Hybtoniitti

Aloittaja Karoliina, joulukuu 02, 2005, 18:11:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karoliina

Moi,

Kuten JPK1990 mainitsi, TM:ssä oli hybtoniitista juttua sivulla 150 (hiilinanoputkiepoksi). Kävin tietysti ostamassa lehden oitis, lukaisin
artikkelin ja saman tien myös kyselin hybtoniitista lisätietoja. Hinta on luokkaa 15-25 euroa/kg erissä 100 tonnia.
Pienempiä eriä voi kysellä Amroy:n pienpakkaamosta:
Pakcem Oy
Sami Uotila
Puh 040-5100209

Materiaali on mielenkiintoiselta kuulostava. Lisätietoja on luvassa osoitteeseen http://www.hybtonite.com.
Tällä hetkellä (tätä kirjoittaessa) osoite näyttää olevan toistaiseksi tyhjä. Odottelen mielenkiinnolla.

t: Karoliina


JPK1990

jos haluaa tuota hybtoniittia käyttää niin pitääkö lasikuidun pinnassa olla vai eikö pidä olla sitä käsittelyainetta mitä yleensä käytetään jotta kuitu pysyisi hartsissa kii?

Karoliina

 :o :o :o Täh????? ??????????

Sitäpaitsi et tainnut lukea sitä TMn juttua ihan sivulle 152 asti?

JPK1990

eli meinasit että ilman lujitteita vai???  :) minä en ihan siihen luottaisi. paljonko yhteen koneeseen yleensä menee hartsia??
luin jostakin lasikuituvene kirjasta(70-luvulta) että lasikuitu käsitellään jollakin aineella?? onko näin nykyään??

kate

Laminointi tehdään yksinkertaisesti niin että kastellaan lasikuitumattoa epoksihartsilla ja näitä kerroksia läträtään päällekäin.
Apuna käytetään mm. telaa. Esim. Kevra myy sopivia työkaluja, esim. teloja joissa on uritus tehty niin että tela ei takerru
laminaattiin kun sillä sitä telaa. Lasikuitukangasta leikatakseen pitää olla työkaluna pyöröleikkuri (rotary cutter), muuten on
leikkaaminen kovin vaikeaa ja uusia saksia saa olla ostamassa koko ajan.

Eristelevyn päälle laminoitaessa lasikuitua, ennen ensimmäistä kerrosta, laitetaan epoksin  ja mikropallojen sekoitusta
jotta laminaatti tarttuisi levyyn paremmin. Sen sijaan laminointikerrosten väliin ei saa laittaa mitään muuta ainetta
kuin epoksia, ei esim. mikropalloja.

Jos haluat opiskella laminointia lentokoneenrakennukseen liittyen, älä lue venelaminointioppaita, koska veneitä
tehdään mm. eri materiaalista kuin lentokoneita ja hieman eri tavalla. Veneissä yleisesti käytetään polyesterihartsia ja lentokoneet
tehdään epoksihartsista. Molempia aineita kokeilleena voin todeta että ovat varsin erilaisia ja epoksin ominaisuudet
ovat huomattavasti paremmat kuin polyesterihartsilla. Veneiden rakennuksessa paino ei ole päällimmäinen ongelma
missä taas lentokoneenrakennuksessa on laminaatin hartsipitoisuus kriittinen juttu jotta ei tule rakenteesta turhan painava.
Tosin liian painavaksi laminoitu lentokone on parempi kuin liian kuivaksi jätetty rakenne, liiasta epoksista ei ole Rutanin ohjeen
mukaan niin suurta haittaa että osaa tarvitsisi pelkästään sen perusteella hylätä missä taas kuivaksi jäänyt laminaatti aiheuttaa
hylkäämisen.

Osta 70-luvun veneohjeiden sijaan Burt Rutanin Moldless Composite Aircraft
Construction -kirja. Pyydä vaikka vanhempiasi tilaamaan se, tilaamiseen kun tarvitaan luottokorttia. Linkki löytyy (muistaakseni) myös blogisivuni
lentokonealasivujen alta Amazon.com verkkokaupan sivulle josta kirjan voi ostaa. Ko. vihkonen ei ole kovin kallis ja se ei ole myöskään kovin paksu. Sen ohjeiden mukaisten harjoitusten
tekemisessä kuitenkin väittämän mukaan oppii jotakin. Vihkosessa tosin suositellaan käyttämään epoksia jota ei ole enään saatavissa.
Näihin koelaminointeihin sopivaa materiaalia on myös Kevra Oy:n myymä SP Systems Ampreg 20 ja esim. Cozyn hyväksyttyyn materiaalilistaan kuuluva
saksalainen MGS L285 epoksi jolla on lentokone-epoksisertifikaatti Saksassa. Laminointiharjoituksiin(kin) kannattaa ostaa kaasunaamari
esim. K-raudasta. Hengityssuojain ei riitä, vaan oikea kaasunaamari jossa on orgaanisia höyryjä suodattava suodatin. Lisäksi tarvitset kumihanskoja,
esim. Eurosparista löytyy Vileda-merkkisiä vihreitä nitriilikumihanskoja. Huomioi että ainoastaan tuo vihreä malli käy. Hinta on 3.50 EUR per pari. Epoksiin tai sen kovetteeseen
ei saa koskea paljain käsin. Vihreät nitriilikumiset kirurginkäsineet käyvät myös, mutta en ole löytänyt niitä mistään toistaiseksi.

