Vetävä potkuri vs. työntöpotkuri

Aloittaja Perttirin, helmikuu 09, 2016, 14:41:35

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Perttirin

Kokeilin etsiäkin asiasta, mutta en löytänyt.

Osto-ja myynti-ilmoituksissa on usein maininta vetävä tai työntöpotkuri.
Mitä eroa niillä on käytännössä? 
Se on selvää, että nimitys tulee siitä, kummallako puolella moottoria potkuri on, mutta ovatko potkurit oikeasti erilaisia?
Laskukaavoista ja kovin teoreettisista jutuista en juuri ymmärrä, mutta rautalangasta saa vääntää.

Tapani Honkanen

1. Sääntö. Aidon lentomoottorin potkuri pyörii tietystä suunnasta katsoen aina samaan pyörimissuuntaan. Kun on moottori lentokoneen edessä ja potkuri on tietysti etummaisena. Ohjaajaaja katsoo eteenpäin. Silloin potkuri pyörii myötäpäivään. Potkuria kutsutaan vetopotkuriksi.

Koneen edestä katsova, esimerkiksi potkurista koneen käyntiin heittävä näkee potkurin pyörivän vastapäivään. 

Moottorin pyörimissuunta voi olla vastakkainenkin. Esimerkiksi Rotax nelitahtisten moottori pyörii vastakkaiseen suuntaan koska moottorin ja potkurin välillä on yksiportainen lieriöhammasvaihde. Muitakin vastaavia tapauksia on esimerkiksi entiset hävittäjien rivimoottorit ja V-moottorit, joissa on alennusvaihde. Sitävastoin tähtimoottoreissa käytettiin planeettavaihteita. Niissä pyörimissuunta ei vaihdu.

Esimerkiksi Volkkarimoottorit eivät ole aitoja lentomoottoreita kun ne pyörivät väärään suuntaan, silloin kun potkuri on liitetty siihen vauhtipyörän vastakkaiseen päähän. Voidaan myös asentaa potkuri siihen vauhtipyörän puoleiseen päähän. Silloin moottori pyöriikin oikeaan suuntaan. 

On tietysti vielä kaikennäköisiä poikkeuksia, kuten Subarun moottoreista tehtyihin lentomoottoreihin on tehty kaksiportaisia lieriövaihteita. Kun ne on poikkeuksitta sijoitettu kampiakselin puoleiseen päähän, niin potkurin pyörimissuunta säilyy samana.


2. Sääntö. Asennettaessa moottori ohjaajan taakse, sen asentoa vaakatasossa kierretään 180°. Silloin sen potkurin pyörimissuunta koneen etenemissuuntaan nähden vaihtuu vaikka moottori itsessään ei vaihda pyörimissuuntaansa. Potkuri toimii moottorin takana. Jotta potkuri kuljettaisi konetta eteenpäin, sen noususuunta on vaihdettava. Tällaista potkuria kutsutaan työntöpotkuriksi.

3. Sääntö. Veto-ja työtöpotkureita ei voi vaihtaa keskenään.

4. Sääntö. Potkurin tehtävä on saada siihen osuva ilmamäärä kiihdytettyä suurempaan nopeuteen. Tästä ilmamamäärän(ilmamassan) kiihdyttämisestä seuraa vastavoima, reaktio joka aiheyttaa tyontövoiman. Tästä seuraa väistämättä se, että kiihdytetyn ilmapatsaan halkaisija on pienempi kuin potkurin halkaisija. Tästä seuraa joitakin seurauksia ja ominaisuuksia.

5. Sääntö. Mitä tulee veto-ja työntöpotkurien eroihin, niin pääasiallinen ero on siinä, että kun vetopotkurin takana on koneen nokka/keula johon kiihdytetty ilmavirta osuu, niin se jarruttaa ja häiritsee vapaata potkurin aikaansaamaa virtausta ja vähentää potkurin työntövoimaa. Kuinka paljon, riippuu potkurin takana olevasta pinta-alasta ja muodosta.

6. Sääntö. Työntöpotkurin taakse muodostunutta ilmavirtaa ei yleensä häiritä millään rakenteilla. Toisaalta potkuriin osuvan ja potkurin ottaman ilmavirran edessä on useinkin kaikenlaisia katiskoja ja muhkea poikkipinta epäedullisella muodolla. Sekin häiritsee pahasti ilmanvirtausta ja vähentää työntövoimaa.

7. Sääntö. Kovin suurta eroa ei löydy, mikäli kokonaisuus on hyvin suunniteltu.

Perttirin

No niin, siinähän sitä rautalankaa tuli, kun kerran tilasin.

Voisiko tuon tiivistää niin, ettei potkuri tiedä onko se veto vai työntö. 
Että on olemassa vain potkuri, jonka nousu on pyörimissuuntaan nähden sellainen, että laite lähtee haluttuun suuntaan.

Martti Mattila

Taho ei sitten anna oikean lentokonemoottorin statusta DeHavilland Cipsyille eikä Blackburn Cirruksille sun muille
Walter Microneille.Oikein,ei niitä Vaukxhall Vivoja tai Tai Skodiakaan pidetty autoina,vaikka ehkä juuri siitä syystä
ajoin mokomilla puolimiljoonaa kilometriä.Itse vaihtelevalla menestyksellä neljäkymmentä potkuria käsin tehneenä
otan huomioon kummalla puolella tuenta eli moottori sijaitsee.Potkuri on periaatteessa levymäinen kappale eikä dynaaminen
tasapainoitus ole tarpeen.Potkuri voidaan kuitenkin tehdä siten että sen lapojen pyörimistaso on lähellä moottorin vetolaippaa
tai moottorin vetolaipasta poispäin,eli muodostaen ikään kuin kartion mikä on eteen tai taaksepäin,tai sitten lavat muodostavat
sivulta katsottuna symmetrisen kolmion kuin Eifeltornin silhuetti.Tämä ilmiö navastaan matalassa Ultrapotkurissa ei näy,
mutta paksumpinapaisessa Exp.potkurissa potkurin massaa voi siirtää jo huomattavasti joko moottoriin päin tai poispäin
moottorista.Itse suosin menettelyä missä potkuri pöydälle makuutettuna lentosuunta ylöspäin, jättöreuna pysyyn koko
matkan pöydän pinnan tasossa.Mutta työntöpotkurin teen niin että jättöreuna nousee pöydän pinnasta.Tämä on hieman
hankala asia selittää muutoin kuin potkuri kädessä ao.henkilön edessä,sillä tähän ei normaali ihminen kiinnitä huomiota.
Kuin ei kiinnitä huomiota siihenkään kuinka korkeusvakaaja on kiinnitetty koneeseen,mutta suunnitteleppa yksikin lentokone
niin sen jälkeen asia alkaa kiinnostamaan.

Tapani Honkanen

Onhan noista "epäaidon" statuksen omaavista moottoreista joitakin läpileikkauspiirustuksia, valokuvia ja jonkin verran silmäilyä maailman museoissa sekä tietysti joitakin kotimaassakin nähtyinä. Paikallaan möllöttivät moottorit, eivät pyörineet. Itsestään selvänä pitämäni seikka pyörimissuunnasta esti syventymisen potkurin noususuunnan/johtoreunan tapaiseen yksityiskohtaan vaikkapa valokuvista. Jollekin asiantuntijalle tuommoinen arvailu olisi häpeän paikka mutta en minä tuosta muuta kuin ihmettelen, miksi tuommoinen poukkoilu on ollut aiheellista vielä noinkin myöhään. Kuvittelin kehityksen vieneen siihen suuntaan, että kun kaikkien lentokoneiden potkurit pyörisivät samaan suuntaan, niin siihen liittyvät rutiinit parantaisivat turvallisuutta.
Täytyy jatkaa toiselle kirjoituksella kun tämä omppuselain air2 ei pysty hallitsemaan suurempaa kirjoituskenttää. Missä vika?

Tapani Honkanen

Mitä tulee tuohon potkurin muotoon, siis sivuprofiilin epäsymmetriaan, sitä voisi miettiä. Jonkin verran potkuriteorioita käsitteleviä kirjoja selanneena ja hieman aivokurkiaista kiusanneena Voisin olla hiljaa, siis olen lukenut mutta en oikeasti tiedä.
Pyritkö tuolla epäsymmetrialla kumoamaan potkurin lapaan kohdistuvan taivutusmomentin, siis työntövoimasta johtuvan, tuolla epäsymmetrisen potkurilavan keskipakoisvoimien summien aiheuttamalla taivutusmomentilla potkurin tyven suhteen. Vai onko mielestäsi aerodynaamisia etuja tuolla saavutettavissa? Onko mittaustuloksia?
Sitä kummeksun, kun on pelit ja vehkeet (FEM), niin tuommoisen automaattisesti säätyvän, kiinteän potkurin esilletuloa ei ole nähty lukkuottamatta harvoja amerikkalaisia S-kirjaimen muotoisia puupotkureita vuosikymmeniä sitten. Puurakenne on sinänsä oiva materiaali, koska sen väsymisominaisuudet ovat parhaat. Saattaisi nykylujitteillakin pärjätä ja niiden ominaisuuksien hajonta on ehkä pienempää kuin puuaineksen, siis hiilikuituaineksen. Laminaatista en tiedä.
Ihan vaan sen vuoksi kun potkurin työntövoima on startissa suurimmillaan ja pienenee  ehkä paraabelin muotoisesti ilmanopeuden kasvaessa. Luulisin tuon taivutusmomentin pienevän myös. Tuon taivutusmomentin ja nousun välisen riippuvuuden ratkaisu ja toteutus potkurin rakenteella saattaisi antaa mahdollisuuksia tehokkaampaan potkuriin. Vaan Suomessa ei ole tähän mennessä tähän kykenevää lentokonediploomi-insinööriä vielä opetettu ja nythän niitä ei enää opeteta. Olemme tuhoon tuomittuja kehityksen suhteen.

mikko lohi

Moi
vanhaan aikaan,kun sama Rotaxi saattoi olla Kojootin keulalla vetämässä tai Trikessä työntämässä,puhuttiin joko vetävästä tai työntävästä potkurista..

Martti Mattila

Ei ole häpeällistä puhua vetävästä tai työntävästä potkurista,mutta se on jo noloa jos väittää että työntävänä elämänsä aloittanutta potkuria ei voi laittaa vetopuolelle, vaikka nousu ja halkaisija olisivat kohillaan. Ja tietysti pyörimissuunta.

Martti Mattila

Kymmenluvulta asti on eräissä potkureissa otettu huomioon kuormituksen, niin keskipakoisvoiman kuin propulsion aiheuttaman taipumisen
käyttö suosiolliseen nousun muutokseen.Lisäksi vanhan ajan huonojen liimojen kanssa tehtiin potkurit niin että liimasaumoja käytössä
painettiin kiinnipäin eikä aukipäin.Siis viime vuosisadan kymmenluvulta.Tätä genreä olivat Warnken tekemät potkurit,myös MT ja Sensenich
ovat onnistuneet hyvin tämän asian perään tehdyissä potkureissa.Ameriikassa ysikytluvulla yritettiin pääten kauten tehdä elastisesti säätyvää
potkuria mutta nostivat kädet pystyyn ja rupesivat tekemään muovilapoja McCauleyn napoihin.

Seppo Koivisto

Ainakin Sensenichin potkuria, jossa on irralliset lavat, voi käyttää veto- tai työntöpotkurina, asentamalla lavat toisin päin.
http://www.sensenich.com/products/item/103

Martti Mattila

Me Suomalaiset olemme metsäkansaa ja tottuneet touhuamaan kirveen kanssa,kirves etenee se terävämpi puoli edellä,sitä toista puolta kutsutaan
hamarapuoleksi.Ehkä siitä syystä olen tavannut ihmisiä jotka potkurin käteen saatuaan ovat alkaneet pyörittämään sitä jättöreuna edellä.Olisi siitä kyllä monta mukavaakin seurausta, etenkin koekäytössä,siitä puöreämmästä kantista olisi mukavampi heittää käymään ja käynnistymisen jälkeen kone ei juurikaan pyri mihinkään.Sen lisäksi kevyet roskat ympäristössä pysyvät paremmin aloillaan,lisäksi lentoturvallisuus kasvaa huippuunsa. 

mikko lohi

Kaveri oli asennushommissa ja totesin ohimennen että sulla on potkuri väärinpäin.Katseli silmät suurella,muttei virkanut mitään.Hetken päästä alko kuulumaan nakse,kun varmistuslankoja katkottiin!

kopterikuski

En elläissään oo rakentanut potkuria lentokoneeseen mutta 2 hv:n Mercury perämoottorin omistin.  Noin arkijärjellä ajateltuna sen kun laittaa pöydälle saattaa asia alkaa valkenemaan miksi se ei pelaa toisinpäin.  Pitää kyllä paikkansa että potkuri ei tiedä pyörittääkö käsi vai moottori samaa, väitettä kuulin esitettävän 4-tahti Rotaxin kohdalla kun annoin käsin "lapoja" öljymäärän tarkistamiseksi.  Sea Maxin omistaja tuli viisastelemaan kuinka hän käyttää startilla saman asian  koska eihän kampiakseli tiedä mikä sitä pyörittää. 

Tapani Honkanen

Lainaus käyttäjältä: Seppo Koivisto - helmikuu 10, 2016, 22:40:48
Ainakin Sensenichin potkuria, jossa on irralliset lavat, voi käyttää veto- tai työntöpotkurina, asentamalla lavat toisin päin.
http://www.sensenich.com/products/item/103

Tuossa on järkeä ja tarvetta tai tarpeen täyttämisen mahdollisuutta kun kaikenoloista härpätintä ilmaan koetetaan änkeä. Hoituu nousu ja kätisyys samalla tekeleellä.

Martti Mattila

I got the feeling that Im not so stupid afteral.Sensenihissä ei sentään löydy molemmat pyörimissuunnat samoista lavoista L tai R rules vieläkin.

Powered by EzPortal
Powered by SMFPacks Menu Editor Mod