Drive-by-wire nokkapyöräohjaus canardiin

Aloittaja Karoliina, syyskuu 23, 2005, 13:02:43

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karoliina

Hei,

Canardien maaohjauksen yksi ongelma on että ohjaus on jarrujen varassa ja tyypillinen vahinko on näyttänyt olevan että
kone menee metsään/kiitotieltä pois jne. siksi että esim. toisen puolen jarru pitää huonommin kuin toisen, jarrupalat pettää,
jarrulevyt ylikuumenevat (ja pito loppuu) tms.

Tuli mieleen uudenlainen ajatus asian tiimoilta:
Katsokaapas
http://www.karoliinasalminen.com/blog/?page_id=17

kohta #8.

Kommentteja tuosta drive-by-wire nokkapyörästä (ei kuljekaan vaijeri eikä työntötanko nokkapyörälle vaan sähköjohto)?

Velocityyn on keksitty jokin uusi lukitusmekanismi jolla nokkapyörä saadaan pysymään suorassa kunnes lukko vapautetaan,
mutta jos sitä voisi kääntää servomoottorilla, niin se ratkaisisi ongelman enemmänkin perusteellisesti (IMHO).

Terveisin
Karoliina

Volare

... :wacko:...et tainnut katsoa eilen uutisfilmiä siitä kuinka servo-ohjaus toimii?? :wacko:

Karoliina

En katso uutisia TV:stä, kun meillä ei ole käytössä olevaa TV-vastaanotinta. Me katsotaan vaan DVD:itä ja luetaan uutiset netistä
ja sanomalehdestä...


Rauno

Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - syyskuu 23, 2005, 13:02:43
Hei,

Canardien maaohjauksen yksi ongelma on että ohjaus on jarrujen varassa ja tyypillinen vahinko on näyttänyt olevan että
kone menee metsään/kiitotieltä pois jne. siksi että esim. toisen puolen jarru pitää huonommin kuin toisen, jarrupalat pettää,
jarrulevyt ylikuumenevat (ja pito loppuu) tms.

Tuli mieleen uudenlainen ajatus asian tiimoilta:
Katsokaapas
http://www.karoliinasalminen.com/blog/?page_id=17



Servo-ohjattu nokkapyörä voi... huomaa VOI olla ratkaisu, mutta servo mekanismeineen painaa, ja myös tarvittava elektroniikka potentiometreineen painaa.  Varsinkin nokan kärjessä jossa vähäinenkin paino vähentää etupenkkipainoa paljon enemmän.
Ja jos tällaiseen tulee vika?  Jos potentiometriin tulisi vaikka katkos, jolloin nokkapyörä ajaakin laitaan?  Silloin mennään metsään että sandaalit vilahtaa.  Murphyn laki on ilmailussa aina ankarin, ja sillä on erikoisen hyvä mielikuvitus panna asiat menemään vikaan.  Sen vuoksi on parempi että jättää sille mahdollisimman vähän pesäpaikkoja.

Kun nyt rupeat ja alat vääntää saaden koneen valmiiksikin joskus, luulisinpa, ettei sinua kiinnosta enää heti siinä vaiheessa rakentaa koneeseen ylimääräisiä lisähelyjä.  Varsinkaan kun Vari Wiggen, Vari Eze, Long Eze ja usea erikokoinen Cozy-päivitys keräävät kokemuksia kaiken aikaa kolmikymmenvuotiskautensa kokemuksella. 

Luulisinpa, että sittenkin olisi varminta tehdä jarruista tarkistusjaksot jolloin esim. jarrulevyjen kunto olisi katsottavissa vielä ennen lopullista prakaamista.  Jarruja olisi muutenkin syytä katsoa.  Jarruneste on öljyä joka liukastaa jarrulevyt.  Levyjen vieressä on putkiliitin jonka vuotaminen vaatii aina korjaamista ennen seuraavaa lentoa.  Jarruilla ohjaaminen vaatii oman taitonsa, mutta "pommikonettakaan" ei yksityislentokoneesta kannata tehdä.  Cozyn rakennusohjekin varottaa lisäämästä muutenkin melko raskaaseen pienikokoiseen koneeseen ylimääräistä lisähelyä joka kaikki vain lisää painoa, joka edelleen aina vähentää hyötykuormapainoa.
Painava kone johon saa vain pienen hyötykuorman vaatii _aina_ kovin pitkän nousu- sekä laskukiitomatkan.  Lentoonlähtömatka riippuu paljon potkurista, mutta laskukiito pysähtyy vain jarruilla.  Kevyt kone yksinlennolla on jo haaste pienille lentokentille kuten Jämille.  Jos kone painaa paljon, niin äkkiä sillä ei voi lentääkään kuin yksin.  Ja kuitenkin kone mittaa laskuissa kovasti asfalttia.  Se nokkapyörän lisähelyistä.

Vaikka lentäjäkaverini ei saanutkaan Cosyä edes rullattua, silti kannattaa se taito harjoitella.  Koneessa on jarrut sekä elevator, ja jos jarru ei toimi oikein, niin se alkaa näkyä vasta nopeuden pudottua alle 55 knots.  Pahan paikan tullessa koneessa on veivi, jolla nokkapyörän saa sisään.  Silloin kone pysähtyy nopeammin, vaikka vain toinen jarru toimisi.

Että tilaapas vain rohkeasti jo huomenna Divinycellit joita runkokaariin ja rungon muihin pohjamateriaaleihin tarvitaan. 
RV


Juho

Lainaus käyttäjältä: Rauno - joulukuu 14, 2005, 18:59:44

Servo-ohjattu nokkapyörä voi... huomaa VOI olla ratkaisu, mutta servo mekanismeineen painaa, ja myös tarvittava elektroniikka potentiometreineen painaa.  Varsinkin nokan kärjessä jossa vähäinenkin paino vähentää etupenkkipainoa paljon enemmän.
Ja jos tällaiseen tulee vika?  Jos potentiometriin tulisi vaikka katkos, jolloin nokkapyörä ajaakin laitaan?  Silloin mennään metsään että sandaalit vilahtaa.  Murphyn laki on ilmailussa aina ankarin, ja sillä on erikoisen hyvä mielikuvitus panna asiat menemään vikaan.  Sen vuoksi on parempi että jättää sille mahdollisimman vähän pesäpaikkoja.


RV

Lainaa

Asiaa.....

Tällainen ajattelu ei ehkä lisää uusia innovaatioita ilmailun saralla, mutta se säästää ehkä jonkun hengen ja ainakin vakuutusmaksujen korotuksilta.

Kari Aspiola

 Onhan nokkapyöriä ohjailtu epäsuorasti servoilla isommissa liikennekoneissa jo kymmeniä vuosia. Yleensä käyttövoimana on ollut hydraulipaine. Mutta onhan noita 12 volttisia käyttölaitteitakin kaupan koko joukko.

Itse olen yli kolmenkymmenen vuoden työkokemuksellani oppinut tekniikasta yhden asian ylitse muiden. Tekniikkaa kannattaa välttää aina jos suinkin mahdollista. Eli jos on olemassa ongelmaan jokin muu ratkaisu kuin tekninen, niin aina parempi.

Se mitä ei ole ei voi mennä rikki!

Karoliina

Totta toki, järjestelmien yksinkertaisuus takaa että mahdollisia ongelmakohtia on vähemmän.
Asioilla on kuitenkin puolensa, yksinkertaisin ratkaisu ei aina ole paras mahdollinen, esim. vrt.
nykyaikainen lentomoottori ja 40-luvulta peräisin oleva lentomoottori tai 2-t Rotax vastaan 4-t Rotax.

Ansis

Kuinkahan edellinen kommenttoi pitäisi tulkita?
Mielestäni 2t rotax on haastavmpi, kuin 4t sekä 40-luvun sotamoottori paljon edistyneempi kuin Lyco/Cont.
My mind is willing, but purse is weak.

Ari Simonen

Karoliina,mikä on nykyaikainen lentomoottori? Ei Lycot/Contit ainakaan.. no ehkä nää uudet dieselit

Nils Rostedt

Ei ne nokkapyöräohjaussysteemit aina onnistu isommillakaan  ::)
http://www.airliners.net/open.file/926275/M/
http://www.airliners.net/open.file/926274/M/

Mr. Murphy oli lentokoneinsinööri.....

Karoliina

Tekniikan nykyaikaisuus taitaa mennä näin, vanhin teknologia eka:

1. Lyco/Conti
2. Rotax. 912 tuli 2-t 5xx sarjan jälkeen.
3. Thielert (tietokoneohjattu)


Tuomas Kuosmanen

Lainaus käyttäjältä: Karoliina Salminen - joulukuu 16, 2005, 10:15:29
Tekniikan nykyaikaisuus taitaa mennä näin, vanhin teknologia eka:

1. Lyco/Conti
2. Rotax. 912 tuli 2-t 5xx sarjan jälkeen.
3. Thielert (tietokoneohjattu)



Sitten tietty saa mielenkiintoisen teknologiadinosauruksen aikaan kun asentaa FADECin Continentaliin tai Lycomingiin - www.fadec.com - nuo ainakin mainostavat ilmailulehdissä aika lailla. Harrasterakenteiseen tuo onnistuu varmaan helpommin, mutta on noita näemmä ihan virallisestikin STC:llä muutamiin lentokoneisiin hyväksytty.

//T

Theo Kutalevski

  Barkarbyn EAA Sverigen Fly-IN.issä 2004 oli antiikki-Piper, jota ruotsalaiset kutsuivat "Flygande landställningen" lentäväksi laskutelineeksi, sillä pyörien koko oli todella iso koneen kokoon verrattuna. Siitä tuli mieleeni, että jos kevyt-Canardissa olisi esim. kottikärryn pyörä nokassa, joka olisi vaijerivälitteiseen rattiin kytketty, niin sehän olisi "Drive-by-wire". Se voisi sopia karuille korpikentille. Yksi venäläinen ratkaisu oli Sukhoi-9 koneen suksi kolmipyöräkoneen pääpyörille -ideana että jos korpikentillä kenttä ei kestä ja pääpyörät uppoavat, niin suksi tulee peliin, jos pyöränkumi on turpeeseen uponnut.
  Kirjatietoa lienee, että venäläiset pitivät P-39 Airacobrasta, kun siinä oli nokkateline, jonka avulla aroa pystyi käyttämään lentokenttänä, silloin kun he 40-luvulla rähinöivät Saksan kanssa.
  Laukkasen Fouga-kirjaa taas katselin, niin eipä ole sen nokkapyörässä jarrua, vain pääpyörissä. Pääjarrut ovat hydrauliset ja koneeseen kuuluu myös pysäköintijarru, joka lienee mekaaninen, kun J.L:n mukaan sitä pystyi käyttämään varajärjestelmänä.
  Varajarruja voisi olla myös jarruvarjot, pysäytyskoukut tai jarruraketit. Venäläiset ovat paljon kehitelleet jarruraketteja mm. avaruusalusten kapseleiden ja sotilaskuormien maahan laskun hidastamiseen. Se voisi olla yksinkertainen, painetaan vaan nappia, ja raketit puhaltavat lieskaa eteen?

kate

Lainaus käyttäjältä: Theo Kutalevski - joulukuu 18, 2005, 11:25:38
  Barkarbyn EAA Sverigen Fly-IN.issä 2004 oli antiikki-Piper, jota ruotsalaiset kutsuivat "Flygande landställningen" lentäväksi laskutelineeksi, sillä pyörien koko oli todella iso koneen kokoon verrattuna. Siitä tuli mieleeni, että jos kevyt-Canardissa olisi esim. kottikärryn pyörä nokassa, joka olisi vaijerivälitteiseen rattiin kytketty, niin sehän olisi "Drive-by-wire". Se voisi sopia karuille korpikentille. Yksi venäläinen ratkaisu oli Sukhoi-9 koneen suksi kolmipyöräkoneen pääpyörille -ideana että jos korpikentillä kenttä ei kestä ja pääpyörät uppoavat, niin suksi tulee peliin, jos pyöränkumi on turpeeseen uponnut.
  Kirjatietoa lienee, että venäläiset pitivät P-39 Airacobrasta, kun siinä oli nokkateline, jonka avulla aroa pystyi käyttämään lentokenttänä, silloin kun he 40-luvulla rähinöivät Saksan kanssa.


Suurin ongelma tehdä Canardiin mekaanista nokkapyöräohjausta on se että molemmat polkimet ohjaavat kummatkin toisistaan
riippumattomasti molemmissa wingleteissä olevaa sivuperäsintä. Siis,mollmmat polkimet voipainaa pohjaa yhtä aikaa
ja systeemi toimii silloin lentojarruna.

Kyllä toki tuollaisenkin mekaniikan voi tehdä mutta sitten se eiole enää yksinkertainen.

Sähköisessä ohjauksessa voi sitten käyttää samanlaisia turvaratkaisuja kuin esimerkiksi pienkoneiden
autopilottien servoissakin. Servo kytkeytyy akselille magneettikytkimellä joka toimii vain kun se saa
sähköä. Jos ei sähköä, toimisi pyörä kuten normaali vapaasti kääntyvä pyörä.

Suomalaisille kenttille kannattaa Cozyyn varmaan pistääkkin tuommainen vähintään kottikärrun
pyörän kokoluokkaa oleva pyörä.

Kate

Theo Kutalevski

  Jotenkin viesteistä saa sen käsityksen, että nokkapyörä on Cozyn kriittinen kohta. Kuulemma eräs englantilainen omistaja kuljettaa runsasta kumi ja rengasvarustusta, "kun niitä vaan kuluu". Itsekin olen nähnyt tuontyyppisen koneen nokkapyörän riekaleina. Kerran rulausharjoituksissa yksi sisärengas räjähti. Suomalaisissa Cozyissä nokkapyörä on vaihdettu umpikumiseksi. Barkarbyssä 2003 norjalainen kertoi ostaneensa Cozyn metsäänajon jäljilt, hän tuli paikalle lentämällä, oli korjannut koneen.
  Siis jos jarrut ei ole kunnossa, on omituista. Tosin itsekin korjautin autoni jarruja vasta katsastusmittausten jälkeen. Cozyn jarruja on vain kaksi ja niiden kunnon voi tarkastaa kopeloimalla, ei tarvitse purkaa konetta. Tosin jos Experimental-konetta käytetään aika harvoin, niin se voi selittää asiaa. Finnairin koneita pidetään koko ajan lentokunnossa, joten isopalkkaiset asiantuntijat hääräävät yhtä mittaa myös jarrujen parissa. Olisi noloa, jos kaput ajelisivat kaseikkoon, josta matkustajat rämpisivät tullitarkastukseen.
  Onhan se Cozyn nokkapyörä pieni ja lienee aurinkoisessa Califoorniassa kotonaan, jossa kenttiä ei routa riko ja asvaltti ei lopu. Vaan ohjattavuus voisi tehdä sivurasituksia pitkään nokkapyörän varteen, jolloin ongelmaksi tulisi irti revennyt nokkateline. Olisi vaan eri kiva, jos joulupukki toisi mullekin oikean lentokoneen! Olisikohan Cozy tai Long-eeze sopiva aloittelijalle, laskisi vaan aina hirmu tarkkaan, kuin pankkitilejä laskiessa! Pitäisi vaan olla niin ahkera ja kiltti, että lompakko kestäisi tuollaisen lentävän vekottimen. Toisaalta, jos aloittaisi helikopterilla, olisi helppo laskea ja nousta.   

Ansis

Kyllä varmistukseen kannattaa olla vaijeri, minullakin on autossa sähkisesti ohjattu kaasuläppä jota limp home moodissa käytetään vaijerivetoisesti. Saastepäästöjen vaatima sähköisen ohjaus vaikuttaa aluksi oudolta pelkästään vaijerivetoiseen läppään verrattuna, jos lisää polkimeen painetta ennen ahtopaineiden nousua saattaa läppä olla täysin auki jo "puolella kaasulla" ja turbon herätessä menee parametrien mukaisesti pienemmälle. Samoin vaihdettaessa vaihdetta isompaan läppä jää hieman auki vaikka polkimen nostaa ylös hiilivetypäästöjen minimoimisen vuoksi. Tämä aiheuttaa tottumattomalle käyttäjälle epäillyksen laitteistossa olevasta viasta.

Menipä taas OT, mutta päästöiltään puhdas Saabi  antoi dynossa 216 kW/460 Nm.
On se elektroniikka ihmeellistä, mutta jos sillä pitäisi ohjata yli 30 km/h kulkevaa laitetta niin se jää jonkun muun tehtäväksi.

My mind is willing, but purse is weak.

Karoliina

Lainaus käyttäjältä: Ansis - joulukuu 19, 2005, 15:22:45
Kyllä varmistukseen kannattaa olla vaijeri, minullakin on autossa sähkisesti ohjattu kaasuläppä jota limp home moodissa käytetään vaijerivetoisesti. Saastepäästöjen vaatima sähköisen ohjaus vaikuttaa aluksi oudolta pelkästään vaijerivetoiseen läppään verrattuna, jos lisää polkimeen painetta ennen ahtopaineiden nousua saattaa läppä olla täysin auki jo "puolella kaasulla" ja turbon herätessä menee parametrien mukaisesti pienemmälle. Samoin vaihdettaessa vaihdetta isompaan läppä jää hieman auki vaikka polkimen nostaa ylös hiilivetypäästöjen minimoimisen vuoksi. Tämä aiheuttaa tottumattomalle käyttäjälle epäillyksen laitteistossa olevasta viasta.

Menipä taas OT, mutta päästöiltään puhdas Saabi  antoi dynossa 216 kW/460 Nm.
On se elektroniikka ihmeellistä, mutta jos sillä pitäisi ohjata yli 30 km/h kulkevaa laitetta niin se jää jonkun muun tehtäväksi.



Oletko pistämässä / pistänyt tuollaisen 216 kW Saabin lentokoneeseen?
216 kW kuulostaa mielenkiintoiselta, etenkin kun se on 216 kW eikä 216 hp.

t. Karoliina

Ansis

Kyllä se mylly on aivan tehtaan tekemässä matalalentolaitteessa, jolla käydään duunissa.
My mind is willing, but purse is weak.

Karoliina

Tarkoitin lähinnä experimental-lentokonetta. Moottorissa voi olla tehoa, mutta sen sopivuus lentokoneeseen riippuu
mm. teho-painosuhteesta sekä mm. siitä miten hyvin se sietää jatkuvia korkeita kierroksia. 216 kW kuulosti lupaavalta,
mutta jos oikein arvaa, se painaa kuin synti, kuten kaikki muutkin autonmoottorit.

Theo Kutalevski

  Sattuupa silmääni tuossa Karoliinan viestissä viisauden jyvä. Eaa Sverigen lehdessä 2/2004 on osa 4. artikkelista Sagan om Orion. Kirjoittaja on ryhmässä, joka on hankkinut Volvo S 80 auton viisisylinterisen dieselin. Sillä on 163 hv teho. Ostokunnossa paino ilman jäähdytysnestettä vaan öjyjen kanssa 192 kg. Sitten ryhmä riisui moottorista starttimoottorin, laturin, vauhtipyörän, pakokaasunputsarin, pakoputken, katalysaattorin, jäähdyttimen ja joukon muuta roinaa, jonka jälkeen paino oli 130 kg. 154 kg näyttäisi voimanlähteen painoksi tulevan, jolloin ryhmän mielestä se olisi kilpailukykyinen Lycomingin bokserineloseen verraten. Jos kiinnostaa yhtään. Juju näyttää olevan juuri tuo kilpailukykyisyys, johon tai jonka yli päästään lastuttamalla, kierroslukuja näpräämällä päämääränä 15-18 ltr/h kerosiinikulutus kontra 35-40 ltr/h lentobensiini. Tulee mieleen että Utin hyppykerhon koneen -UDZ:n Allison potkuriturbiini polttaa kuulemma 100 ltr/h siloin kun se nostaa täyden pokan eli n. 8 ainakin 5000 m:n korkeuteen.

Theo Kutalevski

  Hoh hoijaa, pitäisi tosiaan jo jättää teknosepustukset niille, jotka niillä ikälisiä, kunniamerkkejä ja optioita saavat. Van huomasin listatessani Volvon moottorin riisumista että kolmasosa painoa on noilla oheislaitteilla. Ja Volvo parka kuljettaa suurta määrää rautaa, jota erilaiset tehtaat ilomielin myvät eteenpäin. Meinaan, että jos rakentaisin Seattiini kunnon käynnistyskammen, voisi starttimoottorin jättää pois. Taitaa käytännössä vauhtipyörä kuitenkin olla hyvä. Valoihin olisi akku, jonka kuntoilun nimissä pikaliittimillä iltaisin irrottaisin ja veisin lataukseen kotiin. Vanhoissa  Tekniikan Maailma -lehdissä laskettiin myös pitkien ajovalojen vaikutus energiakulutukseen ja sitten myytiin vähän virtaa kuluttavia huomiovaloja ym. Sitten rekisteröisin ajopelin EXperimentaliksi, rakentaisin hiilikuituvanteet, penkit ja Airbag jousituksen raskaiden metallijousien tilalle. Vieläpä täyttäisin airbagit ja renkaat ilmaa keveämmällä kaasulla, niin ajopeli kevenisi jälleen. Katolla oleva aurinkokenno olisi myös laskettavissa ajovalon tehoon. Vilkut yms olisi ledeillä, mittariston valaisu taskulampulla tai sotalentsikoiden tyyliin fosforimaalilla, niin johdotusta jäisi pois ja taas tulisi painonsäästöä. Lopuksi pellistä otettaisiin maalit pois ja metallipinta kiillotettaisiin ja vahattaisiin, niin taas kevenisi kärry. Vaan ongelmani on että tätä ei ole keksitty ja käyttöönotettu Ruotsissa joten homma on etukäteen järjetöntä ja ehkä miljoonan euron sakot tulisi koko tasavallan liikennelakien, poliisien ja teknisten tarkastus- ja verotusinstanssien pilkkaamisesta.
  Rutan esittikin eräässä tv-ohjelmissa että kun Nasan korkeapalkkaiset tekevät high-tecciä, niin hän on rautakauppa-tason low-tec, käytännöllisten halparatkaisujen kannalla. Tosin vankka purjelentopohja hänellä on. Hän kokeili koneita pienoismalleina tuossa ohjelmassa heittelemällä niitä lennonjohtotornin katolla. Suomessa olisi varmaan komitea miettinyt kymmenen vuotta tuulitunnelia ja sen nojalla useampi opintomatka ilmailun suurmaihin olisi ollut tarpeellinen.

mkallas

Lainaus käyttäjältä: Theo Kutalevski - joulukuu 19, 2005, 20:04:42
Eaa Sverigen lehdessä 2/2004 on osa 4. artikkelista Sagan om Orion. Kirjoittaja on ryhmässä, joka on hankkinut Volvo S 80 auton viisisylinterisen dieselin.

Kaikkea ne tekeekin tuolla naapurissa...  Tämä lentolaite on kuvattu syyskuussa 2003.

MikkO

Petri Ahonen

eikö ole hyvä että joku tekee, vai ymmärsinkö sinut väärin?

mkallas

Ei ollut tarkoitus sisällyttää minkäänlaista arvolatausta viestiini  ;)  En vaan voinut vastustaa kiusausta esitellä kuvia lentolaitteesta, joka saa voimansa Volvon viisisylinteristä. Kun semmoisesta oli puhe...

MikkO
jep, ollaan tosi kaukana canardien nokkapyöräohjauksesta...

Ari Simonen

Onkohan meillä Suomessa yhtään autonmoottoriasennusta tehty tyyppihyväksytyn runkoon?
Tiettävästi yksi ainakin on suunnitteilla,EUT:kin on puoltanut hakemusta.

Petri Ahonen

Lainaus käyttäjältä: Ari Simonen - joulukuu 20, 2005, 22:14:40
Onkohan meillä Suomessa yhtään autonmoottoriasennusta tehty tyyppihyväksytyn runkoon?
Tiettävästi yksi ainakin on suunnitteilla,EUT:kin on puoltanut hakemusta.

Kelaa vähän tätä experimentaali osiota alaspäin, tulee vastaan semmoinen kuin ilmailuliiton C150 TDI. Siinä on yksi ainakin...!

Ari Simonen

Niimpä onkin,muistin itsekin tuon jälkeenpäin.Kysymystä tehdessä oli kyllä mielessä nää bensaversiot.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod