Kannuspyöräkone

Aloittaja Martti Mattila, joulukuu 17, 2019, 20:40:36

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Martti Mattila

Tämä kaukalo pitäisi luoda puolilleen soppaa ja hiilikuiturovinkia ja jollain kuituelementillä vielä varmistaa että moinen kannuksen pidennetty jousi olisi kiertosuunnassakin vahva. Eli Koivurovan Atollin kaltaista kannusta yritän. Pituus ja palautusmutka mikä määrää kannuksen pyörähdysakselin kaltevuuden maapallon keskipisteestä zeniittiin kulkevaan linjaan nähden on vielä päättämättä. Miksi vetää maapallo tähän kannuksen geometria mietintään, no siksi että painovoima näyttäytyy tällaiselle rahvaalle kuten minä juuri tuossa suunnassa, eli on suurimmillaan maan keskipisteen suunnassa vaikka materiaa on ympärilläkin.
Fysiika on kuulemma sellaista että järjestelmät pyrkivät lepotilaan eli jos on potentiaalienergiaa se pyrkiin toteuttamaan itseään. Jos kannuksen pyörähdysakseli on vinossa etuviistoon kuten uroskoiran kalu on koneen pyrstö korkeimmillaan kannuksen ollessa suoraan taaksepäin, taas sivulle kääntyessään koneen perä laskee ja lähentelee potenttiaalienergian lepotilaa. Eli haluaa olla  jommalle kummalle puolelle sivulle muljahtaneena mielummin kuin suorassa.
Jos taas kannuksen pyörähdysakseli on vinossa taaksepäin ikään kuin myötäkarvaan, on koneen perä lähimpänä maata eli potentiaalienergia on pienimmillään kannuksen ollessa suorassa eli rungon suuntaisesti.
Tällaisen myötäsukaan vinossa olevan kannuspyörän olivat Hietasen veljekset tehneet OH-XEA experimentaaliin, se oli täysin ongelmaton ollessaan lainassa kahdessakin Lerchessä. Lisäksi käytän pyöreolkaisia pyöriä en näitä kanttikulmaisia umpikumipyöriä. Lerche saattaa olla epäkelpo referenssi, se lentää jo siinä nopeudessa kun muiden koneiden ongelmat tulevat esiin. Kuitenkin ihmettelen että Sport Aviation lehdessä oli artikkeli ja korjausartikkeli ja lähiaikojen Hints of the homebuilder videossa sanottiin että akseli pystysuoraan tai eteenpäin kallistettu kuin koiralla. Tiedän koneita jotka kehittävät rullauksessa voimakkaan vipotuksen(shimming) kannukseen, siten että lelu lähtee tai tuntuu että lähtee pois hallinasta. Voisi luulla että tällainen geometriaongelma olisi jo täysin avattu ja perattu, mutta ei.
Lisäksi päätelineen aurauskulmista käydään kekustelua eikä lopullista viisautta löydy, aurausta, haritusta, tai suoraan. Kannuspyörä lentämisessä ei ole ongelmaa, mutta ne nousut ja laskut.
ps. Saaristolaiset suosivat narttukoiria, uroskoira jää avantoon sen mahan alla olevan koukun takia.

Martti Mattila

Näin sanovat olevan hyvä, omat kokemukset ja vähäinen järkeni sanoo toisin.

Ansis

Lasikuitusuksesta tulee kevyt ja kätevä kannusjousi vähällä laminoimisella, kevyessä ja hitaassa koneessa toimii tuo "järjen mukainen" geometria. Painavampaan ja hieman nopeampaan kannattaa tehdä kirjan mukaan.
My mind is willing, but purse is weak.

Martti Mattila

Tämä olisi mielestäni hyvä, mutta koneen omistaja sanoo vaihtavansa sen ennen ensimmäistäkään rullauskoetta. Olen oppinut että kyllä tekniikan kanssa aina pärjää mutta kuten Paul Poberezny sanoi "It´s all about the people"

Tapani Honkanen

Martti, vuosi vaihtui ja tänä vuonna ei mitään viestiä. Kirjoita sinä edes jotakin, ettei foorumi ihan kuole. 

Martti Mattila

Joillekin on uroteko jos pystyvät olemaan kuukauden viinatta, viittaan Tipaton Tammikuu liikkeeseen. Itselleni on uroteko etten täällä avaudu kaikesta mikä tuskin muita kiinnostaa, mutta olisi kyllä pari  juttua. Remppaan sitä Avid Flyeriä, oikea teline harittaa = toe out, vasemmassa aurausta = toe in, termit opittu Ammattikoulussa. Etsin tietysti netistä vastausta englanninkielisiä hakusanoja käyttäen, esim. taildragger camber tai taildragger toe out/in. Seuraan näillä hauilla USA.a tai Australiaa.
   Ja pääsen lukemaan keskusteluareenoita tai lehtiartikkeleita missä ehdotetaan kaikkia kolmea vaihtoehtoa tasatahtiin. Eli aurausta, haritusta ja suoraan. Ei apua netistä päätöksentekoon, kone on kuulemma vaikea rullattava, handfull englanniksi ja moni on tilannut leveämmän aftermarket telineen, hinta noin pari tonnia. Pyrin nyt pyörät  suoraan tilanteeseen, motiivina pienin vierintävastus=nopein kiihtyvyys ja kone mahdollisimman pian lentoon ja maakiito minimiin.
Kuhmossa on Fly In Heinäkuussa,  pyrin laahautumaan sinne Lerchellä kunnioittaakseni Pentti Alanteen työtä ruohonjuuritason ilmailun hyväksi. Olisi mieluinen yllätys jos siellä joku asiantuntija pitäisi luennon kannuspyöräkoneen pyörien asennoista.
  Sitten vielä tähän vuosikymmenen tärkeimpään maanpuolustus hankintaan, eli Superhornet vai Jas Gripen. On varmaa että ensimmäisen Iskander sateen jälkeen saamme ilmaan korkeintaan kaksi hävittäjäkonetta, mutta jos lentäjillämme olisi Jas Gripen koulutus, saisimme Ruotsista äkkiä lainaan kolmekymmentä uutta Gripeniä. Niiden kahdenkymmenen omamme lisäksi jotka olisivat Ruotsissa huollossa eli turvassa. Kunhan vain lentäjämme pysyisivät poissa Iskander maaleista. Joku voi poliitikoille valehdella että suomalainen lentäjä ei osaa lentää ruotsalaisella koneella koska ohjaamotekstit ovat Ruotsiksi, lentäjämme lensivät MIG eillä joissa oli ohjaamoplakaatit Venäjäksi.
Tuotteliasta Uutta Vuotta t. Martti

Tapani Honkanen

Kiitos Martti, hyvin alkoi vuosi 2020. Mitä mieltä olet monowheel aeroplane ideasta, siis ei sailplane. Tavoitteena keveys ja maastolaskussa telemarkin välttäminen pienten pyörien vuoksi. Lisäetuna vastuksen pienentyminen. Sakkausnopeus 20 m/s ja maksimi vaakanopeus yli 60 m/s teholla 20 kW. Pistin täkyksi, jotta näkee, että onko elämää avaruudessa, siis foorumin seuraajia. 

Martti Mattila

Olen  yksipyöräisyyttä hahmotellut jopa Lercheen, pienillä sivuapupyörillä tietysti, vastuksen vähentämiseksi. Meille harrastelentäjille on nousemassa ongelma, kuin seinä eteemme ilmastomuutoksesta. Tarvitsisimme kuvailemasi kaltaista liukasta pienimoottorikonetta, mikä lisäksi käyttäisi uusiutuvia tai sähköä, saadaksemme demokratian diktatuurin pois niskastamme.
 Tällä hetkellä kuitenkin meillä on hallit, ladot, peräkärryt, orret täynnä valmiita melkein lentokuntoisia 70, 80, 90 luvun koneita ja jokut rakentavat uurastaen lisää. Jopa Sf Falkeja on putoamassa juhannuskokkoluokkaan. Oma kone on monen haave, toteuduttuaan lennetään ekavuonna 100 tuntia, seuraavana 50 25 25 ja lopuksi jos jotain teknillistä ongelmaa tulee, kone jää seisomaan.
Rempan jälkeen myynnissä saa ehkä remppaan käytetyt rahat. Koneet ovat monesti sellaisten henkilöiden omistuksessa joilla ei ole mahdollisuutta tai voimaa perurkorjaukseen. Nuo koneet painavat mieltäni.

