Lotus sukset

[Ari Simonen]

En nyt viitsi lähteä kentälle tutkimaan ilmailumääräyksiä siksi kysyn tietäviltä.
Ultrakevytlentäjän vesilentooikeuden omaavahan saa lentää kellukkeilla myös lumelta ja nurmikolta.
Mutta saako ilman vesilentooikeutta lentää lootuksen kellukkeilla lumelta ja jos niin millaisilla edellytyksillä?
Pitääkö olla millainen koulutus ja kokemus? Eikös tuo ole verrattavissa suksilentämiseen johon ymmärtääkseni ei kummoista koulutusta vaadita?
Sen tiedän että peruskouluttaa ei saa suksilta eikä kellukkeilta.

Kiitän jo etukäteen..!

[masal]

Muistan kuulleeni tulkinnan että jos kellukkeita käyttää suksina eikä pilotilla ole vesilento-oikeutta on ultran maksimipainona silloin käytettävä 450 kiloa. Tämä voi hieman rajoittaa toimintaa joillain koneyksilöillä. Voiskos joku asian varmasti tietävä tarkentaa?

[Ari Simonen]

Jaahas, onkos niin ettei tältä foorumilta vastausta löydy yksinkertaiselta tuntuviin kysymyksiin..?
Mutta annas olla jos kysytään suihkumoottoreista..heittoistuimista..ties mistä..

[Petri Ahonen]

Jaahas, onkos niin ettei tältä foorumilta vastausta löydy yksinkertaiselta tuntuviin kysymyksiin..?
Mutta annas olla jos kysytään suihkumoottoreista..heittoistuimista..ties mistä..

Suihkumoottoreista ja heittoistuimista on helppo heittää läppää. Säännöistä en uskalla vääntää mitä sattuu....

Toisaalta, olisiko niin että henkilöt jotka tietävät jotain eivät satu olemaan paikalla juuri nyt....tai, niinkin ikävästi voi olla että vaivaa Titanic-syndrooma ts. tärkeä viesti hukkuu läpänheittoon...

[Jyrki Viitasaari]

En nyt viitsi lähteä kentälle tutkimaan ilmailumääräyksiä siksi kysyn tietäviltä.
Ultrakevytlentäjän vesilentooikeuden omaavahan saa lentää kellukkeilla myös lumelta ja nurmikolta.
Mutta saako ilman vesilentooikeutta lentää lootuksen kellukkeilla lumelta ja jos niin millaisilla edellytyksillä?
Pitääkö olla millainen koulutus ja kokemus? Eikös tuo ole verrattavissa suksilentämiseen johon ymmärtääkseni ei kummoista koulutusta vaadita?
Sen tiedän että peruskouluttaa ei saa suksilta eikä kellukkeilta.

Kiitän jo etukäteen..!

Tervehdys!
Kylläpä heitit pahan! Eipä tuohon kysymykseen taida olla suoraa vastausta mutta,

Ilmailumääräys AIR M5-10 määrittele ultran näin:

Ultrakevyt lentokone (JAR-1 Definitions "Micro-light" määritelmän mukaan) on enintään kaksipaikkainen kevyt lentokone, jonka sakkausnopeus laskuasussa on enintään 65 km/h (35 knots) CAS ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa ei ylitä:
- 300 kg yksipaikkaisella maalentokoneella,
- 450 kg kaksipaikkaisella maalentokoneella,
- 330 kg yksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla,
- 495 kg kaksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla.
Ultrakevyellä lentokoneella voidaan toimia sekä maa- että vesilentokoneena, edellyttäen että sen maksimi lentoonlähtömassat ovat molemmissa tapauksissa edellä mainittujen massarajoitusten mukaiset.

Siis punnitus molemmille varustuksille.

PEL M2-70 määrittelee taas sen, millä ehdoilla saa harjoittaa  lentotoimintaa vesialueilla (ei jääpeitteisillä) Vesilento on erityinen lentotoiminnan laji, joka vaatii erillisen kelpuutuksen.

