Lentokone projektityönä

[teemu]

Asiantuntematonta porukkaa, hyi.

[backland]

Kiitos Teemu,

Muistaakseni rahoituksen muutama vuosi sitten sai mm. härpäke jossa mies makaa pää alaspäin ja laite kulkee perunavakojen välissä potkimalla ja samalla voi selkää rasittamatta kerätä pottuja tai istuttaa..jotain sellasta.

Kuulemma arvosteltavat kriteerit ovat:

markkinaläheisyys
keksinnöllisyys
patentoitavuus
tekniset ominaisuudet
valmistettavuus
ajankohtaisuus

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.

Tosin tälle ilmapiirille luotiin jo edellytykset hesarin kevätalven numerossa jossa oli juttu ( monta sivua ) "Hyvästi suomalainen lentokone !". Kukaan sen lukenuthan ei voi enää nostaa peukaloa suomalaisen leko-projektin puolesta.

Nyt tästä sitten aika varmasti tuli ns. iäisyysprojekti ... ...

No ei anneta ymmärtämättömien pilata hyvää meininkiä....tässä tuunattu 3-paikkainen...Suomen lippu tekee aina designille kuin designille hyvää. : )

[Karoliina]

Mihin tarvitset sitä keksintösäätiön tukirahaa?

"Tukiraha tulee maksaa takaisin Keksintösäätiölle, jos hanke menestyy kaupallisesti. Takaisin maksettava määrä on enintään samansuuruinen kuin säätiön myöntämä tuki, ilman korkoja ja kertoimia. Jos keksintö jää taloudellisesti hyödyntämättä, tukirahaa ei tarvitse palauttaa takaisin säätiölle."

"Keksinnön hyödyntäminen omassa liiketoiminnassa

    * Säätiön osuus on normaalisti kolme (3) prosenttia keksintöä hyödyntämällä valmistetun tuotteen tai palvelun arvonlisäverottomasta myyntihinnasta. "

Eli jos otat tukirahaa, ja koneestasi tulee kaupallinen, joudut maksamaan sen takaisin, ja joudut vielä maksamaan rojaltejakin. Eli se on laina eikä avustus. Toki, jos haluat vaan että itsellesi kustannetaan kone, ja et myy yhtäkään kappaletta, niin toki ei tarvitse rahaa takaisin maksaa, mutta silloin et myöskään täytä tukirahan myöntämisen perusteita, jonka perusteena on että tarkoituksena on kaupallinen toiminta.

Maksettavan avustuksen summa taas on niin pieni että ei sillä saa kuin yhden tietokoneen jolla piirustella niitä kuvia, mutta kun niitä kuvia on jo olemassa, tuo kone lienee jo olemassa. Saa sillä vaihtoehtoisesti esim. CAD-softan lisenssin (esim. Rhino3D maksaa 995). Mitä muuta sillä saa? Esim. Kannun epoksia, ehkä rullan lasikuitua ja se on siinä tai yllättävän pienen kasan vaneria Puukeskuksesta (Ja mitä niistä saa? Ei vielä mitään). Tai sillä voi ostaa vaikkapa metallisorvin juuri ja juuri. Jos aiot saada jotain tehtyä, ei se voi näin pienistä jutuista olla kiinni. Lentokonebisnes yleensä aloitetaan suuresta omaisuudesta ennen kuin päädytään siihen pieneen omaisuuteen ja rahoituksen ollessa ulkopuolista, yleensä lopputulos on konkurssi

[Jukka Mäkelä]

Juu, ei muuta ku pajaan - "hitsipilli toiseen käteen ja rälläkkä toiseen". Tukien metsästyksessä menee jumalattomasti aikaa byrokratian pyörittämiseen - sen ajan voi käyttää paljon hyödyllisemminkin.

[backland]

Onko joku kiinnostunut joka voisi olla mukana tässä niikun oikeesti eikä vaan kommentoimalla netissä ?

1/4 kokoinen malli olisi 155 cm kv ja noin metrin pitkä...mun on vaikee rvetä arkkitehdin työstä tuohon rakenteluun tosin vuokrasin juuri Heinäpäästä n. 40 m2 työtilaa jossa koko koneenkin mahtuisi tekemään, mutta nyt se on toimiston osana jossa suunnittelen/piirrän ok-taloja pohjois-Suomessa. Hommasin juuri myös 24 tuumaisen lisänäytön jolla koneen piirtäminen ( ja talojen ) on helpompaa kun zoomailu vähenee.

Mulla on kaksi pientä estettä mallinteolle myös lapsen ja kiireen lisäksi; pölyallergia ja välilevypullistuma ( joka on kyllä paranemassa ) jotka eivät helpota hommaa, mutta ennemmin golffaan kun istun lisätunteja. Muutenhan olisin jo mallin tehnyt. Yhteydenotot mahdollisesta konkreettisesta avusta YV:hen kiitos.

[Karoliina]

Mulla on kaksi pientä estettä mallinteolle myös lapsen ja kiireen lisäksi; pölyallergia ja välilevypullistuma ( joka on kyllä paranemassa ) jotka eivät helpota hommaa, mutta ennemmin golffaan kun istun lisätunteja. Muutenhan olisin jo mallin tehnyt. Yhteydenotot mahdollisesta konkreettisesta avusta YV:hen kiitos.

Mielestäni sinun on turha kuvitella että joku muu rakentaisi sinulle Tweedyn. Jos koneen haluat, joudut sen itse rakentamaan ja joudut jättämään nuo golffaamiset pois seuraavalta kymmeneltä vuodelta. Sen lisäksi joudut lopettamaan vähintään TV:n katsomisen. Sen voi joutua lopettamaan tosin muutenkin, vaikka ei edes rakentaisi konetta, kroonisen ajanpuutteen vuoksi, siitä tulee kuitenkin lisäaikaa vuorokauteen jonkin verran. Vaihtoehtoisesti joudut maksamaan sen rakentamisesta palkkaa. Lentokoneen suunnitelma voi helposti olla open sourcea ja siten ilmaista viivaa ja pikseliä, mutta valmistaminen on toinen juttu.

Itse aion toki rakentaa lennokkeja, mutta ollakseni rehellinen sinulle, jotta et kuvittele turhia toiveita asian suhteen, minulla ei ole pienintäkään aikomusta rakentaa Tweedyä tai mitään sitä muistuttavaa laitetta.