Ansis

Lennokasta ja hyvää alkanutta vuotta foorumin seuraajille ja kirjoittajille.
Koska juttuja on vähän ja nekin rönsyilee, kirjoitan tähän hieman laajemmalti ajatuksiani. Ilmailun ja varsinkin harrasterakentamisen kiinnostuksen vähäisyys johtuu mielestäni siitä, että kentillä on lähes yhtä monta kuppikuntaa kun on ihmisiäkin. Yhteen hiileen vain virtsataan ajattelematta sen sammumista joka lopettaa hehkun kaikilta. Lisäksi lentopaikat ovat jossain korvessa, josta on myös runsaasti ostettu mökkitontteja voidakseen olla pari vapaata viikoinloppua luonnonrauhassa vuodessa ja sekin on noilla hemmetin päristimillä tuhottu. Maksetaan vuodessa siitä mökkeilystä tonni kiinteistöveroa ja toinen sähkönsiirron perusmaksua kulutuksesta riippumatta. Monet ovat investoineet kymppitonnin jätevedenpuhdistukseen tai 18000€ vesi- ja viemärijärjestelmään liitymiseen, jotta pystyvät maksamaan sen ylläpitomaksuja parisataa vuodessa ja käyttö päälle. Eipä ihme jos kaikkia harmittaa, sillä eihän noita kuluja sekä harrastepaikalle ajeluja voi alentaa vaikkapa vuokraamalla mökkiä, sillä siitähän on ilmailijalle hyötyä. Muut taas ei halua metelin vuoksi korsua vuokrata.
Vaikka lentopaikalla olisi ravintola, sen palveluita ei edes ilmailijat halua käyttää koska kallista ja matkalentäjät ei halua mennä kentille, koska ei siellä saa kahviakaan ravintolan mentyä konkkaan em. syystä. Kentänkäyttömaksunperijä taas on kärppänä paikalla, vaikka menet vaan käymään virtsaamassa puskassa sen hiilen jo kadottua.

Tämä tästä ongelmasta, siirryn tekniikkaan. Kannuskoneen päätelineen auraus on pidettävä kohtuullisena, harituksella olevaa on haastava hallita kuten tutkijalautakunnat on lukuisiin raportteihinsa kirjoitaneet. Lisäksi telineen vaihtoja noista syistä on tehty puutteellisesti dokumentoiden, punnitsematta jne. On tullut leskiä ja orpoja. Koneitakin on tuhoutunut korjauskelvottomaksi, vaikka tyyppikilven ympärille kaiken voikin rakentaa uusiksi. Yksipyöräisillä lentokoneilla on tullut aika monta operaatiota suoritettua, moottorilla ja ilman. Yksin, rinnakkain ja peräkkäin istuen. Mielestäni ainoa oikea telinejärjestely, mikäli potkurin maavara ja rengaskokovaatimus sen sallii. Mielellään myös sisäänjätettävällä pyörällä, jolloin vältytään katolleen menosta tunnetusti pehmeälle alustalle laskeuduttaessa. Veteen mennessä pyörä kannattaa ottaa ulos ja jarruttaa lukkoon, ellei ole amfibiokone.
Mutta Tuuliat on jo keksitty, kuten Kaiju sanoi.

Olen taas katsellut millaista vanhaa kalustoa putkahtelee hallien orsilta myyntiin ja joitakin lähestynyt pyytämällä kuvia punnitustodistuksista ja lento-ohjekirjan massantarkkailua ja kuormausta käsittelevistä sivuista, hyvin niitä on myös mailiin lähetettykin.
Mutta...
Mutta edelleen vuosikymmenien jälkeen minua hämmästyttää, kuinka välinpitämättömästi jopa valmistajat on tehneet kuormauskaaviot. Jonkin verran erilaisia koneita punninneena kiinnitän huomion puutteellisesti täytettyihin dokumentteihin ja siihen, että koneen massakeskiöasema saattaa olla jopa kymmenkunta senttiä sallitun alueen ulkopuolella kuormattuna valmistajan ohjeen mukaan.
Tämä tästä, ihme, ettei kukaan katsastaja tai byrokraatti ole asioihin huomiota kiinnittänyt vuosikymmenten saatossa, vaikka osa heistä ei muuta katsokkaan kuin proopuskat. Raportteja en ole tehnyt, koska koneet ei ole enää Suomen rekisterissä.  Myös onnettomuustutkinnoissa on tutkinnanjohtajilla ollut osaamattomuutta määritellessään lennon massakeskiöasemaa ja siitä on tehty virheellinen johtopäätös onnettomyyden syyhyn.

Kaikesta edellä kirjoittamastani huolimatta haaveilen Ahvenlammin poikien ilmailukerholle lujitemuovisesta lentsikkaponttoonista tehdystä monowheel + tukipyörät/ponttoonit gyrokopterista. Yksipaikkaisesta, ettei kenenkään tarvitsisi osoittaa pelkuruuttaan olemalla pummaamatta kyytiä.
My mind is willing, but purse is weak.

Toma

Martti, minunkin järkeni sanoi niin muta kun meillä oli Nummelan Hinussa ihan helvetillinen ongelma kannuksen "väpättämisen" kanssa jos laskeutui asfaltille, niin päätin kuitenkin kokeilla noita ohjeita ja kas kummaa väpätys loppui. Tein uuden jousen jossa kulma oli juuri tuossa kuvailtu ja nyt voi tulla asfaltille ja kaikille muillekin alustoille ilman että pelkää että koko perärunko hajoaa kun kannuspyörä tekee volttia. 

Lainaus käyttäjältä: Martti Mattila - joulukuu 17, 2019, 22:33:28
Näin sanovat olevan hyvä, omat kokemukset ja vähäinen järkeni sanoo toisin.

Terveisin
Tom Arppe

Martti Mattila

Tuo Toman kokema palauttaa uskoa suuren maan väen aivotoimintaan, vaikka ne pystysuorat pääkorvaketapit sen melko alas veikin. Tiedän nyt mikä mahdollistaa ne pystysuorat pääkorvaketapit, klappi eli välys = outo ilmiö eurooppalaisista purtsikoista uransa aloittaneelle. Nuo kaupalliseti tarjolla olevat kannuspyöräsetit tuovat mieleen yhdellä jalalla varpaan kärjellä seisovan ballerinan. Pyörä sijoitettu kääntymisakselin alle, ei takapuolelle. Oliko se Hinun kannuspyörä vapaasti pyörivä vai yhdistetty sivuperäsimeen.
Yksi kommenti keskustelupalstoilta kertoi kannusta tutkitun toisen maailmansodan aikana Saksassa ja USAssa. kommenti kertoi tutkimustuloksen olleen että pyörähdysakselin kulma ei ollut se juttu vaan pyörän etäisyys sarana-akselista. Mitään viittausta tai linkkiä raportteihin ei ollut.
Kannuspyörän ripustuksesta saisi pari tekniikan opiskelijaa lopputyöaiheen, Berokka mainoksesta yksi juoksumatto lainaan ja metallihenkilö tekemään joka tavalla säädettävän kannuspyörä ripustuksen. Kiihtyvyysanturit voisi näin köyhässä maassa korvata nesteellä täytetyllä astialla, mistä pois läikkyneen nestemäärän voi mitata. Ilmailuinsinöörejä ei meillä täällä opitun perusteella enään kouluteta mutta Logistiikka ja Ajoneuvoinsinöörejä kyllä. Kelpaisiko moinen idea.

Ansis

"Jättö" on se juttu, mikä kertoo pyörän käyttäytymishalusta. Ei pyörä itsessään tiedä, missä kohtaa vehettä se on sijoitettuna. Samat omituisuudet vaikuttaa myös vapaasti kääntyviin nokkapyöriinkin. Kannuspyörä ei saa olla vapaastikääntyvä, vaan tukevat jouset kohtuuden rajoissa toki tarvitaan polkimista jotta pyörä seuraa perästintä. Muistelen viimeisimpänä u666 menneen rikki, koska kannuslukitus, joka vehkeessä vissiin oli vapaasti pyörivän kannuksen lisäksi, ei ollutkaan mennyt päälle? Toki kannuksessa kannattaa olla myös hyvän kannuspyöräjärjestelmän merkki, vapautus jotta laitteen saa pyöräjarrulla ketterästi käännettyä hitaissa nopeuksissa, mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Turhia välyksiä ei missään laitteessa tarvita.
My mind is willing, but purse is weak.