Eli nähdäkseni kellukekonetta voi käyttää korotetulla massalla suksikoneena, jos kellukkeet sen muutoin sallii ja kellukeasennus on asianmukaisesti siunattu. Tietämäni mukaan venerunkoisilla amfibioilla saa lentää pyöräkoneena ilman VO:ta (MTOW 495), joten eiköhän se toimi myös kyseisessä tapauksessa.

Jos mahdollista, niin muutama lasku laitteita jo kokeilleen kanssa voi olla hyvä juttu. Vaikka vakuutukset olisikin kunnossa. 

Muuten, nykyisten tulkintojen mukaan myös suksiasennus on suuri muutostyö ( luvanvarainen, tehtävä muutostyölupahakemus ja sen vaatimat rituaalit). 

Molskis ja loiskis!

[Antti Laukkanen]

PEL M2-70 määrittelee taas sen, millä ehdoilla saa harjoittaa  lentotoimintaa vesialueilla (ei jääpeitteisillä) Vesilento on erityinen lentotoiminnan laji, joka vaatii erillisen kelpuutuksen.

<pilkunnuss>Ultrista erityisesti puhuttaessahan kyseessä ei ole kelpuutus, vaan vesilento-oikeus. Vesilentokelpuutuksen (PEL M2-7) myöntämisen ensimmäinen edellytys on vähintään yksityislentäjän lupakirja</pilkunnuss>

[Petri Ahonen]

PEL M2-70 määrittelee taas sen, millä ehdoilla saa harjoittaa  lentotoimintaa vesialueilla (ei jääpeitteisillä) Vesilento on erityinen lentotoiminnan laji, joka vaatii erillisen kelpuutuksen.

<pilkunnuss>Ultrista erityisesti puhuttaessahan kyseessä ei ole kelpuutus, vaan vesilento-oikeus. Vesilentokelpuutuksen (PEL M2-7) myöntämisen ensimmäinen edellytys on vähintään yksityislentäjän lupakirja</pilkunnuss>

Hyvä että nytkytit sitä pilkkua. Termeillä oikeus ja kelpuutus on iso ero. 

[Ari Simonen]

Kiitokset Jyrkille vastauksista jotka selvittivätkin kovasti asiaa.Oma käsitykseni oli juuri samansuuntainen
mutta kerhossamme tästä oli erilaisia käsityksiä. Meillä jäikin Ikarus kesän jälkeen kellukkeille ja tarkoitus
on tuossa helmikuun paikkeilla laittaa taas kone vakuutuksiin ja kokeilla lumella lentämistä kellukkeilla.
Vesilentooikeus on mulla ja yhdellä toisella mutta kiinnostusta lumelta lentämiseen on muillakin.

Hyvä että tuli esille tuo suksiasennuksen vaatima muutostyölupa. Meillä pohdittiin myös suksiasennuksen
mahdollisuuta. Mutta musta tuntuu ettei siihen lähdetä.

[Markku Hiedanpää]

En nyt viitsi lähteä kentälle tutkimaan ilmailumääräyksiä siksi kysyn tietäviltä. Ultrakevytlentäjän vesilentooikeuden omaavahan saa lentää kellukkeilla myös lumelta ja nurmikolta. Mutta saako ilman vesilentooikeutta lentää lootuksen kellukkeilla lumelta ja jos niin millaisilla edellytyksillä?
Pitääkö olla millainen koulutus ja kokemus? Eikös tuo ole verrattavissa suksilentämiseen johon ymmärtääkseni ei kummoista koulutusta vaadita?
Sen tiedän että peruskouluttaa ei saa suksilta eikä kellukkeilta.