[backland]

Itse aion toki rakentaa lennokkeja, mutta ollakseni rehellinen sinulle, jotta et kuvittele turhia toiveita asian suhteen, minulla ei ole pienintäkään aikomusta rakentaa Tweedyä tai mitään sitä muistuttavaa laitetta.

Joo ymmärrän kyllä, että työntömoottoritricyclet on niin kuin enemmän your kinda bag.

Tässähän on kyseessä enempi ilmaa raskaampi ilmalaiva...eräänlainen ilmojen surffilauta !

Eli mahdollisesti jostain Oulun alueelta..omalla riskillä ilman palkkaa harrastepohjalta ja mahdollisena lohtuna share incomesta jos väline kaupallistetaan.

Wright Bros hengessä...ilman Santos-Dumontin kahviplantaasi varoja ( tai Hughesin isän drill bitseistä saamiaan varoja ). Mutta koskaahan ei tiedä jos joku asiakkastani ( joissa myös teollisuutemme nokkamiehiä ) haluaa rahoittaa projektia omalla riskillään tai ja sharellaan.

Kiitos kuitenkin jälleen rakentavasti kommentista Karoliina.

Tweedy on yksipaikkainen ja 3-paikkainen on Early-Bird..kumpi kandeis tehdä ? Eli onko turhaa yrittää yksipaikkaiseen edes satsata...tulee vaan turhaa työtä vai mitä.

[Markku Kiiski]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

[Karoliina]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

Lisäksi tietystikään rakennuslupaa ei voi hakea ennen kuin kone on suunniteltu, koska suunnittelemattomalle koneelle sitä tuskin myönnetään.

1/4 kokoinen malli olisi 155 cm kv ja noin metrin pitkä...mun on vaikee rvetä arkkitehdin työstä tuohon rakenteluun

Mutta tässä lieni itse asiassa kysymyksessä lennokki (=1/4 malli). Eli eihän sellaiseen mitään rakennuslupaa tarvita eikä sitä ole edes pakko suunnitella. Jos se ei toimi, se tulee tonttiin ja se ei välttämättä mene edes rikki, ja jos menee, sen voi varmastikin liimata .

P.S. Oli hieman tiukka paikka lennokin kanssa taas tässä hiljattain mökillä. Se (Easyglider Pro) kun lensi uhkaavasti kohti korkean puun latvaa (jonne ei olisi pystynyt kiipeämään, latva ei olisi kestänyt minun painoa) ja tilaa kääntämiselle liian vähän, mutta meni kuin menikin juuri ja juuri yli puuston takana olevaan rämeikköön... Siinä oli sitten hauska hakureissu punkkien seasta, onneksi ohjainpiiri koneessa piippaa kun radioyhteys on poikki ja kone löytyi tovin rämpimisen ja raivaamisen jälkeen. Lennokin lentäminen on aika haastavaa puuhaa. Pitää vielä aika paljon harjoitella ennen kuin tohtii lennättää mitään sellaista lennokkia jonka rakentamiseen on kulunut paljon vaivaa - minä kun aloitin lentokoneista enkä lennokeista ja ne ovat täysin omat maailmansa...

[backland]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

Niin juuri..eihän tästä 3 paikkaista voi tehdä ilman hirveetä rumbaa.
Eli siis R/C malli kolmipaikkaisesta, jos se paljastuu mainioksi lentolaitteeksi ja sitten rahoitusta etsimään ja vasta sitten satsaamaan yksityiskohtien suunnitteluun.

[backland]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin.

[Markku Kiiski]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin.

Olen edelleen samaa mieltä, tai no, voidaan ehkä pyöristää 99%:n. Ennenkuin jatkat pidemmälle, kannattaisi tutustua jonkin yksinkertaisen koneen rakennepiirustuksiin ym. valmistukseen vaadittaviin dokumentteihin, materiaalia tulee monta paksua mapillista täyttä asiaa, skisseistä ja suttupaperista vielä monin verroin enemmän.

[Karoliina]

Ennen rakentamista olisi vielä suunniteltava tuo kone, suunnittelutyöstä on jäljellä ehkä noin 99,9% täällä julkaistun materiaalin perusteella, lisäksi tietysti rakennuslupa ym. viranomaisasiat.

Eli olet sitä mieltä, että 1/1000 osa suunittelusta on tehty kun on käytetty 7 kk suunnitteluun..sittenhän ei edes 500 vuotta riitä saamaan koneen suunnittelua loppuun ja rakentamiseenkin menee ainakin 2 000 vuotta ?

Jotain rajaa näihin kommentteihin.

Ehkä kirjoittaja tarkoittaa sitä että kun lentokoneen suunnittelussa on ainakin Raymerin mielestä aika monta steppiä jotka kannattaa tehdä järjestyksessä, jotta homma pysyy käsissä ja että tässä on ehkä ulospäin nähtynä hieman oikomisen maku, jos hypätään ylitse kaikki alkustepit ja suoraan aletaan vetämään viivaa. Tosin eihän se ole kiellettyä tehdä asioita epäjärjestyksessäkään, mutta se ei tarkoita etteikö muita steppejä tarvitsisi käydä läpi, ja tuo 99% ei välttämättä tarkoita edes ajallisesti 99% vaan lähinnä asiamäärässä 99%, joka lienee varmasti saavutettavissa selvästikin lyhyemmässä ajassa kuin 99*7 kuukautta kunhan vaan tekee ja laskee niin että kynä sauhuaa. Kannattaa hankkia Daniel Raymerin kirja Aircraft Design: Conceptual Approach. Siinä on käyty yksinkertaisten esimerkkien kanssa läpi lentokoneen alkumitoitus ja ei tarvitse edes integroida ja derivoida kun kaavat on valmiiksi jalostettu käyttökelpoiseen muotoon, sen kuin vaan sijoittaa numeroita kaavaan. Vaikka nuo tulokset ei ole ihan eksakteja, ja niitä kannattaa pohtia fysiikan oppien puitteissa, eli onko tuloksessa järkeä, niin niistä saa kuitenkin hyvää infoa siitä että esim. nouseeko kone periaatteessa tuolla teholla ilmaan vai ei, tuloksena saat maakiidon pituuden, nousun säteen ja sitäkautta matkan joka menee siihen että 15 metrin este on ylitetty.  Kannattaa hankkia tuo Raymeri, koska tulet sitä varmasti tarvitsemaan, jos oikeasti aiot koneen tehdä.

Tästä linkistä voit kirjan pistää tilaukseen:
http://www.amazon.com/Aircraft-Design-Conceptual-Approach-Education/dp/1563478293/ref=pd_bbs_1?ie=UTF8&s=books&qid=1221482469&sr=8-1

[Antti Laukkanen]

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.

Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

-A-

[backland]

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.

Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

-A-

Ok Antti,

Osa kommenteista oli puhtaita provoja...osa aivan asiaa. Molemman tyylisiä kommentteja tarvitaan varmasti.

Mitä tähän kolmipaikkaiseen versioon tulee se täytynee olla hieman isompi jo pelkästään siksi että etupenkkiläisillä paremmat istuinoltavat ja takapankkiläiselle riittävästi tilaa. Veikkaan 4500 mm pituutta ja 7 000 mm kv, mutta silti todella pieni.

Koko konsepti on oltava mullistava ollakseen jotain uutta..koko ei riitä vaan tarvitaan äärimmäistä taloudellisuutta ja erittäin lyhyt starttimatka ja laskukiito sekä silti riittävä uskottava matkalentonopeus..esim 300-400 kmt.

Tällaisella koneella voisi esimerkiksi jo operoida omalta pellolta tms..vai voiko ylipäätään..onko lainsäädäntö este ? Nimittäin auton korvaajaksi se vaatisi jonkun aivan uuden aspektin ilmailussa...riittävä isolla päätelineella voisi laskeutua luotettavasti lähes mille tahansa päällysteelle kun kone pieni ja kantopintaa riittävästi ja kone erittäin kevyt ja rakenteet kestävät.

Missään tapauksessa ei kannata lähteä kisaamaan olemassa olevien valmisteiden kanssa ellei ole varma siitä, että oma tuote hakkaa ne mennentullen..koska riskit kasvaa liian suuriksi. Helppo huolettavuus ja alhainen hinta ainoastaan saattaa silloin jäädä valteiksi, mutta joillekinhan sillä ei ole mitään merkitystä. Entä elinkaari..kannattaako kone tehdä kestämään 30 000 tuntia vai nipin napin 10 000 tuntia..moottorin vaihto joka 1 000 tunti jos kaksitahti tai aiemmin meinaisi 60 moottoria tai ainakin perusteellista overhaulia joka 500 lentotunti. Nelarit ilmajäähdytteiset voisivat tässä suhteessa olla luotettavammat tai ainakin kestävämmät....toki tehopainoltaan heikommat aina.

Purtavaa taas hetkeksi. 

[backland]

Kannattaa hankkia Daniel Raymerin kirja Aircraft Design: Conceptual Approach. Siinä on käyty yksinkertaisten esimerkkien kanssa läpi lentokoneen alkumitoitus ja ei tarvitse edes integroida ja derivoida kun kaavat on valmiiksi jalostettu käyttökelpoiseen muotoon, sen kuin vaan sijoittaa numeroita kaavaan. Vaikka nuo tulokset ei ole ihan eksakteja, ja niitä kannattaa pohtia fysiikan oppien puitteissa, eli onko tuloksessa järkeä, niin niistä saa kuitenkin hyvää infoa siitä että esim. nouseeko kone periaatteessa tuolla teholla ilmaan vai ei, tuloksena saat maakiidon pituuden, nousun säteen ja sitäkautta matkan joka menee siihen että 15 metrin este on ylitetty.  Kannattaa hankkia tuo Raymeri, koska tulet sitä varmasti tarvitsemaan, jos oikeasti aiot koneen tehdä.

Tästä linkistä voit kirjan pistää tilaukseen:
http://www.amazon.com/Aircraft-Design-Conceptual-Approach-Education/dp/1563478293/ref=pd_bbs_1?ie=UTF8&s=books&qid=1221482469&sr=8-1

Jep ja Martin Hollman on sitä mieltä, että kannattaa hankkia hänen kirja kun Reymar ei edes ole suunnitellut lentokonetta.

Tässä vielä parempi saitti Reymariin... http://www.aircraftdesign.com/

Tosin lukeminen kannattaa aina...Jörskakin on sitämieltä.


Tässä yksi Reymarin kone....

http://www.aircraftdesign.com/isads1.jpg

[Markku Hiedanpää]

Joku kuitenkin ns. ammattimies lienee antanut siitä heille kommentin, joten kyllä todennäköisesti projektin kaataja lukee myös näitä sivuja...näitä "ammattimiehiähän" sai korvat ( silmät ? ) punasena kuunnella flightforumin puolella threadeissä Pienen lentokoneen suunnittelu osa I ja II.

Elä suotta laita, Jukka, niitä ammattimiehiä lainausmerkkeihin. Se vaikuttaa vähän niin kuin ammattimiesten halventamiselta. Noissa ketjuissa kommentoineet kun nyt kuitenkin suurimmaksi osaksi sattuivat olemaan joko ilmailualan ammattilaisia, insinööritieteiden guruja tai näiden yhdistelmiä.

Ok Antti,

Osa kommenteista oli puhtaita provoja...osa aivan asiaa. Molemman tyylisiä kommentteja tarvitaan varmasti. Mitä tähän kolmipaikkaiseen versioon tulee se täytynee olla hieman isompi jo pelkästään siksi että etupenkkiläisillä paremmat istuinoltavat ja takapankkiläiselle riittävästi tilaa. Veikkaan 4500 mm pituutta ja 7 000 mm kv, mutta silti todella pieni. Koko konsepti on oltava mullistava ollakseen jotain uutta..koko ei riitä vaan tarvitaan äärimmäistä taloudellisuutta ja erittäin lyhyt starttimatka ja laskukiito sekä silti riittävä uskottava matkalentonopeus..esim 300-400 kmt. Tällaisella koneella voisi esimerkiksi jo operoida omalta pellolta tms..vai voiko ylipäätään..onko lainsäädäntö este ? Nimittäin auton korvaajaksi se vaatisi jonkun aivan uuden aspektin ilmailussa...riittävä isolla päätelineella voisi laskeutua luotettavasti lähes mille tahansa päällysteelle kun kone pieni ja kantopintaa riittävästi ja kone erittäin kevyt ja rakenteet kestävät. Missään tapauksessa ei kannata lähteä kisaamaan olemassa olevien valmisteiden kanssa ellei ole varma siitä, että oma tuote hakkaa ne mennentullen..koska riskit kasvaa liian suuriksi. Helppo huolettavuus ja alhainen hinta ainoastaan saattaa silloin jäädä valteiksi, mutta joillekinhan sillä ei ole mitään merkitystä. Entä elinkaari..kannattaako kone tehdä kestämään 30 000 tuntia vai nipin napin 10 000 tuntia..moottorin vaihto joka 1 000 tunti jos kaksitahti tai aiemmin meinaisi 60 moottoria tai ainakin perusteellista overhaulia joka 500 lentotunti. Nelarit ilmajäähdytteiset voisivat tässä suhteessa olla luotettavammat tai ainakin kestävämmät....toki tehopainoltaan heikommat aina.
Purtavaa taas hetkeksi. 

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun 
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

[backland]

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun 
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

Ei välttämättä ellei ole valmista suunnitelmaa jota rakentaa. Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.

Tässä Kelly Johnssonin patenttihakemuksen liite..onko tuttu kone..Howard Hughes väitti sitä itseltään kopioiduksi.

http://www.aircraftdesign.com/p-38_design_patent.gif

[Markku Hiedanpää]

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Kannatan sitä golffaamista 

[Markku Kiiski]

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun 
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.

Luulisin, että voit olla aivan rauhallisin mielin sen patenttiasian kanssa.

[backland]

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun 
Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

Tämän julkisuuden ainut hyödyllinen merkityshän on se, että voin itse toteuttaa tämän koneen vaikka joku muu yrittäisikin sen patentoida omakseen. Mullahan ei ole varaa hakea patenttia....eikä näemmä Keksintösäätiöllä intressiä.

Luulisin, että voit olla aivan rauhallisin mielin sen patenttiasian kanssa.

Mainiota !

Tässä muuten se kone jonka Hughes väitti olleen P-38 esikuva.

D-2

http://en.wikipedia.org/wiki/Hughes_D-2

[Markku Kiiski]

Mainiota !

Ymmärsit ilmeisesti viestini väärin.

[backland]

Tekstisi perusteella olet taas palannut alkuruutuun  Kannattisiko välillä rakentaakin, eikä vain kirjoitella foorumilla 

Ennemmin vaikka golffaan ja mietin lisää, pysyypä ainakin vatsalihakset kunnossa ja mieli vetreänä..mutta olet oikeassa; kirjoittelu ei välttämättä auta paljon, jos koneen aikoo rakentaa.

Kannatan sitä golffaamista 

Se on kivaa...olen päässyt HCP vauhtiini ja 6 kierrosta takana tälle suvelle/kaudelle. Ties vaikka vielä alennan hcp:täni.

Alkuruudusta sen verran, että en ole aivan samaa mieltä..nimittäin piirtämistä tapahtuu todella nopeasti kun tietää mitä piirtää..ja mulla alkaa olla nyt asia jollain tavalla kohtuu klaari..vaikkakin lähestyminen on edelleen Da Vinci, Lilienthal, Wright brothers, Santos-Dumont ja veljekset Karhumäki linjoilla. Olkoonkin että olen omaksunut paljon dataa joka on keksitty heidän jälkeensä..ja koneen rakentamiseen on paremmat mahdollisuudet kuin niillä jotka yrittivät lentää purjekoneella pois Colditzista.

Colditz glider

http://www.colditz-4c.com/glider.htm

http://www.colditz-4c.com/glider-l.jpg

[SamiM]

Eipä tähän ketjuun voi vakavalla naamalla edes kirjoittaa..

Toiset ne näköjään tekevät aivan oikeasti lentokonetta eivätkä kuluta aikaansa täällä haihatteluun , katsokaa vaikka uusimmasta toisesta kotimaisesta alan lehdestä erään alan koulutusta tarjoavan tahon mainosta. Koneen väri näyttäisi on keltainen...
Hämmästyin koneen valmiusastetta koska rakennusluvan anomisesta ei kovin montaa vuotta vielä ole eikä kyseessä ole mikään ARF-sarja. Minä arvostan kovasti tuollaisia hemmoja

Tekisit Jukka edes depronista lentävän mallin ja testaisit sillä muutamaa perusasiaa ja jatkaisit tarinointia sen tiimoilta, saattaisit saada jonkun jopa oikeasti innostumaan asiastasi

[backland]

Deproni on mulle täysin tuntematon matsku. 

Mulle riittää arvostetun jenkkiasiantuntijan lausunto omasta suunnitelmastani tässä vaiheessa.

Tästä tulee ehdottomasti maratonprojekti..tee sinä se deproniversio.

----

Meillä on pieni babysiini ja hommat painaa päälle.

[Arto]

Tämäpä on ollut mielenkiintoinen juttuketju!

Se lentävän mallin rakentaminen on tärkeä juttu. Kyllä parhaiten lentokoneen toimintaan pääsee käsiksi rakentamalla mallin ja lennättämällä sitä. Paras käytännön kokemus on tullut itselle ja varmasti monelle muullekin pikkupoikana rakennellessa SIL lennokkeja ja lennätellessä niitä. Silloin näki konkreettisesti painopisteen tai siipien sijainnin merkityksen. Kun kone lensi hyvin ja tasaisesti, oli kaikki kohdallaan. Myöhemmin näitä on ollut hyvä muistella, kun on opiskeltu vaikkapa painopistelaskelmia...ja mitä muuta aiheeseen liittyykään. Käytännössä niitä on vaikea muuten hahmottaa.

Niin että eikun vaan SIL-shopiin, sieltä sopiva balsa-paperi rakennussarja ja sitä rakentamaan ja lennättämään. Siitä se homma lähtee alkuun.