Martti Mattila

Kun mopoista tehtiin ns, Choppereita puolitoistametrisillä etuhaarukoilla tämä jättö terminä oli arkikamaa. Kaksi ostamaani Lercheä on ollut vapaasti hemppuvilla kannuspyörillä jotka olen ennen käyttöä korjannut sivuperäsimeen linkitetyksi, pakko toimenpide koska kiitotieni on vain 3,3 metriä leveä, ilman komennettavaa kannusta kone ei ollut maakäsittelyssä tarpeeksi tarkka ohjattava.
Sellainen kannusohjauksen vapautus mikä helpottaisi halliin peruuttamista olisi yllellisyyttä, mutta  hyvä että muistutit että siihen voi tulla vika mikä johtaa taas vaikka mihin.

Ansis

Halliin ei konetta kannata työntää, vaan hinaa sen kannukseen kiinnitettävällä vetoaisalla. Painavamman koneen voi myös hinata siitä käyttämällä hallin lattiaan kiinnitettyä sähkövinssiä. Luonnollisesti tuo vetoaisa kannattaa tehdä geometrialtaan sellaiseksi, että irtoaa laskettaessa vetokahva lattiatasoon, jottei unohtuessaan putoa ilmasta viattoman maan asukkaan päähän.
My mind is willing, but purse is weak.

Martti Mattila

No Lerche revitään halliin takarungossa olevasta kantokahvasta, yleensä kannusta ilmassa pitäen, joka tapauksessa aina yksin. Mutta voi se kannuspyörä joskus pyöriä pitkin maatakin jos on väsy.
Pipistrel pilotille onnittelut Jalasjärvellä märälle pellolle tehdystä pakkolaskusta, pienillä pyörillä vetelään peltoon ei ole leikinasia. Kentälle tehdyissä laskuissakin on nokkapyöriä kaadettu.

Ansis

Kuten aikaisemmin kirjoitin, sisäänjätettävä teline on myös turvallisuustekijä. Onneksi on Jalasjärvelläkin ollut pari vuorokautta pientä pakkasta ja sentti routaa. Tuulian olisin saattanut laskea vallinneissa olosuhteissa mahalleen.
My mind is willing, but purse is weak.

tjh

Villinä vipattaa pyörät, liekö ilmassa eri säännöt kuin maassa? Toissa kesänä pääsin Fougan kyytiin ja muistin jotain näin jälkikäteen.Sen erikoisen etutelineen rengasmuodon kaksi kantavaa sileää pintaa ja ura siinä välissä! Miksi se ei aiheuta vipatusta? Itse kamppailin Jammun etupyörän kanssa samoihin aikoihin, tein mitä osasin ja neuvojakin tuli netistä paljonkin, Lisää ilmaa, vähennä ilmaa, uusi rengas, jne. Ei auttanut. Katu uskottavuus sai kolhun jos toisenkin. Vauhtia 50 kyläkaupan tienoilla ja äkkiä alkanut etupään vipatus oli heittää selästä. nolona tiensivuun takajarrulla ja äkkiä. Etujarruun en tohtinut sattuakaan. No kypärän hihnan kiristys ja olkatoppausten tarkistus ja reilusti ylinopeutta etupyörä ilmassa, ei vipattanut. Syy lopuksi oli etuiskarin nesteen esipaine joka oli liian pieni. Liekö nyt sitten näin että se rengas siinä ilma aluksessakin olisi vaimennettava siitä ensimäisestä pienestä vipatuksen alusta lähtien jotenkin? En kyllä Fougasta tiedä oliko miten etuteline rakennettu ja vaimennettu, mutta että moinen kanttirengas eikä vipata!

Ansis

Lainaus käyttäjältä: tjh - tammikuu 05, 2020, 20:28:31
Syy lopuksi oli etuiskarin nesteen esipaine joka oli liian pieni. Liekö nyt sitten näin että se rengas siinä ilma aluksessakin olisi vaimennettava siitä ensimäisestä pienestä vipatuksen alusta lähtien jotenkin?

Eli keula oli suunniteltua alempana ja jättö liian pieni. Samaan korjaustulokseen olisi päässyt laskemalla perää kallistusvarojen toki vähentyessä.
My mind is willing, but purse is weak.

tjh

Niinpä, se vaan on niin pienestä kiinni että ihmetyttää vähän. Vaan onhan taas hyvä päristellä tietä ja katua. Se kun ei aiheuta asukkaissa närää kun kuuluu tieltä, eikä taivaalta. Suunnalla on väliä! olen huomannut valitettavasti. Toki nyky koneet ei enää kuin kuiskaa vanhaan Beaveriin verrattuna.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod