Kirjoittaja Aihe: Siipitankit ja polttoainepumppu?  (Luettu 3333 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Juha Pysäys

  • Vieras
Siipitankit ja polttoainepumppu?
« : Syyskuu 04, 2005, 15:02:55 »
Voisko joku tietäväinen auttaa, ja kertoa,jos koneessa on siipitankit, kuuluuko kummallekkin puolelle olla omat polttoainepumput, vai riittääkö yksi pumppu?.

Markku Hiedanpää

  • Vieras
Re: Siipitankit ja polttoainepumppu?
« Vastaus #1 : Syyskuu 04, 2005, 20:37:18 »
Voisko joku tietäväinen auttaa, ja kertoa,jos koneessa on siipitankit, kuuluuko kummallekkin puolelle olla omat polttoainepumput, vai riittääkö yksi pumppu?.
Ala- vai ylätaso?

Jos pa-järjestelmä on tavanomainen; molemmissa siivissä oma säiliö joilla on yhteinen huohotus ja säiliöt ovat yhdistetyt kolmitiehanalla (kiinni-vasen-oikea):
-Alatasossa tarvitaan kaksi, moottorin käyttämä pa-pumppu ja sähköinen pa-pumppu.
-Ylätasossa, jos putouspaine/-virtaus on kaasuttimella riittävä (1,5*max pa-kulutus) ei tarvita yhtään pumppua, jos putouspaine ei riitä niin vaatimukset ovat samat kuin alatasoisella.

Kts ultrien tarkastuskäsikirjan vaatimukset:

Polttoainejärjestelmä

951* Polttoainejärjestelmän on oltava sellainen että moottorin jatkuva polttoaineen saanti turvataan kaikissa normaaleissa
lentotiloissa. Mikäli pumppukäyttöinen järjestelmä käsittää useamman säiliön, on käytettävä valintahanaa,
joka mahdollistaa polttoaineen syötön vain yhdestä säiliöstä kerrallaan. Putouspaineella toimiva järjestelmä
ei vaadi valintahanaa, jos säiliöiden ilmatilat on yhdistetty siten, että kaikki säiliöt syöttävät polttoainetta
tasaisesti.

955* Polttoainevirtauksen verrattuna moottorin suurimpaan kulutukseen on oltava:
(a) putouspainejärjestelmässä 1,50 kertainen ja
(b) pumppujärjestelmässä 1,25 kertainen, sekä varsinaiselle että mahdolliselle varapumpulle.

959* Käyttämättä jäävä polttoainemäärä on se määrä, joka järjestelmässä on jäljellä, kun esiintyy ensimmäinen
käyntihäiriö polttoaineen syötön kannalta epäedullisimmassa normaalissa lentotilanteessa.

967* Polttoainesäiliön, putkien, letkujen ja niiden liitosten tulee kestää rasituksia, jotka voivat aiheutua värinästä,
massavoimista, rakenteellisista kuormista, kulumisesta tai muista sen kaltaisista syistä. Polttoainesäiliön ympärillä
olevan suljetun tilan on oltava varustettu tuuletuksella ulkoilmaan ja tyhjennysventtiilillä.
Asennukset on tehtävä siten, ettei polttoainejärjestelmä joudu tekemisiin kuumien moottorin osien, pakokaasujen
tai muun palovaaran kanssa. Moottorin välittömässä läheisyydessä olevien putkien, letkujen ja niiden
liitosten on oltava valmistettu tulta vastustavasta materiaalista.
Polttoainesäiliön on kestettävä vähintään 15 kPa (1.5 m vesipatsasta) painekoe, tai painekoe vesipatsaalla
jonka korkeus saadaan kertomalla säiliön tai yhteenkytkettyjen säiliöiden suurin korkeus lentokoneen suurimmalla
kuormitusmonikerralla mikäli tämä antaa edellistä suuremman arvon, ilman vaurioita ja pysyviä
muodonmuutoksia. Polttoainesäiliön kiinnityksien on kestettävä kohdassa 561 mainitut kiihtyvyydet kun
polttoainesäiliö on täynnä polttoainetta. Polttoainejärjestelmän on oltava siten rakennettu, ettei se vaurioidu
lievässä onnettomuudessa.

971* Polttoainejärjestelmän on oltava siten rakennettu, että epäpuhtauksia pääsee mahdollisimman vähän moottoriin.
Lisäksi suositellaan, että kussakin po1ttoainesäi1iössä on erillinen sumppu (tilavuus vähintään 25 cm²), josta
on vedenpoisto. Moottori ei saa imeä polttoainetta sumpusta.

973* Polttoaineen täytön yhteydessä ylitse valuva polttoaine ei saa päästä vuotamaan matkustamo- tai moottoritilaan.
Polttoainesäiliön korkki ei saa ole sellainen, että sen läpi saattaa päästa polttoaineen sekaan sadevettä korkin
ollessa kiinni tai sitä avattaessa.

975* Polttoainesäiliön ilmatilan yläosaan on järjestettävä huohotus. Huohotuksen tulee olla sellainen, että säiliöön
ei synny alipainetta ja että tahaton tyhjeneminen estetään. Huohotinputki ei saa päätyä kohtaan, jossa voi
aiheutua palovaaraa tai josta höyryt voivat päästä henkilötilaan. Huohotinputken tukkeutuminen tai jäätyminen
ei saa olla todennäköistä.

977* Polttoainejärjestelmän matalista kohdista, joihin voi kerääntyä sakkaa ja kondenssivettä, on voitava suorittaa
vedenpoisto. Vedenpoisto varten tässä kohden on oltava tilavuudeltaan vähintään 25 cm³ kokoinen tilavuus
jossa polttoaine pääsee rauhoittumaan.
Sopivassa kohdassa ennen moottoria ja ennen mahdollista pumppua tulee polttoaineen kulkea tilavuudeltaan
riittävän (n 10 cm³) suodattimen läpi. Suodatin on oltava puhdistettavissa tai vaihdettavissa.
Polttoainesäiliön jokaisessa imuputkessa on oltava verkkosuodin, jonka pinta-ala on vähintään viisi kertaa
imuputken poikkipinta-ala ja silmakoko on n. 1,5-3 mm.

993* Polttoaineletkujen tulee 500 mm lähempänä moottoria ja äänenvaimentajaa tai tuliseinän etupuolella moottoritilassa
olla tulta vastustavia kudosvahvistuja letkuja. Polttoaineletkun tulee olla asennettu siten että sen
etäisyys pakoputkesta tai äänenvaimentajasta on vähintään 100 mm.

995* Polttoainejärjestelmässä on oltava selvillä ja merkityillä asennoilla varustettu nopeatoiminen sulkuventtiili,
joka voidaan helposti sulkea ohjaajan paikalta tulipalon vaaran sattuessa.

Viite: http://www.lentoturvallisuushallinto.fi/files/lth/julkaisusarjaL/ULR2_2003.pdf
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 05, 2005, 15:39:07 kirjoittanut Markku Hiedanpää »

Juha Pysäys

  • Vieras
Re: Siipitankit ja polttoainepumppu?
« Vastaus #2 : Syyskuu 04, 2005, 21:14:12 »
KIITOS!

 

Powered by EzPortal