Ilmailumääräys AIR M5-10 määrittele ultran näin:
Ultrakevyt lentokone (JAR-1 Definitions "Micro-light" määritelmän mukaan) on enintään kaksipaikkainen kevyt lentokone, jonka sakkausnopeus laskuasussa on enintään 65 km/h (35 knots) CAS ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa ei ylitä:
- 300 kg yksipaikkaisella maalentokoneella,
- 450 kg kaksipaikkaisella maalentokoneella,
- 330 kg yksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla,
- 495 kg kaksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla.
Ultrakevyellä lentokoneella voidaan toimia sekä maa- että vesilentokoneena, edellyttäen että sen maksimi lentoonlähtömassat ovat molemmissa tapauksissa edellä mainittujen massarajoitusten mukaiset. Siis punnitus molemmille varustuksille. PEL M2-70 määrittelee taas sen, millä ehdoilla saa harjoittaa  lentotoimintaa vesialueilla (ei jääpeitteisillä) Vesilento on erityinen lentotoiminnan laji, joka vaatii erillisen kelpuutuksen.
Eli nähdäkseni kellukekonetta voi käyttää korotetulla massalla suksikoneena, jos kellukkeet sen muutoin sallii ja kellukeasennus on asianmukaisesti siunattu. Tietämäni mukaan venerunkoisilla amfibioilla saa lentää pyöräkoneena ilman VO:ta (MTOW 495), joten eiköhän se toimi myös kyseisessä tapauksessa. Jos mahdollista, niin muutama lasku laitteita jo kokeilleen kanssa voi olla hyvä juttu. Vaikka vakuutukset olisikin kunnossa.  Muuten, nykyisten tulkintojen mukaan myös suksiasennus on suuri muutostyö ( luvanvarainen, tehtävä muutostyölupahakemus ja sen vaatimat rituaalit). 

Muutama lisäys Jysky:

- Ilma-alusta saa käyttää vain siihen toimintaan, johon se on lentokäsikirjansa tai lento-ohjekirjansa mukaan hyväksytty. Eli jos ultraa käytetään vesikoneena on ao. kirjassa oltava vesitoimintaliite, jos sitä käytetään suksikoneena on siinä oltava suksitoimintaliite. Nämä liitteet voivat tietysti olla yhdistettyjäkin, mutta niiden on annettava ohjeet ja rajoitukset ao. toimintaan.
- Suksikone on EASA:n määrittelyjen mukaan maalentokone eli sen MTOW on 450 kg. "Suksiasennettu" (full-lotus) on kuitenkin niin oleellisesti alkuperäisestä muutettu ultra, että sillä lentäminen edellyttää tyyppikoulutusta jos lentäjällä ei ole vesilento-oikeutta.
- On tulkittu että lennettäessä lumelta full-lotus asennuksella ja vesilento-oikeudella voidaan käyttää MTOW:nä vesilentokoneen 495 kg:tä.

[Ari Simonen]

Lainaus Miukulta "On tulkittu että lennettäessä lumelta full-lotus asennuksella ja vesi-lentooikeudella voidaan käyttää MTOW:nä vesilentokoneen 495 kg:tä"

Olisiko lotus-kellukkeille tyyppikoulutetun,ilman vesilentooikeutta olevan ohjaajan lennettävä 450 kg:n
maksimimassalla vaikka kone on hyväksytty 495 kg. ?   Ei käy oikein minun järkeen.
Pieni tarkennus olisi paikallaan ettei jää epäselvyyttä.

[Markku Hiedanpää]

Lainaus Miukulta "On tulkittu että lennettäessä lumelta full-lotus asennuksella ja vesi-lentooikeudella voidaan käyttää MTOW:nä vesilentokoneen 495 kg:tä"
Olisiko lotus-kellukkeille tyyppikoulutetun,ilman vesilentooikeutta olevan ohjaajan lennettävä 450 kg:n maksimimassalla vaikka kone on hyväksytty 495 kg. ?   Ei käy oikein minun järkeen. Pieni tarkennus olisi paikallaan ettei jää epäselvyyttä.

Tästä periaatteesta on lähdetty liikkeelle; jos lentokoulutus on annettu vain maakoneella niin käytetään myös maakoneen massoja (450 kg).

Lisäys: Heittäisinkin pallon EUT:lle, jos halutaan lentää full-lotus kellukkeilla ilman vesilento-oikeutta niin minkälaisella tyyppikoulutuksella niihin siirrytään ja millä max. massoilla ao. versiota voisi lentää.

Vähän lisää pohdintaa; toisaalta jos ultra on varustettu kellukkeilla on se vesikone käytettävästä alustasta huolimatta, eli sen lentäminen edellyttää aina vesilento-oikeutta, vai mitä? 

Tämä periaate on sanottu seuraavasti lentokoneiden vesilentokelpuutusta koskevassa määräyksessä (PEL M2-7) seuraavasti:

4 OIKEUDET
Vesilentokelpuutuksen haltija on oikeutettu toimimaan päällikkönä vesilentokoneessa.

Ultramääräyksessä (PEL M2-70) sitä ei ole niin selvästi sanottu;

8.2 Vesilento-oikeus
Vesilento-oikeuden saamiseksi UL-lentäjän on täytettävä seuraavat vaatimukset:
a) kokonaislentoaika vähintään 35 lentotuntia UL-lentokoneella ennen vesilentokoulutuksen aloittamista,
b) viisi tuntia koululentoja ja 50 laskua veteen UL-lentokoneella ja
c) suorittanut hyväksytysti tarkastuslennon vesilento-oikeutta varten.
Itsenäinen vesilentotoiminta edellyttää, että lentokoulun koulutuspäällikkö tai päälennonopettaja on vahvistanut nimikirjoituksellaan hyväksytysti suoritetun koulutuksen ja tarkastuslennon lupakirjan haltijan lentopäiväkirjaan.
Huom. Moottorilentäjän lupakirjan haltijalla oleva vesilentokelpuutus vastaa tämän kohdan vaatimuksia.

Tässäpä EUT:lle mietittävää, onko kellukkeilla lentäminen vesilentotoimintaa vai ei ? Tai muuttaako vesilento-oikeus kohtaa seuraavanlaiseksi: "Vesilento-oikeuden haltija on oikeutettu toimimaan päällikkönä UL-vesilentokoneessa."

[Ari Simonen]

Noin äkikseltään ei tule muun harrastusilmailun saralta toista tulkintaa mieleen että koulutus ratkaisee
millä maksimimassalla lennetään. Kukahan tuon tulkinnan on tehnyt ja onko se loppuun asti mietitty?

Tästä taas nähdään että ilmailu kehittyy eikä aikoinaan tehdyt määräykset ole ajan tasalla ja yksiselitteisiä.

[Markku Hiedanpää]

Noin äkikseltään ei tule muun harrastusilmailun saralta toista tulkintaa mieleen että koulutus ratkaisee millä maksimimassalla lennetään. Kukahan tuon tulkinnan on tehnyt ja onko se loppuun asti mietitty? Tästä taas nähdään että ilmailu kehittyy eikä aikoinaan tehdyt määräykset ole ajan tasalla ja yksiselitteisiä.

Kyllä tässä olen enempi pohtinut kansallisten määräysten ja EASA asetuksen periaatteita kuin niiden soveltuvuutta käytäntöön. Toisessa lauseessa olet enemmän kuin oikeassa ;-(

Erityisesti Jounin huomioon !!
EUT:lta on tulossa esitys UL-lupakirja ja -koulutusmääräysten muuttamiseksi ja esittäisinkin että samassa mietittäisiin lisäksi näitä vaatimuksia ja tarkennettaisiin tarvittaessa tätä määräyksen kohtaa.

[Ari Simonen]

Miuku,eikös nytkin jo vesilentooikeuden omaava ole oikeutettu toimimaan päällikkönä ul-vesikoneessa? ;)Miten sen kirjaaminen määräykseen selventäisi asiaa saako lentää ilman vesilentooikeutta lumelta kellukkeilla.

[Markku Hiedanpää]

Miuku,eikös nytkin jo vesilentooikeuden omaava ole oikeutettu toimimaan päällikkönä ul-vesikoneessa? ;)Miten sen kirjaaminen määräykseen selventäisi asiaa saako lentää ilman vesilentooikeutta lumelta kellukkeilla.

Ensimmäinen lause; Kyllä.
Toinen lause; ao. tekstimuutos sanoisi yksikäsitteisesti että ilman vesilento-oikeutta ei saa lentää kellukkeilla (miltään alustalta).

[Lauri Lounasheimo]

...
Erityisesti Jounin huomioon !!
EUT:lta on tulossa esitys UL-lupakirja ja -koulutusmääräysten muuttamiseksi ja esittäisinkin että samassa mietittäisiin lisäksi näitä vaatimuksia ja tarkennettaisiin tarvittaessa tätä määräyksen kohtaa.

Jotta nämä kelluja koskevat määräykset olisivat lentäjienkin ymmärrettävissä, niin ehdotan, että EUT ehdottaa PEL M2-70:een muutosta, joka sisältää ajatuksen, että:

1. Kun UL-koneessa on pyörävarustus sen MTOW on 450 kg ja päälliköllä ULP.

2. Kun koneessa on kellukevarustus sen MTOW on 495 kg ja kun sillä lennetään
   2.1  jäältä, lumelta tai nurmelta, niin päälliköllä on UPL ja suksilentotyypit
   2.2  vedestä, niin päälliköllä on UPL ja vesilento-oikeus.

toivoo /Lare

[Aki Suokas]

ei taida ihan noin toimia.

Kun on muitakin kellukkeita kuin Lotus!

[masal]

Niin, sitten on vielä koneita joissa on yhtäaikaa sekä pyörä- että kellukevarustus. Esim. Zenair amphibio kellukkeilla ja Atol.
Olisko järkevää muotoilla hommaa siten, että jos kone on varustettu kellukkeilla (pelkät tai amphibiot) niin silloin voidaan maksimilentopainona käyttää 495 jos koneen muu rakenne tämän sietää. Toiminta näin varustetulla koneella vaatii riittäväksi katsotun "tyyppikoulutuksen" mikäli lennetään muulta alustalta kuin vedestä. Vesilentotoiminta vaatii aina vesilentokelpuutuksen.
Tuo riittävä tyyppikoulutus muuhun kuin vesilentotoimintaan 495 massalla olisi sitten jonkun vastaavalla koneella riittävän kokemuksen omaavan annettavissa, tyyliin tyypit erilaiseen koneeseen. Kyllähän nytkin esim. Atolilla voi lentää ilman vesilentokoulutusta kunhan ei mene veteen, vai voiko?

[Markku Hiedanpää]

Ei unohdeta EASA:n ja ilmailumääräyksen AIR M5-10 määritelmää:

"Ultrakevyt lentokone (JAR-1 Definitions "Micro-light" määritelmän mukaan) on enintään kaksipaikkainen kevyt lentokone, jonka sakkausnopeus laskuasussa on enintään 65 km/h (35 knots) CAS ja jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa ei ylitä:
- 300 kg yksipaikkaisella maalentokoneella,
- 450 kg kaksipaikkaisella maalentokoneella,
- 330 kg yksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla,
- 495 kg kaksipaikkaisella vesilentokoneella tai amfibiolla.
Ultrakevyellä lentokoneella voidaan toimia sekä maa- että vesilentokoneena, edellyttäen että sen maksimi lentoonlähtömassat ovat molemmissa tapauksissa edellä mainittujen massarajoitusten mukaiset."

Joka sanoo että maalentokoneen max massa on 450 kg ja vesikoneen ja amfibion 495 kg. Nyt keskustellaan periaatteessa siitä onko kellukekone vesikone vai maakone kun sillä lennetään jäältä tai pellolta, jos se on vesikone niin MTOW on 495 kg, jos se katsotaan maakoneeksi niin massat ovat maakonemassat 450 kg. On sitten eri asia millä koulutuksella ja oikeudella sitä lennetään.

[Ari Simonen]

Ainakin Ikarus on kellukkeilla ja 450 kg:n massalla sitten yksipaikkainen,saattavat olla muutamat muutkin.

Minä lähden siitä ajatuksesta että kellukkeilla varustettu kone on vesilentokone lennettiimpä miltä alustalta tahansa ja maksimimassat vesilentotoiminnan mukaiset 495 kg.

[masal]

Minä lähden siitä ajatuksesta että kellukkeilla varustettu kone on vesilentokone lennettiimpä miltä alustalta tahansa ja maksimimassat vesilentotoiminnan mukaiset 495 kg.

Näin minäkin sen ajattelisin. Sitten tosiaan jää enää se epäselvyys mistä tässä alunpitäenkin oli kysymys, että pitääkö tällaisen vesilentokoneen päälliköllä olla aina vesilento-oikeus, lennettiimpä sitten miltä alustalta tahansa. Selkeintä tietysti olisi olla sitä mieltä että kyllä pitää olla. Suksivarusteinen ultrahan ei saa painaa yli 450 kiloa ilman pelastusvarjoa. Eli jos nuo kellukkeet nimeää suksiksi niin silloin max paino on 450 ja pärjää ilman vesilento(kone) -oikeutta, muualla kuin vedessä.

Tämä on kyllä hassua, saman tulkinnan mukaan sitten pelastusvarjollisen 472,5kg ultran lentäminen ei ole ollenkaan mahdollista tällä massalla koska siihen ei ole olemassa pelastusvarjo(kone) -oikeutta.

[Markku Hiedanpää]

Tämä on kyllä hassua, saman tulkinnan mukaan sitten pelastusvarjollisen 472,5kg ultran lentäminen ei ole ollenkaan mahdollista tällä massalla koska siihen ei ole olemassa pelastusvarjo(kone) -oikeutta.

Kyllähän sitä näinkin voi tulkita ;.)

Liite II muutosesitys kertoo kuitenkin UL-massoista seuraavaa:

(e) aeroplanes, helicopters and powered parachutes having no more than two seats, a maximum take-off mass (MTOM), as recorded by the Member States, of no more than:
(i) 300 kg for a land plane/helicopter, single seater; or
(ii) 450 kg for a land plane/helicopter, two seater; or
(iii) 330 kg for an amphibian or floatplane/helicopter single seater; or
(iv) 495 kg for an amphibian or floatplane/helicopter two seater, provided that, where operating both as a floatplane/helicopter and as a land plane/helicopter, it falls below
both MTOM limits, as appropriate;
(v) 472.5 kg for a land plane, two seater equipped with an airframe mounted total recovery parachute system;
(vi) 315 kg for a land plane single seater equipped with an airframe mounted total recovery parachute system.
and, for aeroplanes, having the stall speed or the minimum steady flight speed in landing configuration not exceeding 35 knots calibrated air speed (CAS)

[Juho]

Nyt keskustellaan periaatteessa siitä onko kellukekone vesikone vai maakone kun sillä lennetään jäältä tai pellolta, jos se on vesikone niin MTOW on 495 kg, jos se katsotaan maakoneeksi niin massat ovat maakonemassat 450 kg. On sitten eri asia millä koulutuksella ja oikeudella sitä lennetään.

Mikä on aikanaan ollut vesilentotoiminnalle asetetun MTOW 495 kg:n perusteena?
Sieltä luulisi löytyvän se filosofia, mikä määrittelee mahdollisen painorajan. Sen jälkeen tulisi miettiä, onko lumelle laskeutuminen erilaista (ja vaativampaa) kellukkeilla kuin suksilla ja määritellä sen mukaan mahdolliset oikeudet/kelpuutukset.

[Markku Hiedanpää]

Mikä on aikanaan ollut vesilentotoiminnalle asetetun MTOW 495 kg:n perusteena?

FAI:n, JAA:n, EASA:n ja ilmailumääräyksen AIR M5-10 määrittelemä UL-vesilentokoneen tai UL-amfibiokoneen max. lentoonlähtömassa (maakoneen 450 kg + 10% vesivarusteille).

[masal]

Tämä on kyllä hassua, saman tulkinnan mukaan sitten pelastusvarjollisen 472,5kg ultran lentäminen ei ole ollenkaan mahdollista tällä massalla koska siihen ei ole olemassa pelastusvarjo(kone) -oikeutta.

Liite II muutosesitys kertoo UL-massoista seuraavaa:

(e) aeroplanes, helicopters and powered parachutes having no more than two seats, a maximum take-off mass (MTOM), as recorded by the Member States, of no more than:
(i) 300 kg for a land plane/helicopter, single seater; or
(ii) 450 kg for a land plane/helicopter, two seater; or
(iii) 330 kg for an amphibian or floatplane/helicopter single seater; or
(iv) 495 kg for an amphibian or floatplane/helicopter two seater, provided that, where operating both as a floatplane/helicopter and as a land plane/helicopter, it falls below
both MTOM limits, as appropriate;
(v) 472.5 kg for a land plane, two seater equipped with an airframe mounted total recovery parachute system;
(vi) 315 kg for a land plane single seater equipped with an airframe mounted total recovery parachute system.
and, for aeroplanes, having the stall speed or the minimum steady flight speed in landing configuration not exceeding 35 knots calibrated air speed (CAS)

OK, jos tuota esitystä jo noudatetaan käytännössä suomessa kuten olen itseni antanut ymmärtää. Sitten nuo yllä mainituthan ovat ultrakeveitä joita lennetään suomalaisella UPL-lupakirjalla täällä meillä. Lupakirjamääräys sitten antaa oikeuden toimia päällikkönä noissa kaikissa mainituissa ultrakeveissä. UPL-lupakirjamääräys edellyttää ainoastaan itsenäiseen vesilentotoimintaan vesilento-oikeutta. Eli tämän mukaan kaikkialla muualla kuin vedessä pärjää pelkällä UPL-lupakirjalla ilman vesilento-oikeutta maksimipainosta riippumatta. UPL-lupakirja ja sen haltijan oikeudet ei ota kantaa UPL-koneen määrittelyyn eikä siihen onko kone vesikone vai ei tai onko siinä pelastusvaro tai ei. Ainoastaan tuo vesilentotoiminta ja hinaustoiminta vaatii erillisen oikeutuksen. Tällainen käytäntö on mielestäni OK, ja niinhän nuo määräykset ja esitykset kertovat. Eli lumelta voi lentää 495kg vesikoneultralla vaikka ei ole vesilento-oikeutta

[Ari Simonen]

Ainakaan kenenkään sellaisen jolla ei ole vesilentooikeutta ei pidä lähteä kylmiltään lentämään kellukkeilta
lumelta lentääpä sitten millä massoilla tahansa. Kellulentäminen on senverran erilaista että jo oman
turvallisuuden takia kannattaa homma opetella osaavan ultraopen kanssa jolla on kokemusta vesiltä ja lumelta. Ja miniminä tälläisiin tyyppeihin pitäisin  1h ja 10 laskua. Sekin saattaa olla liian vähän.

[Lauri Lounasheimo]

...
Liite II muutosesitys kertoo kuitenkin UL-massoista seuraavaa:

(e) aeroplanes, helicopters and powered parachutes having no more than two seats, a maximum take-off mass (MTOM), as recorded by the Member States, of no more than:
(i) 300 kg for a land plane/helicopter, single seater; or
(ii) 450 kg for a land plane/helicopter, two seater; or
(iii) 330 kg for an amphibian or floatplane/helicopter single seater; or
(iv) 495 kg for an amphibian or floatplane/helicopter two seater,

provided that, where operating both as a floatplane/helicopter and as a land plane/helicopter, it falls below
both MTOM limits, as appropriate;
....

Miten tuo lause "provided that.." täytyy ymmärtää? Senhän voisi lukea siten, että kun lähden amfibiolla vedestä 495 kiloisena, niin mun täytyy hävittää ilmassa 45 kiloa johonkin ennen kun voin laskeutua pyörille lentokentälle.
Onks tää taas joku ranskalaisten englanniksi kirjoittama juttu, jota kirjoittajakaan ei ymmärrä?
/Lare

[Jouni Laukkanen]

...
Liite II muutosesitys kertoo kuitenkin UL-massoista seuraavaa:

(e) aeroplanes, helicopters and powered parachutes having no more than two seats, a maximum take-off mass (MTOM), as recorded by the Member States, of no more than:
(i) 300 kg for a land plane/helicopter, single seater; or
(ii) 450 kg for a land plane/helicopter, two seater; or
(iii) 330 kg for an amphibian or floatplane/helicopter single seater; or
(iv) 495 kg for an amphibian or floatplane/helicopter two seater,

provided that, where operating both as a floatplane/helicopter and as a land plane/helicopter, it falls below
both MTOM limits, as appropriate;
....

Miten tuo lause "provided that.." täytyy ymmärtää? Senhän voisi lukea siten, että kun lähden amfibiolla vedestä 495 kiloisena, niin mun täytyy hävittää ilmassa 45 kiloa johonkin ennen kun voin laskeutua pyörille lentokentälle.
Onks tää taas joku ranskalaisten englanniksi kirjoittama juttu, jota kirjoittajakaan ei ymmärrä?
/Lare

Nyt kun tuota ajatuksella tulkitsen, niin operoitaessa vedestä 495 kg ja maasta 450 kg. Koska amfibio on vesikone, jolla voidaan toimia myös maalta, on sen max massa 495 kg. Voidaan sitten ryhtyä miettimään, että mitä toiminta on kelirikkokautena; lasketaanko heikosti kantavalle kiinteälle pinnalle vai jähmeään veteen...

Oman näkemykseni mukaan pidän oikeampana ajatuksena sitoa 495 kg max massa vesilento-oikeuteen.

Tyyppihyväksytyissä koneissa vesikoneiden suuremmat massat perustuvat yleensä lentokelpoisuusmääräyksissä esitettyyn pienempään nousukykyvaatimukseen.

[Nils Rostedt]

...
Liite II muutosesitys kertoo kuitenkin UL-massoista seuraavaa:
...
(iv) 495 kg for an amphibian or floatplane/helicopter two seater,

provided that, where operating both as a floatplane/helicopter and as a land plane/helicopter, it falls below
both MTOM limits, as appropriate;
....

Miten tuo lause "provided that.." täytyy ymmärtää? Senhän voisi lukea siten, että kun lähden amfibiolla vedestä 495 kiloisena, niin mun täytyy hävittää ilmassa 45 kiloa johonkin ennen kun voin laskeutua pyörille lentokentälle.
Onks tää taas joku ranskalaisten englanniksi kirjoittama juttu, jota kirjoittajakaan ei ymmärrä?
/Lare

Kuvittelen että kirjoittajan tarkoitus on ollut huomioida tilannetta kun koneyksilön kellukevarustus (eli koneen vesilentovarustus) on joko asennettuna tai ei. Koneyksilön MTOM olisi silloin 495 kg kun koneella voi operoida vedestä (ja maasta, amfibion tapauksessa), mutta 450 kg silloin kun koneella voi operoida vain maakentältä. 

Vaihtoehtoinen tulkinta, eli amfibiossa sallittaisiin maasta operoitaessa vain 450 kg, tuntuu epäuskottavalta koska esim. eroavaisuuskoulutus ("tyyppikoulutus") kaksin olisi silloin käytännössä suoritettava kokonaan vedestä jos ylikuormitusta halutaan välttää, mikä ei liene määräyksen tarkoitus.

Lause on kyllä mielestäni sen verran tulkinnanvarainen että täsmennysvaatimus EASAlle olisi paikallaan, jotta englanninkielinen teksti tulisi selkeämmäksi. Ilmeisesti pallo olisi tällaisessa asiassa joko ILL:lla tai ilmailijajärjestöjä edustavan EAS:n kautta. Suomen olisi hyvä olla tässä aktiivinen koska muualla Euroopassa vesikone-ultrat ovat sen verran harvinaisia kapistuksia että asiaan ei välttämättä kiinnitetä huomoita.

[Ansis]

Koska on havaittu ettei englannin kielellä ei pysty ratkaisemaan juridisia ongelmia, niin mm. autourheilussa viimeisen sanan sanoo ranskalainen sääntökirja. Tämä siis, jos kansallisella säännöllä ei asiaa voida ratkaista.

Ranska on muutenkin hieno asia, siellä on ruoka, viinit ja juustot hyviä sekä naiset kauniita...
ja siellä ei niuhoteta turhasta.

Napoleon sääti aikoinaan oikean puoleisen liikenteen vasta hermostuttuaan hevosajoneuvojen jatkuvaan kolarointiin.