin ehkä omat
kaverisi tai perheesi, jotka tietävät sinun jonnekin lähteneen. Jos olet yksin korpikentältä lähtenyt ja
lentelet valvomattomassa ilmatilassa, niin eipä sinua kukaan todellakaan kaipaa, ellei joku satu näkemään,
että lentokone teki pakkolaskun tai tuli rysähtäen alas! Apua voi pahimmassa tapauksessa joutua
odottamaan todella kauan, jos vaikka olet liikuntakyvytön tms. Sitten olisi hyvä olla noita
aikaisemmissa viesteissä olevia kamoja mukana.

Itselläni tuosta gsm-numeron laittamisesta plaaniin on ollut hyviä kokemuksia. Olen kaksi kertaa "unohtanut" tehdä
laskuilmoituksen korpikentälle, vaikka olin luvannut sen puhelimella tehdä.  Molemmilla kerrhoilla lennonjohtaja
soitti perään ja kyseli tilannetta. Kiitos tästä, sillä en todellakaan olisi halukas maksamaan etsintähelikopterin
lentotuntilaskuja, mikäli etsintäruljanssi olisi käynnistynyt oman huolimattomuuteni (ilmoituksen unohtaminen) vuoksi.
Se vasta on kallista.

Minullekin "lentouran" alkuvaihessa vanhat patut kertoivat, että älä sellaista plaania tee, ei se ole pakollista.
Se on ihan turhaa vaivaa! Ilokseni en vanhoja patuja uskonut.

Itse kannatan plaanin tekemistä aina, kun lähdetään korpikentältäkin lennolle, joka ei pyöri aivan kentän ympärillä.
Kesällähän on erittäin mukava kierrellä Suomen hienoja korpikenttiä ristiin rastiin ja jos et ole tehnyt plaania,
eipä sinua onnettomuustilanteessa tms. mistään osata edes lähteä hakemaan, elleivät sukulaiset jossain vaiheessa
ala ihmettelemään poissaoloasi.  Tee siis ehdottomasti plaani ja noustessasi (jos korpikenttä) heität radiolla ATC-elimelle
lähtöilmoituksen ja jos laskuilmoitusta ei voi tehdä radiolla, niin sitten lupaat tehdä sen puhelimellasi.

HaNu

[Karoliina]

Eikös tuo lähtöilmoituksen teko puhelimella olisi korpikentältä fiksumpaa seuraavasta syystä:
- entä jos kone tekee stopin lentoonlähdössä ja teet pakkolaskun kiitotien päässä olevaan metsään. Kukaan ei tule pelastaamaan,
koska et ole tehnyt lähtöilmoitusta kun et ole ollut riittävän korkealla saadaksesi yhteyttä ATC-elimeen ja maydaytasi ei ole kukaan kuullut.
Laskuilmoitus puhelimella olisi kanssa varmempaa luulisin. Jos sakkaat koneen finaalissa tonttiin, niin kukaan ei tiedä jos olet jo
päättänyt lentosuunnitelman. Esim. Pokan kentällä voi olla että sinne ei tule useaan kuukautaan ketään ja saat virua siellä
pöpelikössä niin kauan että jäljellä ei ole kuin luuranko sitten kun seuraava ihminen paikalle saapuu.
En minä tiedä kun itse liiankin usein lennän ilman plaania, mutta näin on ainakin periaatteessa opetettu ja matkapuhelin kuitenkin on
osoittautunut toimivaksi välineeksi jopa Lapin etäisimmillä korpikentillä.

[Jouni Laukkanen]

Eikös tuo lähtöilmoituksen teko puhelimella olisi korpikentältä fiksumpaa seuraavasta syystä:
- entä jos kone tekee stopin lentoonlähdössä ja teet pakkolaskun kiitotien päässä olevaan metsään. Kukaan ei tule pelastaamaan,
koska et ole tehnyt lähtöilmoitusta kun et ole ollut riittävän korkealla saadaksesi yhteyttä ATC-elimeen ja maydaytasi ei ole kukaan kuullut.
Laskuilmoitus puhelimella olisi kanssa varmempaa luulisin.

EFESin virallinen kanta on, ettei lähtöilmoitusta tehtäisi puhelimella. Syy tähän on ollut se, että jotkut lentäjät, jättäessään plaania puhelimitse ovat halunneet aktivoida sen samantien, vaikka ei edes olla vielä kentällä. Tällaiseen joustavuuteen järjestelmä ei valitettavasti pysty ja siksi puhelimella aktivointia ei suositella. Vähän ovat jotkut pissineet yhteiseen sukkaamme.

Mutta, olen täsmälleen samaa mieltä kuin Karoliina tuossa yllä asiasta. Vastuuntuntoinen ilmailija voi sen aktivoinnin tehdä, kun istuu jo koneessa ja on valmis laittamaan koneen tulille; "lähtöaika nyt".

Vielä tarkennuksena tuohon HaNun postaukseen: toiminta alkaa (tiedustelut ja alustavat etsintätoimenpiteet) melko tarkkaan 30 minuutin kuluessa lasketusta saapumisajasta.

Ja toimimisesta valvomattomilta lentopaikoilta: Jos tiukan aikataulun noudattaminen on vaikeaa, ei hälytyspalvelun käynnistämistä tarvitse jättää sukulaisten tai tuttavien harteille. Kyllä siihen plaaniin voi merkitä todellista lentoaikaa huomattavasti pitemmän ajan, niin että laskeutumisajaksi saadaan aika, jolloin toiminta viimeistään loppuu. Käytännön etsintöjen helpottamiseksi kannattaa kuitenkin reitti merkitä ja jos siihen tulee muutoksia, voi ne viestiä ilmasta lähimmälle ATS-elimelle välitettäväksi edelleen.

[Karoliina]

Käytännössä kuitenkin onnistui lähtöilmoitus puhelimella viimeksi pari kolme viikkoa sitten EFESille.
Tosin kuten Jouni sanoikin tuosta milloin se pitää jättää, jätimme lähtöilmoituksen vasta kun olimme oikeasti juuri lähdössä.

[Antti Laukkanen]

Tuokin menee vaikeaksi, jos valtion kentiltä lähtee liikenteeseen, kun ei niille kohta saa kantaa enää puukkoa, kirveestä puhumattakaan. Taas on lentoturvallisuutta ajateltu ajattelematta ihan loppuun saakka.

-A-

[Ansis]

Tippurit oli kerran hyppimässä erään vieraan valtion sotilaskoneesta, kunnes tarkastuksessa koneen pakolliseen varustukseen kuulunut kirves havaittiin kadonneeksi. Kone maadoitettiin siksi aikaa, kunnes uusi kirves oli saatu hankittua koneeseen. Näin siitä huolimatta, vaikka lennon luonne oli paikallislento.

Eli laittakaa koneen varusteluetteloon tarvittavat  vermeet niin ei viranomaisillakaan pitäisi olla mussuttamista, paitsi jos varuste puuttuukin katsastuksessa tai Gerberin tilalla on Leatherman tai magliten malli ei olekaan AAA patteilla vaan AA.  :huh:

[Cubbi-ukko]

      Itse olen jonkin verran pohjoisessa ja itäisessäkin Suomessa sekä Ruotsin tuntureilla kolunnut ja miettinyt pelastusnäkökohtia. Henkilökohtaisessa lentolaukussa, samassa missä on kartat, Jeppesenit jne, on myös pikkuinen annos tavaraa ongelmien varalle. Olen lähtenyt siitä, että säilyn suurinpiirtein toimintakykyisenä pakkolaskussa. Laukusta löytyvät mm. tulentekovälineet vesitiiviisti pakattuna, taskulamppu ja siihen varaparistot, puukko, suklaapatukoita, pieni hätärakettilaukaisin ja punaisia raketteja, kompassi sekä käsiradio ja siihen vara-akku (ICOM). Koneessa on vakiovarusteena kokoontaitettava pokasaha, avaruushuopa, ELT ja EA-paketti.
     Talvella sitten lisään koneeseen parin keveitä lumikenkiä sekä kassin, jossa on pilkkihaalarit, tuulenpitävä pipo, vuorilliset nahkarukkaset, ns. Ski-Doo-kengät ja kaksi paria oikeita villasukkia ynnä kolme pientä muovipurkillista (esim. kinofilmipurkki) mahdollisimman kirkaanpunaista laattasaumajauhetta. Se leviää laajasti tuulen mukana hangelle kun viskaat korkeuksiin ja tällainen väriläiskä on etsijöiden paljon helpompi löytää kuin keskellä valkoista hankea oleva valkoinen lentokone.
     Painoa koko varustukselle kertyy puntarin mukaan noin 7 kg.
     
     Plaanin tarpeellisuutta tuskin voi liikaa korostaa, varsinkin harvaanasutulla alueella liikuttaessa tai olosuhteissa, joissa nopean avun saanti on erityisen tärkeää; mm. kovien pakkasten aikaan. Itse olen aktivoinut lentosuunitelman radiolla ilmasta, vaikkakin mieleen on ajoittain putkahtanut mahdollisuus starttikaputista. Puhelin on näppärä keino päättää plaani. Tähän mennessä olen kerran joutunut nousemaan tunturin laelle jalkapatikassa, että sain yhteyden, mutta muuten puhelimelle on löytynyt hyvin kenttää Lapissakin.
     
     Joku varmaan kysyy, että liekö patterit tarkastettu ja ICOM:n akku ladattu. On ne. Helppo muistaa, kun tarkastaa asian kerran kuukaudessa aina Jeppeseniä päivittäissä. Silloin tällöin saa ylimääräisen palkkion viitseliäisyydestään, kun vaihtaa lähellä Best before -päivää olevat suklaat tuoreisiin ja syö laukusta poistetut.

     En ole vielä kokeillut, kuinka tämän varustuksen kanssa pääsen koneelle Oulunsalossa. Taitaa turvatarkastaja saada verensyöksyn, kun näkee mitä kauheita esineitä taas yritetään tuoda turvavalvotulle yleisilmailuplatalle! Vaikka onhan se niinkin, että ei tule kaputtia, kun ei pääse edes lähelle konettaan.

[Mikko Suokas]

kolme pientä muovipurkillista (esim. kinofilmipurkki) mahdollisimman kirkaanpunaista laattasaumajauhetta. Se leviää laajasti tuulen mukana hangelle kun viskaat korkeuksiin ja tällainen väriläiskä on etsijöiden paljon helpompi löytää kuin keskellä valkoista hankea oleva valkoinen lentokone.

Aivan itsekö olet tuon keksinyt, vai oletko lukenut Armas J. Pullan kirjan "'Jees, punamultaa!' sanoi kersantti Ryhmy"? Mainitussa kirjassa nimittäin Ryhmy ja Romppainen raahasivat pari säkillistä punamultaa venäläisten lentokenttänä käyttämän järven jäälle ja repivät säkit riekaleiksi. Koneiden potkurivirta sitten levitti punamullan yltympäriinsä, ja hyvin naamioitu lentopaikka paljastui.

[Lauri]

Miten sitten tulevaisuudessa. Kaikki työkalut ilmoitettava etukäteen turvallisuuden takia. Taitaa sitten kun lait kiristyy voi olla mukana vain tulitikut, evästä ja lämpimät vaattet. Kuka sitä muistaa etukäteen tehdä kaikkea ilmoituksia, jää osa tarvikkeista tarkastuksessa pois.

Oulussahan jo kiristetty tarkastukset kun menee omalle koneelle...

Lauri

[Mikko Jaakkola]

Ryhmyjä ja Romppaisia ei ole tullut luettua, mutta värijauheidea syntyi aikanaan, kun sattui särkymään saumajauhepussi ja pari talvea aikaisemmin olimme koettaneet lentoetsiä pakkolaskun tehneeksi epäiltyä, pääosin valkoista konetta. Siinä huomasi, että jos et kertakaikkiaan satu katsomaan kohtalaisen läheltä suoraan kohteeseen, niin havaitseminen on tosi vaikeaa. Kokeilin siten yhtenä aamupäivänä kotirannassa levittää jauhetta heittämällä purkki taivaalle ja toisella purkilla melko tiheässä rantalepikossa. Kävin sitten iltapäivällä kurkkaamassa koneella, näkyisikö väri ja hyvin näkyi. Erityisen hyvin paljaalla jäällä, mutta melko hyvin myös pienen puuston seasta. Jatkokokeiluissa pienen tuulen havaittiin levittävän värin vieläkin laajemmalle alalle.
Kanattaa muuten heittää purkki myötätuuleen, muuten heittäjäkin muuttuu värilliseksi!