Sitäpaitsi hybtoniittiepoksin kanssa käytetään TM:n artikkelin mukaisesti hiilikuitua, ei lasikuitua. Jos haluat kokeilla juttuja, ei kannata heti ostaa
kallista hybtoniittiepoksia, voit ostaa vaikkapa tuota SP Systems Ampreg 20:sta Kevra Oy.sta, http://www.kevra.fi
Eksoottista kallista materiaalia kannattaa katsella vasta sitten jos sille on jotakin oikeaa käyttöä mielessä.

Terveisin
Karoliina joka ei jaksanut logata Katen accountia ulos

Aki Suokas

Lainaus käyttäjältä: JPK1990 - joulukuu 03, 2005, 16:51:33
luin jostakin lasikuituvene kirjasta(70-luvulta) että lasikuitu käsitellään jollakin aineella?? onko näin nykyään??

Kyllä käsitellään, ja myös muut kuidut tarvitsevat pintakäsittelyn. Käsite on nimeltä "sizing".
Tämä pinnoitus tehdään jo kuituvetäjän luona ja käyttäjän ei siitä tarvitse vaivata päätään.
Paitsi senpuoleen, mihin se liukenee ja että se on usein hydroskooppista ja sentakia kuidut pitää olla kuivina ennen käyttöä.

80- luvun Rutanin kirjan sijaan voit hakea ilmaiseksi varsin hyvän ja ajankohtaisen (2000-luvun) katsauksen näistä asioista R&G nimisen putiikin sivuilla.
http://www.r-g.de
kohta englannkiksi
service | downloads | R&G Composite Handbook
tai saksaksi
service | downloads | R&G Handbuch
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

kari saalasti

Asiasta moottorisahaan... mitä nuo epoksimyrkyt tekee ihmiselle? Ja onko noiden 2-komponenttiliimojen kanssa sama juttu?

Jos noita lasikuituja sun muita hioo, niin siltä pölyltäkin on syytä suojautua. Se kun menee keuhkoihin, niin se ei sieltä tule koskaan pois. Lopulta keuhkojen tilavuus pienenee hiljalleen. Tämäpä on mm. automaalareiden ammattivaiva. Ja eihän yleensäkään mikään pöly hyväksi ole.

Niitä vihreitä nitriilikumihanskoja taitaa olla würthillä myynnissä. Jos oikein muistan, niin töissä talkkari niitä sieltä joskus kiikutti.

T: Kari Saalasti, joka tuossa viikolla kiroili kun sormet liimautuu toisiinsa aralditen voimalla ;D

Matti Rissanen

#7
Epoksi on yleinen allergisten ihottumien, astman ja allergisen nuhan aiheuttaja, jos ajattelee esim. rakennusalaa. Onhan niitä tapauksia missä koneen rakentaja suunnittelee välttämättä peltikonetta kun ei kärsi koskettaa yhtään kemikaaleja.
Joillain on sama homma esim. rappauslaastin kanssa. Taas uusi syy olla rakentamatta betonilentsikoita  ;D

Aki Suokas

Lainaus käyttäjältä: kari saalasti - joulukuu 05, 2005, 01:14:25
Jos noita lasikuituja sun muita hioo, niin siltä pölyltäkin on syytä suojautua. Se kun menee keuhkoihin, niin se ei sieltä tule koskaan pois. Lopulta keuhkojen tilavuus pienenee hiljalleen.

Pöly ei juuri koskaan ole hyväksi, mutta tuo mainitsemasi ilmiö koskee lähinnä 0,5 - 5 mikrometrin kokoista pölyä (aerosoleja). Koska lasikuitu on tyypillisesti n 10 mikrometrin halkaisijaista on laskukuitupöly hieman tuon rajan yläpuolella ja useimmiten (ei kulkeudu keuhkorakkuloihin asti ja)  kulkeutuu keuhkoista pois.
Pölyssä on kyllä osin kovettumatonta hartsia, joka on sitten kemiallisesti hyvinkin aktiivista.
Aki
------------------------------------
www.hooteehoo.org, www.air-r-c.info, www.windcraft.fiwww.eurofox.fi

JPK1990

onko toi hinta kovin paha verrattuna muihin hartseihin? kannattaako käyttää?

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod