Kirjoittaja Aihe: Ryan N.Y.P.  (Luettu 7179 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Martti Mattila

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 587
  • Oikea nimi: Martti Mattila
Ryan N.Y.P.
« : Helmikuu 04, 2017, 12:30:01 »
Toukokuussa tänä vuonna tulee 90v. Limbergin lennosta New Yorkista Pariisiin. Koneesta Ryan N.Y.P= New York to Paris, ei ole hirveän montaa lentävää replikaa tehty. Ilmeisesti ainoalle eurooppalaiselle kävi huonosti lentonäytöksessä Coventryssä, (coventry air crash investication) ruotsalaisen lentokapteenin tekemän koneen etummaisen siipituen alapää petti ja kone hajosi ilmassa, pilotti rakentaja kuoli. Erikoista on se että koneen lentomassan on täytynyt olla vähintään 800kg. esikuvaansa pienempi, koska neljänkymmenentunnin toiminta aikaa ei tarvittu. Silti niin heikko että ei kestänyt lennosta johtuvia rasituksia. Ehkä lentorasitus ei ollutkaan pääsyy, vaan jäykkä yhtäpalaa oleva koko siivistön mittainen pääsalko, mikä kosteusolosuhteiden mukaan piteni tai lyheni, aiheuttaen järjettömät jännitykset siipitukiin ja niiden kiinnityksiin. Mene ja tiedä mutta tällaisessa rakenteessa missä metallia ja puuta on sekaisin, kannattaa katsoa mihin kosteuselämisen mittamuutokset puretaan. Tällaisen replikan ehtii vielä hyvin tehdä vuosipäivään mennessä, valmistuihan alkuperäinenkin kuudessakymmenessä päivässä, eikä lentokoneita muutenkaan kestä kauaa tehdä, minkä me kaikki tiedämme. Moottoriksi tuommoinen werner Scarlet minkä esittelyä saamme kuulla exp.päivillä. By the way kysyin moisen hintaa saksasta englanniksi, kein antwort, viellicht kein verstant. Yleensä eurooppalaisen tuotteen hinta kerrotaan selvimmin dollareissa USAssa. Mutta se on hinta amerikassa.

Poissa ttorri

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 118
  • Oikea nimi: Timo Torri
Vs: Ryan N.Y.P.
« Vastaus #1 : Helmikuu 04, 2017, 13:37:22 »
Puun kosteuseläminen pituussuunnassa on aika vähäistä. Tuossa koneessa laskuteline tukeutuu streevaan ja eikös sitä pidetä nykyään jotenkin arveluttavana ratkaisuna.

Poissa Martti Mattila

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 587
  • Oikea nimi: Martti Mattila
Vs: Ryan N.Y.P.
« Vastaus #2 : Helmikuu 04, 2017, 21:53:20 »
On varmasti huono rakennetapa jos laskutelineen "vammat" heikentävät lennolla kuormitettavia osia, mutta ei tuossa nyt mielestäni laskuteline ole tuettu streevaan, vaan streeva on kiinnitetty rungon ulkopuolelle tulevaan kolmioon, mihin myös laskutelineen jousituki on tuettu. Onhan NYP ssä. nykyjään laittomia ominaisuuksia kuten näkyvyyden puute etusektoriin. Lercheissä, niissä saksassa tehdyissä missä on pyökkivanerinen ei diagonaali torsiovanerointi, huomaa kuinka torsion kosteusvenymä panee mäntypuisen pääsalon taipumaan taaksepäin kaarelle ja jättöreunan menemään sykkyrälle, kosteana vuodenaikana. Jättöreuna tarvitsisi olla toisesta päästä uiva että sen ei tarvitsisi rypyttäytyä talvisin. Onkohan näin myös suomessa tehdyissä Lercheissä missä on koivuvaneri torsio.

Poissa Seppo Koivisto

  • Superkirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 194
Vs: Ryan N.Y.P.
« Vastaus #3 : Helmikuu 08, 2017, 22:19:56 »
Replican pudotti näköjään huono hitsaus laskutelineen kolmiotuessa.
http://www.charleslindbergh.com/plane/crash.asp

Poissa Martti Mattila

  • Megaluokan kirjoittelija
  • *
  • Viestejä: 587
  • Oikea nimi: Martti Mattila
Vs: Ryan N.Y.P.
« Vastaus #4 : Helmikuu 12, 2017, 09:40:43 »
Kiitos linkistä,sieltä löytyi tosi hyvin kuvitettu raportti. Siinä sanottiin murtuman alkaneen jo hyvin varhaisessa vaiheessa lentokoneen lentohistoriaa ja kohteen olleen jatkuvan vetorasituksen alaisena,epäpätevä korjaushitsaus  vain pahensi asiaa. Minun vähäpätöisessä järjessäni metallin väsyminen ei voi koskaan olla turman syy, vaan syy/seuraus jatkumossa metallin väsymismurtuma kuuluu jo sinne seuraus osioon. Eli väsymismurtuma on seurausta jostain virheestä, suunnittelu tai työ. Tässäkin tapauksessa oli poikettu alkuperäisen Ryan NYP rakenteesta kahdessa kahdella tapaa, alkuperäisessä molemmat veetuen jäsenet, etumainen ja takimainen olivat kiinnitetyt pystysuoriin  korvakelevyihin niiden väliin tulevilla U paloilla joista lähti "sormivahvikkeet" kummankin veetukiputken ylä ja alapinnoille. ( tällaisten sormivahvikkeiden sormien pitää olla 1,5 kertaa putken halkaisijan pituus ja seinämä sama kuin risteyksen paksuseinäisimmän jäsenen seinämä) Turma tapauksessa kaikki kuorma vee risteyksestä korvake kompleksiin oli tuotu veetuen etumaisen putken kautta, 32 x1,6 mm. SAE 4130 putkea. Alkuperäinen NYP oli hitsattu SAE 1025 hiiliteräsputkesta, replika oli tehty SAE 4130 cromolysta. Olen jostain lukenut että 4130 materiaali olisi erityisen herkkä poikkipintaala muutoksille rasitettuna. Limberghin NYP oli siis pehmeää patarautaa mikä antaa kuormituksessa helpommin periksi ja siinä myös muokkauslujittuu. Seuraavaksi antaa periksi kohta mikä ei vielä ole muokkauslujittunut, näin mennään ympäri rakennetta ja vehje pysyy ehjänä, kun samaan aikaan 4130 materiaalista tehty osakokonaisuus on kehittänyt murtuman ja putki on poikki jostain. Tämä tietysti karkeasti yksinkertaistaen. Olen edelleen sitä mieltä että tämän replikan pääsalon kosteusvenymä aiheutti tähän veetuen 32x1,6 mm. putkeen kiduttavan jännityksen, mikä johti väsymiseen. Jos putkistorakenne olisi ollut patarautaa, se olisi jossain määrin mukautunut tasaten jännityshuippuja.        

 

Powered by EzPortal