[Tapani Honkanen]

Lentävän pienoismallin teko ja lennätys ei ollenkaan kerro millainen lennettävä täysmittainen lentokonen on. Vain tuulitunnelilaboratorio ja siinä tarkkuusmittalaitteet ja fysiikka ja matematiikka mallilakeineen selvittää suurinpiirtein asioita.
Lukekaa asioista kirjoista, älkääkö höperehtikö. takamaalle vinkiksi, että on edullisenpaa kehittää nostovoimaa siivellä kuin rungolla, ellet sitten löydä viisastenkiveä golfpallon aerodynamiikasta ja ala uskoa että vielä edullisin rungon muoto on näppyläisin pallo, joka vielä pyörii vinhasti.  javascript:void(0);   Matkustajia löytyy Foorumin lukijoista, joita ei enää mikään saa pyörryksiin luettuaan pyörryttävistä unelmista.

[Arto]

Missä on Suomessa tuulitunnelilaboratorioita?

[Tapani Honkanen]

Yksikin riittää varmaankin. Muistaakseni TKKK:lla oli ainakin. Onkohan enää käytössä. Vaikka olisikin, pienen yleisilmailukoneen kehittelyssä sillä ei ole mitään virkaa koska analyyttiset menetelmät ja tilastolliset tiedot joidenkin parametrien arvoista ratkaisevat pelin. Siis mitä tulee aerodynamiikkaan. Rakennesuunnittelu ja sen osaaminen  taas ratkaisee lentokoneen kustannukset, mikä on melko oleellista.
Lennokin lennättäminen on ehkä hauskaa mutta siitä ei saa mitään tuntumaa lento-ominaisuuksiin.  Ohjaustikku sormien välissä ei anna mitään palautetta. Silmä ei ehdi ja videokin on melko avuton selvittämään lento-ominaisuuksia.

[Aki Suokas]

Saa sillä pienoismallilla karsittua kaikkein mahdottomimmat ominaisuudet pois. 

[backland]

Niin että eikun vaan SIL-shopiin, sieltä sopiva balsa-paperi rakennussarja ja sitä rakentamaan ja lennättämään. Siitä se homma lähtee alkuun.

Jep, jos mulle tuon tarkoitit niin ihan noin alusta ei tarvi aloittaa.

Muutaman vuoden jutskannut näiden hemmojen kanssa; http://www.rcscalebuilder.com/

Lennokit ei pelkästään lennä kuten oikeat esikuvansa ( okei tiettyä suhteellisuutta tietty esiintyy ) mutta myös paljastavat useita originaalin "vikoja".

Esimerkiksi Messerschmitt 109 G on ollut suosittu mallinnuskohde viimeaikoina...moni vaan valittaa kun se menee mäkeen niin helposti. Koelentäjä Kokko ( koelensi koneen ennen käyttöönottoa ) kirjoitti epäilevänsä, että korkeusperäsimestä on tehty tarkoituksella liian raskas jotta pilotti ei saa vedettyä konetta G-sakkaukseen ( kotimainen suosittu kirjasarja ). Lennokilla sen saa vedettyä G-sakkaukseen helposti..iso v-kulma ja suuri siipikuormitus tekevät sen helpoksi. Enkä tunne kuin yhden tapauksen kirjallisuudesta, jossa pilotti on jäänyt siitä elävä kertomaan..kotimainen taistelija joka Suomenlahden yllä kohtasi LA-5:sia. On ilmeisesti yhtä raju ja tajunnan vievä kokemus kuin lennokillakin..ja oikaisu vaatii hyvää 3-ulotteisen tilan hallintaa..ohjaamosta käsin voi uskoa tilenteen olevan kaaottinen ja tajunnan menetyksen seurauksena lentokorkeuden menetys voi olla fataali.

Eli uskon tosiaan, että mallilla voidaan sekä A. vaikuttaa rakenneratkaisuihin ja B. ottaa kantaa lento-ominaisuuksiin  ( varsinkin jos ymmärtää skaalan aiheuttamat eroavaisuudet liikehdinnässä ).

Bugatti racer liitteenä sen takia, että oikea ei koskaan lentänyt..malli lensi hiljattain.

[Aki Suokas]

..iso v-kulma.... tekevät sen helpoksi.

Ihan uutta aerodynamiikkaa, varmaan sitä uutta tietämystä mitä ei ennen ole tiedetty olevankaan. 

[backland]

..iso v-kulma.... tekevät sen helpoksi.

Ihan uutta aerodynamiikkaa, varmaan sitä uutta tietämystä mitä ei ennen ole tiedetty olevankaan. 

v-kulma = dihedral


Alla osa keskustelusta teoriasta, jonka kehittelin mallintamiseen, alan asiantutija Kent Walters kirjoittaa ( selvittää omaa teoriaansa ):

Jukka,

Thanks for your email inquiry. I reviewed the information you referenced
at: http://www.rcscalebuilder.com/forum/forum_posts.asp?TID=3373&PN=1
This forum included your described theory and variation on the "cubature
rule" for weight and power. In your email below, you proposed a cooperation
relative to my article on Maneuver Realism Speed or what has also been historically
identified as Dynamic Similitude Speed or "DSS" since you had noticed your
models fly in that same manner. This is article is at:
http://www.scaleaero.com/maneuver_realism_speed.htm
My article is based on similar practical observations in modeling, but
more importantly on the overall physics for maneuver realism features. In that
same respect, the best way to evaluate your theory is by also comparing it with
the same type of physical sciences. For describing these relations, we will
use exponents for scale where (for example) the cubature rule is the exponent
3. If the scale is 1/10, that simply means the value of 1/10 is cubed or
taken to the exponent 3 where we would have: 1/10 x 1/10 x 1/10 = 1/1000 for the
scaling relationship. The most simple scaling method is to "exponent 1" for
dimensions when we build the model to the scale desired such as 1/10 in the
above example. With those initial definitions, the following detailed description
is provided to better answer your question.
The "cubature" rule that you mentioned (scale to the exponent 3) for
scaling weight on items of smaller dimensional size such as models has been well
known for many years by engineers. For example, if you were to use a "magical
reduction machine" for a full-size aircraft to shrink all of its dimensions
(height, length, width) to the scale size you wanted, the cubic relation is what
would apply for the final weight with the same materials of the airplane.
However it is not directly used by scale modelers for a variety of reason,
particularly since it suggests using heavier weight models than many feel
comfortable flying. I suspect it may only be just one of many features that are only of
casual or "academic" interest for comparison after carefully building the
model to the correct scale size. Nevertheless it can still affect how it flies.
One reason for having lower weight is to delay the occurrence of stalls as
speeds are reduced, particularly since we cannot scale another physical
characteristic feature of the air media we fly in identified as Reynolds Number
(RN). The value of RN is greatly reduced by smaller size models at lower speeds.
Reynolds Number (RN) is a measure of how well the airflow "sticks" to the
wing profile in flight before separating and becoming turbulent at higher
angles of attack. The higher the RN value, the better the airflow sticks to the
wing profile for desired lift. If RN declines below critical values, the air
flow separates and a stall occurs.
This important RN is mathematically proportional to both the wing chord
size and the speed through the air. When these are both reduced for smaller
size scale models, it produces much lower values of RN. It is also a means of
better recognizing we cannot scale the air media we fly in (or distance between
air molecules) and its dynamic-flow-effects around wings. However NASA has
done such things with pressurized wind-tunnel tests for greater air density to
produce comparable RN values to full-size when using smaller size models.
This lower RN effect can make it difficult to fly with heavier weights as
calculated with exponent 3 in scaling from full size. The most difficult
examples are very heavy wing loaded WW2 fighters and jets that I believe was
recognized in the forum you wanted me to review. Nevertheless some modelers can
still approximate it for a variety of other models using good judgment in
piloting and Dynamic Similitude Speed (DSS). This has also been described as
"Maneuver Realism Speed" in the article by that name referenced previously.
That same article also recognizes we cannot scale or change the
accelerating-pull effects of gravity. When acceleration qualities are fixed for similar
motion effects in modeling, it also provides a further mathematical relation
that helps determine the correct speed conversion for realistic maneuvers with
correct G-loading appearance, bank angle attitudes in scale-size turns, and a
variety of other realistic expectations despite how light a model may be in
weight. It also provides a relation for the time or tempo of events for
overall "maneuver realism speed" in flight.
In contrast to weight, the relation for scaling "power" in physics is to
the exponent of 3.5 rather than 3. You can better understand it by specific
measured features for power. Power is the rate of doing Work that can be put in
terms of the force (thrust) that is multiplied by distance and divided by
time. Since distance is scaled linearly (exponent 1) and force is scaled in a
cubature manner (exponent 3) similar to weight, the product of the two items is
scaled to the exponent 4. The "time" is scaled as the square root of scale
(exponent 0.5) as also explained in the Maneuver Realism Speed article. When
dividing the force and distance by time to determine the power effects, we have
power that scales to the exponent of 3.5. Please recognize that the
individual scaling exponents are added when multiplying them and subtracted when
dividing for determining the overall scaling effect.
This power relation is very close to the example conversions you are
making if I understand your method correctly. You use the scale "cubature"
(exponent 3), and then further multiply the resulting denominator of that cubic
scaling operation by two or three for approximating both power and weight. This
method will approximate the scale exponent of 3.5, particularly for scale sizes
that are typically in the order of 1/4 to 1/9 scale where the exponent 0.5
(square root) of 1/4 is 1/2 and similarly for 1/9 is 1/3. We are dealing only
with the scale denominator in the manner you have multiplied by 2 or 3.
As described earlier, using this same scale exponent 3.5 conversion for
weight is not a correct scaling method to smaller dimensional sizes. It should
instead be with the scale exponent 3. However when also applying the exponent
of 3.5 to reduce the weight further (similar to your method for weight
conversion by further multiplying the cubic scale denominator by 2 or 3), it may
often better approximate what many scale aircraft weigh when completed.
Many of these building disciplines in weight are also personal preferences
by modelers rather than by science or mathematical relations. Some prefer to
build as light as possible to avoid stalls despite other possible effects in
flight characteristics. This includes how easily wind can affect very
lightweight models or how they may react unrealistically when deploying higher lift
controls such as flaps. This reaction may be excessive (sometimes called
"ballooning") that can also make final approach to landings more troublesome.
Rather than flaps helping the aircraft land in a predictable approach to the
runway, some "lightweight" model builders have viewed flaps as making it more
difficult. When that observation is made, something is obviously wrong in expected
realistic flight features of the scale model that can also often relate to
inadequate weight.
I suspect that more experienced scale modelers (including those in
competition) that have recognized these problems or tradeoffs may not be so stingy in
building materials depending on what vintage aircraft they are modeling and
the piloting skills they have. I have to say that carefully since you cannot
simply tell the average scale modeler to go out and build heavier for greater
flight realistic effects (if you get my drift). This unusual type of
"discipline" for being somewhat more generous with weight must also include very
careful initial setup of the model including correct CG, incidence angles, wing-tip
washout (if applicable), engine reliability, control-surface setup, etc.
Unless all these features are correct (and reliable), the probability of survival
declines with heavier models.
Your method of determining power and weight does not question or
contradict the "Maneuver Realism Speed" or DSS found in the article earlier mentioned.
As you indicated, your models "seem to fly at DSS speeds." That article was
based on speed required for all maneuver flight realism features for
scale-size maneuvers including correct G-loading appearance, correct attitudes in
flight, correct bank angles in turns, realistic maneuver choices, energy management
for realistic vertical maneuvers (if applicable), and better stability to
avoid stalls. That relationship using the square-root of scale (exponent 0.5 of
scale) is fundamentally determined by the physics to maintain the same
accelerating qualities for realistic maneuvers such as achieving the same G-loading
appearance as in full-size. In other words, the acceleration qualities in
various motion effects is the only feature between full-size and scale models that
do not scale (exponent 0) and is also reflected in the constant accelerating
pull of gravity that also cannot be scaled.
This "fundamental" speed relation for scale-size maneuvers cannot be
achieved by flying at slower "scale speeds" or building very light in weight.
Those slower scale speeds can also easily stall the model. As described earlier,
the important RN value is proportional to both the wing chord size and speed.
Therefore the RN is not a fixed number for a scale model. The slower the
speed the lower the RN becomes where dangerous stalls then easily occur.
This square-root of scale relation for speed also applies to time or tempo
of events that I believe was also mentioned in the earlier communications you
wanted me to review. This change to quicker tempo of events for smaller size
animated objects is also further exemplified in the Maneuver Realism Speed
article.
As Ed Clayman indicated, you have to read the entire article to get a full
appreciation of what is occurring for accurately comparing maneuvers between
full-size and their smaller scale model replica. This includes the use of
correct full-size aircraft maneuvering speed comparisons at or near sea level (as
performed in airshows) rather than reference the frequently advertised
maximum rated speeds at high altitudes. The "impressive" maximum speed ratings are
often described for high performance WW2 fighters or jets, but do little as
realistic reference for using the correct square-root of scale conversion in
speed for the typical maneuvers that models perform.
It is also interesting to point out that a full-size airplane that would
fly through the same maneuver sequence as the model would take two or three
times longer in time to fly compared to the approximate 7 to 11 minute time (as
in scale competition) for typical models in 1/9 to 1/4 scale sizes flying with
"Maneuver Realism Speed" or DSS. If a model could fly at slower "scale
speeds" and not stall, then the time to fly the scale model through all of its scale
size maneuvers would be identical to the full size. That is because slower
"scale speeds" make the assumption that only distance is scaled for determining
the model speed but not the time or tempo at which that scaled distance is
traveled. Obviously that assumption is incorrect and there is a scaling factor
in time as well for smaller replicas that duplicate all the other realistic
features in dynamically similar motion effects.
Since speed is distance divided by time where distance scales to the
exponent 1 and time to the exponent 0.5 (as earlier described), we then find that
Dynamically Similar Speed (DSS) also scales as the exponent 0.5 or the
square-root of scale with the mathematical methods for exponents described earlier.
In summary, your described method of determining power for a scale model
is very close to what is justified by the physical sciences since it also
approximates the scale to exponent 3.5 for the correct technical conversion. Your
similar method for the weight conversion is somewhat low compared to
recognized physical sciences that indicate the scale to the exponent 3 is the correct
conversion. However your described method is understandable when compared to
many examples in the modeling community and considering the handicaps of scale
models operating at much lower Reynolds Number compared to full size. Suffice
it to say there are likely many other variations to these examples in
modeling that simply reflect personal preferences among modelers.
I trust this has been of assistance if you wanted a more scientific or
mathematical explanation for what you inquired about relative to the prevailing
physics.

Regards, Kent Walters, USSMA Technical Director 
-----------

Huomasin tiettyjä lainalaisuuksia ennen kuin perehdyin tämän hemmon "elämäntyöhön" DDS teorioihin ja muihin.

En yleensä riko kirjesalaisuuksia, mutta kun sen itse asianomaisena haluan julkaista se ei liene rikos. Asia on niin yleistä, että se lienee opiksi kaikille asiasta kiinnostuneille, eikä sisällä mitään henkilökohtaista.

Lennokkina saadaan lentämään myös koneita jotka oikeesti lentää heikosti, kuten Libelulla ( alla ).

Esimerkiksi oma yritykseni nopeuslentokoneeksi kärsi heikosta moottorista 7 lentoa käsistartilla epäonnistivat kaikki..ei pahasti koska kone on edelleen ehjä.

[Aki Suokas]

v-kulma = dihedral

Mutta kun koko tekstissä ei ole edes tuota sanaa, niin missä kohtaa siinä sitten selitetään että suuri V-kulma -> g-sakkaa helposti.

[backland]

v-kulma = dihedral

Mutta kun koko tekstissä ei ole edes tuota sanaa, niin missä kohtaa siinä sitten selitetään että suuri V-kulma -> g-sakkaa helposti.

Okei..suuri V-kulmahan ei sakkaa ollenkaan..vaan kone jossa samankokoinen siipi ja toisessa enemmän v-kulmaa kuin toisessa..niin se jossa enemmän v-kulmaa sakkaa ennemmin..esimerkkinä jos molemmissa siivissä vaikka 80 astetta v-kulmaa..siiven kantopinta-ala pienenee.

[backland]

Missä on Suomessa tuulitunnelilaboratorioita?

Ainakin siltainsinööreillä on yksi.

----------

Tähän GELB koneeseen palatakseni.

( G E L B = Ground Effect Lifting Body )

Päätin tehdä mallin alkuperäisestä yksimoottorisesta versiosta. Laskutelinejärjestelmä yksinkertaistuu ja vahvenee ( edelleen sama ainutkertainen periaate ) samoin peräsimet. Koneesta tulee clean as a whistle...kuten on tapana sanoa. Forward sweepin sijaan tulee nuolimuotoa.

Mahdollisesti tämän jälkeen alan suunnitella 3-4 paikkaista twiniä alatasona, jos tuo periaate on mullistava taloudellisuudessaan kuten otaksun.

Palaan tähän asiaan kun malli on lentänyt...piste

Kiitos kommenteista..ne ovat ainakin osittain olleet rakentavia.

PS: Tämän koneen landari ei olekaan kovin originaali: x-15:ssa oli samantyyppinen;

[backland]

Hieman apdeittausta,

Yksimoottorisen proton mallin voimanlähde ja yläkuvanto 1/7.5...sekä runkokaaria printattuna.

[backland]

Mallin siiven profiilin suhteen on valinta edessä.


Mark Drelan lennokkimallien foilit kiinnostaa...mutta sopiiko ne kevyeeseen moottorikoneeseen ?

http://www.charlesriverrc.org/articles/allegro2m/markdrela_allegro2m.htm


Myös Eppler vaikuttaa sopivalta.

http://www.pdas.com/eppler.htm


Samoin Hobie Hawkin foili.

http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html


HQ 3.0-10 ja S3021 vaikuttaa lupaavalta myös:

http://www.jimbacus.net/soaring/inthehanger.html

Onko rakentavia kommentteja..kevyt ja kestävä siipi n. 320 grammaiseen koneeseen kv 85 cm.

[pimattil]

Mallin siiven profiilin suhteen on valinta edessä.

Paljonko paksumpaa profiilia suunnittelit malliin kompensoidaksesi ilman tiheyden?

[backland]

Malli maailmassahan molekyylit käyvät kovin raskaiksi ja foili on ylensä hyvin ohut..5-6 mm paksu oli edellisen vastaavan siipi.

Muistatko sleek streak kumimoottorilennun..olisko ollut 0.8 mm siiven paksuus ?

8% tuntuu ok:lta..max 10%. Tämä siksi että siiven rakenne saadaan kevyeksi ja taipumattomaksi sekä kestäväksi muuten ( kulutus/taitolento ).

Esim. Mark Strelan ( lennokkimies ) AG03 alkaa jo olla hiukkaa liian ohut:

[backland]

deletoitu

[Mikko Nikunen]

Lennokkeja rakentaneena, näyttää tosi vaativalta.  Siivestä tulee liian ohut noilla näytetyillä profiileilla. Jos nyt ylipäätään on järkeä tehdä noin pientä lennokkia, ehdottaisin symmetristä profiilia. Noita profiileja tuli vedeltyä ihan silmämääräisesti eikä erot tuntuneet  rc- koneissa paljoa vaikuttavan.  Mikset tee reilusti isompaa vaikka 6.5 cm3 moottorille?

Tuota siipeä voisi yrittää leikata Finnfoamista ja liimata siihen vain balsarimat (kovalaatu) torsioon ja siivekkeiden eteen. Valkea styroksikin voisi olla ok. Ruskealla pakkausteipillä voisi etsiä lisälujuutta tai paperin liimaamisella siiven ympäri.

Lennokkien aerodynamiikkaa voi lueskella mm. Martin Simons, Model Aircraft Aerodynamics, ISBN 1-85486-121-2. Ihan hyvä kirja myös kaikille lentäjille, hakkaa PPL teorian sisällön 11-0.

Lentokoneen suunnittelusta haaveileville: Martin Hollman, Modern Aircraft Desing Volume 1 and Volume 2.


 

[backland]

Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !

http://www.mh-aerotools.de/airfoils/documents/cox_test_thermalhopper_model_aircraft_august_1955.pdf

Kumpi alla oleva foili on silloin sopiva ? Kumpi hidastaa konetta vähemmän ja tuottaa eniten nostovoimaa ?

Tuo on pienitöinen lennokki kun vertaa vaikka saman mittakaavan Hanriot H232.2 landareihin ( huomaa "originaali MS 1:n aikainen" kumirenksujousituksen sovellutus ).

[Reijo Österberg]

Jotta voitte paremmin otta kantaa siipikaaren ( foilin ) kommentteihin paljastan koneen profiilin..joka siis tuottaa noin 1,5-2 m2 kantopinta-alasta ( arvio ).

t. Jukka

Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat kantopinta-alalla! Tuottaako runko tuon 1,5-2 m2?
Jos koneen kokonaispituus on 543 mm, niin leveys pitäisi olla vähintään 3 m koko matkan, kärkipiikistä sivuperäsimen takareunaan saakka, jotta tuo 1,5 m2 muodostuisi!

[backland]

Jotta voitte paremmin otta kantaa siipikaaren ( foilin ) kommentteihin paljastan koneen profiilin..joka siis tuottaa noin 1,5-2 m2 kantopinta-alasta ( arvio ).

t. Jukka

Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat kantopinta-alalla! Tuottaako runko tuon 1,5-2 m2?
Jos koneen kokonaispituus on 543 mm, niin leveys pitäisi olla vähintään 3 m koko matkan, kärkipiikistä sivuperäsimen takareunaan saakka, jotta tuo 1,5 m2 muodostuisi!

No tässä oikea ja malli hieman sekoittui..sanotaan että runko tuottaa nousussa ja laskussa ainakin sen 20-25% nostovoimasta.

Minkätyyppiseen koneeseen laittaisit tuo alla olevan foilin ? Tiedätkö sen tarinan ?

vinkki: http://avions.mignet.free.fr/images/hq/plaquette1.JPG

Tässä lisätietoa 72 vuoden takaa: http://naca.central.cranfield.ac.uk/reports/1936/naca-tm-794.pdf

[backland]

Tuli mieleen tämän videon katsottuani juuri, että ilman moottoria tuo malli olisi vieläkin kevyempi ja radiot voisi silti olla sisällä, jolloin dataa olisi helppo analysoida..kun moottorin aiheuttamat pyörteet eliminoituisi ja liitosuhde paranisi...

Horten Ho-2 test flite:

[Karoliina]

Wortmann FX 05-H-126 

[backland]

Miksi..miksei vaikka WASP tai Antares ?

Antares on Eppler 193 yläosa ja Eppler 205 alaosa....

http://manuals.hobbico.com/top/top-antares-manual.pdf

[backland]

Wortmann FX 05-H-126 

Tämän perusteella Wortmann FX 5-H-126 = worthless.....

http://www.sailplanedirectory.com/PlaneDetails.cfm?planeID=43

--------------------

Tämä vaikuttaa nopealta E 221...ja siksi tarkoituksenmukaiselta..ei liian ohut..SD6060 on raacerissani TS2.

--------------------

Lisää dataa foileista ja epplerit mukana...e 214 on myös low re foil kuten 193 ja 205

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/coord_database.html

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/afplots/e214.gif

....kuten myös e 374 ( mm. pienissä R/C Bearcat malleissa )

http://www.ae.uiuc.edu/m-selig/ads/afplots/e374.gif

[Mikko Nikunen]

Mietippä nyt mistä nostovoima syntyy..mieti myös että voimanlähde on 0.065 hv luokkaa..ja RE arvot ja ilma koostumus suhteessa lennokkiin !

Mielestäni tuo RE arvo sisältää jo "ilman koostumuksen", eli väliaineen tiheyden ja viskositeetin. Jos lennokkisi kärkikaaren jänne on 60mm ja lentonopeus 20-60 km/h on Re luku kait noin 22500-68185, eli sillä tuon siipiprofiilin tulisi toimia. Eli siintä vain siipiprofiilia valkkaamaan. Re luvulla 42000, maksimi nostovoima lukemat pyörivät Cl 0.5-0.8. Erot muodostuvat siintä millä kohtauskulmalla Cl arvot saavutetaan. Koska koneesi sivusuhde on noin 10, kannattaa ehkä etsiä profiilia joka toimii mahdollisimman pienellä kohtauskulman muutoksella.

Toinenpuoli kolikkoa on valmistettavuus. Esimerkki profiilit toinen on 5% paksu, toinen 25 %. 60 mm profiilin jänteellä, ensimmäisen  rakenteellinen paksuus on 3mm, jälkinmäisen 15mm. Kummankohan rakentaminen ja muotoilu on mukavampaa?

Tässäpä nämä sivustakatsojan kommentit, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä   .